-
JulkaisijaArtikkelit
-
Pitkästä aikaa tuli kentällä vastaan mielenkiintoinen kysymys, johon en ainakaan heti löytänyt kirjasta vastausta. A ja B lyövät pallonsa tiiltä samalle seudulle ja tullessaan palloilleen huomaavat pelanneensa saman merkkisillä ja numeroisilla palloilla. Molemmat pallot löytyvät ja A pystyy tunnistamaan omansa sillä perusteella, että muistaa pallossaan olleen naarmu tekstin kohdalla. Tunnistus on siis tuossa kohti riittävä. Kun pallot on tunnistettu, B haluaa nostaa pallonsa laittaakseen siihen lisämerkinnän, jotta pallot ovat varmasti tunnistettavissa myös seuraavan lyönnin jälkeen. What is the ruling?
Mielenkiintoinen kysymys. Tällaisiin odottamattomiin tilanteisiin todellakin törmää kentällä. Säännöthän antavat pelaajalle vastuun pallon tunnistamisesta ja suosittelee pelaajaa merkitsemään oman pallonsa, jotta tunnistaminen mahdollistuisi. Juuri siltä varalta, että kaksi pelaajaa pelaavat samanmerkkisillä ja numeroisilla palloilla. Merkitseminen lienee parasta tehdä jo ennen pelin alkua, pallojen erotteleva tunnistaminen, näyttäminen muille lähdön pelaajille kuulunee jo rituaaleihin samalla kun arvotaan lyöntijärjestys.
Vastauksena ts:n esittämään kysymykseen voisi siis viitata sääntöön 12.2., missä tämä velvoite pallon merkitsemisestä ja tunnistamisesta kerrotaan. (Deccareissakaan ei ollut lisävalaistusta tähän asiaan). Lisäksi säännössä sanotaan, että palloa ei saa nostaa tarpeettoman tunnistamisen suorittamiseksi (yhden rankun seuraamuksella). Kun esimerkissä A oli jo tunnistanut oman pallonsa niin onko B:llä enää oikeutta nostaa omaa palloaan, koska tunnistaminen on jo tehty. Pallonhan saa nostaa vain tunnistamista varten eikä sitä saa esim.tarpeettomasti pyyhkiä. Koska palloa ei saa nostaa turhaan tai muutenkaan käsissään pyöritellä niin lienee parasta, että B merkitsee pallonsa sen jälkeen kun reikä on pelattu loppuun.
Tämä vaikuttaisi tilanteella, jossa oikeilla sanavalinnoilla on suuri vaikutus. Sääntö 12-2 kieltää pallon nostamisen tunnistusta varten jos se ei ole tarpellista. Eli jos B hyväksyy A:n naarmun riittäväksi tunnistukseksi, ei B:llä ole oikeutta rangaistuksetta nostaa omaa palloaan. Jos B taas ei pidä tuota riitävänä ja keksii vaikka sanoa, että tarkastetaanpa onko hänen palossaan naarmu samaisella kohdalla, silloin hän voi nostaa pallonsa tunnistusta varten. Samalla hän voi laittaa palloonsa lisämerkinnän.
Jos molemmat pallot ovat griinillä, niin ruling on jopa mun sääntötuntemuksella helppo..
Jos ei, niin mun mielestä ei B saa nostaa.
Tiukasti sääntöjen mukaan mentäessä palloa ei saa erikseen nostaa tunnistusmerkinnän laittamista varten (paitsi griinillä). Asian voi tässä tapauksessa helposti kiertää siten, että B nostaa pallonsa tunnistaakseen sen (mikä annettujen tietojen perusteella on perusteltua, koska tunnistaminen tapahtui pelkän naarmun perusteella) ja samalla merkitsee pallonsa.
Asiaa pelkästään loogisesti ajatellen pallon saa tarvittaessa nostaa sen tunnistamista varten, joten siinä vaiheessa se kannattaa merkitä.
Säännöt kieltävät myös pallon pyyhkimisen, putsaamisen muuten kuin tunnistamistarkoituksessa. Ehkä kuitenkin kannattaisi jättää merkitsemästä kesken reiän, ettei tule penaltya tästä.
KL kirjoitti: (5.3.2011 15:01:08)
Asian voi tässä tapauksessa helposti kiertää siten, että B nostaa pallonsa tunnistaakseen sen (mikä annettujen tietojen perusteella on perusteltua, koska tunnistaminen tapahtui pelkän naarmun perusteella) ja samalla merkitsee pallonsa..
Toimisi varmaan, jos ei A olisi jo todennut varmasti tuon toisen pallon olevan hänen ja B sen jälkeen toisen olevan omansa. Nyt olivat molemmat pelaajat jo tunnistaneet pallonsa ja ajatus tuli merkitsemisestä tuli vasta sitten mieleen.
ts kirjoitti: (5.3.2011 11:42:32)
Pitkästä aikaa tuli kentällä vastaan mielenkiintoinen kysymys, johon en ainakaan heti löytänyt kirjasta vastausta.A ja B lyövät pallonsa tiiltä samalle seudulle ja tullessaan palloilleen huomaavat pelanneensa saman merkkisillä ja numeroisilla palloilla. Molemmat pallot löytyvät ja A pystyy tunnistamaan omansa sillä perusteella, että muistaa pallossaan olleen naarmu tekstin kohdalla. Tunnistus on siis tuossa kohti riittävä.
Kun pallot on tunnistettu, B haluaa nostaa pallonsa laittaakseen siihen lisämerkinnän, jotta pallot ovat varmasti tunnistettavissa myös seuraavan lyönnin jälkeen.
What is the ruling?
Pääsääntö on, ettei palloa saa edes koskettaa ilman jonkin säännön antamaa lupaa muuten kuin lyödessä mailalla. Mikään sääntö ei anna lupaa nostaa palloa pelkästään tunnistusmrrkin lisäämiseksi. Jos pallo olisi nostettu luvallisesti, mikään sääntö ei näyttäisi merkin lisäämistä kieltävän.
Voihan sen pallon kenties merkitä ilman nostamista, jos sattuu hyvä tussi olemaan bägissä niin antaa pallon olla maassa ja tökkää siihen tussilla merkin suoraan yläpuolelta. Palloa ei siis ole nostettu, liikuteltu, ei paranneltu paikkaa, ei pyyhitty, ei putsattu tms. Luulisi tuollaisen edes olevan pelin hengen mukaan sallittua ilman sen kummempia seuraamuksia.
Jos nyt tuokaan ei käy niin samaisella tussilla värjää lapaa ja lyö ennenkuin tussi kuivuu, veikkaisin pallossa olevan sen jälkeen hyvä merkki;)
Jos nuokaan ei sitten mene läpi niin ei muuta kuin tussin pääty auki (jos saa) räkäsee sisälle (ala tiger), puhaltaa kovasti tussin putkiloon pallon päällä ja kuinka ollakaan kiva musta tippa tippuu pallon päälle ja pallo on merkitty.
Jos nyt tuokaan ei käy niin täytyy toivoa että porukassa on joku tupakkamies. Rööki palamaan ja pallon juureen jolloin savusta toivon mukaan tarttuu palloon hieman keltaista tervaa. Pallo merkitty.
Tietty tupakkamieheltä voi viimeisessä tapauksessa lainata stendaria, liekki suurimmalle ja kylkeen lämpöä (ei liikaa ettei sula) otaksuisin jotain mustaa nokea jäävän kiinni.
Ei tää nyt tän vaikeempaa ole, kunhan on mielikuvitusta ja tuntee säännöt;)
Rauski kirjoitti: (5.3.2011 22:33:48)
Voihan sen pallon kenties merkitä ilman nostamista, jos sattuu hyvä tussi olemaan bägissä niin antaa pallon olla maassa ja tökkää siihen tussilla merkin suoraan yläpuolelta. Palloa ei siis ole nostettu, liikuteltu, ei paranneltu paikkaa, ei pyyhitty, ei putsattu tms. Luulisi tuollaisen edes olevan pelin hengen mukaan sallittua ilman sen kummempia seuraamuksia.Jos nyt tuokaan ei käy niin samaisella tussilla värjää lapaa ja lyö ennenkuin tussi kuivuu, veikkaisin pallossa olevan sen jälkeen hyvä merkki;)
Jos nuokaan ei sitten mene läpi niin ei muuta kuin tussin pääty auki (jos saa) räkäsee sisälle (ala tiger), puhaltaa kovasti tussin putkiloon pallon päällä ja kuinka ollakaan kiva musta tippa tippuu pallon päälle ja pallo on merkitty.
Jos nyt tuokaan ei käy niin täytyy toivoa että porukassa on joku tupakkamies. Rööki palamaan ja pallon juureen jolloin savusta toivon mukaan tarttuu palloon hieman keltaista tervaa. Pallo merkitty.
Tietty tupakkamieheltä voi viimeisessä tapauksessa lainata stendaria, liekki suurimmalle ja kylkeen lämpöä (ei liikaa ettei sula) otaksuisin jotain mustaa nokea jäävän kiinni.
Ei tää nyt tän vaikeempaa ole, kunhan on mielikuvitusta ja tuntee säännöt;)
Rauski on herännyt talviuniltaan. Kannattaisi ehkä kuitenkin satsata niihin hyviin, golfiinkin soveltuviin aurinkolaseihin. Sen verran pahasti näyttäisi tuo kevätaurinko häikäisevän ja sekoittavan kuuppaa. 🙂
Mitä sääntötuntemukseen tulee, niin en nyt ole varma, mutta ainakin nuo kaksi viimeistä ehdottamaasi ’kikkaa’ taitaisi tuottaa rangaistuksen. Terva ja pallon lämmittäminen. Vai kuinka tietäjät?
Kuka sitten ehtii havaitsemaan, minkälainen merkki siitä värjätystä mailan lavasta (ehdotus 2) siihen paloon lyödessä jää. Pelaajanhan pitäisi tunnistaa pallonsa. 😉 Eikä tuo kohta kolmekaan taida ihan sääntöjen mukainen olla. Vai saako pallon päälle räkiä tarkoituksella, silloin kun se on pelissä? Tiedä häntä.Mutta yritystä tosta ei puuttunut. 🙂
Rauski kirjoitti: (5.3.2011 22:33:48)
Voihan sen pallon kenties merkitä ilman nostamista, jos sattuu hyvä tussi olemaan bägissä niin antaa pallon olla maassa ja tökkää siihen tussilla merkin suoraan yläpuolelta. Palloa ei siis ole nostettu, liikuteltu, ei paranneltu paikkaa, ei pyyhitty, ei putsattu tms. Luulisi tuollaisen edes olevan pelin hengen mukaan sallittua ilman sen kummempia seuraamuksia.
Minusta tämä on sallittua. Säännöissä ei minun mielestä kielletä palloon koskemista. Pallon liikuttaminen tai siirtäminen kielletään. Määritelmän mukaan pallon katsotaan liikkuneen kun se on pysyvästi siirtynyt paikoiltaan. Joten jos pallon voi hyvällä tussilla merkitä siten ettei se liiku niin minusta tässä ei sääntöjä rikota.
SideSpin kirjoitti: (6.3.2011 20:58:48)
[
Minusta tämä on sallittua. Säännöissä ei minun mielestä kielletä palloon koskemista. .Luepas tarkemmin ne säännöt.
ts kirjoitti: (6.3.2011 21:28:43)
Luepas tarkemmin ne säännöt.Totta, tarkemman syynin jälkeen sääntö 18-2 tosiaan kieltää palloon koskemisen.
Mutta palaten alkuperäisseen niin sääntö 12-2 mukaan pelaajan tulisi merkitä pallo tunnistamista varten, mutta en löydä mistään että pelissä olevaa palloa ei saisi enää merkitä. Saman säännön 12-2 mukaan pallon saa nostaa tunnistamista varten, mutta en löydä mitään mikä kieltää tässä yhteydessä pallon merkitsemisen, joten se olisi sallittua. Tosin merkinnässä täytyy olla varovainen sillä palloa ei saa tässä yhteydessä puhdistaa eikä merkkiä saa piirtää siten että rikkoo sääntöä 8-2.
-> Sääntönikkarit etsikää sääntö joka kieltää tämän menettelyn. Sitä en ihan heti sulata että pieni merkki tussilla vaikuttaa pallon ominaisuuksiin. Kukaan ei varmaan merkitse palloaan lyijyteipillä… 🙂SideSpin kirjoitti: (7.3.2011 9:01:18)
ts kirjoitti: (6.3.2011 21:28:43)
Luepas tarkemmin ne säännöt.Totta, tarkemman syynin jälkeen sääntö 18-2 tosiaan kieltää palloon koskemisen.
Mutta palaten alkuperäisseen niin sääntö 12-2 mukaan pelaajan tulisi merkitä pallo tunnistamista varten, mutta en löydä mistään että pelissä olevaa palloa ei saisi enää merkitä. Saman säännön 12-2 mukaan pallon saa nostaa tunnistamista varten, mutta en löydä mitään mikä kieltää tässä yhteydessä pallon merkitsemisen, joten se olisi sallittua. Tosin merkinnässä täytyy olla varovainen sillä palloa ei saa tässä yhteydessä puhdistaa eikä merkkiä saa piirtää siten että rikkoo sääntöä 8-2.
-> Sääntönikkarit etsikää sääntö joka kieltää tämän menettelyn. Sitä en ihan heti sulata että pieni merkki tussilla vaikuttaa pallon ominaisuuksiin. Kukaan ei varmaan merkitse palloaan lyijyteipillä… 🙂Siis pallon koskeminen on kielletty, eli siihen ei saa mennä tökkimään jälkiä sen ollessa paikallaan. Sen lisäksi on kielletty pallon nostaminen ’turhaan’ eli pitää löytyä joku sääntö jonka nojalla se nostetaan. Tässä tapauksessa voisi ajatella noita sääntöjä löytyvän kaksi: pallon tunnistamista varten tai pallon pelikelvottomuden toteamista varten. Siitä päästään sitten taas kahteen caseen, eli jos se nostetaan pelikelvottomuden toteamista varten, saako sen siinä yhteydessä merkitä? Jos pelaaja haluaa nostaa sen tunnistamista varten, onko siihen oikeus kun todellista tarvetta tunnistamiselle ei enää ole.
Minulla ei näihin kysymyksiin pitäviä vastauksia ole, ihan avoimia kysymyksiä vain, eikä taida kirjoistakaan vastausta löytyä. Pitääpä kysellä tuolta kv-puolelta myös.
Mielenkiintoinen keissi. Decision 12-2/1 sanoo, ettei pelkkään pallomerkkiin, -malliin ja numeroon saa luottaa. Sääntö itse sanoo sanatarkasti näin: ’If a player has reason to believe a ball at rest is his and it is necessary to lift the ball in order to identify it, he may lift the ball, without penalty, in order to do so.’ Maallikkona sanoisin, että tuon decisionin ja säännän valossa on tarpeellista nostaa pallo pystyäkseen sen (varmasti) tunnistamaan (seuraavan lyönnin jälkeen) ja suluissa olevat perustelut ovat ok säännön 1-4 perusteella. Mutta odotetaan lordien päätöstä. 🙂
ts kirjoitti: (7.3.2011 9:40:05)
Siis pallon koskeminen on kielletty, eli siihen ei saa mennä tökkimään jälkiä sen ollessa paikallaan. Sen lisäksi on kielletty pallon nostaminen ’turhaan’ eli pitää löytyä joku sääntö jonka nojalla se nostetaan. Tässä tapauksessa voisi ajatella noita sääntöjä löytyvän kaksi: pallon tunnistamista varten tai pallon pelikelvottomuden toteamista varten. Siitä päästään sitten taas kahteen caseen, eli jos se nostetaan pelikelvottomuden toteamista varten, saako sen siinä yhteydessä merkitä? Jos pelaaja haluaa nostaa sen tunnistamista varten, onko siihen oikeus kun todellista tarvetta tunnistamiselle ei enää ole.Minulla ei näihin kysymyksiin pitäviä vastauksia ole, ihan avoimia kysymyksiä vain, eikä taida kirjoistakaan vastausta löytyä. Pitääpä kysellä tuolta kv-puolelta myös.
Harmaansävyinen alue on tämä, kieltämättä.
Jos palloa lähtee nostelemaan 5-3:n perusteella, niin sen merkitseminen on mielestäni sallittua silloin, jos merkitsemisen tarpeen havaitsee vasta pallon nostettuaan. Toisin sanoen pallon nostamiseen on oltava jokin säännöissä kuvattu lupa (ja tietenkin tarve). Kun tuo lupa on olemassa, niin minusta on kohtuullista sallia pallon merkitseminen, kunhan mitään sääntöä ei siinä yhteydessä rikota (kuten puhdistaminen).
Mielenkiintoista tuossa on myös se, millä perusteella B tunnistaa oman pallonsa, mikäli siinä ei ollut riittäviä merkintöjä. Voiko vain olettaa tuon pallon olevan B:n pallo, kun se on lyöty noille ’haminoille’ vai pystyikö B todella tunnistamaan pallon omakseen? Oliko B:n pallossa joku merkintä alkujaan?
Aloituksessa mainitaan A:n pallossa ollut naarmu. Onko se sitten riittävä tunniste, kun noita naarmuja tuppaa usein palloissa olemaan, ellei se sitten ole erikoisen muotoinen, tai selkeästi tunnistettavissa ja pelaaja pystyy sen kuvailemaan näkemättä, eikö? Vai riittääkö että pelaaja toteaisi palloa tunnistaessaan pallossa olleen nähtävissä olevan naarmun.
I wouldn’t buy that.
Tai, Golfhan on kyllä herrasmieslaji.TeesHot kirjoitti: (7.3.2011 20:14:31)
Mielenkiintoista tuossa on myös se, millä perusteella B tunnistaa oman pallonsa, mikäli siinä ei ollut riittäviä merkintöjä. Voiko vain olettaa tuon pallon olevan B:n pallo, kun se on lyöty noille ’haminoille’ vai pystyikö B todella tunnistamaan pallon omakseen? Oliko B:n pallossa joku merkintä alkujaan?
Aloituksessa mainitaan A:n pallossa ollut naarmu. Onko se sitten riittävä tunniste, kun noita naarmuja tuppaa usein palloissa olemaan, ellei se sitten ole erikoisen muotoinen, tai selkeästi tunnistettavissa ja pelaaja pystyy sen kuvailemaan näkemättä, eikö? Vai riittääkö että pelaaja toteaisi palloa tunnistaessaan pallossa olleen nähtävissä olevan naarmun.
I wouldn’t buy that.
Tai, Golfhan on kyllä herrasmieslaji.Pallojen nähtiin laskeutuvan hyvin lähekkäin ja perille saapuessa ne olivat muutaman metrin päässä toisistaan. Jo palloille kävellessä tuli puhetta jostain syystä palloista ja huomattiin, että samoillahan tuosta on lähdetty. Toinen pelaajista totesi, että hän kyllä tunnistaa omansa, koska siinä on tekstin kohdalla selkeä hankauma ja näin havaittiin palloille tultaessa olevankin.
Tuon pallon tunnistaminen ei siis ollut ongelma, eikä sen jälkeen toisenkaan luonnollisesti.
Jos tuo pallonsa naarmusta tunnistava pelaaja olisi siihen silloin alkanut merkkiä laittaamaan, kysymystähän ei olisi edes syntynyt. Nyt hän kuitenkin ehti sen takaisin paikalleen asettaa, ennen kuin koko asia tuli mieleen.
ts kirjoitti: (7.3.2011 20:45:32)
TeesHot kirjoitti: (7.3.2011 20:14:31)
Mielenkiintoista tuossa on myös se, millä perusteella B tunnistaa oman pallonsa, mikäli siinä ei ollut riittäviä merkintöjä. Voiko vain olettaa tuon pallon olevan B:n pallo, kun se on lyöty noille ’haminoille’ vai pystyikö B todella tunnistamaan pallon omakseen? Oliko B:n pallossa joku merkintä alkujaan?
Aloituksessa mainitaan A:n pallossa ollut naarmu. Onko se sitten riittävä tunniste, kun noita naarmuja tuppaa usein palloissa olemaan, ellei se sitten ole erikoisen muotoinen, tai selkeästi tunnistettavissa ja pelaaja pystyy sen kuvailemaan näkemättä, eikö? Vai riittääkö että pelaaja toteaisi palloa tunnistaessaan pallossa olleen nähtävissä olevan naarmun.
I wouldn’t buy that.
Tai, Golfhan on kyllä herrasmieslaji.Pallojen nähtiin laskeutuvan hyvin lähekkäin ja perille saapuessa ne olivat muutaman metrin päässä toisistaan. Jo palloille kävellessä tuli puhetta jostain syystä palloista ja huomattiin, että samoillahan tuosta on lähdetty. Toinen pelaajista totesi, että hän kyllä tunnistaa omansa, koska siinä on tekstin kohdalla selkeä hankauma ja näin havaittiin palloille tultaessa olevankin.
Tuon pallon tunnistaminen ei siis ollut ongelma, eikä sen jälkeen toisenkaan luonnollisesti.
Jos tuo pallonsa naarmusta tunnistava pelaaja olisi siihen silloin alkanut merkkiä laittaamaan, kysymystähän ei olisi edes syntynyt. Nyt hän kuitenkin ehti sen takaisin paikalleen asettaa, ennen kuin koko asia tuli mieleen.
Jotta saadaan vähän lisää spekulointia kehiin ja yhteys siihen ensimmäiseen postaukseeni, niin:
A:n informaatio omassa pallossaan olevasta naarmusta ei sulje pois sitä mahdollisuutta, ettei myös B:n pallossa saattaisi olla samankaltainen naarmu suunnilleen samassa paikassa. Siispä B:llä on oikeus nostaa pallonsa tunnistamista varten senkin jälkeen, kun A on mielestään tunnistanut pallonsa omakseen.
KL kirjoitti: (7.3.2011 20:57:13)
Jotta saadaan vähän lisää spekulointia kehiin ja yhteys siihen ensimmäiseen postaukseeni, niin:
A:n informaatio omassa pallossaan olevasta naarmusta ei sulje pois sitä mahdollisuutta, ettei myös B:n pallossa saattaisi olla samankaltainen naarmu suunnilleen samassa paikassa. Siispä B:llä on oikeus nostaa pallonsa tunnistamista varten senkin jälkeen, kun A on mielestään tunnistanut pallonsa omakseen.
Tulihan se sieltä kun vähän pohtii. Juuri tähän ratkaisuun päädyin itsekin ja sillä verukkeella pääsee merkkaamaan. Hyvin oivallettu.
ts kirjoitti: (7.3.2011 21:17:02)
KL kirjoitti: (7.3.2011 20:57:13)
Jotta saadaan vähän lisää spekulointia kehiin ja yhteys siihen ensimmäiseen postaukseeni, niin:
A:n informaatio omassa pallossaan olevasta naarmusta ei sulje pois sitä mahdollisuutta, ettei myös B:n pallossa saattaisi olla samankaltainen naarmu suunnilleen samassa paikassa. Siispä B:llä on oikeus nostaa pallonsa tunnistamista varten senkin jälkeen, kun A on mielestään tunnistanut pallonsa omakseen.
Tulihan se sieltä kun vähän pohtii. Juuri tähän ratkaisuun päädyin itsekin ja sillä verukkeella pääsee merkkaamaan. Hyvin oivallettu.
Mitähän se B nyt sitten tunnistaa? B:n pallossa saattoi olla naarmu samassa kohtaa, mutta jos
B ei sitä tiennyt lyötäessä palloa, niin millä perusteella hän saa nostaa pallon tunnistusta varten?
A oli jo tunnistanut pallonsa, joten B:n pallon tunnistaminen ei kai liity siihen enää mitenkään.jykitee kirjoitti: (8.3.2011 1:00:47)
ts kirjoitti: (7.3.2011 21:17:02)
KL kirjoitti: (7.3.2011 20:57:13)
Jotta saadaan vähän lisää spekulointia kehiin ja yhteys siihen ensimmäiseen postaukseeni, niin:
A:n informaatio omassa pallossaan olevasta naarmusta ei sulje pois sitä mahdollisuutta, ettei myös B:n pallossa saattaisi olla samankaltainen naarmu suunnilleen samassa paikassa. Siispä B:llä on oikeus nostaa pallonsa tunnistamista varten senkin jälkeen, kun A on mielestään tunnistanut pallonsa omakseen.
Tulihan se sieltä kun vähän pohtii. Juuri tähän ratkaisuun päädyin itsekin ja sillä verukkeella pääsee merkkaamaan. Hyvin oivallettu.
Mitähän se B nyt sitten tunnistaa? B:n pallossa saattoi olla naarmu samassa kohtaa, mutta jos
B ei sitä tiennyt lyötäessä palloa, niin millä perusteella hän saa nostaa pallon tunnistusta varten?
A oli jo tunnistanut pallonsa, joten B:n pallon tunnistaminen ei kai liity siihen enää mitenkään.
Nyt en välttämättä ihan pysynyt kärryillä.
Siis kun A kertoo ja näyttää missä kohti hänen pallossaan tuo hankauma on, B voi nostaa pallonsa tunnistamista varten, todetakseen että hänen pallossaan ei tuollaista vastaavaa naarmua ole ja siten varmistua että pallo on hänen omansa.
Eli tavallaan käänteinen näyttö toimii; merkin olemassaolo tai merkin puuttuminen ovat yhtälailla valideja näyttöjä.
ts kirjoitti: (8.3.2011 7:28:54)
jykitee kirjoitti: (8.3.2011 1:00:47)
ts kirjoitti: (7.3.2011 21:17:02)
KL kirjoitti: (7.3.2011 20:57:13)
Jotta saadaan vähän lisää spekulointia kehiin ja yhteys siihen ensimmäiseen postaukseeni, niin:
A:n informaatio omassa pallossaan olevasta naarmusta ei sulje pois sitä mahdollisuutta, ettei myös B:n pallossa saattaisi olla samankaltainen naarmu suunnilleen samassa paikassa. Siispä B:llä on oikeus nostaa pallonsa tunnistamista varten senkin jälkeen, kun A on mielestään tunnistanut pallonsa omakseen.
Tulihan se sieltä kun vähän pohtii. Juuri tähän ratkaisuun päädyin itsekin ja sillä verukkeella pääsee merkkaamaan. Hyvin oivallettu.
Mitähän se B nyt sitten tunnistaa? B:n pallossa saattoi olla naarmu samassa kohtaa, mutta jos
B ei sitä tiennyt lyötäessä palloa, niin millä perusteella hän saa nostaa pallon tunnistusta varten?
A oli jo tunnistanut pallonsa, joten B:n pallon tunnistaminen ei kai liity siihen enää mitenkään.
Nyt en välttämättä ihan pysynyt kärryillä.
Siis kun A kertoo ja näyttää missä kohti hänen pallossaan tuo hankauma on, B voi nostaa pallonsa tunnistamista varten, todetakseen että hänen pallossaan ei tuollaista vastaavaa naarmua ole ja siten varmistua että pallo on hänen omansa.
Eli tavallaan käänteinen näyttö toimii; merkin olemassaolo tai merkin puuttuminen ovat yhtälailla valideja näyttöjä.
Näinhän kentällä varmaan toimittaisiin ajattelematta asiaa. Säännöt antavat kuitenkin mahdollisuuden nostaa oma pallo sen tunnistamista varten. Omaa palloa ei minun mielestäni saa nostaa pelikaverin pallon tunnistamiseksi. Tässä casessa nimenomaan sanottiin, että A oli jo tunnistanut pallonsa, josta johtuen B:llä ei ole mitään syytä siihen puuttua. Jos taas B:n pallossa ei ollut lähtökohtaisesti mitään erityistä tunnistettavaa, ei hänellä ole mitään syytä nostaa palloaan. Eikö A ollutkaan varmasti tunnistanut palloaan? Silloin case muuttuu.
jykitee kirjoitti: (8.3.2011 9:38:50)
ts kirjoitti: (8.3.2011 7:28:54)
jykitee kirjoitti: (8.3.2011 1:00:47)
ts kirjoitti: (7.3.2011 21:17:02)
KL kirjoitti: (7.3.2011 20:57:13)
Jotta saadaan vähän lisää spekulointia kehiin ja yhteys siihen ensimmäiseen postaukseeni, niin:
A:n informaatio omassa pallossaan olevasta naarmusta ei sulje pois sitä mahdollisuutta, ettei myös B:n pallossa saattaisi olla samankaltainen naarmu suunnilleen samassa paikassa. Siispä B:llä on oikeus nostaa pallonsa tunnistamista varten senkin jälkeen, kun A on mielestään tunnistanut pallonsa omakseen.
Tulihan se sieltä kun vähän pohtii. Juuri tähän ratkaisuun päädyin itsekin ja sillä verukkeella pääsee merkkaamaan. Hyvin oivallettu.
Mitähän se B nyt sitten tunnistaa? B:n pallossa saattoi olla naarmu samassa kohtaa, mutta jos
B ei sitä tiennyt lyötäessä palloa, niin millä perusteella hän saa nostaa pallon tunnistusta varten?
A oli jo tunnistanut pallonsa, joten B:n pallon tunnistaminen ei kai liity siihen enää mitenkään.
Nyt en välttämättä ihan pysynyt kärryillä.
Siis kun A kertoo ja näyttää missä kohti hänen pallossaan tuo hankauma on, B voi nostaa pallonsa tunnistamista varten, todetakseen että hänen pallossaan ei tuollaista vastaavaa naarmua ole ja siten varmistua että pallo on hänen omansa.
Eli tavallaan käänteinen näyttö toimii; merkin olemassaolo tai merkin puuttuminen ovat yhtälailla valideja näyttöjä.
Näinhän kentällä varmaan toimittaisiin ajattelematta asiaa. Säännöt antavat kuitenkin mahdollisuuden nostaa oma pallo sen tunnistamista varten. Omaa palloa ei minun mielestäni saa nostaa pelikaverin pallon tunnistamiseksi. Tässä casessa nimenomaan sanottiin, että A oli jo tunnistanut pallonsa, josta johtuen B:llä ei ole mitään syytä siihen puuttua. Jos taas B:n pallossa ei ollut lähtökohtaisesti mitään erityistä tunnistettavaa, ei hänellä ole mitään syytä nostaa palloaan. Eikö A ollutkaan varmasti tunnistanut palloaan? Silloin case muuttuu.
Toisaalta B on itse vastuussa siitä, että pelaa oikeaa palloa. Myöhemmin ei voi vedota siihen, että A tunnisti pallon jolla jatkoi. Jospa A viheriöllä huomaakin, että hänen pallonsa naarmu ja sen muoto oli sittenkin juuri B:n loppuun pelaaman pallon mukainen. Toki, mikäli A tuon tunnustaa, niin hänen pelinsä siitä kärsii, mutta niin kärsii B:kin.
Finnwin kirjoitti: (8.3.2011 10:10:52)
[Toisaalta B on itse vastuussa siitä, että pelaa oikeaa palloa. Myöhemmin ei voi vedota siihen, että A tunnisti pallon jolla jatkoi. Jospa A viheriöllä huomaakin, että hänen pallonsa naarmu ja sen muoto oli sittenkin juuri B:n loppuun pelaaman pallon mukainen. Toki, mikäli A tuon tunnustaa, niin hänen pelinsä siitä kärsii, mutta niin kärsii B:kin.
Vedota toki voi, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta. Pellaaja yksin on vastussa omasta tekemisetään. Hänellä ei esim ole oikeutta väärän pallon pelaamiseen sen vuoksi, että pelikaveri ensin pelasi hänen palloaan ja jäljelle jäänyt oli ainoa mahdollinen pelattavaksi.
Tuo B:n oikeus tunnistaa pallonsa juontaa siitä, että vaikka A on tunnistanut pallonsa kyseisen hankauman perusteella, on edelleen mahdollista että vastaava hankauma on myös B:n pallossa ja hän nostaa sen todetakseen, että sellaista ei löydy ja siten ei ole enää mahdollista, että pallot olisivat vaihtuneet. Pelaajalla on tuollaiseen varmistukseen oltava täysi oikeus juuri vastauksen alussa esitämäni periaatteen vuoksi.
-
JulkaisijaArtikkelit