-
JulkaisijaArtikkelit
-
Amerikassa tilastoidaan kaikenlaista, niin myös golf-tuloksia. 15 000 aktiivisesti tasoitusta ylläpitävien tuloksia analysoitaessa löytyi mielenkiintoisia tuloksia. Amerikassa tasoitusta ylläpitävät oletettavasti ovat keskimääräistä aktiivisempia golfareita, joten tulosten luotettavuuden voi olettaa olevan hyvä. Kun lisäksi kyse on todellisten kierrostulosten perusteella tehdyistä analyyseistä, ei tilaa jää jossittelulle.
Tuosta 15 000 tutkitun pelaajan otoksesta omalla tasollani (tasoitus 16-20) oli 21 %, eli 3150, tilastollisesti riittävä otos. Keskimääräiseen tuloskorttiin tuli seuraavia merkintöjä:
Birdie tai parempi 0,3
Par 3,6
Bogey 7,3
Tuplabogey 4,7
Huonompi 2,1Keskimäärin siis tulos oli siis vähintään 23 yli parin, eli siis 5 yli tasoituksen. Rohkea oletukseni on, että Suomessa tasoitukset eivät ole niin hyvin kohdallaan kuin mitä jenkkikollegoilla, joten uskoisin, että keskimääräinen tulos Suomessa on tällä tasolla on tätä huonompi. Omat tulokseni menneellä kaudella olivat 15 ok väylää ja 3 noita triplabogey tai huonompi, joten ainakin pienellä otoksella tuli tuo jenkkien tilasto kutakuinkin paikkansapitäväksi todistettua.
Kiinnostavia muita havaintoja löytyy oheisesta linkistä.
http://www.mygolfspy.com/study-overall-golfer-performance-by-handicap/
Äkkiseltään tuosta ei selvinnyt onko kyseessä oikeat lyöntitulokset vai tasoitukseen ESC korjatut tulokset. 16-20 välillä ei kirjata yli 7 lyönnin tuloksia tasoituksia syötettäessä. Vähän sama juttu kuin pistebogeyn minimi 0, eli miinuksia ei tule.
Kolme yli tai huonompi kyllä indikoi, että olisi todellisia lyöntimääriä. Ja jos ei ole, niin siinä tapauksessa todellisuus todennäköisesti on vielä tätä huonompi.
Eivät näköjään käytä USGAn dataa vaan jonkun muun, joka varmaankiin antaa kirjata todelliset tulokset.
Mutta mielenkiintoinen (väärä) johtopäätös:
This graph shows the distribution of handicaps among golfers who track their scores with theGrint.
…
The highest percentage of golfers who track their scores is found in the 11-15 group.
A comparatively small percentage of golfers with handicaps of 20+ track their scores. This could indicate that the majority of that group doesn’t keep a handicap, and may not even keep score.Eli koska 20+ händäreitä on vähän, niin he eivät seuraa tuloksiaan. Mutta myös 0-5 tasoituksia on vähän, miksi tästä ei tehdä samaa johtopäätöstä? Hyviä pelaajia ei kiinnosta tulokset?
Kokonaisuutena tuo tasoitusjakauma vastaa aika hyvin normaalijakaumaa. Tasoitusta ylläpitävien jenkkien keskitasoitus on noin 16, joten jakauma istuu aika hyvin siihenkin.
Olettaisin niin, että 20+ on vähän sen takia, että he eivät ole kiinnostuneita tasoituksen ylläpidosta, 0-5 vastaavasti, että heitä on oikeasti vähän. Sitä tukee myös se havainto, että vain 10 % pelaajista (tuossa otoksessa) pelaa säännöllisesti alle 80.
Olettaisin niin, että 20+ on vähän sen takia, että he eivät ole kiinnostuneita tasoituksen ylläpidosta, 0-5 vastaavasti, että heitä on oikeasti vähän. Sitä tukee myös se havainto, että vain 10 % pelaajista (tuossa otoksessa) pelaa säännöllisesti alle 80.
Näin voisi olettaa, mutta ko ”tutkimuksessa” sitä ei ole perusteltu mitenkään. ”This could indicate” eli yhtä tyhjän kanssa.
Tilastojen mukaan alle 5 tasoituksia on noin 7 % ja yli 20 tasoituksia noin 20 % tasoitusta ylläpitävistä golfareista. Eli tässä otoksessa on suhteellisesti enemmän alle 5 tasoituksen pelaajia. Yli 20 tasoituksia taas vain aavistuksen verran vähemmän kuin koko populaatiossa.
Kun tasoitusta ylläpitävien keskitasoitus on 16, mutta arvioiden mukaan koko golfaavan populaation keskimääräinen lyöntimäärä on jossain noin sadan kieppeillä, voi kai arvioida, että ryhmässä 20+ tasoituksella pelaavista merkittävä osa on sellaisia, joilla ei ole ”virallisesti” tasoitusta.
Tilastollinen ennuste 16 tasoitukselle on keskimääräisenä tuloksena kuitenkin noin 91-94, eli siis selvästi alle tuon sadan. Jotta keskiarvoksi tulisi noin sata, pitää korkeamman tasoituksen ryhmässä olla enemmän pelaajia kuin mitä tasoitusta ylläpitävien ryhmässä on.
Mielestäni on siis mahdollista olettaa, että tasoituksen ylläpito ei ole tärkeää kaikille 20+ tasoitusryhmään pelitaitojensa mukaan kuuluville.
Simuloimalla on helppo todentaa, että jos pelaajan slopen mukaan korjattu tulostenjakauma on normaalijakauma keskiarvolla 10 (yli parin) ja hajonnalla 2 eikä tästä kehity mihinkään suuntaan, hänen tasoituksensa odotusarvo 9.0 (100000 kierroksen simulaatiossa tarkkaan ottaen 8.96) ja hajonta 0.5. Jakauma on alaspäin hieman pitkähäntäisempi kuin ylöspäin (vino).
Todennäköisyys, että
– hcp on alle 8 on 3%
– hcp on alle 8.5 on 20%
– hcp on alle 9 on 56%
– hcp on alle 9.5 on 87%
– hcp on alle 10 on 99.5%Käytännössä tulosjakaumat eivät kylläkään ole normaalijakaumia, vaan paksuhäntäisempiä huonojen tulosten suuntaan.
On aivan totta, että pelaajakohtaiset tulokset eivät noudata normaalijakaumaa, vaan painottuvat keskiarvoa huonompaan suuntaan. Pelaajien sijoittuminen eri tasoitusryhmiin sen sijaan noudattaa normaalijakaumaa, ainakin tämän mainitun otoksen osalta.
Tuon keskiarvo tuloskortin perusteella voi aloittaa monia pohdintoja. Omassa tasoitusryhmässäni tuo avaa esim seuraavia näkökohtia:
– omia suorituksia arvioidessa voi olla armollinen kun huomaa, ettei ko. tasoitusryhmässä keskimäärin juuri paremmmin pelata (vaikka vaihtelut voivat olla suuriakin)
– omia kehitystarpeita miettiessä huomaa helposti, että parhaiten edistyy pyrkimällä eliminoimaan huonot lyönnit kuin pyrkimällä ihmesuorituksiin
– kestoaiheeseen ”hidas pelaaminen” avautuu myös mielenkiintoinen näkökulma. Kun tasoitusryhmässä 16-20 keskimäärin kierroksella on 2-3 väylää ,joilla on ns. ”tilanne päällä”, tarkoittaa se sitä, että eteneminen myös siis häiriintyi noilla väylillä. Kun ryhmässä on 4 saman tasoista pelaajaa, voi käydä niin, että joka toisella väylällä on ko. ryhmällä jokin episodi meneillään. Ei ihme, että täydellä kentällä tapahtuu etenemisen hidastumista, kun näitä ja vielä ”huonompia” pelaajia on kenttä pullollaanMainittakoon kuitenkin, että yhdysvaltalainen aktiivi pitää tasoitustaan USGA:n määräysten mukaan riippumatta siitä, syötetäänkö järjestelmään vaatimustenmukainen muokattu tulos vai todellinen. Laskennassa otetaan huomioon kaikki kierrokset ja niistä muistaakseni viimeisten parinkymmenen kymmenen parhaan keskiarvo.
Näin ollen yhdysvaltalainen tasoitus on tarkemmin päivän pelikuntoa kuvaava luku, kuin mitä Euroopassa, jossa se tasoitusmääräyksenkin mukaan kuvaa pelaajan hyvän päivän potentiaalia. Jos USGA-tasoitus on viisi tai alle, tarkoittaa se, että kaveri pelaa lähes joka kerta alle 80.
Suomessa kilpailutulosten valossa ei näin tapahdu, kuin vasta EGA-hcp:llä noin 2,5 tai parempi.
Itse olen pitänyt hetkittäin yllä myös USGA-tasoitusta, joka on noina aikoina ollut noin kaksi – kolme lyöntiä heikompi, kuin EGA-tasoitukseni, joka on pyörinyt viime vuodet vitosen alapuolella.
Ainakin omalla kohdallani on suuria eroja sen mukaan pelaanko kotikentälläni tai kentällä, jonka tunnen suhteellisen hyvin sekä sillä, pelaanko 3-4 ryhmässä vai 1-2 ryhmässä.
Minä pelaan paljon vieraskenttiä (lähinnä ulkomailla), joissa tulee säännöllisesti eteen tilanteita, joissa teki väärän valinnan, koska ei tunne kenttää eikä piilossa olevia esteitä tai kallistuksia. Griineillä vielä korostuu yksinpelaamisen haaste, kun ei näe kanssapelaajien putteja, jolloin tekee tavallista enemmän lukuvirheitä. Tämä korostuu nopeilla etelän griineillä, joilla aivan liian usein tulee kolmen putin griinejä, koska ei osaa lukea alamäkeä ja pallo karkaa kauas reiästä.
Laskin muutama vuosi sitten kotimaan ja ulkomaan kierrosten keskiarvon ja ulkomailla (joilla siis pelasin lähinnä tuntemattomia kenttiä) tulokset olivat noin 5 lyöntiä heikommat kuin kotoisilla kentillä.
Siitä olen samaa mieltä, että aktiivijenkkien tasoitus on enemmän ”kohdillaan” kuin mitä eurooppalaisen kollegansa. Kuitenkin on mielenkiintoista, että noin 16 %:lla aktiivista tasoitusta ylläpitävistä pelaajista tasoitus on 8 tai alempi. Tuossa mainitussa otoksessa 10 % pelaajista rikkoi 80 säännöllisesti. Joka kolmas siis näin ei tee. Jos otetaan tuosta erillisestä tutkimuksesta tasoitus 5 tai parempi, heitä oli 12 % ja 80 säännöllisesti rikkovia oli 10 %. Aika hyvällä prosentilla siis päästään ale 80.
Mitä tulee siihen, pelataanko vieraskentällä paremmin tai huonommin, mielestäni on niin, että vieraskentällä pelatut kierrokset kuvaavat paremmin pelaajan taitoja. Siellä joutuu tilanteisiin, joihin ei tutulla kentällä joudu, joten se on parempi mittari taidoista kuin kotikentän kierrokset.
Jos otetaan tuosta erillisestä tutkimuksesta tasoitus 5 tai parempi, heitä oli 12 % ja 80 säännöllisesti rikkovia oli 10 %. Aika hyvällä prosentilla siis päästään ale 80.
No ihan varmasti, kun heidän järjestelmänsä sallii ns. nettoparin kirjaamisen tuloskortiin, jos kierros tai reikä jää kesken. Tuolla systeemillä minullakin olisi puolenkymmentä alle parin kierrosta enemmän plakkarissa, kun on tuo kierroksen muutamat viimeiset reiät menneet pikkaisen persiilleen.
Se nyt on vain niin, ettei näitä kahta tasoitusjärjestelmää voi mitenkään verrata keskenään, niissä ja niiden käyttäjissä on niin valtavia eroja.
Pekka Pelimies kirjoitti:
Jos USGA-tasoitus on viisi tai alle, tarkoittaa se, että kaveri pelaa lähes joka kerta alle 80.
Ei sentään, kyllä slope-systeemin emämaassakin tasoituslaskennassa käytetään PELItasoituksia …
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 14 viestiä, 1 - 14 (kaikkiaan 14)
Esillä 14 viestiä, 1 - 14 (kaikkiaan 14)