KL kirjoitti: (19.5.2009 14:20:28)

TP Combo kirjoitti: (19.5.2009 14:11:44)
Olisko kiinteä haitta, eli jos haluaa vapautuksen niin ainoastaan rankuilla ulos esteestä, jos olisi liikuteltava haitta, esim. kasteluletku, niin sen saisi poistaa…

Onhan se kiinteä haitta tietenkin, kysymys onkin siitä, onko se vesiestettä vai ei. Eli onko pallo vesiesteessä vai ei, jos se on siltarummun sisällä?

Joku deccari löytyi

Is a ball in a water hazard when some part of the ball breaks the plane that extends vertically upward from the margin of the hazard even though the ball does not touch the ground or grass inside the hazard?

Yes, since the Definition of ’Water Hazard’ provides that ’the margin of a water hazard extends vertically upwards and downwards.’

Eli ainakin ko. pallo on vesiesteessä, vaikka pallo ei kosketa maata tai ruohoa esteen sisällä.

Ja kiinteä haitta, sääntö 24

If a ball is in a water hazard (including a lateral water hazard), the player may not take relief from interference by an immovable obstruction.

Ei saa vapaata droppia, koska ollaan vesiesteessä!

On vesiestettä, mutta… tällainen deccari löytyi

Grounding Club on Bridge in Water Hazard

A player’s ball lies on a bridge over a water hazard within the margins of the hazard when extended upwards. May the player ground his club?

Yes. A bridge is an obstruction. In a hazard, the club may touch an obstruction at address or in the backward movement for the stroke – see Note under Rule 13-4. Touching the bridge prior to address is also permissible, since an obstruction in a water hazard is not “ground in the hazard.” This applies even if the bridge has been declared an integral part of the course.

Yhtä ainoata oikeata vastausta ei ole, oikea vastaus riippuu siitä, mitä siltarummun rakentajalla on ollut mielessään ja mitä kenttätoimikunta on harkinnut tarkoituksenmukaiseksi rajoja merkitessään.

Usein tällaiset ylityspaikat muodostuvat pikku hiljaa; ensin on oja, joka pitää usein ylittää, sitten joku tuo paikalle pari lautaa, joita pikku hiljaa vahvistetaan puusillaksi, ja sitten joku saa päähänsä, että levennetään siltaa niin paljon, että päälle voi ajaa maata tietä tai ruohoa varten.
Mielestäni niin kauan kuin silta on puhdas keinotekoinen rakenne, oli se puuta tai metallia, on kiinteä haitta esteessä. Kun sillan päälle aletaan ajaa maata ruohoa tai tietä varten, oja ei ole enää jatku vesiesteen tarkoittamana avoimena vesialueena. Jos auto on tiellä pysäytetty siltarummun päälle, harva näkee tilanteen niin, että auto on ojassa.

Seuraava kysymys on sitten se, missä vesiesteen rajat kulkevat. Vesiesteen rajan määrittelyyn sisältyy aina myös tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Jos rumpu on kovin kapea, lopputulos voi olla, että kahden vesiesteen väliin jää parinkymmenen sentin soiro tietä, missä ei ole mitään käytännön mieltä. Siltarumpu voi myös olla sääntöjen kannalta hankalassa paikassa. Jos tiiltä ei näe, kumpaan kahdesta vesiesteestä pallo päätyi, voi olla selvintä merkitä molemmat ojat samaksi vesiesteeksi, jolloin suhteellisen levea siltarumpu on osa vesiestettä.

Onneksi tilannetta varten on olemassa valmiiksi mietityt säännöt ja deccarit