Loistavasti pelannut suomalainen ehti nousta kisan kärkikymmenikköön ennen viimeisen väylän koettelemuksia.
Tapio Pulkkanen näytti nousevan parhaaksi suomalaiseksi Pariisissa käynnissä olevassa miesten olympiaturnauksessa, mutta viimeisen reiän paha epäonnistuminen teki tyhjäksi upean kierroksen.
Pelattuaan 17 reikää upeasti neljä alle parin suistui Pulkkanen viimeisellä reiällä tekemään par-neloselle yhdeksikön. Se syntyi kahden veteen lyödyn pallon seurauksena.
”Avaus lähti slaissina tuulen mukana raffiin. Sieltä yritin lyödä niin pitkälle kuin pystyin, mutta se jäi raffiin vielä. Tulkittiin caddien kanssa tilannetta siten, että siitä lähtee flaieri, mutta ei se lähtenyt, vaan meni veteen. Jouduin droppaamaan vähän vaikeaan kohtaan semiraffiin ja siitä vähän huono wedgelyönti veteen sekin”, Pulkkanen kertasi viimeisen väylän seikkailua Ylelle.
”Tuolla väylällä on sattunut ennenkin monenlaista pelaajille, harmi että sattui nyt itselle”, hän jatkoi.
Pulkkasen tulos perjantaina oli 72 (+1). Oman kierroksensa jälkeen hän jakaa kilpailussa 39 sijaa yhteistuloksella -1. Ennen viimeistä reikää Pulkkanen oli kisan kärkikymmenikössä.
Siinä missä Sami Välimäen alku oli vaikea, oli Tapio Pulkkasen alku hyvä. Hän upotti pitkän birdie-putin jo avausväylällä. Sen jälkeen hän teki neljä paria perä jälkeen, mutta pelasi reiät 6–12 neljä alle tehtyään viisi birdieä ja yhden bogin.
Lyöminen oli koko päivän hyvää, puttaaminen suorastaan häikäisevää. Pulkkanen oli viheriöllä päivän parhaita voittaen fieldiä puttaamisen strokes gained -tilastossa lähes kolme lyöntiä.
Vaikka Pulkkasen tunnelmat olivat kierroksen jälkeen ymmärrettävästi apeat, piti hän päänsä pystyssä eikä surkutellut kierrostaan liiaksi.
”Kyllä lunta on tullut tupaan ennenkin, ei tässä auta kuin jatkaa eteenpäin.”
Pulkkanen kertoi, että olo oli luottavainen läpi päivän ja hän oli erittäin tyytyväinen peliinsä ensimmäisen 17 reiän ajan. Viikonlopun tavoitteeksi hän asetti nousemisen kisan kärkikymmenikköön.
Lue seuraavaksi: Sami Välimäen lento katkesi Pariisissa
17 hyvää väylää. Sitten Pulkkasen heikkous iski. Nyt ei kannata lähteä hyökkäämään ja samalla tuhoamaan hienoa kisakokemusta. Kärsivälistä peliä ja kisasta nauttimista.
Harmillista! Turha tietty jossitella liikaa, mutta olisiko kolmaskin lyönti vaan pitänyt jättää veden eteen.. ja miksi ei droppia dropping zonelle, jos tuo makuu semiraffissa oli huono.. Tupla olisi pitänyt vielä hyvin peleissä.
Oli kyllä pahasti selittelyn makua.
”olisiko kolmaskin lyönti vaan pitänyt jättää veden eteen..”
Tuon saman kysymyksen voisi tehdä myös 2. kierroksen jälkeen sijalla T1 olleen Hideki Matsuyaman (owgr 12) pelistä: kolme ensimmäistä lyöntiä kuten Tapio Pulkkasella (avaus pahaan paikkaan raffiin, 2. lyönti pahaan paikkaan raffiin, 3. lyönti veteen…). Pelaamattoman paikan sääntöä kahden mailanmitan sisään tai linjassa taaksepäin ei olisi parantanut tilannetta. Molemmilla huono avaus, mutta vielä huonompi tuuri. Tänään Tapsalla sama tulos kuin Hidekillä. Hyvin on Tapsa pelannut.
”Jouduin droppaamaan vähän vaikeaan kohtaan semiraffiin ja siitä vähän huono wedgelyönti veteen sekin.”
Miksi muka joutui droppaamaan siihen semiraffiin, kun muutaman metrin päässä väylällä oli DZ?
Hideki löi kyllä ainakin toisella kierrokselle hienosti griinille sieltä raffista ja sehän oli toinen lyönti, teki parin. Löi sen toisen myös selkeästi ja järkevästi 20 m yli lipun. Eli ei se kyllä sama asia ollut. Mutta toki molemmat löi raffista veden yli lähestymistä jos sitä hait. Enemmän kyllä
Tuo DZ asia vielä ihmetyttää, kun väylältä saat täydellisen makuun ja siitä esim Schmid teki vielä vastaavalla säädöllä tuplabogin. Mutta yhtä kaikki paljon hyvääkin Tapsalla ja golfaa tällä hetkellä alkuasetelmiin nähden hyvillä sijoilla!
”Mutta toki molemmat löi raffista veden yli lähestymistä jos sitä hait.”
Freddie, sitä en hakenut. Kyse oli siis 2.kierroksen viimeisestä reiästä, jossa sekä Tapsa että Hideki yrittivät lyödä kolmannen lyöntinsä raffista viheriölle. Veteen meni molemmilta. Hideki ei tehnyt paria vaan tuplabogin.
Seliseli
Kun ei pää kestä. Taas
Kyllä golf huipulla on niin pään sisäinen kisa. Tapsa sen osoitti jälleen. Pitää olla tunteeton kone ja sitten voi pärjätä – jos osaa palloa kohdella.
Mitenkäs näitä sankareita valmennetaan? Kun on pelattu n.15 väylää lähdetään kahville sillä ajatuksella, että loppu sitten menee itsestään.
Kyllä se pää pettää ainoastaan siellä kotisohvalla!