Käänny clubhousen sääntöexpertin puoleen, jos vastauksen haluat. Kaikkea muuta saat tältä palstalta :0)

Lue lisää: https://golfpiste.com/clubhouse/expert/

Kyllä kai viimeistään tässä vaiheessa tuli kaikille selväksi, että nämä irralliset haitat ovat hankalia tapauksia..!

Tapaukseen liittyy kaksi mahdollista sääntörikkomusta, 1) pallon liikuttaminen sääntöjen vastaisesti, ja 2) rike liittyen siihen, mitä pitää tehdä, jos on liikuttanut palloa sääntöjen vastaisesti.

Jos liikutat palloa muuten kuin sääntöjen sallimalla tavalla, on samantekevää, miten sen käytännössä teet. Pallon tahallinen potkiminen tai sen luvaton nostaminen ja kaikki mahdolliset (sääntöjenvastaiset) tahattomat liikuttamistavat ovat nykyään saman pallon liikuttamiskiellon alla.

Jos syy pallon liikkumiseen on varmasti irrallisen haittatekijän liikuttaminen, on samantekevää, onko haittatekijä kiinni pallossa vai vaikka useiden metrien päässä siitä.

Tapauksesi oikea ratkaisu riippuu faktoista, siis siitä, miksi pallo liikkui. Niitä ei voi arvioida kuin se, joka on tilanteen ja tapahtumapaikan nähnyt.

Jos rinne oli jyrkkä eikä lehti ollut pallossa kiinni, pallo saattoi liikkua itsekseenkin tai sitten sen takia, että asetuit lyöntiasentoon jalkoja ’rymistellen’. Jos lehti oli kiinni pallossa, on mahdollista, jopa todennäköistä, että siirtyminen johtui lehden liikuttamisesta, vaikka pienellä viiveellä. Oletan, että lehti oli pallossa kiinni, vaikka et sitä nimenomaan kertonutkaan, ja silloin ’olet heikoilla’. Kun en nähnyt tapausta enkä paikkaakaan, on pakko luottaa sinun arvioosi liikkumisen syystä.

Jos pallo liikkui itsekseen, se pitää pelata uudesta paikasta rangaistuksetta.

Jos taas liikutit palloa, se olisi pitänyt palauttaa alkuperäiselle paikalleen yhdellä rankkarilla. Jos et niin tehnyt, olet pelannut väärästä paikasta ja saat siitä hyvästä kahden lyönnin rangaistuksen, joka pitää sisällään myös rangaistuksen pallon liikuttamisesta.

Olet siis joko kirjannut itsellesi kaksi lyöntiä liikaa tai kirjannut itsellesi oikean rangaistuksen mutta väärällä perusteella ja liian aikaisin.

Kuten sanoin, sääntöä 18-2c ei enää ole voimassaolevassa sääntökirjassa. Myönnän, että kätkin tämän seikan kierosti viestini otsikkoon.

Kyseessä ei ollut varsinaisesti edes sääntö vaan sääntöihin perustuva olettama, (siis jos pallo liikkuu kun irrallista haittatekijää kosketetaan mailan mitan päässä pallosta, pelaajan katsotaan liikuttaneen palloa, vaikka todellinen syy olisi esim. läheltä ajavan kentänhoitotraktorin aiheuttama tärinä)

Nykyisissäkin säännöissä (18-2b) on vastaavanlainen olettama siitä, että jos pallo liikkuu palloon tähtäämisen jälkeen, pelaajan katsotaan liikuttaneen palloa.

Ritarin tapauksessa pallo palautui liikkumisen jälkeen alkuperäiseen paikkaansa, mutta ei itsekseen vaan sen takia, että ritari nosti mailan ylös. Viimeisellä kerralla ritari löi palloa, jolloin sitä ei tarvitse asettaa takaisin, mutta rankkari seuraa tälläkin kerralla.

Ritarin tapauksessa liikuttamiskieltoa rikottiin useita kertoja peräkkäin eri teoilla, ja jokaisesta pitää antaa oma rangaistuslyönti. Kertoman mukaan ’pallo liikkui, sama toistui ’pari’ kertaa ja lopuksi vielä lyönnissä’, joten oikea vastaus olisi vähintään neljä rangaistuslyöntiä ja kilpialussa diskaus, koska kortista puuttui vähintään kolme lyöntiä ko. reiän tuloksen kohdalta.

Näyttää vähä siltä, että mun sääntökirja vuodelta 1998 alkaa oleen vanhentunu..?

tarkennan, että pallo palautui alkuperäiseen asentoonsa nostaessani mailan. Muistanko väärin, että tällaisessä tapauksessa pallon ei katsota liikkuneen?

Kiitos oikaisusta! Mulla on täällä töissä vanha sääntökirja enkä ole tuota muutosta huomannut. Sorry!

Sääntöjen tarkoittamassa mielessä pallo ei palaa takaisin paikalleen, jo se ei tapahdu välittömästi itsekseen vaan niin, että pallo tähdättäessä keinahtaa ensin esim. nojaamaan mailan lapaa vasten, pysähtyy siihen ja palaa alkuperäiselle paikalleen vasta sen jälkeen kun maila nostetaan pois pallon takaa. Palloahan on tällöin liikutettu itse asiassa kaksi kertaa. Toisen siirron saa kuitenkin samaan hintaan, koska se on ensimmäisen rikkeen välitön seuraus riippumatta siitä, siirtyykö pallo kauemmas alkuperäisestä paikasta vai palaako se siihen takaisin.

On ihan totta, että saman säännön rikkominen useita kertoja peräkkäin (esim. pallon puhdistaminen hyvin tai huonosti, 1 tai viisi harjoituslyöntiä bunkkerissa, tai yhden tai kahden risun siirtäminen pois pallon edestä) johtaa yleensä vain yhteen rangaistukseen, oli se sitten yksi tai kaksi lyöntiä. Koska ritari kuitenkin aina palloon tähtäämisen jälkeen kunkin ansaitun rankkarin jälkeen peräytyi tilanteesta ja palasi tähtäämään palloa uudestaan, sovellettavaksi tulee ennemminkin decisionin 1-4./12 periaate 6 kuin periaate 1.

Kyseinen decision kannattaa ehdottomasti lukea. Se on varsin selkeä ottaen huomioon, miten vaikeita tilanteita sillä yritetään selkiyttää.

Taisipa ts viitata tuolla loppukommentillaan sääntöön 21. Eli jos se lehti oli kiinni siinä pallossa, sitä ei olisi saanut poistaa lainkaan.

Pallon edestakaista liikahtelua tähtäysvaiheessa ei ymmärtääkseni katsota pallon liikkumiseksi (määr.)

Jos pallo pysähtyy nojaamaan vaikkapa mailan lapaan ja palaa sen jälkeen paikalleen, tulkitsisin sen liikkuneen, mutta vain kerran, eli nuo molemmat liikuttamiset ovat ’yksin teoin tehty’ 🙂

Mitä tulee tuon IH:n kiinnittymisestä palloon, olen kyllä tietoinen tuosta säännöstä. Aattelin vaan, että joku voi löytää tuostakin laajempia merkityksiä…