toi on valitettavasti totta ettei huutoja kuulu tarpeeksi.

uskon että kasvumurroksessa on jäänyt hieman rakoja etikettipuolen tärkeimpään osa-alueeseen, eli kanssapelaajien huomioimiseen. on selvää kun golfareita on syntynyt tähänkin maahan niin perhanasti ja innostus kentille pääsystä lähes kaikilla helkkarin kova että perehtyminen näihin asioihin on jätetty taka-alalle. kentälle on päästävä hinnalla millä hyvänsä. onneksi rangella pääsee harjoittelemaan lyöntejä mutta ei olisi pahasta käydä ensimmäisiä kierroksia ystävien ’cadinä’ ja niin että perehdyttäisiin muuhunkin kuin svingiin ja uusiin keppeihin – joustavaan liikkumiseen, turvallisuuteen jne.. – lista valitettavan pitkä.

FORE huudon jne. käytösominaisuuksien käyttö ei tietenkään koske yksinomaan aloittavaa golfaria.

porukka keskustelee mitä on laittanut tavoitteeksi, mulla yksi tavoite on parantaa myös tätä osa-aluetta, eli toisten huomioiminen – FORE kuuluu tähän kategoriaan. toisaalta täytyy myös oppia suhtautumaan eri tilanteisiin uudella tavalla, kyllä on lähtenyt sellasta tekstiä kun pallo on tullu jalkoihin että huh huh, kaippa sitä voisi itse hieman rakentavamminkin asian ilmaista ja täytyy ymmärtää myös asiasta ilmoittajaa se varmasti oli lähempänä pallon laskeutumista kun lyöjä.

linja kuitenkin että huutoa peliin eikä saa pahastuta jos hieman opastetaan näissäkin tilanteissa.

Metsässä saattaa joku toinen epäonninen haeskella palloaan. Aika epätodennäköinen tilanne toki meikäläiselle.

Tapahtui vammalassa.

Olin lyömässä aloituslyöntiä driverillä 1-tiillä.

Pallo suuntautui kohti omalla väylällä olevaa bunkkeria.Pallon ollessa ilmassa ilmestyy vastaantulevaa väylää pelaava mies etsimään palloa ykkösväylältä,jonka seurauksena huudan fore.Pallo menee parin metrin päästä ko.herrasmiestä väyläbunkkeriin.Mennessäni lyömään palloa alkaa ko.mies valittamaan,että fore tuli myöhään ja meni aivan vierestä.En viitsinyt selitellä ko.tapahtumaa.

Fore pääsee suusta silloin, kun näen, että pallon lentosuunnassa on muita ihmisiä, suuntautuu se sitten väylälle tai viereiselle. ina en huonon lyönnin jälkee varoitusta huuda, jos kerta näen, ettei ketään ole vaarassa. Nimittäin toinen puoli asiassa on se, että välillä täysin turhaan huudetut foret saattavat aiheuttaa enemmän haittaa.

Kerran utse ollessani juuri lyömässä avausta kuului karmea kiljaisu lähellä olevalta tiiltä. Oma lyöntini meni täysin reisille, noi kymmenen metriä duffatun draivin seurauksena. Katsoin ympärilleni, sattuiko johonkuhun, mutta kaverini kertoi, että fore oli huudettu OB:hen saviselle pellolle suuntautuneen avauksen jälkeen. Ei paljoa naurattanut.

Toiseen kysymykseen, mitä teen kun putoaa viereen, on pakko tunnustaa seuraava. Nokialla on kutosen viheriö niin, että täysin epäonnistunut avaus ykkösen tiiltä voi lentää metsikön yli sinne. Tätä paikkaa ei avauspaikalta näe. Olin kaverini kanssa puttaamassa greenillä, kun täysin ilman huutoa pallo putosi metrin päähän suoraan greenille ja siitä pompulla jalkoihin. Ei se sattunut, mutta sen verran kismitti, että napakan heiton jälkeen pallo makasi tien toisella puolella outissa. Huonoa käytöstä tiedän, eikä tule toistumaan.

Tapahtui Katinkullassa viimekesänä.

Väylä neljä on dogleg vasemmalle. Avasin mielestäni aika hyvän avauksen (kylläkin vähän ylipitkä) reilut 220m joten pallo päätyi lähelle mutkanjälkeistä ojaa. Päästyäni lähelle palloa, nousi ojan pohjalta kokonaan vihreään maatonväriseen pukuun pukeutunut kentänhoitaja ja oli vihainen, koska ei ollut kuullut FORE-huutoa. Seitin kylää hänelle, että olisimme kyllä varmasti huutaneet, jos olisimme nähneet väylän vieressä ihmisen. Mutta Maaston väriseen, pensaan edessä, osittain ojassa olevaa henkilöä ei kukaan meidän ryhmässä havainnut.

Luulisi että kentänhoitajilla oli sen verran järkeä ettei valitse työasuksi ”maastopukua”. Tai sitten itse osaavat varoa jos haluavat maastoutua näkymättömäksi. En tiedä vieläkö kentän hoitajilla ko. kentällä on vihreä työpuvut. Ainakin he lupasivat miettiä niiden vaihtamista, edes vähän paremmin erottuviin.

Aivan samaa tiiausmenettelyä olen käyttänyt, kun palloja tulee kantapäille eikä forea kuulu. Viime kesänä Ruotulassa pelasi kerran takana porukka, joka oli lähes joka väylällä kantapäillä; puolimatkan krouvilla huomautin jopa heille asiasta, mutta sama homma taas heti seuraavalla väylällä. Mieli teki kyllä jo vetää reboundi siinä tilanteessa…

Tuosta jaloille lyömisestä ja sitä seuraavasta pallon tiiaamisesta yksi oma kokemus. Avasin kerran tutulla par-4:lla siinä vaiheessa, kun edellä menevä pari oli selvästi ohittanut pisteen, jota pidemmälle en koskaan ole kyseisellä väylällä lyönyt. No, lyönti lähti kieltämättä hyvin, mutta putosi odotetusti alas reilusti tuon edellä olevan parin takana. Yleensä pallo ei ole rullinut paljoakaan, mutta nyt se otti ihmeellisen pompun ja jatkoi matkaansa maata pitkin ainakin reilut 50 m pysähtyen lopulta tuon edellä olevan parin tasalle heihin kuitenkaan osumatta. Tuostahan se toinen edellämenevistä tietysti hermostui, ilmaisi muutaman kommentin ja tiiasi palloni. Myönnän toki nyt, että olisi pitänyt antaa heille enemmän ennakkoa, mutta sillä hetkellä tuollainen lyönnin lopputulos ei tuntunut mitenkään mahdolliselta. Pointti on kuitenkin se, että en huutanut kyseisessä tilanteessa FORE, koska a) näin heti että pallo ei missään tapauksessa lennä sinne asti missä edellämenijät olivat ja b) mielestäni maata pitkin rulliva pallo ei ollut enää vaarallinen, itse asiassa FORE olisi saanut pelaajat todennäköisesti kyykistymään ja pään lähemmäksi maata ja palloa, joten teoreettinen loukkaantumisriski olisi vain kasvanut. Ymmärrän kuitenkin, että tuosta voi hermostua, sillä edellämenijät eivät nähneet pallon saapumista, joten heistä varmaan tuntui siltä, että se oli pudonnut hyvin lähelle.

Silloin huudetaan kun menee ihmisiä päin. Pari kertaa on käynyt niin että on jäänyt huutamatta kun pallo on mennyt viereiselle väylälle ja näkyvyyttä ei ollut, siellä olisi voinut olla joku. Ilmeisesti kannattaisi valmistautua tuohon huutoon myös, jotta tarpeen tullen saisi tuon huudon lähtemään välittömästi.

Hyvä kysymys ja tärkeä asia, -Niger-.

Itse joudun huutelemaan aika usein, koska olen vielä sillä tasolla, että on varsin tavallista, että pallo lähtee aika lailla eri paikkaan kuin mihin oli tarkoitus. Saapahan ainakin pelikaverit herätettyä, kun kajauttaa komeasti.

Mielestäni joskus aikanaan saamani ohje on edelleen pätevä. FORE pitää huutaa aina, jos ei voi olla varma, että pallon laskeutumispaikalla ei ole ihmisiä. (’En huutanut, koska en tiennyt, että siellä on ihmisiä.’ ’Tiesitkö, että siellä ei ollut ?’)

Myönnän, etten aina noudata tätä itsekään. Umpimetsään lyödyn pallon perään ei kyllä yleensä tule huudeltua, vaikka toki siellä saattaa marjastaja ollakin. Joskus taas ei kerta kaikkiaan ehdi, kun pallo lähtee melkein 90 astetta oikealle ja singahtaa kaverin korvan vierestä.

Jos joutuu lyömään sokkolyönnin, pitää varmistua siitä, ettei kohdealueella ole ketään. Sitä vartenhan esim. Keimolan B9:llä on nykyään se korotettu lava, jolta näkee sinne alas kohdealueelle. Samoin kaikki soittokellot ja peilit jne. Jos siis turvallisuudesta ei ole varmuutta ja kuitenkin joutuu lyömään sokkolyönnin, pitää huutaa.

Elikkä, turvallisuus ennen kaikkea. Pahin mahdollinen seuraus huutamatta jättämisestä on niin paljon vakavampi kuin teoreettinen haitta turhasta huudosta että parempi liian usein kuin liian harvoin.

PS. Keimolan B9:llä em. lavalta näkee muistaakseni koko ko. väylän avauksen kohdealueen. Jos pallosi olisi lähtenyt kohdealueen ulkopuolelle oikealle, olisi sinun mielestäni pitänyt huutaa. Jos pariskunta ei näkynyt lavalta, he olivat varmaankin pelaamassa C1:stä, joka ylittää ko. vesiesteen.

Ei FORE:n huutamiseen laulutunteja tarvita. Ihan tavallinen armeijassa opittu komentoääni riittää.

Siitä tulikin mieleeni …. Pitäisikö asepalveluksen suoritus asettaa Greencardin suorituksen ehdoksi? Riittäisikö siviilipalvelus? Voisiko greencard-kokeen vastaanottaja määrätä porukkaa laulutunneille, jos FORE ei kuulu tarpeeksi kauas? Riittääkö 200 metriä vastatuuleen? Paljonko 200 metriä on desibeleissä metrin päästä mitattuna?

😉

Tuoppi puhuu asiaa; ei foren kuiskuttelusta ole mitään hyötyä. Silloin kun FORE on tarpeen, on jonkinasteinen hätätilanne lähestymässä hämmästyttävän nopeasti, etenkin sen vastaanottavan osapuolen näkökulmasta katsottuna! Ja silloin olisi kovasti hyvä juttu jos se FORE tavoittaisi kuulijansa ennen palloa, eli sitä hätätilannetta.

Tuolla NGCC:ssä pelaa eräs golfkenttien suuri persoonallisuus ja todellinen herrasmies (nimi jääköön sanomatta) jolla on hieman kierot mailat (sinne slaissin puolelle). Tämän mailojen kierouden vuoksi hän joutuu aina silloin tällöin turvautumaan ko. äännähdykeen pelin tiimellyksessä. Oikein sydäntäni lämmittää kun Freamin rantaväyliltä kantautuu hänen sointuva FOO-oo-OORRR – huutonsa korviini jotka saattavat hyvinkin sijaita Benzin etuysillä! 😉

Eiköhän Tuoppi oteta Hyvinkään ykköstiillä ennen avausta koko ryhmän voimalla pieni palleatuen venytysharjoitus…hehheh.