Aloitetaan toteamalla, että liiton kilpailuissa Hard Card jo sellaisenaan kumoaa monen kentän paikallissäännöt tai ainakin suuren osan niistä. Niinpä yksi kilpailun toimikunnan tehtävistä onkin kirjoittaa kisakentän normaalit paikallissäännöt uusiksi. Käytännössä noista säännöistä poistetaan kaikki ne, jotka HC:ssä jo on ja loput jätetään paikoilleen (siis jos ne ovat asiallisia ja tarpeellisia, mikä ei lle aivan itsestään selvää…).

Joskus kentän merkkausvaiheessa saattaa ilmetä asioita, jotka on lisättävä ko. kisan määräyksiin / paikallissääntöihin. Tällaisia ovat mm. tilapäiset out-rajat, TIOt (näitä on tosi harvoin kotimaisissa kisoissa) ja vaikkapa yleisluontoiset tai väyläkohtaiset GURit, ja tietenkin siirtosääntö.

Turhan monen kentän paikallissäännöissä on toistettu golfin sääntöjä, kuten esimerkiksi ’Kaikki päällystetyt tiet ovat kiinteitä haittoja…’. No niinhän ne ovat, ei sitä tarvitse erikseen paikallissääntöihin laittaa. Tällaiset pitää ilman muuta poistaa. Paikallissääntöjen tulee kertoa pelaajalle vain ja ainoastaan se, mikä JUURI tällä kentällä on erilaista muihin kenttiin verrattuna.

Muistan muutaman vuoden takaiset nuorten SM-kisat Takkulassa, jossa muutimme kentän kaikki sorapäällysteiset tiet kentän oleellisiksi osiksi, vaikka normaalisti ne olivat kiinteitä haittoja. Tämä tehtiin siksi, että monella reiällä tällaiset tiet saattoivat tulla peliin, ja teiden reunat olivat kovin vaikeasti määriteltävissä, kuten sorateiden usein ovat. Ilman tuota muutosta odotettavissa olisi ollut suuri määrä puheluita tuomareille ja sen myötä pelin hidastumista.

Edellä kuvaamani esimerkki kertoo siitä, että kisamääräysten ja kisan paikallissääntöjen laatimisessa on syytä ottaa huomioon sekä kentän ja pelaamisen reiluus pelaajia kohtaan että pelin sujuvuus. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa ei ole ja yleensä päätösten ’oikeellisuus’ nähdään vasta kilpailun jälkeen…

Paikallissäännöissä voidaan todeta, että kaikki kentän vesiesteet ovat sivuvesiesteitä. Jossain väylillä voi droppaus muuttua ongelmalliseksi, jos pelaaja haluaakin dropata vesiesteen vastakkaiselle puolelle, jossa kulkee toinen väylä. Isossa kisassa kun käytetään sääntöjen mahdollisuudet täysin hyväksi, vaikka peli viivästyisi merkittävästi.

Esimerkki tällaisesta on Nordcenterin Benz 9 ja 18 väylät, jossa lähimmän droppipaikan ja griinin väliin jää puita. Mutta jos ottaa mitan ylityskohdasta ja kiertää ison lammen vastarannalle, sieltä löytyy erittäin hyvä lähestymissuunta griinille. Peli tosin jumiutuu paikalleen varsinkin, jos joutuu odottamaan se toisen väylän vapautumista ennen droppia.

Olen eri mieltä paikallissäännöissä olevasta maininnasta teiden päällysteiden statuksesta. Vaikka sääntöjen määritelmän mukaisesti ne ovat haittoja, itse kirjaan ne paikallissääntöihin (mm. LG ja EGS) siksi, että katson sen pelaajien palvelemiseksi. Sitä kysytään kuitenkin kaikkein eniten eikä perus-Pentti hallitse sääntöjen määritelmiä.

Jäin tuota oikein pohdiskelemaan ja tulin siihen tulokseen, että on varsin totta, ettei Perus-Pentti hallitse määritelmiä. Toisaalta sama henkilö osaa säännöt ylipäätään huonosti, joten samalla logiikalla paikallissääntöihin pitäisi myös kirjata, että ’kentän kaikki vesiesteet on merkitty’. Eikä tuokaan riitä, vaan vielä on eroteltava, että sivuvesiesteet on merkitty punaisilla paaluilla ja vesiesteet keltaisilla. Eihän Perus-Pentti välttämättä osaa tuotakaan asiaa, joten häntä (lue: pelaajaa) auttaa tuokin tieto paikallissääntöihin kirjattuna. En kuitenkaan millään muotoa pidä moista mielekkäänä ymmärrettävistä syistä.

Syvällisemmin tuota teiden päällysteiden kysymystä miettiessäni vähitellen päädyin seuraavaan ajatuskulkuun. Kuten Timo mainitsi, (siirtosäännön jälkeen) luultavasti useimmin esitetty kysymys on ’saako teistä vapautua’. Väitän, että valtaosa pelaajista tietää, että tiestä saa vapautuksen. Epäselvyyttä lähinnä syntyy päällystämättömien teiden ja polkujen osalta, koska pelaajat eivät osaa erotella tietä tahi polkua näiden päällysteestä, siis sääntöjen ja sen tärkeän vapaan dropin osalta.

Mutta minkä vuoksi tuo lähes useimmin kysytty kysymys on ’saako teistä vapautua’ ? Asiahan on kuitenkin päivänselvä ja lähestulkoon jokainen joskus golfia pelannut tietää, että esimerkiksi asvalttipäällysteiseltä tieltä ei tarvitse lyödä, vaan sieltä saa ilmaisen vapautuksen. Mikä tässä siis on epäselvää?

Väitän, että (huonosti sääntöjä tuntevien) pelaajien keskuudessa hämmennystä on aiheuttanut nimenomaan se, että yhden kentän paikallissäännöissä on mainittu, että päällystetyistä teistä saa vapautuksen, ja toisen kentän paikallissäännöissä ei moista mainintaa ole. Kaiken lisäksi on kenttiä, joilla tiet ovat kentän oleellisia osia eikä niistä ilmaista vapautusta saa. Toki tämä asia on aina mainittu ko. kentän paikallissäännöissä.

Lopputulema on siis mielestäni se, että turhanpäiten paikallissääntöihin kirjattu lauseke on saattanut pelaavan yhteisön hämmennyksen valtaan ja sen vuoksi tuota vapautusta teistä niin usein kysytään. Jos tuota mielestäni täysin turhaa lauseketta, siis sääntökohdan 24-2 toistamista ei paikallissääntöihin koskaan olisi kirjattu, pelaajat eivät asiaa myöskään kyselisi. Siksi mielestäni kyse ei ole pelaajien auttamisesta, vaan heidän hämmentämisestään esittämällä, että moinen asia ikään kuin olisi juuri kyseisen kentän ominaispiirre eikä kaikkien maailman kenttien yhteinen juttu.

Myönnän auliisti, että pelaajien sivistäminen sääntöjen suhteen on valtaisa ja jossain määrin kenties utopistinenkin urakka, mutta henkilökohtaisesti lähtisin kuitenkin sille tielle, että paikallissäännöissä ja kisamääräyksissä on mainittu ainoastaan sellaiset asiat, jotka ko. kentän osalta poikkeavat golfin perussäännöistä tai joita ei säännöissä ole lainkaan tarkasti kuvattu, kuten esimerkiksi kunnostettavan alueen merkintätavat. Sääntöjen toistaminen on mielestäni karhunpalvelus pelaajille.

Putti-Possu kirjoitti:

Paikallissäännöissä voidaan todeta, että kaikki kentän vesiesteet ovat sivuvesiesteitä.

Muistini ei tällaista tunnistanut eikä pikainen silmäily sääntöopuksiin auttanut. Missä tallaisen salliminen on mainittu? Onhan aika lailla omituista, jos kentällä on keltaisia vesiestepaaluja ja paikallissäännöt väittävät niiden olevan punaisia.

Vai onko moinen maininta vain tukemassa sitä, että kentällä oikeasti on vain punaisia paaluja? Siinä tapauksessa maininta on tuiki tarpeeton ja pelkästään haitaksi täyttämässä usein muutenkin liian pitkää selostusta kentän paikallissäännöistä.

”Onhan aika lailla omituista, jos kentällä on keltaisia vesiestepaaluja ja paikallissäännöt väittävät niiden olevan punaisia.”
Esimerkiksi Vuosaaressa on näin ollut jo vuosia. Olisikohan nykyiset väylät 14 ja 15, tsekkaa paikallissäännöstä. Ja jos keksit fiksumman ratkaisun (kuin tuo paikallissääntö) siihen paikkaan, niin VGH:n väki varmasti mielellään adoptoi ratkaisusi.

J-P Salakari

”Onhan aika lailla omituista, jos kentällä on keltaisia vesiestepaaluja ja paikallissäännöt väittävät niiden olevan punaisia.”
Esimerkiksi Vuosaaressa on näin ollut jo vuosia. Olisikohan nykyiset väylät 14 ja 15, tsekkaa paikallissäännöstä. Ja jos keksit fiksumman ratkaisun (kuin tuo paikallissääntö) siihen paikkaan, niin VGH:n väki varmasti mielellään adoptoi ratkaisusi.

Nyt puhutaan kahdesta eri asiasta, joskin teoriassa voitaisiin puhua samastakin.

Vuokin teksti siis kuuluu näin:

’Pelattaessa väylää 14 väylän 15 keltaiset vesiestemerkit ovat sivuvesiestemerkkejä.’

Tässä tapauksessa sanamuoto voisi olla myös ’reikää xx pelattaessa sejase vesieste on sivuvesieste, mutta reikää yy pelattaessa se on vesieste’. Kyse on siis yhden yksittäisen vesiesteen/sivuvesiesteen statuksesta eri reikiä pelattaessa eikä siinä ole mitään ihmeellistä, näitä on useallakin kentällä.

Sen sijaan kentän kaikkien vesiesteiden julistaminen sivuvesiesteiksi tuntuu kerrassaan hassulta, koska toimikunnan tehtävänä kuitenkin on määritellä vesiesteiden (siis myös sivusellaisten) rajat tarkasti, joten jonkinlaisia merkkejä sinne kentällä on joka tapauksessa laitettava, joten miksei sitten saman tien niitä oikeita?

Espanjassa kaikki on toisin…

J-P, miten siellä kotikentälläsi on niiden vesiesteiden rajat määritetty, jos siellä ei ole minkäänlaisia (rumentavia) merkkejä?

Niin siis kaikki vesiesteet ko. kentällä on ympäröity sellaisella pystysuoralla kivimuurilla, eli ovat ehdottoman terävärajaisia. Paikallissäänöllä kaikki vesiesteet on julistettu sivuvesiesteiksi ja tuosta muurista (jossa on vaakasuoraa osaa sellainen abt 30 cm, pallo saattaa joskus jäädä sen päälle…) ei sanota mitään, joten kyseessä on kiinteä haitta. Esteitä ei ole merkitty millään tavalla, ei laatoilla, paaluilla, viivalla tms.

Kyseessä näyttäisi olevan kerrassaan perinteitä kunnioittava kenttä, jonne puheena oleva paikallissääntö soveltuu mielestäni mainiosti. Tietenkin edellyttäen, että kaikki nuo vesiesteet täyttävät sivuvesiesteen ominaispiirteet.

Kentälle ei siis ole haluttu mitään ’rumentavia’ paaluja tai muita merkkejä, jolloin vesiesteiden status on ollut pakko kuvata jollain toisella tavalla. Esteiden rajat puolestaan on määritetty tarkasti kivireunuksin, mikä täyttää sääntöjen vaatimukset mainiosti. Kuulostaa hienolta.

Kyse on siis varsin erilaisesta tapauksesta kuin mitä olemme täällä Suomessa, Pohjois- ja Keski-Euroopassa tottuneet näkemään. Siksi koko ajatus siitä, että toimikunta jättää vesiesteiden rajojen merkitsemisen tekemättä kunnolla (kuten Putti-Possun esimerkissä) ja yrittää päästä pälkähästä moisella paikallissäännöllä, on minusta tuntunut perin kyseenalaiselta ja tuntuu meikäläisissä olosuhteissa edelleen siltä. J-P:n Espanjan kotikenttä on, kuten jo aiemmin sanoiksi puin, toista maata.

Eipä kai sillä kentän nimellä niin väliä ole – golfin säännöistähän täällä kai on tarkoitus keskustella?

JP