Peliin puuttunut tuomari kehitti Solheim Cupissa sääntöselkkauksen, josta jäi kaikille paha mieli.
Säännöt ovat sääntöjä. Niin se golfissa menee. Mutta joskus säännöt nousevat – tai ne nostetaan – peliä suuremmiksi.
Solheim Cupin avauspäivän fourball-ottelu Nelly Korda ja Ally Ewing vastaan Madelene Sagström ja Nanna Koerstz Madsen eteni sopuisissa merkeissä pitkälle sisääntuloon asti. Kolmannellatoista reiällä, par-viitosella, Yhdysvaltain Nelly Korda puttasi eaglea noin kuuden metrin etäisyydeltä. Putti oli hyvä, mutta pallo lipui oikealta puolelta hiuksenhienosti ohi pysähtyen aivan reiän viereen. Korda manasi missattua puttia polvillaan maassa, kun Sagström käveli reiälle, poimi Korda pallon ja antoi reiän tasoittaneen parin sentin birdie-putin yhdysvaltalaisille.
Kaikki oli ottelussa hyvin vielä siihen asti, kunnes tuomari Missy Jones puuttui peliin. Hän kertoi tarkistavansa tilanteen videolta, ja hetken kuluttua tuli ratkaisu: Kordan pallo oli Jonesin mukaan pysähtynyt osittain reiän päälle (overhanging), jolloin pelaajalla tai joukkueella on säännön 13.3b mukaan kymmenen sekuntia aikaa odottaa, putoaako pallo reikään vai ei. Samaa kymmenen sekunnin sääntöä on myös reikäpelivastustajan kunnioitettava.
Pallon pysähtymisestä reiän viereen ehti kuitenkin kulua vain muutamia sekunteja, ennen kuin Sagström poimi pallon käteensä. Vastustajan rikkoessa sääntöä edellinen lyönti tuomitaan menneeksi reikään. Kordalle kirjattiin siis eagle, jonka turvin Yhdysvallat voitti reiän ja siirtyi 1/0 johtoon. Reikäpiste muodostui lopulta ratkaisevaksi, sillä viimeiset viisi reikää tasattiin, ja Yhdysvallat voitti ottelun 1/0.
Golfille olisi lajina eduksi, jos säännöissä olisi ’common sense’ -pykälä, jonka turvin kirjaimellisista sääntöpykälistä voitaisiin poiketa.
Ongelmalliseksi tulkinnan tekee se, että kaikille osapuolille oli selvää, ettei pallo ollut lähelläkään pudota reikään. Ei, vaikka reiän vierellä olisi odoteltu miten kauan tahansa (ks. kuva).
Nelly Kordan eagle-putti jäi roikkumaan reiän reunalle, muttei ollut lähelläkään pudota reikään.
Myöskään Korda ja Ewing eivät odottaneet niin tapahtuvan. Sääntöjen näkökulmasta tulkintaan riitti kuitenkin se, että suoraan ylhäältä katsottaessa pieni osa pallosta oli reiän päällä.
Ratkaisu oli lopulta yksin tuomarin. Yleinen mielipide tilanteesta on ollut lähes yksituumaisesti eurooppalaisten puolella, mutta myös yhdysvaltalaisille on riittänyt sympatiaa. He joutuivat ratkaisussa hankalaan välikäteen. Otteluparien välille välikohtaus aiheutti silti skismaa. Yhdysvaltalaiset saattoivat vain levitellä käsiään ja todeta sääntöjen olevan sääntöjä. Harmistuneet eurooppalaiset taas yrittivät etsiä ulospääsyä tilanteesta, joka ei ollut pelin hengen mukainen.
”Jos he haluavat voittaa näin, se on heidän päätöksensä”, pelipariaan Madelene Sagströmiä varauksetta tukenut Nanna Koerstz Madsen sanoi.
”Tämä saa yläkerran hieman kiehumaan, joten heidän on parasta olla huomenna varuillaan.”
Golfissa sääntöjä ei voi kuitenkaan edes pelaajien yhteisestä sopimuksesta rikkoa – ja juuri se on kohta, jossa golfin sääntöjä olisi syytä rukata. Golfille olisi lajina eduksi, jos säännöissä olisi ’common sense’ -pykälä, jonka turvin kirjaimellisista sääntöpykälistä voitaisiin poiketa. Näin etenkin reikäpelissä, jossa ottelu on kahden pelaajan tai kahden peliparin välinen asia, ja jossa poikkeavalle tulkinnalle on mahdollista saada kaikkien osapuolten hyväksyntä.
Golfiin on syystä laadittu pikkutarkat säännöt, mutta sääntöorjuudestaan lajin tulisi jo päästä. Muuten vastaavia tilanteita tulee jatkossakin eteen, eikä niissä ole voittajaa. Vain golf häviää.
Lue seuraavaksi: Kaksi ottelua, kaksi voittoa – Castren loistaa, Eurooppa dominoi
’common sense’- pykälä – siitäpä vasta ongelmat alkaisi !
Sörenstam kerran Solheim Cupissa chippasi väärällä lyöntivuorolla siään ja jenkit vaativat chippaamaan
uudelleen – mitä Jaakkolan common sense tähän sanoo ?
Siis oikeasti! Sekö on common sense ja lajille hyväksi, että hyväksytään sääntöjen noudattamatta jättäminen, kunhan pelaajat sopivat siitä keskenään! Onko toimittaja menettänyt järkensä vai provosoiko tahallaan?
”Kunhan pelaajat sopivat siitä keskenään” on se oleellinen pointti, etenkin match-playssä, jossa pelaajat pelaa pelkästään toisiaan vastaan. Se että jenkki-pelaajat eivät edes ajatelleet pyytää tuomaria antamaan tuomiota tekee tästä koko sääntöjupakasta niin täysin turhan.
Jos ja kun ottelulle on määrätty tuomari, pelaajat eivät enää voi jättää vastustajan rikkeitä huomiotta, vaan tuomari puuttuu niihin, sääntö 20.1b(1). Tuomari toimi siis täysin oikein ja sääntöjen mukaisesti.
Olen toimittajan kanssa samaa mieltä ”maalaisjärki”-säännön tarpeellisuudesta. Golfissa tuntuu aina välillä urheiluhenki jäävän sääntöjen jalkoihin ja jonkinlainen kohtuus olisi paikallaan. Saatiinhan se ikuisesti voimassa ollut pallon liikahtaminen viheriöllä-sääntökin muokatuksi.
No hyvä. Sitten vaan esimerkkejä kehiin tapauksista, joissa maalaisjärkeä aletaan soveltamaan. Sitten vielä perustelut miksi juuri niille tapauksille eikä joillekin muille. Missä kulkee raja, onko tulkinta sama kilpailusta ja tapauksesta toiseen? Koskeeko vain reikäpeliä vai myös lyöntipeliä?
Sanoisin, että helpoin rasti on huudella katsomosta että maalaisjärkeä pliis, mutta kentällä tilanne voi olla pahempi rasti ainakin tuomareille. Ehkä pelaajillekin.
Jos jenkit olisivat oikeasti olleet pahoillaan tapahtuneesta, he olisivat luovuttaneet seuraavan reiän ja mitätöineet tapahtuneen sillä tavalla. En kuitenkaan olisi nähnyt moisessa mitään järkeä, koska Sagström tyri ja tyrimisen seuraukset pitää kantaa. Jälleen kerran voidaan todeta, että kannattaisi opetella ne säännöt.
Maalaisjärkipykälä on oudoin ehdotus, jonka olen pitkään aikaan kuullut. Käytännössä Jere siis ehdottaa, että jos pelaajista siltä tuntuu, he voisivat olla noudattamatta sääntöjä, jos niin yhdessä sopivat. Mutta millaisissa tapauksissa tuota pykälää sitten voisi soveltaa? Ai niin, sehän selviäisi aina maalaisjärkeä käyttämällä…