Jaa-a merkittävin oivallus oli se, että minähän osaan lyödä eikä swingiä tarvitse muuttaa miksikään =) Tällä neuvolla tai toteamuksella pelini tasoittui kummasti ja varmuus parani lyönneissä.

Toiseksi oivallukseksi tein sen, että käytä hyvä mies ranteita. jos lyö jäykillä ranteilla eihän siitä mitään tule…

Hyvä kysymys, johon itsekin kuulisin mielellään pointteja! Golfuran alussa (yli 20 hcp) merkittävin oivallus oli hento grippi, jossa vain kolmella sormella puristusta.

Nyt viime aikoina (hcp 10,8->7,7) itselleni merkittävin oivallus on ollut lantion ja navan kääntäminen backsvingiin lähtiessä sen sijaan, että olen ajatellut hartioiden kääntämistä.

Kun käännän hartioita, niin lantio kyllä kääntyy, mutta ei riittävästi. Sen sijaan lantio saattaa helpommin saada sivuttaissuuntaista liikettä kiertymisen sijaan. Tällöin osumakohta ja osumapuhtaus on vaihdellut huomattavasti ja on tullut jopa pidempiä huonja jaksoja.

Lantion kiertymisellä olen saanut sivuttaisliikkeen kuriin ja osumat parantuneet huomattavasti. Samalla olen saanut lyöntiin enemmän ns. luonnollista voimaa eli kevyellä svingillä lisää lyöntipituutta ilman että tarvitsee väkisin lisätä voimaa. Tasaisuus ja varmuus on selvästi lisääntynyt, josta myös hcp parannus.

Lyönnin rauhoittaminen ja backsvingin pituuden merkityksen ymmärtäminen oli ehkä tärkeintä. Voima ja ylipitkä backsvingi ei aiheuta muuta kuin ongelmia.

6,3->4 : Draivit

4->? : Putit ja lähipeli

Kerroin tääs jossain viestissä usean taalan – ehkäpä usean tuhannen euron oivalluksesta, kun tarkistin mailojeni kuntoa. NJP mc gregoreista oli 3 katkennut ja p 7 ’ quinty ’ oli rampa. kirjasin ylös mailani – mailoja oli paljon erimerkkisiä eri varsilla ja gripeillä. Ennenkuin vein ne huoltoon kirjasin mailat vielä suosikkijärjestykseen!!!!!

. Ja akrabadabara – tilastoin pari kierrosta – mitä mailoja käytin . TULOS 75% lyönneistä oli mailoilla:

1. putteri – tietysti.
2. SW – pitchaan paljon.
3. Dreiveri – Kytäjällä sai draivata 15 väylällä.
4. Adams p3 ,
5. r 9 ja
6. r7.

P.S

Golfisssa on muuten n. 20 – 50 osa-aluetta, joita pitää miettiä ja
hioa, jos meinaa pelata harmitta ja kilpailu tuo 10:ä lisää.

1. Minä mailan varressa ( mr Jekl & Hyde & … ) N

2. Peruskunto

3. Ikä

4 – 13 . pelitaito ( 10 eri alueella ; avaus, välil. etc )

14 – 27 ( 14 eri mailallla (+ vaihtomailat )

18 -38 ( 20 pääkilpakenttää )

39 – 41 ( karkeasti ravintokysymykset ennen peliä ja pelin aikana – 1 -9 ja 10 – 18 )
42 – 46 ( vaatetus eri säillä)

47- 52 ( eri kilpamuodot)

53 – 9 sää yms. olosuhteet ( greenit, tuuli, sade, pelikaverit,
jne.
P.P.S.

Älä hitossa rajaa neuvojen saantia alle 11 hcp:en , sillä silloin et olis saanut näitäkään neuvoja. vnha kääpä hcp 15.2

Älä käytä ’lyhintä’ mahdollista mailaa, vaan mieluummin

’pisintä’, se on useimmiten se ’sopiva’ maila.

Niin säilyy rytmi hyvin koko kierroksen.

Low and slow & easy does it.

Mun kohdalla tuo jo mainittu pisimmän mahdollisen mailan käyttö on ollut todella toimiva juttu, tarkkuutta aivan eri tavalla kuin lyhyemmällä mailalla täysillä lyödessä. On kaksi aivan eri asiaa lyödä pallo griinille ja tai lyödä se lipulle.

Seuraava oivallus onkin mulla ollut se että scoret ei tästä parane ilman puttipelin tarkentumista.

Vanhana lätkäpelaajana kun tajusin vihdoin mitä pro tarkoitti sanoessaan svingistäni ja tavasta käyttää golfmailaa:

Vedä, älä työnnä!

Ostin D. Pelzin kirjan. ’Short game bible’ ja olen lueskellut sitä nyt noin 1/2-vuotta. Ai niin ja kokeillut tietysti myös käytännössä. Lisäksi minulla on neljä wedgeä mukana 4 asteen eroilla, PW(48),GW(52),SW(56),LW(60). Vielä yritän hallita neljä erilaista svingiä per maila (7.30, 9.00,10.30 ja power)

Nimim: Tuo pitkä lyöntiähän ei ole kunnossa kuin silloin tällöin vaikka kuinka reenaa. (vai mitä ?)

Ja vielä yksi kaupan päälle….out-rankut pois, vaikka väkisin. (veteenhän lyö kaikki)