No niin.

Tämä menee nyt oletuksen mukaan. Pelaaja siis löi toisen lyöntinsä omaa palloaan, mutta siellä keskellä bunkkeria ollut pallo ei ollutkaan oma (vaan oma oli siellä piilossa haravan alla).

1. lyönti: Avaus
2. lyönti: duffi bunkkeriin

Nyt palloa ei siis löydy, ja pelaaja meni tiille lyömään uutta palloa luullen duffanneensa väärää palloa.

Mielenkiintoinen tilanne kerrassaan.

Jos nyt oletetaan, kuten ilmeisesti oikein onkin, että pelaaja duffasi sinne bunkkeriin oman pallonsa, niin hänen olisi etsintöjen jälkeen pitänyt lyödä uusi pallo tuosta 2. lyönnin kohdalta. Lyötyään uuden pallon tiiltä hän pelasi väärästä paikasta ansaiten 2 penaa. Kaiken lisäksi kyseessä on vakava rike, joten hänen tulee korjata virheensä pelaamalla seuraava uusi pallo sieltä 2. lyönnin kohdalta, ja siinä vaiheessa lähtee 6. lyönti (avaus, duffi, pallon katoaminen, väärä paikka 2 = 5 lyöntiä).

Mitä tästä opimme?

Pallo kannattaa AINA tunnistaa ennen sen lyömistä.

Hyvä case, Kordic!

Voi olla, ettei saakaan, mutta D28/6 viittaa siihen, että tiille palaaminen on vakava rike, jos se ei ole sallittua.

’Except in the special circumstances covered by Rule 26-2, the Rules do
not allow a player to regress beyond the spot from which his last stroke was
played, in this case Point B. Such action may constitute a serious breach, as in
this case.’

Olen tätä nimenomaista asiaa pohtinut joitakin kertoja tässä vuosien varrella ja kieltämättä olen kummastellut sitä, että tiille palaaminen on tuossa deccarissa (ja yleisemminkin) katsottu vakavaksi rikkeeksi. Itse lähtisin juuri siitä mistä sinäkin, PG, eli onko pelaajalle tuosta jotakin hyötyä.

Sen verran ovat lorditkin tätä asiaa pohtineet, että jossain vaiheessa kuluvan vuoisisadan puolella deccarissa mainittu regressio oli ehdolla sääntöihin, mutta kuulemani mukaan vedettiin viime metreillä pois. Syitä tähän en tiedä.

KL:

Olen tätä nimenomaista asiaa pohtinut joitakin kertoja tässä vuosien varrella ja kieltämättä olen kummastellut sitä, että tiille palaaminen on tuossa deccarissa (ja yleisemminkin) katsottu vakavaksi rikkeeksi. Itse lähtisin juuri siitä mistä sinäkin, PG, eli onko pelaajalle tuosta jotakin hyötyä.

Olisiko siinä (28/6) vaan oletus, että jos pelaaja tietoisesti päättää palata edellistä lyöntiä kauemmas pelaamaan väärästä paikasta, niin lähtökohtaisesti siitä pitää olla merkittävää hyötyä pelaajalle ja 20-7 c Note 1 näinollen pätee. Jos taas palaa silkkaa urpouttaan liian kauas, niin on tietämätön säännöistä ja rikkoo sääntöä 6-1, jolloin sitten mietitään, oliko hyöty merkittävä vai ei?

Joka tapauksessa minusta 28/6 koskee eniten pelaamattoman paikan tilannetta, jolloin pelaaja hyvin tietoisesti hakee lyönnille eri paikkaa kuin tiedossa oleva pallon senhetkinen paikka ja sääntö 28 pitäisi olla kirkkaana mielessä. Loppukaneettina kuitenkin on, että ”Such action MAY constitute a serious breach, AS IN THIS CASE”, ja väärästä paikasta pelaamisen suhteen 20-7 c Note 1 on se pykälä, joka kertoo milloin rike on merkittävä (kun toimikunta toteaa, että pelaaja on saavuttanut merkittävää hyötyä).

Minusta tuo jättäisi kuitenkin ovea raolleen dumata ketjun aloituksen tilanne ei-merkittäväksi hyödyksi ja niin muodoin 20-7 c:n mukaan väärästä paikasta pelatun pallon tulos pätee + rankut päälle. Edellyttää tietysti, että kakkoslyönnin paikka ei ollut jotenkin epäedullinen, jolloin hyöty tiille palaamisesta olisi merkittävä ja pitäisi pelata uudestaan kakkoslyönnin paikalta.

Jos siis tuomio on vakava rike ja virhe tulee korjata pelaamalla uudelleen toisen lyönnin paikalta – mahdollisesti jopa pari sataa metriä lähempää reikää, mistä ensin löi – pelaaja saa vakavan rikkomuksensa ansiosta merkittävää hyötyä!

Niinpä – 20-7c sanamuotohan on ”He MUST play out the hole with the ball played from the wrong place, without correcting his error, provided he has not committed a serious breach (see Note 1).”

Tämähän kertoo aika selvästi, että jos pelaaja mokaa väärän paikan, eikä saa siitä hyötyä, niin kärsiköön seuraukset. Tämän vuoksi olisi aika outoa ajatella, että dekkari 28/6 pakottaisi pelaamaan uuden pallon oikeasta paikasta, jos pelaaja on kämmännyt ja peruuttanut pari sataa metriä liian kauas. Moista armollisuutta emme osanne loordeilta odottaa…

Tähän vielä yksi esimerkki vakavan rikkeen hyödystä/haitasta. Pallon ollessa bunkkerissa pelaamattoman paikan sääntö antaa mahdollisuuden joko pudottaa pallo samaan bunkkeriin tai edellisen lyönnin paikalle, Jos pelaaja kuitenkin pudottaa pallonsa lipun suunnassa bunkkerin taakse ja pelaa sieltä, hän yleensä syyllistyy vakavaan rikkeeseen (D28/10). Tämä siitäkin huolimatta, että dropatun pallon makuu voi olla paljon huonompi kuin bunkkeriin dropatun pallon ja että etäisyys lipulle voi olla merkittävästi pidempi.

Menee vähän alkuperäisen asian sivuun, mutta onneksi tätä ei tarvitse enää hirveän kauaa murehtia. Muutaman kuukauden päästä saa kahdella rankulla pudottaa bunkkerin taakse.

Sinänsä etäisyyden (oikean ja väärän paikan välillä) käyttö rikkeen vakavuuden mittarina on hyvinkin ymmärrettävää, koska se todellakin voidaan yksikäsitteisesti mitata, toisin kuin hyöty.

Käännänpä tämän asian täysin päälaelleen, ihan vain näkökulman vaihtamisen kannalta.

Saavutettavaa hyötyä pyritään arvioimaan yleisesti, ellei peräti aina, odotettavissa olevan hyödyn mukaisesti. Esimerkiksi, pelaaja on avauslyöntinsä jälkeen huonossa paikassa, josta hän väkisinkin joutuisi chippaamaan muutaman metrin verran sivulle päästäkseen väylälle, josta matkaa lipulle olisi enää lyhyen raudan verran. Noh, hänpä päättää soveltaa pelaamattoman paikan sääntöä 28c, mutta droppaakin sivusuunnassa neljä (4) mailanmittaa sivulle kahden (2) sijaan päästäkseen puiden takaa lyömään suoraan lipulle. Etäisyys lipulle on kuitenkin smaa kuin jos olisi dropannut kahden mailanmitan päähän.

Säännön 28c vaatimus on siis max. kaksi mailanmittaa, joten pelaaja pelaa väärästä paikasta käytettyään mainitut neljä mailanmittaa. Jos hän olisi dropannut kahden mailanmitan sisään, hän ei olisi voinut yrittää lyödä suoraan viheriölle, vaan hän olisi edelleen joutunut chippaamaan sivulle. Neljän mailanmitan droppi sen sijaan antoi hänelle mahdollisuuden lyödä suoraan lipulle.

Onko tämä vakava rike vai ei?

Lisään tähän vertailun: miten KL1:n esittämä tilanne vertautuu siihen, että toinen pelaaja siirtää palloaan OB:sta vain mailanmitan verran voidakseen pelata palloaan kentän sisäpuolelta. Kumpi rike on vakavampi, ovatko molemmat sääntöjen tarkoittamia vakavia rikkeitä vai vain toinen niistä?

KL:n esimerkissä saatava hyöty olisi arvioilta yksi lyönti, tässä toisessa tapauksessa matkan myötä ehkä kaksi lyöntiä. Entäs sääntöjä kohtaan osoitettu piittamattomuus, eli onko rikkeen vakavuudella myös filosofinen tai moraalinen ulottuvuus…?

Hyviä kysymyksiä.

Ulos kentältä lyödyn pallon siirtäminen kentälle on mielestäni yksiselitteisesti vakava rike, toki voidaan tässäkin lähteä spekuloimaan saavutetulla etäisyydellä (200 m hyötyä versus 50 metriä hyötyä (= umpisurkea avaus outtiin)).

Sen sijaan tuo viimeiseksi esittämäni esimerkki pelaamattomasta paikasta on perin mielenkiintoinen. Tuohon on nimittäin antanut erään näkökulman muuan tämän pallon ansioituneimmista tuomareista, ja hänen mielestään kyse ei ole vakavasta rikkeestä, koska pelaaja ei saavuta etua etäisyyden suhteen ja koska penaltteja tulee kuitenkin kahden lyönnin verran. Tämä näkökulma hämärtää koko vakavan rikkeen olemuksen ainakin omassa aivokopassani siinä määrin perusteellisesti, etten edes viitsi miettiä vakavaa rikettä ennen kuin sellaisen pohtiminen tulee kentällä vastaan. Siinä tilanteessa tulen miettimään asiaa omasta näkövinkkelistäni ja tuomitsemaan sen mukaisesti.

Sitä odotellessa.