Challenge Tour valmistaa pelaajia paremmin DP World Tourille kuin joskus aiemmin.
Roope Kakko voitti Challenge Tourin Suomen kilpailun vuonna 2004. Hän oli 22-vuotias amatööri ja siirtyi samana vuonna ammattilaiseksi. Nyt 19 vuotta myöhemmin, Kakko on nähnyt Challenge Tourin roimasti kasvaneen tason ja kiertueen antavan riittävät eväät pärjätä sarjaporrasta ylempänä. Vierumäki Finnish Challenge on pelattu Cooke-kentällä vuodesta 2016 lähtien. Suomalaisvoittaja Vierumäellä on nähty kerran, kun Kim Koivu juhli ykköstilaa viisi vuotta sitten. Tänä vuonna suomalaiset eivät ennakkoon kuulu kilpailun voittajasuosikkeihin. Siitä huolimatta yksi menestyjäehdokas on Roope Kakko, joka on viihtynyt Vierumäen kisassa mukavasti. Paras sijoitus on vuodelta 2019, jolloin Kakko oli kolmas. ”Pelaaminen on tuntunut taas hyvältä verrattuna muutamaan edelliseen vuoteen. Se, miksi en ole tällä kaudella pärjännyt paremmin johtuu siitä, että en ole saanut tehtyä riittävästi birdieä. Tuntuma on, että wedgelyönnit eivät ole menneet tarpeeksi lähelle lippua”, Kakko kertoo kilpailun alla. Sitten oltiinkin ihmeissään, kun pallo pitikin saada kohoamaan Lähtökohta tänäkin vuonna Vierumäellä on, että birkkupaikoille pitää päästä ja putteja kolistella kuppiin. Voittotulokset ovat painuneet reilusti alle parin. Esimerkiksi vuosi takaperin voittosekin kanssa pääsi tuulettamaan tuloksella -26. ”Ajatuksen tasolla en pidä siitä olettamasta, että pitää heti takoa reippaasti pakkasen puolelle meneviä kierroksia. Mitäs sitten, kun ei tee yhtään birkkua ensimmäiseen viiteen reikään? Tulos tulee onnistuneiden lyöntien ja valintojen seurauksena.” Cooke-kentän napakkapintaisella virityksellä pystyttäisiin taistelemaan hurjia birdiejuhlia vastaan. ”Yksi vuosi täällä oli griinit ihan betonia ja se teki pelaamisesta mielenkiintoista. Raffista joutui oikeasti miettimään, mihin palloa tiputtaa. Se sopisi minulle. Kenttä antaa mahdollisuuden virittää se kovaksi”, Kakko heittää. Challenge Tourilla todennäköisesti lähes kaikki pelaajat janoavat pääsyä DP World Tourille. Kauden päätteeksi kiertueen 20 parasta tekevät sarjanousun pääkiertueelle. Näistä paikoista käydään kiivasta kamppailua läpi kauden. Mukana on jo DPWT:llä meritoituneita pelaajia, jotka syystä tai toisesta eivät ole onnistuneet säilyttämään korttiaan porrasta ylempänä. ”Aikaisemmin, kun DPWT:ltä tippui pelaajia CT:lle, he tulivat huonolla asenteella ja kuvittelivat olevansa suurempia kuin ovat. Siksi he olivat vaikeuksissa. Nyt he tulevat huippuasenteella tekemään omaa juttuaan”, Kakko sanoo. ”Ennen CT:llä oli stigma, että olet epäonnistunut, jos joudut pelaamaan siellä. Nykyään kaikki tietävät tason laajentuneen ihan hemmetisti. Ymmärretään, että pitää laittaa haalarit päälle, jos meinaa pärjätä”, Kakko miettii. Pelaajat arvostavat myös Challenge Touria eri tavalla kuin vuosia sitten. ”Jos joku tippui rimaa hipoen DPWT:ltä, hän ei mielellään edes tullut CT:lle vaan pelasi muutamia pienempiä kisoja ylempänä, joihin sattui pääsemään. Kun niissä ei tullut menestystä, ei ollutkaan kategoriaa enää mihinkään. Nyt tullaan CT:lle painamaan hommia ja yrittämään uutta nousua.” Challenge Tour on tehnyt paljon töitä sen eteen, että pelaajat olisivat valmiimpia noustessaan DPWT:lle. Kenttiä valitaan ja niitä viritetään sen mukaan, että ne palvelisivat ”valmistuneita” entistä paremmin. ”Väitän, että DPWT:lle nousevat pelaajat pärjäävät siellä paremmin kuin 15 vuotta sitten. Joku saattoi joskus mennä läpi loistavan puttivuoden ansiosta. Sitten oltiinkin ihmeissään, kun pallo pitikin saada kohoamaan”, Kakko heittää karrikoiden. Challenge Tourin ilmapiiri on ystävällinen, ainakin jos kysyy ranskalaiselta Benjamin Hebertiltä. Hän on pelannut DPWT:llä 11 kautta, joten vertailupohjaa on riittämiin. ”DPWT:llä pelaajat ovat enemmän yksilöitä. Moni on ansainnut paljon rahaa, joten mukana saattaa kulkea valmentajia, fysioterapeutteja ja muita. CT:llä kaikki on tavallaan samassa tilanteessa ja auttavat vaikkapa kimppakyydeissä tai hotellihuoneen jakamisessa toisiaan”, Hebert vertaa. Torstaina käynnistyvässä ja sunnuntaina päättyvässä kilpailussa on mukana 17 muuta suomalaista Kakon lisäksi. Hebert kuuluu kokeneempaan kaartiin, jolla on meriittilistalla kuusi voittoa CT:llä ja neljä kakkostilaa DPWT:llä. Palkintopotissa on 250 000 euroa.Pelaajien taso CT:llä on kova
Lisää aiheesta
Tilaa Golfpisteen uutiskirje
Artikkelin kommentit (2 kpl)
Oma kommentti
”Tuntuma on, että wedgelyönnit eivät ole menneet tarpeeksi lähelle lippua”
Entä mitä sanovat faktat?
Onko Vierumäen kisasta TV-tarjontaa?