Heimo Hakkaraisen svingissä on vauhtia otteissa rentoutta. Syksyn aikana hän tulee kansalle tutuksi MTV-3 kanavalla Diili-ohjelmassa.
Latausviikko Vierumäellä jäi lopulta neljän vuorokauden mittaiseksi. Jo torstaina iltapäivällä olin takaisin pääkaupunkiseudulla viisi kierrosta pelanneena, sekä useita hyviä ”mötejä” tehneenä.
Vierumäki Cooken arvostus on noussut monen muunkin pelaajan ajatuksissa kun viheriöt ovat olleet kauden aikana totuttua paremmassa kunnossa. Lassi Tilanderin käyttämä termi ”kentän juoksutus” on myös mielestäni erinomainen ja kentällä saa käyttää maiseman tasaisuudesta johtuvasta avaruudesta johtuen hyvin erilaisia lyöntejä, järkeäkin.
Kaiken lisäksi kenttä on nopea kiertää. Omalla listallani Vierumäen Cooke nousee Suomessa ehdottomasti sijoille 4-6. Tiedän, että joidenkin listauksissa korkeammallekin.
Cooken 16:s on yksi kentän parhaista par-nelosista. Kuvassa Golflehden Janne Tarmio.
Classsic on lyhyt, mutta silti monella muotoa kikkaisempi ja harrastajalle jopa työläämpi kuin Cooke. Kenttä on rakennustekniikaltaan selkeästi 80-lukulainen, lisäksi tilaa on ollut käytössä huomattavasti vähemmän.
Ihan kelpo peruskenttä, jolla on järjenkäyttö ja maltti arvossaan. Pelasin yhden kierroksistani Vierumäki Country Clubin toimitusjohtajan Heimo Hakkaraisen ja Vierumäen henkilöstöjohtajan Matti Vuohiniemen kanssa. Länsirannikon miehiä molemmat, ensimmäinen Raumalta, toinen Porista. Kierros oli monella muotoa vauhdikas ja sitä seuranneen illallisen yhteydessäkin keskustelu lainehti golfiin saralla varsin laaja-alaisesti.
”Sinne Top Class-luokkaan se mahdollinen kolmas kenttä ainakin minun ajatuksissani sitten joskus tulee asettumaan. Päätöksiä ei ole tehty, mutta jotenkin sellainen tuntuisi luontevalta”, Hakkarainen linjasi salamannopeasti kun vaihdoimme muutaman ajatuksen Vierumäen laajentumisesta 54-reikäiseksi.
Kentän avaamiseen menee minimissään muutama vuosi, sitä ennen Vierumäellä ehtii golfiin saralla tapahtua paljon. Suomen Urheiluopistolta kuuluu todennäköisesti mielenkiintoisia ja ehdottomasti positiivisia maamme golfia eteenpäin vieviä asioita, ehkä vielä kuluvan syksyn aikana. Ainakin minä nostin peukkuja ylös tiiviisen tahtiin kun kuuntelin Hakkaraisen ja Golftoimitusjohtaja Jan Ruohon suunnitelmia.
Takkulan 15:s on kentän ehkä näyttävin par-viitonen.
Kävin viimeisenä päivänä Lahdessa lunastamassa Markku Iloselle antamani lupauksen yhteisestä kierroksesta.
Pelasimme haasteottelun Takkulan kentällä, josta pelilliset muistikuvani ovat reilun 20 vuoden takaa. Seuran aiempi kenttä Mukkula oli 70-luvun juniorivuosina varsinainen pyhiinvaelluspaikka ja lahtelaiset kovimpia kilpakumppaneita yhdessä Hämeenlinnan suuruuksien kanssa.
Tuon ajan legendaarisimpiin kisoihin lukeutui Mallasjuoma Cup. Kaksi kertaa yhdeksän reiän kentän kiertämisen jälkeen Mallasjuoman tiloissa oli pöydät pullollaan syömää ja juomaa. Varsin monissa Lahden ulkopuolelta tulleessa seurueessa suurimmat taistot käytiin kentällä siitä, kuka joutuu kuskiksi kotimatkalle.
Seura perustettiin vuonna 1959 ja sen toiminnassa ovat lähes koko ajan olleet vahvasti mukana muista lajeista tulleet vahvat urheilijat. Make Ilonen kertoi Golfliiton ensimmäisenn valmennuspäällikön Tapio Lehdon olevan edelleen yli 80-vuotiaana varsin hyvissä voimissa. Valitettavasti en häntä ole muutamaan vuoteen nähnyt.
Lahden Golfin kasvatit Lassi-Pekka Tilander ja Veikko Kankkonen Saare Golfin kentällä Saarenmaalla.
Veikko ”Viki” Kankkonen ja Aki Pyykkönen olivat nuoruusvuosinani kivenkovia amatöörikisojen kiertäjiä ja selkeitä miehenmalleja aikuisikää lähestyville nuorille golfareillle muuallakin kuin kotiseurassaan Lahden Golfissa.
84-vuotiaan Aki Pyykkösen tapaaminen Takkulan klubitalolla oli kuluneen viikon kohokohtia. Aina hyväntuulinen ja muut kohteliaasti huomiova Pyykkönen tutustui lajiin Lahden Radiomäen kentällä jossa hän heitteli entistä kilpavälinettään kiekkoa. Kun Aki golfaavien kaveriensa innostamana kokeili golfmailan heiluttamista, jäi kiekko kymmenennen lyönnin jälkeen ikuisesti nurkkaan.
Toivoisin olevani 84-vuoden iässä yhtä vetreä pelimies kuin ympäri Suomen laajan ystäväjoukon omaava Aki Pyykkönen. Tapi Lehto, Viki Kankkonen ja Aki Pyykkönen ovat ykkösketjua kun hahmotetaan niitä henkilöitä jotka ovat olleet luomassa LG:lle sen arvoja ja toimintamalleja junioreille. Lahden Golfin osalta voidaa puhua todellisesta ihmeestä kilpamenestyksen osalta 80-luvun alkupuolelta tähän päivään asti.
Mikko Ilonen, Anssi Kankkonen, Kalle Väinölä, Erkki Välimaa, Veli-Matti Välimaa, Timo Rauhala, Mikael Mustonen ja Jari Koljonen ovat kaikki saaneet hyvin vahvan ja positiivisen latauksen juniorivuosien tekemisiinsä Lahdessa vallinneen ja edelleen vallitsevan urheiluseuran hengen kautta.
Sain Takkulan vierailullani toimitusjohtaja Tommi Nikuselta mukaani Tapio Lehdon toimittaman seuran 50-vuotishistoriikin. Sen ensimmäiset sivut paljastavat, että kyseessä on tavanomaisesta poikkeava juhlakirja joka on tehty isolla sydämellä ja julistuksella.
Tätä kuvaavat Lehdon, synnynnäisen saarnamiehen avaussivujen rivit:
”En voi luonnolleni mitään. Olen sen golfin intohimoinen kannattaja, joksi Lahden Golf viisi vuosikymmentä sittten perustettiin. Se perustettiin urheiluseuraksi, jossa sen jäsenistölle tarjotaan taloudellisten, ja muiden voimavarojen mukaista golfliikuntaa. Iloni oli suuri, kun Jorma Stanleyn puheenjohtajakaudella seuran nimi virallistettiin papereissa muotoon Urheiluseura Lahden Gólf”, Tapio Lehto kirjoittaa.
Vankkaa tekstiä ja vakaumuksellisuutta joka on Lahdessa mennyt syvemmälle toimintaan kuin useimmissa muissa seuroissa joissa on, tai on ollut samantyyppistä henkeä vallalla.
Mäkihyppyvalmentaja suomalaisille tutuksi tullut Tommi Nikunen peri toimitus-toiminnanjohtajan työt Vuosaareen siirtyneeltä Juha Ruposelta alkukesästä 2010. ”Seurassamme on upea ja monella tavalla kadehdittavan hyvä ilmapiiri. Mikael Mustonen on tehnyt valmennuksessa loistavaa työtä, junioreista on nousemassa jatkuvasti uusia kykyjä. Klubitaloa ja muita puitteita on laitettu kuntoon. Nyt olisi tärkeää saattaa kenttämme tulevaisuuden tarpeita vastaavalle tasolle jotta pysymme kehityksessä ja kenttien välisessä kilpailussakin mukana”, Nikunen linjasi kentän muutossuunnitelmat kädessään.
Lassi-Pekka Tilander on tehnyt Masterplanin, joka toteutuessaan toisi Takkulaan kolme täysin uutta reikää, näiden lisäksi yhdeksää muuta muutettaisin nykyisestä asustaan modernimpaan. Budjetti muutostöille on noin 1,5 miljoonaa euroa. Lupa-.asiat ovat Takkulassakin kantona kaskessa. Nikunen ja hallitus pääsevät tekemään ehdotuksensa jäsenistölle kuluvan syksyn asemasta vasta aikaisintaan vuoden 2012 aikana.
Kentällä 12 reikää pelattuani oma mielipiteeni tuli kristallinkirkkaaksi. Takkulan kentällä olisi suuria mahdollisuuksia, jopa velvollisuuksia modernisoida kenttäänsä. Viheriöt tarvitsevat selkeästi uudet pohjat, monet väylien muodot tulisivat uudistusten myötä huomattavasti nykyisiä kiehtovimmiksi.
Mikko Ilonen on sairauslomansa aikana käynyt kannustamassa myös kasvattajaseuransa LG:n junioreita. Kuva Vanajanlinnasta keväältä 2010.
Asialla on tietysti kääntöpuolensakin. Lahden Golfista ´nousi varsin vaatimattomista olosuhteista jo Mukkulan aikaan huiippukovia pelimiehiä ja myöhemmin valmentajia, sama on jatkunut Takkulan vuosina vaikkakin tahti on verkkaisempi.
Saatesanoikseni totesinkin Tommi Nikuselle, että LG:ssa vierailu ja sen historiaan ja historiikkiin perehtyminen on varsin hyvä tapa hakea perspektiiviä siihen, mikä oikeasti on tärkeää menestystä haettaessa. Kannustava ilmapiiri ja siitä kumpuava motivaatio itsensä kehittämiseen ovat osoittautuneet Lahdessakin monen kullan arvoisiksi.
Teemu Tyry
