Haasteista huolimatta Backman on tyytyväinen, että uskalsi lähteä opiskelemaan Yhdysvaltoihin.
Anna Backmanin neljän vuoden taival Miamin yliopiston väreissä tuli päätökseensä hieman ennen joulua. Psykologian kandidaatiksi valmistunut Backman karisti Amerikan tomut jaloistaan ja palasi takaisin Suomeen valmistautumaan viimeiseen kauteensa amatöörinä.
Suomen lupaavimpiin pelaajiin jo teinivuosistaan lähtien lukeutunut Backman, 23, saavutti yliopistouransa aikana kaksi voittoa. Ensimmäinen täysosuma tuli heti uran toisessa yliopistokilpailussa, ja toisen voiton aika oli toisen kouluvuoden kohdalla.
”Kolmanneksi pelilliseksi kohokohdaksi voittojen rinnalle nousee nyt syksyllä tullut kakkostila Stanfordissa pelatusta kilpailusta. Siellä oli tosi kovia pelaajia mukana”, Backman kertoo huippuhetkistään.
Huippuhetket ovat niitä mansikoita kermakakun päällä, joista pääsee nauttimaan melko harvoin. Voiton ottaminen yliopistogolfkilpailuissa on kiven alla, siitä pitää huolen 1-divisionaan kilpailujen kivikova taso. Siksi kakkostilan saavuttaminenkin on merkittävä asia, jonka arvon Backman tunnustaa.
Backman katsoo rehellisesti mennyttä neljää vuotta ja tiedostaa, ettei saavuttanut pelillisesti niitä tavoitteita, joita hän oli itselleen asettanut. Syitä tähän on useampia, suurimpana valmennukselliset haasteet.
”Minulle ei sattunut yhtäkään sellaista koulun valmentajaa, että olisin saanut heiltä teknistä apua omaan peliini. En saanut heiltä niin paljon apua kuin olisin halunnut”, Backman sanoo suoraan.
Tämä oli myös yksi syy sille, että Backman kieltäytyi, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta jäädä opiskelemaan vielä tulevaksi kevääksi Miamiin.
”Koen, että golfin kannalta minun on parempi olla täällä, missä oma valmentaja on lähellä. Se on raskasta, kun golf ja koulu menevät koko ajan käsi kädessä. Nyt voin keskittyä vain golfiin”, Pasi Purhosen valmennusosaamiseen luottava Backman kertoo.
Psykologian kandidaatiksi valmistunut Anna Backman hyvästeli Miamin juuri ennen joulua. Kuva: Anna Backmanin kotialbumi.
Vaikka yliopistoaika ei nostanut amatöörien maailmanlistalla sijalla 307 olevaa Backmania maailman amatöörihuipulle, hän kokee silti ajanjakson olleen tärkeä palanen hänen elämässään.
”Golfillisesti ei ehkä ollut ihan niin hyvät neljä vuotta kuin olisin halunnut, mutta uskon silti, että olen kehittynyt pelaajana. En sano, että se oli hukkaan heitettyä aikaa. Se oli makea kokemus, ja olen tyytyväinen, että sinne aikanaan päätin lähteä.”
Kohti ammattilaiskenttiä
Vääksystä maailmalle ponnistanut Backman on nähnyt amatöörigolfissa kaiken mahdollisen. Kansainvälistä kokemusta on roppakaupalla, ja sitä hän aikoo kerätä vielä ensi kesän ajan ennen siirtymistään ammattilaiseksi. Suunnitelmat ovat selkeät.
”Pelaan kesän isot amatöörikilpailut ja saatan pelata jonkun kilpailun Suomessakin. Syksyllä on sitten ohjelmassa Ladies European Tourin karsinnat”, Backman sanoo.
Ennen LET-karsintoja edessä on kahdet amatöörien arvokilpailut. Ne on ympyröity Backmanin kalenteriin tavallista paksummalla tussilla. Naisten EM-kilpailut pelataan Tawast Golfissa ja MM-mitaleista kisataan Dubaissa.
”EM-kotikisat olisi siisti päästä pelaamaan. Toivottavasti pääsen joukkueeseen. Sama koskee Dubain MM-kisoja, kova on halu niihinkin kisoihin”, hän sanoo.
Kolmen kuukauden loskassa tarpomisen jälkeen voi tulla ikävä Miamiin.
Hyppy yliopisto- ja amatöörigolfista ammattilaisten kisoihin on vaativa tehtävä, mutta Backman luottaa omiin kykyihinsä. Niistä kyvyistä saatiin näyte esimerkiksi viime kesänä, kun villillä kortilla Tsekin LET-kilpailuun mukaan päässyt Backman sijoittui kilpailussa komeasti sijalle 16.
Vanhoilla meriiteillä ei kuitenkaan voi ammattilaisena enää ratsastaa, vaan pelin on noustava uudelle tasolle.
”Totta kai tässä on paljon töitä edessä, sitä ei voi kieltää. Tavoite on saada nostettua pelin tasoa, että tämän hetken hyvä peli olisi tulevaisuudessa se normaalitaso.”
Edessä on siis paljon tiukkaa harjoittelua. Nyt siihen on hyvä mahdollisuus, kun koulu on paketissa ja Backman saa keskittyä lähes täysin golfiin. Pieni muistutus karusta arjesta tosin tuli vastaan heti joulun jälkeen.
”Juuri eilen kirjoittelin avointa työhakemusta ja ajattelin, että tähänkö on tultu. Kyllä tämä on mieluisa paluu ollut, mutta kolmen kuukauden loskassa tarpomisen jälkeen voi tulla ikävä Miamiin”, Backman nauraa.
Paluu Suomeen on mahdollistanut myös sen, että Backman on voinut alkaa miettiä tulevaisuuttaan pidemmällä tähtäimellä. Viimeiset neljä vuotta Suomi on ollut eräänlainen piipahduspaikka, ja Backman kokeekin, että hän on elänyt kahta eri elämää, kun Suomessa ei ole voinut rakentaa mitään eteenpäin.
”Nyt on kiva olla täällä ja päästä oikeasti elämään elämää.”
