Oliko mahdollisuutta, että pallo olisi voinut kadota esteen ulkopuolelle? Ilman ulkopuolisen tekijän (kaverisi) tietoa sinun täytyisi miettiä onko sinulla tietoa tai käytännön varmuutta siitä, että pallo, jota ei ole löytynyt on kadonnut vesiesteeseen. Mikäli sinulla ei ole kumpaakaan, niin peliä on jatkettava lyönti ja lyöntimatka -säännön mukaisesti.

Tässä tapauksessa kaverisi tiesi pallon päätyneen vesiesteeseen, joten jatkoit aivan oikein, kunhan arvioit pallon esteeseenmenokohdan parhaiden kykyjesi mukaan. Sillä, mistä alkuperäinen pallo lopulta löytyi, ei ole mitään merkitystä, eikä siitä myöskään enää saa pelissä olevaa palloa.

Mikäli sinulla ei olisi ollut tietoa tai käytännön varmuutta siitä, että pallo on päätynyt vesiesteeseen, mutta olisit silti jatkanut vesiestedropilla, olisit pelannut palloa väärästä paikasta (2 rangaistuslyöntiä) ja tässä tapauksessa todennäköisesti olisi seurannut diskaus, ellet korjaa virhettä ennen avaamista seuraavalta tiiauspaikalta tai viimeisellä väylällä ennen poistumista viheriöltä, koska rike lienee ollut vakava (lyönti esteen lähettyviltä vs. edellisen lyönnin paikalta). Tällöinkään ei ole väliä sillä, mistä pallo lopulta löytyy, eikä siitä voi enää saada pelissä olevaa palloa.

Juuri kuten KL1 kertoi..
Tällainen ketjun avauksen tapaus saattaa olla eräs eniten rikottuja sääntöjä koko lajissa.

Silloin kun vesieste on esim. lyöntipaikalta näkymättömissä tulisi lähes aina lähteä siitä että kyseessä on ns. lost ball. Poikkeus on vain jos/kun on olemassa yksiselitteinen näköhavainto että pallo todellakin päätyi esteeseen ja mistä kohtaa se ylitti esteen rajan.

Kaikkein ikävimpiä tilanteita on kiistellä asiasta esimerkkinä vaikkapa Linnagolf#14 väylän avauksesta. Siinä pitkä vasemmalle kaartava lyönti menee käytännössä aina kummun taakse, kohden tiiauspaikalta piiloissa olevaa vesiestettä.

Ikävää tässä on se jos/kun pyritään tiiauspaikalla päättämään että pallo todennäköisesti meni veteen ja lyöjä toteaa että jatketaan lammen rannalta vesiestesäännöllä. Kieltäytyen samalla lyömästä varapalloa. Tämä on tietysti lyöjälle mieluisa ratkaisu. Sinällään ok. jos pallo löytyy ennen vesiestettä. Siitä voi jatkaa normaalisti. Mutta jos ei löydykään niin sopii kysyä että tuliko sääntöjen mukainen/oikea ratkaisu. Tulkitsemalla pallo vesiesteeseen voittaa vähintäänkin kaksi lyöntiä verrattuna varapalloon.

Nimittäin kyseisen vesiesteen reunaan on tiiboxista yli 200 metriä joten siinä on mahdollisuus voittaa melkoinen matka pituutta. Vaikka monen pelaajan kohdalla lienee jopa todennäköistä ettei pallo edes lentänyt esteeseen asti. Eikä aina kaarra edes ko.lammen suuntaan.

Itsekin olen törmännyt tällaiseen selitykseen. Suffelikisassa ei juuri viitsi ryhtyä vänkäämään aiheesta. Mutta joku joka pelaa enemmän ko. kentällä voisi kertoa paremmin miten siinä on yleensä tapana toimia.

Vastaavia tulkintaa aiheuttavia sokkoesteitä on aika paljon. Virallisemmissa kisoissa vastaavissa paikoissa lienee forcaddie katsomassa.

Golfin säännöt eivät tätä näköhavaintoa kuitenkaan vaadi. Olosuhteet vesiesteen laidalla voivat olla sellaiset, että pallo voidaan tuomita menneen veteen, vaikka siitä ei havaintoa reaaliajassa ole.

Juuri näin. Pallon oletetun katoamisalueen laajuus ja luonne ovat avainasemassa. Jos alue on lyhyttä ruohoa, johon pallo ei voi kadota, ratkaisu on helppo. Jos taas ruoho on pitkää ja alueella vielä puustoa, josta pallo on voinut kimmota ns. minne vain, niin tilanne on aivan toinen.

Linnan 14 on sama juttu. Jos esteen edessä oleva kasvullisuus on ajettu alas, niin tulkintaongelmia ei välttämättä synny.

Lisätään tähän vielä selvyyden vuoksi, että esim. Linnan 14. reiän tapauksessa varapallon SAA lyödä, vaikka pallo on voinut päätyä vesiesteeseen. Olennaista varapallon lyömisessä on se, että pallo on myös VOINUT kadota esteen ulkopuolelle. Jos tällaisessa tilanteessa alkuperäisen pallon todetaan kadonneen esteeseen, varapallo lakkaa olemasta ja peliä jatketaan yhdellä vesiestesääntöjen kuvailemista vaihtoehdoista.

Putti-possu:

tässä jäi epäselväksi se perusasia, että ”onko mahdollista, että pallo on päätynyt kadoksiin”. Eli jos tiipaikailta pallo joko löytyy tai on päätynyt vesiesteeseen, tilanne on ihan yksiselitteinen paikan päälle tultaessa – eli ei mitään ongelmaa.

Näihän se tietysti on. Toisaalta ajatuksena oli selvittää että lyöjä päättää jo tiiboxissa lyontinsä jälkeen että pallo on rullannut veteen..siis siellä kaukana näkymättömissä, kummun takana. Ja, jättää varmammaksi vakuudeksi varapallon lyömättä..

Itseasiassa otin tämän esimerkiksi koska kyseiseen esteeseen on sen verran matkaa ettei sinne kovin huonolla vasemmalle kaartuvalla lyönnillä edes ulotu. Toisekseen se on kummun takana niin ettei sinne missään tapauksessa näe tiiboxista. Lisäksi matkalla on jokusia puitakin ja itse lamparekin on sen verran pieni että todennäköisemmin pallo kampeutuu muualle kuin veteen.

Varapallon luulisi olevan itsestään selvyys tällaisessa tapauksessa, mutta..
Kyseisessä paikassa on (jokusille pelaajille) ilmeisen houkuttelevaa tulkita tilanne (yleisten olosuhteiden perusteella jne) siten että pääsee jatkamaan 3. lyöntinsä vesiestesäännöllä kohtuullisen läheltä griiniä. Varapallosta on tavalliselle tuupparille sekin hyöty että sen päätyessä väylälle useimmat ymmärtävät ettei se ykkönen ole voinut ihan rantaan asti lentää.

Kenties tässä on käynyt jopa niin että joskus alkuvuosina kyseiden väylän vasen reuna (ennen vesiestettä) kasvoi pidempää heinää jolloin jokainen ymmärsi ettei pallo ole voinut rullia esteeseen asti. Nykyisin kun kyseistä reunaa on hoidettu ja leikattu pidemmälle on tullut ikäänkuin helpommaksi väittää pallon muka rullanneen vesiesteeseen. Toki lyhyemmästä leikkauksesta on hyötyä. Sieltä löytää pallonsa helpommin, mutta jää niitä löytymättäkin.
, http://skyx.fi/virtual/linnagolf/
En osannut tehdä ihan oikeata linkkiä, mutta tuossa osoite.

Ne pelaajat joilla pallo ihan oikeasti kaartaa ja rullaa veteen asti (liki 300 m avaus) kyllä tietävät/tuntevat lyöntinsä. Heille ei tässä paikassa liene mitään erityistä selittämistä.

Ne pelaajat joilla pallo ihan oikeasti kaartaa ja rullaa veteen asti (liki 300 m avaus) kyllä tietävät/tuntevat lyöntinsä.

Niin, takatiiltä liki 300 metriä. Klubitiiltä minäkin olen lyönyt sinne vasempaan veteen eikä se vaadi kuin vajaat 230 m rullien kanssa.

Eli summa summarum sanoisin että jos tavallisen klubituupparin lyönti kaartuu sinne koivujen taakse niin tulisi aina lyödä varapallo. Tottahan se eka pallo usein löytyy mutta kyllä niitä sinne katoaakin. Mielestäni tässä jää lähes aina melkoinen epäilys ettei pallo todellakaan ole jaksanut esteeseen asti..ja vaikka suora lyönti lentäisikin 230 metriä niin jaksaakohan draw/hookki niin pitkälle että pelaaja voi varmasti todeta että siellä se on, lammen pohjassa?

Kyllähän tuossa tilanteessa varapallo on paikallaan ja lopullinen tuomio saadaan aikaiseksi jahka on saavuttu pallon oletetulle katoamispaikalle esittämällä se kuuluisa kysymys…

Aivan. Lopullista päätöstä ei mitenkään voi tehdä tiipaikalla, joten varapallon lyöminen on paitsi sallittua myös suotavaa.