Aihe: Mitä mieltä hitaasta pelaamisesta? - Golfpiste.com

17.11.–24.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][7]
KilpailuaSuomalaista

Mitä mieltä hitaasta pelaamisesta?

Etusivu › Foorumit › Yleistä › Mitä mieltä hitaasta pelaamisesta?

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 175)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Janne Tarmio valaisi kirjoituksessaan hitaan pelaamisen ongelmaa, joka puhututtaa golfareita ympäri maailman. Toisia kuitenkin häiritsee enemmän liika kiire kierroksella. Kumpaan joukkoon itse kuulut ja miten asian näet? R&A:n tutkimus: hidas peli ei ole ongelma paljon pelaaville

    Hosuminen, kiirehtiminen ja painostus pilaa täysin koko peli-ilon.

    Ajatuksena nuo lähtöaikojen korvamerkinnät ovat mainioita, kannatan lämpimästi niin nopeimmat saavat sitten juosta keskenään.

    Kentänhoitokin voisi ottaa tähän ongelmaan merkittävämmän roolin raivaamalla pahimmat pusikot väylien reunoilta pallojen löytymiseksi helpommin.

    Ajatuksena nuo lähtöaikojen korvamerkinnät ovat mainioita, kannatan lämpimästi niin hitaammat saavat sitten maleksia keskenään.

    Kentänhoidon resurssit on varmaan melko suorassa suhteessa siihen käytettyyn rahaan. Ovatko jäsenet / osakkaat valmiita maksamaan parin kesäpojan palkan, jotka eivät muuta tee kuin raivaa puskaa?

    Tasamaan tuuppari kirjoitti: (25.6.2015 14:41:16)
    Kentänhoidon resurssit on varmaan melko suorassa suhteessa siihen käytettyyn rahaan. Ovatko jäsenet / osakkaat valmiita maksamaan parin kesäpojan palkan, jotka eivät muuta tee kuin raivaa puskaa?

    Pelialueen reuna-alueiden siistiminen vähentää suuresti etsintäaikoja. Nopeasti kasvavien pajukoiden yms. rajoittamiseen olisi kenties pitkäaikaisempi tapa poistaa ne juurineen, joka on kyllä vaivalloisempaa kuin pelkkä kasvun katkaisu.

    Heinälaaduissa on myös eroja, raffialueiden heinästö voisi olla niukkakasvuista ja maaperä tähän sopivaa.
    Monin paikoin kolf-kentät ovat turhankin puutarhamaisia muutenkin lyhyen Suomen kauden kannalta, kenties ulkonäkösyyt ovat enemmän esillä kuin ne vaihtoehdot.
    . . .
    Hitaan pelin seuraaminen on epämukavaa, siinä katoaa se luonteva eteneminen
    eikä turhautumiselta aina välty.
    Ikävä kyllä.

    Pelinopeuteen voi vaikuttaa aika lailla myös itse:
    – välttämällä ruuhkaisia kenttiä eli pelaa kentillä, joissa ruuhkia on vähemmän. Osa kentistä on myös profiloitunut ’nopeaan golfiin’ kuten Gumböle
    – välttämällä ruuhkaisia ajankohtia: jos tiiaat ennen klo 8 tai viikonloppuisin iltapäivisin, kierrosajat ovat yleensä paljon nopeampia
    – pelaamalla pienemmissä ryhmissä ja jättämällä suosiolla metsään menneet pallot

    Osa lähdöistä voisi profiloida nopeaan golfiin. Esimerkiksi viikonloppu-aamuina ennen kello 8:30 olevat lähdöt voisivat olla max 2 ryhmiä ja 7 min lähtövälillä … sitten 8:30 jälkeen pelataan max 4 ryhmissä ja 10 min lähtövälillä

    Yllättävän usein nämä hitaat pelaajat ovat alhaisen tasoituksen omaavia pelaajia. Joka lyöntiin valmistautuminen kestää ikuisuuden, puttilinjojen hakemisesta puhumattakaan. Seurasin kotikentälläni naisten kilpatiiltä pelaavaa neitoa, joka keskeytti lyöntinsä suurin piirtein kun lintu lensi yli, ja taas alkoi sama ruljanssi uudelleen. Herrat tuhrasivat greenillä tosi pitkään. Siihen kun vielä lisää pitkälle metsään lyödyt avaukset, niin tunnelma sunnuntai aamuna oli huipussaan.

    Itse pelaan täysiä kierroksia harvoin, juuri siksi että niihin menee niin paljon aikaa.
    Mutta ei siihen vaikuta se pelataanko ’nopeasti’ vai ’hitaasti’, vaan golf nyt vaan vie paljon aikaa joka tapauksessa.

    Silloin kun löydän aikaa pelata täyden kierroksen, on loppujen lopuksi ihan sama meneekö siihen (matkoineen ja rangelämmittelyineen) 5 vai 6 tuntia.

    Puolikkaaseen löytyy 3 tuntia helpommin kuitenkin, ja rangetreeniin ja/tai lähipelitreeniin 1-2 tuntia vielä helpommin.

    Hidas peli ei siis minulle ongelma.

    Toisaalta, pystyn kyllä pelaamaan nopeastikin tarvittaessa, siis nopeakaan peli ei ole ongelma.

    Ilmeisesti joitakin stressaa odottelu kentällä?
    Ja joitakin toisia stressaa hoputtaminen ja kiirehtiminen?

    Minua ei stressaa kumpikaan, ja uskon että meitä (joita ei stressaa) on itse asiassa enemmistö.

    Jos siis liian hidas tai liian nopea peli stressaa, voisi olla kuitenkin helpompi yrittää vaikuttaa omiin asenteisiin, kuin monen kymmenen muun kentällä samaan aikaan olevan pelaajan tekemisiin.

    KL

    Tämähän on hienoa, hitaasta pelistä ei olekaan vähän aikaan ollut ketjua. Toisaalta, tässähän oli talvi välissä eikä kesäkään ole vielä tullut…

    takkulasta kirjoitti: (25.6.2015 12:57:01)
    Hosuminen, kiirehtiminen ja painostus pilaa täysin koko peli-ilon.

    Ajatuksena nuo lähtöaikojen korvamerkinnät ovat mainioita, kannatan lämpimästi niin nopeimmat saavat sitten juosta keskenään.

    Ei ole kyse sen paremmin hosumisesta, kiirehtimisestä kuin juoksemisestakaan, vaan sellaisen asian ymmärtämisestä, että jokaisen tulee olla valmis lyömään, kun hänen vuoronsa tulee. Tässä kun on tullut vuosien varrella seurattua erinäisten ja ennen kaikkea eri tasoisten pelaajien edesottamuksia, niin muutama seikka on tullut ymmärrettyä hitaasta pelaajasta:

    – hän ryhtyy valmistautumaan vasta sitten, kun oma vuoro tulee. Tämä siitäkin huolimatta, että toisten lyöntivuorolla olisi voinut mitata matkan, valita mailan, kiskoa edellisen lyönnin jäljiltä kädestä kuoritun hanskan takaisin käteen, käyttää siirtosääntöä ja suunnitella lyönnin ajatuksen. Tämä kaikki tehdään kuitenkin vasta sitten, kun on kolmen tai neljän ryhmässä tarkasti seurattu mihin sen edellisen lyöjän pallo päätyi

    – hän ei ymmärrä olevansa hidas, ja kummastelee, jos hänelle asiasta huomauttaa

    – hän ei osaa luontevasti nopeuttaa peliään, vaan kokee pelinopeudesta huomauttamisen painostukseksi, hosumiseen pakottamiseksi ja varmaksi tuloksen romuttajaksi

    – hänellä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, miten hän voisi peliään nopeuttaa. Tämä on toki ymmärrettävää, koska hän ei mielestään ole hidas, ja vaikka olisikin, kyllä kaikilla on aikaa odottaa, koska hänellä ei ole kiire

    – hän ei uskalla lyödä, jos jonkun toisen pallo on kauempana reiästä, vaikka olisikin valmis lyömään. Honööri on niin tärkeä asia.

    – hän ei kykene lukemaan puttilinjojaan samalla, kun muutkin lukevat omiaan. Hänen mielestään kaikenlainen liikkuminen on kiellettyä silloin, kun joku kyykistelee riukupaskalla kolme metriä oman pallonsa takana linjoja tähyillen

    – hän ei myöskään koskaan katsele taaksepäin, siksi hän ei myöskään koskaan tarjoa ohitusmahdollisuutta. Toisaalta turhaahan se olisikin, koska kellään ei ole kiire

    Joutuisaan peliin pyrkimistä vastustavat sellaiset ihmiset, joiden mielestä seisoskeleminen golfkentällä on hauskaa ja kuuluu lajiin. Heidän mielestään sinne nimenomaan tullaan seisoskelemaan. Heille seisoskeleminen on luonteenomaista, siksi nopeampi pelaaminen merkitsisi heidän siirtymistään pois omalta mukavuusalueeltaan, mikä väistämättä johtaa vastarintaan. Heille voin vain sanoa, että golfkentälle tullaan pelaamaan eikä seisoskelemaan. Jos joudutaan seisoskelemaan, jotain on mennyt pieleen.

    Hitaita ja toisten ajankäytöstä piittaamattomia ihmisiä tulee aina olemaan. Sen ongelman ratkaiseminen ei ole kiinni reunapajukoiden kitkemisestä. Sen sijaan ajatus teemapäivistä on varmasti kokeilemisen arvoinen, joskin Letkeä Lauantai on aika monelle työssäkäyvälle perheelliselle toinen niistä kahdesta mahdollisesta pelipäivästä per viikko, joten äkkiä hyvä tarkoitus lyö korville juuri niitä, joilla on käytettävissään vähiten sitä tärkeintä, eli aikaa. Siitäkin huolimatta toivon, että jotkut golfyhtiöiden hallitukset laittaisivat asian vakavasti mietintämyssyihinsä.

    KL kirjoitti: (25.6.2015 20:46:32)
    Ei ole kyse sen paremmin hosumisesta, kiirehtimisestä kuin juoksemisestakaan, vaan sellaisen asian ymmärtämisestä, että jokaisen tulee olla valmis lyömään, kun hänen vuoronsa tulee. Tässä kun on tullut vuosien varrella seurattua erinäisten ja ennen kaikkea eri tasoisten pelaajien edesottamuksia, niin muutama seikka on tullut ymmärrettyä hitaasta pelaajasta:

    – hän ryhtyy valmistautumaan vasta sitten, kun oma vuoro tulee. Tämä siitäkin huolimatta, että toisten lyöntivuorolla olisi voinut mitata matkan, valita mailan, kiskoa edellisen lyönnin jäljiltä kädestä kuoritun hanskan takaisin käteen, käyttää siirtosääntöä ja suunnitella lyönnin ajatuksen. Tämä kaikki tehdään kuitenkin vasta sitten, kun on kolmen tai neljän ryhmässä tarkasti seurattu mihin sen edellisen lyöjän pallo päätyi

    Totta joka sana. Yksi elementti tosin myös hidastaa tuota ’muiden vuorolla peliin valmistautumista’. Keskivertopelaajat lyövät palloa hieman eri pituuksille. Minun on hankala alkaa valmistautumaan omaan lyöntiini, kun ensimmäinen sälli on avannut ’kynttilän’ 80 metriin avauspaikasta. Toinen on slaissannut pallonsa 150m päähän pöpelikköön ja kolmas keskelle väylää 200 metriin. Itsellä pallo 240 metrin päässä tiiboksista.

    Mikäli pelaajat olisivat suunnilleen samoilla pituuksilla, olisi myös huomattavasti nopeampi/helpomi aloittaa esivalmistelut omaan lyöntiin. Oman kokemuksen pohjalta tämä ’hissiliike’ hidastaa peliä todella paljon, Yksi suuri seikka, miksi paremmat pelaajat myös pelaavat nopeammin?

    a_k

    Muutama viikko sitten tapahtunutta:

    Lähdettiin pelaamaan neljän ryhmässä iltapäivän startissa. Meidän edelle lähti 2 hengen ryhmä joka tietenkin nopeasti katosi horisonttiin kun tyhjää kenttää oli edessä. Meidän takana taas tuli toinen 4 hengen ryhmä jonka huomasin pelaavan meitä huomattavasti nopeammin, joutuen jo kolmannella väylällä odottamaan aika pitkään keskellä väylää meidän tekemisiä greenillä.

    Kolmannelta väylältä neljännelle on pitkä siirtymä ja meidän avauksien jälkeen neljännellä tämä ryhmä saapui lyöntipaikalle, jolloin kysyin ohitushaluja ja tietenkin olivat mielissään kun pääsivät nopeampana ryhmänä meidän ohi ja kohti tyhjiä väyliä. Ohitustilanteessa kuitenkin meidän ryhmässä olleella yhdellä vanhemmalla (+20hcp) herrasmiehellä meni lyönnit huonosti, siten että pallo joko hävisi outin lähelle raffiin tai jäi outtiin.

    Ohituksen jälkeen vitosen tiiauspaikalla käytiin keskustelu vanhemman herrasmiehen ja AK:n välillä:

    VH: Siinä se taas nähtiin. Ohi ei pitäisi päästää koskaan.
    AK: Kuinka niin? Mikä järki siinä sitten on, että nopeampaa ryhmää ei päästetä ohi jos edessä on tyhjää ja ollaan tässä ensimmäisillä väylillä?
    VH: Ohitustilanteessa menee aina oma peli sekaisin.
    AK: Eihän me voida seisottaa nopeampia takana koko kierrosta, jos kenttä on tyhjä eikä pysytä meidän edellä olevan ryhmän takana.
    VH: Se ei haittaa mitä muut tekee meidän takana ja jos joutuvat odottamaan. Oma peli vain menee sekaisin heti kun joutuu päästämään ohi.
    AK: No sitten pitäisi varmaan opetella pelaamaan niin, että se peli ei mene sekaisin.
    VH+AK: *hiljaisuus*

    Kutosväylällä ei jouduttu enää odottamaan ohi päästettyjen tekemistä edes avauspaikalla. Väylä numero 8 oli jo meille täysin tyhjä ja tätä ohi päästettyä nopeampaa neljän ryhmää ei enää nähty koko kierroksen aikana. Seiskan greeniltä VH lähti pois kätellen, koska ’tänään ei suju’

    a_k

    Tokihan tuossa varmaan kävi niin, että pilasin VH:n fiiliksen olemalla tuossa keskustelun lopuksi hieman tyly ja sitten VH lähti pois. Kuitenkaan en voinut hillitä itseäni kun tuo koko keskustelu oli niin epätodellisen epärationaalinen ja VH:n ajattelumalli/toimintatapa mielestäni todella huono. En vain voinut hyväksyä sitä ajatuksena, että se oma keskiviikkoillan tuuppailu ja sen ’häiriöttömyys’ oli tärkeämpi asia kuin koko kenttäkokonaisuuden toimivuus tai neljän muun ihmisen pelaaminen siinä meidän takana.

    Ei ole kyse sen paremmin hosumisesta, kiirehtimisestä kuin juoksemisestakaan, vaan sellaisen asian ymmärtämisestä, että jokaisen tulee olla valmis lyömään, kun hänen vuoronsa tulee. Tässä kun on tullut vuosien varrella seurattua erinäisten ja ennen kaikkea eri tasoisten pelaajien edesottamuksia, niin muutama seikka on tullut ymmärrettyä hitaasta pelaajasta:

    – hän ryhtyy valmistautumaan vasta sitten, kun oma vuoro tulee. Tämä siitäkin huolimatta, että toisten lyöntivuorolla olisi voinut mitata matkan, valita mailan, kiskoa edellisen lyönnin jäljiltä kädestä kuoritun hanskan takaisin käteen, käyttää siirtosääntöä ja suunnitella lyönnin ajatuksen. Tämä kaikki tehdään kuitenkin vasta sitten, kun on kolmen tai neljän ryhmässä tarkasti seurattu mihin sen edellisen lyöjän pallo päätyi

    – hän ei ymmärrä olevansa hidas, ja kummastelee, jos hänelle asiasta huomauttaa

    – hän ei osaa luontevasti nopeuttaa peliään, vaan kokee pelinopeudesta huomauttamisen painostukseksi, hosumiseen pakottamiseksi ja varmaksi tuloksen romuttajaksi

    – hänellä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, miten hän voisi peliään nopeuttaa. Tämä on toki ymmärrettävää, koska hän ei mielestään ole hidas, ja vaikka olisikin, kyllä kaikilla on aikaa odottaa, koska hänellä ei ole kiire

    – hän ei uskalla lyödä, jos jonkun toisen pallo on kauempana reiästä, vaikka olisikin valmis lyömään. Honööri on niin tärkeä asia.

    – hän ei kykene lukemaan puttilinjojaan samalla, kun muutkin lukevat omiaan. Hänen mielestään kaikenlainen liikkuminen on kiellettyä silloin, kun joku kyykistelee riukupaskalla kolme metriä oman pallonsa takana linjoja tähyillen

    – hän ei myöskään koskaan katsele taaksepäin, siksi hän ei myöskään koskaan tarjoa ohitusmahdollisuutta. Toisaalta turhaahan se olisikin, koska kellään ei ole kiire

    Joutuisaan peliin pyrkimistä vastustavat sellaiset ihmiset, joiden mielestä seisoskeleminen golfkentällä on hauskaa ja kuuluu lajiin. Heidän mielestään sinne nimenomaan tullaan seisoskelemaan. Heille seisoskeleminen on luonteenomaista, siksi nopeampi pelaaminen merkitsisi heidän siirtymistään pois omalta mukavuusalueeltaan, mikä väistämättä johtaa vastarintaan. Heille voin vain sanoa, että golfkentälle tullaan pelaamaan eikä seisoskelemaan. Jos joudutaan seisoskelemaan, jotain on mennyt pieleen.

    Hitaita ja toisten ajankäytöstä piittaamattomia ihmisiä tulee aina olemaan. Sen ongelman ratkaiseminen ei ole kiinni reunapajukoiden kitkemisestä. Sen sijaan ajatus teemapäivistä on varmasti kokeilemisen arvoinen, joskin Letkeä Lauantai on aika monelle työssäkäyvälle perheelliselle toinen niistä kahdesta mahdollisesta pelipäivästä per viikko, joten äkkiä hyvä tarkoitus lyö korville juuri niitä, joilla on käytettävissään vähiten sitä tärkeintä, eli aikaa. Siitäkin huolimatta toivon, että jotkut golfyhtiöiden hallitukset laittaisivat asian vakavasti mietintämyssyihinsä.

    Hyvin kirjoitettu. Tuon tekstin voisi hyvin laittaa jokaisen kentän kädimasterin tiskille kaikille luettavaksi. Mutta ei se ehkä mitään auttaisi, koska ’hän ei mielestään ole hidas, ja vaikka olisikin, kyllä kaikilla on aikaa odottaa, koska hänellä ei ole kiire.’ 😉

    a_k kirjoitti: (25.6.2015 21:40:09)
    Tokihan tuossa varmaan kävi niin, että pilasin VH:n fiiliksen olemalla tuossa keskustelun lopuksi hieman tyly ja sitten VH lähti pois. Kuitenkaan en voinut hillitä itseäni kun tuo koko keskustelu oli niin epätodellisen epärationaalinen ja VH:n ajattelumalli/toimintatapa mielestäni todella huono. En vain voinut hyväksyä sitä ajatuksena, että se oma keskiviikkoillan tuuppailu ja sen ’häiriöttömyys’ oli tärkeämpi asia kuin koko kenttäkokonaisuuden toimivuus tai neljän muun ihmisen pelaaminen siinä meidän takana.

    Minun mielestani tuon sun tarina peilaa taydellisesti sita mika tassa koko hommassa on vikana. Kaikkeen paskaan omassa elamassa etsitaan syyta jostain muualta kun itsesta. Niin golfissakin. Yksi parhaista totuuksista tassa maailmassa on, etta vain itseasi, tapojasi ja valintojasi voit muuttaa. Et ketaan/mitaan muuta. Siksipa esim tassa ’Hidas pelaaminen’ keskustelussa pitais muistaa se, etta kun et muiden pelaajien kayttaytymista voi muuttaa (vaikka kuinka haluaisit ja ohjeistat), niin muuta omaasi. Hidas pelaaminen tiettyina paivina ja tiettyihin kellonaikoihin ei muutu miksikaan, joten ei muuta kun muuttamaan omaa pelaamista ja sen ajankohtaa: problem solved.

    Kesa on parhaimmillaan Oregonissa. Kaikenmaailman kesapelaajat ovat vallanneet kentat ja kentat buukaa paivansa tayteen kaikenlaisella ohjelmalla. Mita tekee valistunut golfari? Tsekkaa kenttansa kalenteria ja on nyt talla viikolla pelannut jo kolmesti. Yhtaan kertaa en ole odottanut yhtaan mitaan. Kukaan ei ole huohottanut nilkoilla. Ja esim maanantaina han pelasi taysin tyhjalla kentallamme 14 reikaa. Ja taalla tulee pimea sentaan heti yhdeksan jalkeen. Taysin eri kun siella Suomessa…

    Ihan vaan esimerkkina.

    Kiitos KL:lle ja muutamalle muulle asian ytimeen pääsystä.

    Yksi pikku juttu välillä jurppii harkkakierroksilla:(en tiedä onko tämä nyt suuri asia, mutta ottaa kaliin joskus)

    Asia ei ole merkityksellinen kuin sellaisessa tapauksessa, että ryhmässä on hyvin eri tasoisia pelaajia.

    Kolmen pelaajan pallot ovat griinillä ja he ovat valmiit puttaamaan ja neljännen pelaajan pallo on 20 cm griinin ulkopuolella ja hän ei ole valmis lyömään palloaan, koska haravoi punkkeria tai touhuaa jotakin muuta.

    Koko porukka odottelee neljättä pelaajaa ja lippu pidetään tiukasti reiässä. Hänellä on oikeus pitää lippu reijässä kun lyö griinin ulkopuolelta. Ei viitsitä leikkiä lippurumbaa.

    Neljäs pelaaja pelaa yleensä vähintään +2 kaikki reijät ja katastrofit +4-5.
    Kärsimätöntä odottelua!!!!!!!!! Yksi tuuppaa!

    Ratkaisu:
    Jos neljäs pelaaja tajuaisi sen, että häntä odotetaan koko ajan, hän voisi ilmoittaa muille, että poistakaa lippu ja putatkaa, en tarvitse lippua reijässä, koska ei tässä mitään huipputulosta olla pelaamassa. Tällöin säästyisi monta minuttia ja nimenomaan turha seisoskelu loppuisi.

    Tällainen tilanne oli juuri eilen. ’4. tuuppari löi usella griinillä bunkkerista bunkkeriin ja muut odottivat.
    Jos ei ole kyse tasoituskierroksesta tai kisasta tai ei ole tulossa huipputulosta, onko paskankaan väliä sillä , että lippu on reiässä tai ei kun tsipataan!!

    Onhan tietenkin hieman suurempi todennäköisyys saada pallo kuppiin griinin ulkopuolelta kun lippu on tangossa.

    Kun tätä odottelua jatkuu 5-8 reikää niin alan yleensä puttamaan lipun ollessa reiässä ja lyön lähemmäs. Neljän viiden metrin putin upotustodennäköisyys on aika pieni ja jos osuu lippuun niin osuu. Ei ole kisa eikä tasoituskierros ja itse lasken tulokseni kuten lasken!

    Svingari kirjoitti: (25.6.2015 22:44:14)

    Ratkaisu:
    Jos neljäs pelaaja tajuaisi sen, että häntä odotetaan koko ajan, hän voisi ilmoittaa muille, että poistakaa lippu ja putatkaa, en tarvitse lippua reijässä, koska ei tässä mitään huipputulosta olla pelaamassa. Tällöin säästyisi monta minuttia ja nimenomaan turha seisoskelu loppuisi.
    —
    Kun tätä odottelua jatkuu 5-8 reikää niin alan yleensä puttamaan lipun ollessa reiässä ja lyön lähemmäs. Neljän viiden metrin putin upotustodennäköisyys on aika pieni ja jos osuu lippuun niin osuu. Ei ole kisa eikä tasoituskierros ja itse lasken tulokseni kuten lasken!

    Tähänkin pätee se sääntö, että helpoin muuttaa omaa käyttäytymistään. Minä olin eilen ihan vastaavassa tilanteessa, mutta itse ollessani griinillä, totesin, että sopiiko että putataan tässä välillä – kaveri bunkkerista tms totesi että ’tottakai’. Menee ihan normien mukaan ja kun lopulta hitain kaveri tulee puttaamaan, muut ovat jo puttinsa upottaneet.

    Saatan olla vähän kärsimätön.
    Jos olisimme eilen putanneet välillä ja antaneet tuupparin välillä lyödä, lippua olisi huollettu pahimmillaan viisi kertaa yhdellä reiällä.
    Tämä on erikoistapaus!
    Mutta ei jaksa seisoa ja odottaa kun kaveri lyö 4-5 lyöntiä griiinin ympärillä kun muut odottavat puttiaan.
    Oma vika tietysti, että menee tollaseen ryhmään!

    Jos haluaa sujuvaa pelaamista hesan nurkilla niin Lakistoon! Kentän luonne karkottaa huonokuntoiset ja pahimmat astmaatikot. Yleensä arkena klo 16.00 tienoilla kentällä pelaa neljän ryhmiä, joilla peli sujuu. Kierrosaika on n. 4 h ja ryhmän händäreitä ovat 40-50.

    Muutama viikko sitten ihmettelimme miten kenttä vetää vaikka ryhmät olivat täysiä. Oli viikko kisa ja totesimme yhteen ääneen mitä jo tässä kirjoittelin.

    Svingari kirjoitti: (25.6.2015 23:47:55)
    Saatan olla vähän kärsimätön.
    Jos olisimme eilen putanneet välillä ja antaneet tuupparin välillä lyödä, lippua olisi huollettu pahimmillaan viisi kertaa yhdellä reiällä.
    Tämä on erikoistapaus!
    Mutta ei jaksa seisoa ja odottaa kun kaveri lyö 4-5 lyöntiä griiinin ympärillä kun muut odottavat puttiaan.

    Tämä on mielenkiintoinen tarina ja kuvastaa, miten erilailla me ’nopeat ja kärsimättömät’ golfarit toimimme hitaan pelin tilanteissa:

    Jos minä olisin ollut kyseisessä ryhmässä ja esim. lähimpänä lippua, olisin todennut heti bunkkerilyönnin jälkeen, että ’me varmaan voidaan putata’ ja sanonut kauimpana griinillä olevalle että ’anna palaa, minä huollan’ … joka olisi pelannut kuppiin asti … sitten ehkä antanut vuoron sille chippaajalle ja taas kauimpana olevalle ’anna palaa, minä huollan’ … ja lopuksi varmaan jo chippaajakin olisi griinillä ja huoltaisin myös hänelle. Jos hän edelleen olisi ulkopuolella, puttaisin oman pallon kuppiin asti. Lipun huoltaminen ’moneen kertaan’ ei mielestäni yhtään hidasta puttaamista ja sitä voi edelleen nopeuttaa sillä, että kun ensimmäisen pallo on kupissa, hän ottaa lipun käteensä ja huoltaa sitä muille.

    Lopputulos olisi käytännössä se, että kolme griinillä olevaa olisi sulassa sovussa saanut puttauksensa valmiiksi ennen kyseistä chippaajaa. Oletetaan, että puttaus on keskimäärin 2 puttia, joihin kuluu 2 min per pelaaja (siis menettelyllä, että jokainen puttaa vuorollaan ja merkkaa pallonsa), jolloin ryhmä säästi 3 *2 min = 6 min.

    Haluan sanoa sen, että hyvässä yhteisymmärryksessä ja lyöntivuoroja sovittelemalla ryhmä on PALJON nopeampi kuin jos jokainen ryhtyy valmistautumaan vasta oman lyöntivuoronsa alussa. Tilanne on toki erilainen, jos ryhmä koostuu useasta tällaisesta 4-5 kertaa chippaavasta, mutta yhden hitaan ei saisi antaa hidastaa koko ryhmää.

    Svingari kirjoitti: (25.6.2015 22:44:14)
    Kolmen pelaajan pallot ovat griinillä ja he ovat valmiit puttaamaan ja neljännen pelaajan pallo on 20 cm griinin ulkopuolella ja hän ei ole valmis lyömään palloaan, koska haravoi punkkeria tai touhuaa jotakin muuta.

    Koko porukka odottelee neljättä pelaajaa ja lippu pidetään tiukasti reiässä. Hänellä on oikeus pitää lippu reijässä kun lyö griinin ulkopuolelta. Ei viitsitä leikkiä lippurumbaa.

    Ratkaisu:

    Parempi ratkaisu tähän olisi se että lähinnä lippua oleva puttiaan malttamattomasti odottava käy haravoivamassa bunkkerin tai hoitaa sen muun touhuamisen jotta ryhmän ’hitain’ lenkki voi keskittyä chippeihinsä griinin ulkopuolelta. Sanoisin että nolo näky jos kolme seisoo griinillä hiljaa kiroten kun yksi chippaa-haravoi-chippaa-haravoi jne.

    Kanssapelaajien huomiominen/auttaminen niin oman ryhmän sisällä kuin kentällä olevien ryhmien kesken tuo nopeutta pelaamisen. Ei juokseminen tai hätäily. Riittää kun ei pidetä kirjaimellisesti kiinni lyöntivuoroista, autetaan toista oli kyse sitten pallon etsimisestä tai bunkkerin haravoimisesta, ei huolleta itseä tai mailoja väylällä ja päästetään ohi jos siitä on apua

    Svingari kirjoitti: (25.6.2015 22:44:14)
    Ratkaisu:
    Jos neljäs pelaaja tajuaisi sen, että häntä odotetaan koko ajan, hän voisi ilmoittaa muille, että poistakaa lippu ja putatkaa, en tarvitse lippua reijässä, koska ei tässä mitään huipputulosta olla pelaamassa. Tällöin säästyisi monta minuttia ja nimenomaan turha seisoskelu loppuisi.

    (edit: jaa, putti-possu olikin jo kirjoittanut melkein saman aikaisemmin kuin minä alla, no jääköön nyt tämäkin kuitenkin)

    Tai sitten ratkaisu, joka ei riipu siitä yhdestä hölmöstä pelaajasta, vaan jonka voi tehdä joku niistä kolmesta viisaasta:

    Kun joku kolmesta viisaasta huomaa tilanteen, HÄN voi ehdottaa sille neljännelle hölmölle pelaajalle, että jos me kolme puttaillaan täällä sillä aikaa, sopiiko sinulle että otetaan lippu kokonaan pois, vai huollanko minä sitä sen aikaa kun puttaillaan?

    ’ready golf’, eli se lyö, joka on valmis lyömään.

    Kaikki edellä olevat viestit kuvastaa sitä mitä tuolla kentällä näkee. Eilen pelasin pariskunnan kanssa, jolla oli ikää +60 ja molemmilla tasoitus päälle 30. Monesti seniorit liikkuu ripeästi, mutta tämän pariskunnan kohdalla huomasi korkean händärin ja pelaamattomuuden.

    Esimerkiksi ei mitään puhetta lyöntiin valmistautumiseen toisten lyödessä, kärry jätetään yli 5m päähän, kun mennään maila kädessä pallolle, siitä duffi, haetaan kärry ja mennään 20m eteenpäin ja taas sama proseduuri. Mies ei tehnyt elettäkään, jos vaimo oli kauempana. Siinä vaiheessa, kun sanoin naselle, että voit mennä griinille, minä siivoan bunkkerin, se nainen tuntui oikein säikähtävän ja ihmetteli, miksi minä sen siistin. Myöskään puttaamisessa ei tapahtunut elettäkään, jos jouku oli griinin ulkopuolella. Loppukierroksella se nainen itseasiassa otti paljon paremmin ohjeita vastaan ja alkoi jopa nopeuttaa peliä. Sille miehelle ei tuntunut meneävn jakeluun pienet kehoitukset ja maininnat, vaan jatkoi uskollisesti jahkailuaan.

    Sabane kirjoitti: (25.6.2015 21:21:22)

    KL kirjoitti: (25.6.2015 20:46:32)

    Totta joka sana. Yksi elementti tosin myös hidastaa tuota ’muiden vuorolla peliin valmistautumista’. Keskivertopelaajat lyövät palloa hieman eri pituuksille. Minun on hankala alkaa valmistautumaan omaan lyöntiini, kun ensimmäinen sälli on avannut ’kynttilän’ 80 metriin avauspaikasta. Toinen on slaissannut pallonsa 150m päähän pöpelikköön ja kolmas keskelle väylää 200 metriin. Itsellä pallo 240 metrin päässä tiiboksista.

    Mikäli pelaajat olisivat suunnilleen samoilla pituuksilla, olisi myös huomattavasti nopeampi/helpomi aloittaa esivalmistelut omaan lyöntiin. Oman kokemuksen pohjalta tämä ’hissiliike’ hidastaa peliä todella paljon, Yksi suuri seikka, miksi paremmat pelaajat myös pelaavat nopeammin?

    Oletko ajatellut lyödä lyhyempiä aloituksia, jos sillä nopeuttaisi kierrosta?

    Golfinvihollinen39 kirjoitti: (26.6.2015 19:12:33)

    Sabane kirjoitti: (25.6.2015 21:21:22)

    KL kirjoitti: (25.6.2015 20:46:32)

    Totta joka sana. Yksi elementti tosin myös hidastaa tuota ’muiden vuorolla peliin valmistautumista’. Keskivertopelaajat lyövät palloa hieman eri pituuksille. Minun on hankala alkaa valmistautumaan omaan lyöntiini, kun ensimmäinen sälli on avannut ’kynttilän’ 80 metriin avauspaikasta. Toinen on slaissannut pallonsa 150m päähän pöpelikköön ja kolmas keskelle väylää 200 metriin. Itsellä pallo 240 metrin päässä tiiboksista.

    Mikäli pelaajat olisivat suunnilleen samoilla pituuksilla, olisi myös huomattavasti nopeampi/helpomi aloittaa esivalmistelut omaan lyöntiin. Oman kokemuksen pohjalta tämä ’hissiliike’ hidastaa peliä todella paljon, Yksi suuri seikka, miksi paremmat pelaajat myös pelaavat nopeammin?

    Oletko ajatellut lyödä lyhyempiä aloituksia, jos sillä nopeuttaisi kierrosta?

    En, koska golfin itseistarkoitus ei ole pelata mahdollisimman nopeasti.

    KL

    Golfinvihollinen39 kirjoitti: (26.6.2015 19:12:33)

    Sabane kirjoitti: (25.6.2015 21:21:22)

    KL kirjoitti: (25.6.2015 20:46:32)

    Totta joka sana. Yksi elementti tosin myös hidastaa tuota ’muiden vuorolla peliin valmistautumista’. Keskivertopelaajat lyövät palloa hieman eri pituuksille. Minun on hankala alkaa valmistautumaan omaan lyöntiini, kun ensimmäinen sälli on avannut ’kynttilän’ 80 metriin avauspaikasta. Toinen on slaissannut pallonsa 150m päähän pöpelikköön ja kolmas keskelle väylää 200 metriin. Itsellä pallo 240 metrin päässä tiiboksista.

    Mikäli pelaajat olisivat suunnilleen samoilla pituuksilla, olisi myös huomattavasti nopeampi/helpomi aloittaa esivalmistelut omaan lyöntiin. Oman kokemuksen pohjalta tämä ’hissiliike’ hidastaa peliä todella paljon, Yksi suuri seikka, miksi paremmat pelaajat myös pelaavat nopeammin?

    Oletko ajatellut lyödä lyhyempiä aloituksia, jos sillä nopeuttaisi kierrosta?

    Perin outo ajatus, jos pitkälle lyövää ei tarvitse odotella.

    Mitä tulee noihin Sabanen mainitsemiin eri mittaisiin lyönteihin, niin mikään ohje ei päde kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin. Tarvitaan siis kosolti tilannetajua ja ymmärrystä, jotta osaa toimia ripeästi eri tilanteissa.

    Itselläni on tapana lyöntivuorossa olevan pelaajan suhmuroidessa mitata etäisyys lipulle ja omaan pallooni. Kätevällä vähennyslaskulla saan selville palloni etäisyyden lipusta, joten saapuessani pallolleni minun tarvitsee vain arvioida pallon makuu ja kaivaa sopiva maila bägistäni. Tälläkin tavoin säästää aikaa, joka muutoin kuluisi odotteluun. Menetelmä on kaikkien vapaasti käytettävissä.

    P.S. En voi olla huvittumatta sellaisesta, että kolmen pelaajan ryhmä saapuu parkolkille ja jokainen mittaa etäisyyden lippuun omalla kiikarillaan. Onko aivan mahdoton ajatus luottaa toisen pelaajan mittaamaan etäisyyteen? Varsinkin, kun tuo kollektiivinen mittaaminen tapahtuu peräkkäin eikä suinkaan yhtäaikaa… (mun kiikari on tarkempi kuin sun… tai jotain…)

    Sabane kirjoitti: (26.6.2015 20:13:59)
    … En, koska golfin itseistarkoitus ei ole pelata mahdollisimman nopeasti.

    Tähän oivallisena lisäjarruna usein toimivatkin monet apuvälineet, joista erityisesti etäisyysmittarit ovat vankasti suosittuja.
    Liialliselta kiirehtimiseltä voi välttyä tarkistamalla etäisyyksiä vaikka seisoisi metrin päässä 100 m mittapaalusta…
    . . .
    Tietty hitaus kolfiin kyllä kuuluu, mutta usean henkilön ryhmät ovat joskus lyöntivalmistautumisessaan ja etenemisessään verkkaisia.
    Kenties se maanteiden ohituskulttuurikaan ei ole vielä siirtynyt lajiin luontevana.

    Näissä kommenteissa tuodaan esiin hitaiden pelaajien virheitä tavan takaa, mutta nopeiden hyvät toimintamallit jäävät hakuseen. Muiden hitaus tuntuu pahimmalta, kun seisoo väylällä ja odottaa pääsyä omalle pallolle jossakin kymmeniä metrejä pidemmällä. Se ei tunnu yhtä pahalta, jos ajan käyttää hitaampien auttamiseen esimerkiksi pallon hakemisessa pöpelikössä tai lyödyn pallon lentoradan seuraamisessa. Ei tarvitse odottaa, jos voi osoittaa kaverille minne hänen pallonsa päätyi.
    Sitä kun on samassa veneessä hitaan ryhmän jäsenenä. Ei kannata väittää, että ’Minä olisin pelannut nopeasti, mutta ne muut….’.

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 175)
Vastaa aiheeseen: Mitä mieltä hitaasta pelaamisesta?

Etusivu › Foorumit › Yleistä › Mitä mieltä hitaasta pelaamisesta?