Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[Järvipallo]

Asiaa voi miettiä myös liikemäärän säilymisen periaateen mukaisesti, niinkuin varmaan joskus aihetta aiemminkin on joku kommentoinut. Fysiikan lakien soveltaminen vaatii useimmiten ideaalitilanteen oletusta, missä mennänkin sitten pieleen käytännön seovelluksissa, mutta ainakin lisämietintöjä silläkin saa aikaan.
Eli liikemäärän kaavahan on seuraavanlainen golfpallon lyöntiin sovellettuna: mailan nopeus (osumahetkeä ennen) * mailan massa +pallon nopeus (ennen osumaa) *pallon massa = mailan nopeus (osumahetken jälkeen) * mailan massa + pallon nopeus (osuman jälkeen) * pallon massa.

Ideaalisti liikemäärä siis säilyy vakiona (kimmoisessa törmäyksessä), eli mailan liikemäärä (paino *nopeus) muuttuu lyönnin jälkeen pallon ja mailan yhteenlasketuksi liikemääräksi.
Jos mailan paino (mikä se sitten oikeasti onkaan) olisi 280 grammaa ja sen nopeus 100 mph=160,9 km/h juuri ennen osumaa ja vastaavsti osuman jälkeen mailan nopeus hidastuisi 22% olisi seurauksena ideaalitilanteessa se, että pallon (45,93 g) nopeudeksi tulisi edelläolevalla kaavalla 215,8 km/h. Vastaavasti jos mailanpää hidastuu 34%, niin sen seurauksena pallon nopeudeksi tulisi 333,5 km/h.

Mitä enemmän mailan massan nopeus siis hidastuu heti lyönnin jälkeen, sen nopeammin pallo pakenee lyöntipaikalta. Tätä ei varmaankaan tule heti ajateltua…

Reaalitilanne poikkeaa tuosta, mutta mihin suuntaan… siitä minulla ei ole hajuakaan.

[ts]

B kirjoitti: (14.1.2011 20:04:51)

ts kirjoitti: (14.1.2011 19:03:05)
[ Edelleenkään en rupea luulemaan mtään. Voithan tuota itse laskea sillä että mailan yläpään nopeuden pudotus on vaikkapa 15 > 13 versus 15 >11. Tuokin kun kovasti näyttäisi liittyvän myös käsien vauhdin putoamiseen jo ennen osumaa.

Laitteistossa sen sijaan on paljon olennaisempaa sulateltavaa ihan liikaakin, etä eiköhän se riitä 😉

Monet keskusteluun nousevat asiat näyttävät yhä liittyvän impactia edeltäviin tapahtumiin. Se n. puoli tuhannesosasekuntia, jonka pallo lavassa viipyy taitaa olla aika paljon inhimillisen säätämisen ulottumattomissa. Vaikka olisi punteillakin käyty. Lapa luovuttaa liike-energiaa pallon ampumiseen taivaalle ja lapa menettää reilusti sen määrän energiaa vaikka gripissä olisi kiinni vantterakin nojailija.

Niinpä. Metodin validiteetti on kaikessa tutkimustyössä olennainen kysymys.:-)

Nyt rupee taas tuleen vallan outoja tulkintoja ja alkaa mietityttämään onko tarkoitus edes ymmärtää toisen kirjoittamaa tekstiä. Eikös tuossa nyt aivan selvästi kerrottu että tuo ennen osumaa tapahtuva hidastuminen johtaa myös suurempaan hidastumiseen osuman vaikutuksesta.

Mutta jospa mä siirryn lueskelemaan ja osottamaan sinulta tuohon viimeiseen lauseeseesi liittyviä todisteita.

[B]

ts kirjoitti: (14.1.2011 19:03:05)
[ Edelleenkään en rupea luulemaan mtään. Voithan tuota itse laskea sillä että mailan yläpään nopeuden pudotus on vaikkapa 15 > 13 versus 15 >11. Tuokin kun kovasti näyttäisi liittyvän myös käsien vauhdin putoamiseen jo ennen osumaa.

Laitteistossa sen sijaan on paljon olennaisempaa sulateltavaa ihan liikaakin, etä eiköhän se riitä 😉

Monet keskusteluun nousevat asiat näyttävät yhä liittyvän impactia edeltäviin tapahtumiin. Se n. puoli tuhannesosasekuntia, jonka pallo lavassa viipyy taitaa olla aika paljon inhimillisen säätämisen ulottumattomissa. Vaikka olisi punteillakin käyty. Lapa luovuttaa liike-energiaa pallon ampumiseen taivaalle ja lapa menettää reilusti sen määrän energiaa vaikka gripissä olisi kiinni vantterakin nojailija.

Niinpä. Metodin validiteetti on kaikessa tutkimustyössä olennainen kysymys.:-)

[ts]

PG kirjoitti: (14.1.2011 18:56:37)

Jos minulla olisi käytettävissäni sama välineistö mikä sinulla on, löisin kymmenen lyöntiä kevyellä draiverilla (lavan paino esim. noin 220 g) ja kymmenen lyöntiä samanvartisella raskaalla draiverilla (lavan paino vaikka noin 370 g, tai niin suuri kuin löytyy). Sen jälkeen tutkisin onko eroa lavan nopeuden pudotuksissa ja mitkä olivat smash factorit. Sitten ihmettelisin tai sitten en…

Kyllähän nämä laitteistot on kaikkien käytettävissä. Eikun testaamaan vaan.

[ts]

4par kirjoitti: (14.1.2011 18:52:40)

ts kirjoitti: (14.1.2011 16:45:24)
[Lavan ollessa käsien edellä ei juurikaan ole voimia vastustamassa osuman rekyyliä, vaan kaikki vaste syntyy lavan massasta. Jos taas ajatellaan koko mailan nopeutta ja grippi kulkee lavan edellä, on hidastumista vähentämässä lavan massan lisäksi periaatteessa koko vartalon massa ja lisäksi vielä tuon lihatyön osuus. Tästä on hyvin pitkälti myös kyse osumapaineesta puhuttaessa.

Paljonko luulet tuon ’tukivoiman’ keskimäärin olevan osuman aikana ( 0.0004 s, tjms): 1N, 10N, 100N, jokin muu parillinen luku? Kun tämä on tiedossa, voi itse kukin laskea asian vaikutuksen pallon lähtönopeuteen.

Eikö olisi hienoa, jos mittauslaitteistossanne olisi sopivat anturit voimien ja kiihtyvyyksien rekisteröimiseen. Tuloksia voisi käyttää jonkinasteisina lyönnin tehokkuuden mittareina.

Edelleenkään en rupea luulemaan mtään. Voithan tuota itse laskea sillä että mailan yläpään nopeuden pudotus on vaikkapa 15 > 13 versus 15 >11. Tuokin kun kovasti näyttäisi liittyvän myös käsien vauhdin putoamiseen jo ennen osumaa.

Laitteistossa sen sijaan on paljon olennaisempaa sulateltavaa ihan liikaakin, etä eiköhän se riitä 😉

[PG]

ts kirjoitti: (14.1.2011 17:29:57)

PG kirjoitti: (14.1.2011 17:24:47)

ts kirjoitti: (14.1.2011 11:52:31)
Parhaiten lavan nopeus näyttäisi säilyvän hitaalla lavan nopeudella …. Silloin myös smashit näyttävät yleensä varsin isoja lukuja.

Mitä painavampaa mailaa käytetään, sen alhaisemmiksi tuppaavat mailanpään nopeudet jäämään. Onko mahdollista, että tuossa otannassasi hitaimmilla lavan nopeuksilla on käytetty painavampaa lapaa? Se selittäisi täydellisesti tuon yllä olevan havainnon sekä osuma-aikaisen lavan nopeuden putoamisen, että smashin osalta olettaen, että osumien puhtaudessa ei ole ollut eroa.

Eipä ole. Kyllä noiden pelaajien kaikki nopeudet ovat hitaampia. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että kaksi alhaisinta nopeuden pudotusta on naiskilpapelaajien.

Tosin edelleen: otanta on erittäin pieni ja joskus ajan kanssa sitten isompaa ja kansainvälisempää vertailua.

Jos minulla olisi käytettävissäni sama välineistö mikä sinulla on, löisin kymmenen lyöntiä kevyellä draiverilla (lavan paino esim. noin 220 g) ja kymmenen lyöntiä samanvartisella raskaalla draiverilla (lavan paino vaikka noin 370 g, tai niin suuri kuin löytyy). Sen jälkeen tutkisin onko eroa lavan nopeuden pudotuksissa ja mitkä olivat smash factorit. Sitten ihmettelisin tai sitten en…

[ts]

B kirjoitti: (14.1.2011 18:15:49)
Miten arvelet Iron Byronin 100mph lyönnin kantavan versus Humaanigolfarin vastaavan lyönnin? Oletetaan, että humaanogolfari käyttää kaikki normaalit voimansa käsihidastuvuuden torjumiseksi. Iron Byron on siis asetuksilla, joilla se tuottaa 100mph impactnopeuden. Byron hyödyntää massaa ja pulttauksia ja jäykkiä niveliä, jotka välittävät voimat täysimääräisinä ja ottavat rekyylin vastaan näennäisen ilmeettömästi. Olisiko yllätys, jos pallo kantaisi osapuilleen saman matkan?

Eipä uskalla arvata yhtään mitään. Se mitä kirjoitan on puhtaasti mitattua dataa ja siinä on nähtävissä pallon lähtönopeuksissa eroja liittyen lavan nopeuden hidastumiseen. Ja lavan hidastumisen erot taas on liitettävissä käsien hidastumisen eroihin.

Mutta koko yhtälö ei ole lainkaan yksinkertainen ainakaan raudoilla, koska nuo hidastumat helposti vaikuttavat myös lähtökulmaan, joka saattaa usein hyvän pallonlyöjän osalta olla mitan kannalta hieman epäedullisen puolella mataluutensa vuoksi. Pelin kannalta kuitenkin parempi.

Minulla ei ole sellaista dokumenttia hallussani joka todistaisi samalla hit pointin lavan nopeudella saavutettavan aina saman lähtönopeuden. Matematiikkaan perustuvia laskelmia ja mielipiteitä olen nähnyt asiasta runsaastikin, mutta kaikki ne ovat perustuneet kovasti yksinkertaistettuihin malleihin ja olettamuksiin. Jos aiheesta oikeesti löytyy tieteellistä dataa niin olen pelkkänä korvana.

[4par]

ts kirjoitti: (14.1.2011 16:45:24)
[Lavan ollessa käsien edellä ei juurikaan ole voimia vastustamassa osuman rekyyliä, vaan kaikki vaste syntyy lavan massasta. Jos taas ajatellaan koko mailan nopeutta ja grippi kulkee lavan edellä, on hidastumista vähentämässä lavan massan lisäksi periaatteessa koko vartalon massa ja lisäksi vielä tuon lihatyön osuus. Tästä on hyvin pitkälti myös kyse osumapaineesta puhuttaessa.

Paljonko luulet tuon ’tukivoiman’ keskimäärin olevan osuman aikana ( 0.0004 s, tjms): 1N, 10N, 100N, jokin muu parillinen luku? Kun tämä on tiedossa, voi itse kukin laskea asian vaikutuksen pallon lähtönopeuteen.

Eikö olisi hienoa, jos mittauslaitteistossanne olisi sopivat anturit voimien ja kiihtyvyyksien rekisteröimiseen. Tuloksia voisi käyttää jonkinasteisina lyönnin tehokkuuden mittareina.

[B]

HOF Prototype kirjoitti: (14.1.2011 17:21:08)
Kyllä kysyjä nimen omaan tarkoitti nopeuden menetystä osuman aikana. Nää ts:n vastaukset on hyviä ja mun mielestä käsittelee sitä aluetta.
Tosta linkistä voi silmälläkin nähdä,ettei kauheeta jarruu oo osumassa. MM-finaalissa mailanpää 147mph parhaillaan. Tekee (tai ainakin näyttää siltä) kovasti käsillä duunii??
https://www.youtube.com/watch?v=-ZhAc0b3NRs

Lyödäänkö vetoa, että mailanpää hidastuu impactissä tuossakin osumassa merkittävästi? 🙂

[B]

Miten arvelet Iron Byronin 100mph lyönnin kantavan versus Humaanigolfarin vastaavan lyönnin? Oletetaan, että humaanogolfari käyttää kaikki normaalit voimansa käsihidastuvuuden torjumiseksi. Iron Byron on siis asetuksilla, joilla se tuottaa 100mph impactnopeuden. Byron hyödyntää massaa ja pulttauksia ja jäykkiä niveliä, jotka välittävät voimat täysimääräisinä ja ottavat rekyylin vastaan näennäisen ilmeettömästi. Olisiko yllätys, jos pallo kantaisi osapuilleen saman matkan?

[ts]

PG kirjoitti: (14.1.2011 17:24:47)

ts kirjoitti: (14.1.2011 11:52:31)
Parhaiten lavan nopeus näyttäisi säilyvän hitaalla lavan nopeudella …. Silloin myös smashit näyttävät yleensä varsin isoja lukuja.

Mitä painavampaa mailaa käytetään, sen alhaisemmiksi tuppaavat mailanpään nopeudet jäämään. Onko mahdollista, että tuossa otannassasi hitaimmilla lavan nopeuksilla on käytetty painavampaa lapaa? Se selittäisi täydellisesti tuon yllä olevan havainnon sekä osuma-aikaisen lavan nopeuden putoamisen, että smashin osalta olettaen, että osumien puhtaudessa ei ole ollut eroa.

Eipä ole. Kyllä noiden pelaajien kaikki nopeudet ovat hitaampia. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että kaksi alhaisinta nopeuden pudotusta on naiskilpapelaajien.

Tosin edelleen: otanta on erittäin pieni ja joskus ajan kanssa sitten isompaa ja kansainvälisempää vertailua.

[PG]

ts kirjoitti: (14.1.2011 11:52:31)
Parhaiten lavan nopeus näyttäisi säilyvän hitaalla lavan nopeudella …. Silloin myös smashit näyttävät yleensä varsin isoja lukuja.

Mitä painavampaa mailaa käytetään, sen alhaisemmiksi tuppaavat mailanpään nopeudet jäämään. Onko mahdollista, että tuossa otannassasi hitaimmilla lavan nopeuksilla on käytetty painavampaa lapaa? Se selittäisi täydellisesti tuon yllä olevan havainnon sekä osuma-aikaisen lavan nopeuden putoamisen, että smashin osalta olettaen, että osumien puhtaudessa ei ole ollut eroa.

[HOF Prototype]

Kyllä kysyjä nimen omaan tarkoitti nopeuden menetystä osuman aikana. Nää ts:n vastaukset on hyviä ja mun mielestä käsittelee sitä aluetta.
Tosta linkistä voi silmälläkin nähdä,ettei kauheeta jarruu oo osumassa. MM-finaalissa mailanpää 147mph parhaillaan. Tekee (tai ainakin näyttää siltä) kovasti käsillä duunii??

[ts]

B kirjoitti: (14.1.2011 15:55:16)

ts kirjoitti: (14.1.2011 14:54:06)

Flippaajan käsinopeuden putoaminen on kahden tekijän summa, josta rannekulmien purkautumisesta johtuvan kehän kasvun lisäämä hitausmomentin kasvu on liki olematon vertailussa, koska se kehä kasvaa muillakin lähes yhtä paljon.

4. Dimensio tekee eron merkitseväksi?

Ei välttämttä ole riippuvainen siitä. Olen nähnyt sellaisiakin suorituksia joissa kulmat purkaantuvat erittäin myöhään, mutta taitaa tuo hitausmomentin vaikutuskin olla varsin nopea. Toisaalta terävän rannevipin saa aikaiseksi vain käsiä hidastamalla, eli siäkehän hidastumisen kautta lapaa kiihdyttäen.

B kirjoitti: (14.1.2011 15:55:16)

ts kirjoitti: (14.1.2011 14:54:06)
Toinen tekijä on se ainoa mihin pelaaja voi ainoana muuttujana todellisuudessa vaikuttaa, eli oman kehon liike. Lihastyöllä kun nimenomaan voidaan vastustaa tuota hitausmomentin vaikutusta.

Pystytkö selventämään, mitä tarkoitat tällä.

.

Olettaen voiman ja vastavoiman lakien olevan selvillä, niin käytännössä keho pystyy tuottamaan voimaa vain sieltä pisteestä josta se saa tuen, eli golfswingissä maasta ylös. Kun rannekulmien purkaantuessa lapa loittonee kierron keskipisteestä, se samalla laajehtuvan kehän kautta (hitausmomentti) pyrkii hidastamaan sisäkehän liikettä, josta ensimmäisenä vastaan tulevat kädet. Tuon hidastumisen vastustaminen on taas tietysti mahdollista sillä, että pelaaja lihastyöllään kiihdyttää käsiä samaan aikaan. Todellisuudessahan ne silloin eivät kiihdy, vaan hidastuvat vähemmän kuin ilman tuota lihastyötä. Tuon käsinopeuden ’kiihdyttämisen’ pelaaja voi siis tuottaa maasta tuetun kiertoliikkeen kautta.

Tästä syntyy myös uskoakseni juuri tuo vaikutus lavan hidastumiseen osuman vaikutuksesta. Lavan ollessa käsien edellä ei juurikaan ole voimia vastustamassa osuman rekyyliä, vaan kaikki vaste syntyy lavan massasta. Jos taas ajatellaan koko mailan nopeutta ja grippi kulkee lavan edellä, on hidastumista vähentämässä lavan massan lisäksi periaatteessa koko vartalon massa ja lisäksi vielä tuon lihatyön osuus. Tästä on hyvin pitkälti myös kyse osumapaineesta puhuttaessa.

[B]

ts kirjoitti: (14.1.2011 14:54:06)

Flippaajan käsinopeuden putoaminen on kahden tekijän summa, josta rannekulmien purkautumisesta johtuvan kehän kasvun lisäämä hitausmomentin kasvu on liki olematon vertailussa, koska se kehä kasvaa muillakin lähes yhtä paljon.

4. Dimensio tekee eron merkitseväksi?

ts kirjoitti: (14.1.2011 14:54:06)
Toinen tekijä on se ainoa mihin pelaaja voi ainoana muuttujana todellisuudessa vaikuttaa, eli oman kehon liike. Lihastyöllä kun nimenomaan voidaan vastustaa tuota hitausmomentin vaikutusta.

Pystytkö selventämään, mitä tarkoitat tällä.

Tässä avaaja esitti selkeän kysymyksen, jolla hän ei siis ilmeisesti kuitenkaan hakenut vastausta siihen mitä kysyi, vaan vastausta siihen, miten saadaan mailanpään nopeus mahdollisimman suureksi ennen impactiä, koska oli tyytyväinen saamaansa vastaukseen käsinopeuden/mailanpäänopeuden kasvattamisesta. Tosin siihen, miten se toteutuu, ei ole otettu kantaa.

[ts]

B kirjoitti: (14.1.2011 13:39:18)
[
Flippaajien käsinopeuden putoaminen ennen osumaa on perusfysiikkaa.
.

Flippaajan käsinopeuden putoaminen on kahden tekijän summa, josta rannekulmien purkautumisesta johtuvan kehän kasvun lisäämä hitausmomentin kasvu on liki olematon vertailussa, koska se kehä kasvaa muillakin lähes yhtä paljon.

Toinen tekijä on se ainoa mihin pelaaja voi ainoana muuttujana todellisuudessa vaikuttaa, eli oman kehon liike. Lihastyöllä kun nimenomaan voidaan vastustaa tuota hitausmomentin vaikutusta.

Perusfysiikkaa se on vain jos edelleen kuvitellaan swingin olevan kaksivipuinen heiluri, johon ei kai maailmassa enää tosissaan juuri kukaan usko.

[B]

ts kirjoitti: (14.1.2011 11:52:31)

Mutta kun ei noita mitenkään voi erottaa toisistaan.

Mutta kuten sanoin jo aiemmin, pitää koittaa vähän isomman otannan kautta ehtiä jossain vaiheessa tutkimaan asiaa. Nopealla vertailulla nimenomaan flippaajilla lavan nopeus putoaa huomattavasti enemmän ja samaan aikaan käsinopeus putoaa ennen osumaa jyrkemmin.

Parhaiten lavan nopeus näyttäisi säilyvän hitaalla lavan nopeudella ja kädet reilusti pallon edellä osumassa. Silloin myös smashit näyttävät yleensä varsin isoja lukuja.

Isommissa nopeuksissa näyttäisi tuon otannan perusteella lavan nopeus prosentteina putoavan sitä enemmän mitä enemmän lapa on ehtinyt käsien tasolle tai jopa edelle.

Kyllähän niitä voidaan myös erottaa toisistaan. Hyvinkin.
Flippaajien käsinopeuden putoaminen ennen osumaa on perusfysiikkaa.
Hitaan mailanpäännopeuden säilyminen paremmin on tietysti mielenkiintoista, mutta pitkällehän niillä ei tietenkään mennä. Onhan kuitenkin edelleenkin mailanpään nopeus määräävin tekijä lyönnin pituuteen muiden osumasuureiden ollessa kunnossa. Taputtelemalla pallo ei vaan lennä. Sekin on perusfysiikkaa.

[ts]

B kirjoitti: (14.1.2011 11:04:44)
Mailanpään hidastuminen impactissä taisi olla se alkuperäinen kysymys.

Mutta kun ei noita mitenkään voi erottaa toisistaan.

Mutta kuten sanoin jo aiemmin, pitää koittaa vähän isomman otannan kautta ehtiä jossain vaiheessa tutkimaan asiaa. Nopealla vertailulla nimenomaan flippaajilla lavan nopeus putoaa huomattavasti enemmän ja samaan aikaan käsinopeus putoaa ennen osumaa jyrkemmin.

Parhaiten lavan nopeus näyttäisi säilyvän hitaalla lavan nopeudella ja kädet reilusti pallon edellä osumassa. Silloin myös smashit näyttävät yleensä varsin isoja lukuja.

Isommissa nopeuksissa näyttäisi tuon otannan perusteella lavan nopeus prosentteina putoavan sitä enemmän mitä enemmän lapa on ehtinyt käsien tasolle tai jopa edelle.

[B]

Mailanpään hidastuminen impactissä taisi olla se alkuperäinen kysymys.

[ts]

B kirjoitti: (14.1.2011 10:28:30)

ts kirjoitti: (14.1.2011 9:55:33)

On aivan eri asia se, pyrkiikö pelaaja vastustamaan tuota hidastumista, joka joka tapauksessa tapahtuu, tai hidastuuko käsinopeus todellisuudessa.

Hyvien pelajien hidastuma on selkeästi tuuppareita pienempi.

Tuo ensimmäisen lainatun lauseen ajatus ei aivan auennut minulle.

Tässä tarkastelussa ehkä kannattaisi jättää tuupparit tarkastelun ulkopuolelle ja valita ne, jotka pystyvät tuottamaan hyvän nopeuden (vaikka 100mph ja yli) maximin ollessa mahdollisimman lähellä osumaa ja vielä hyvällä impact faktorilla/ vertautuvilla muilla mitatuilla osumasuureilla, että erilaisten hutien vaikutus tuloksiin jäisi pois? Voidaanko siitä lähtökohdasta löytää muita svingitekijöitä, joilla lopputulos on parempi energian välittymisen kannalta.
Kysymykseni onkin, onko pienempi mailanpään hidastuvuus impactissa parempi?

Siis suurempi käsinopeuden maksimi ja myös suurempi käsinopeus osumahetkellä antavat suuremmat lavan nopeudet ja myös paremmat pallon lähtöarvot. Paremmat lähtöarvot smashin ja korkeuden suhteen.

Tämän tiedostaminen antaa kokonaan uuden lähestymiskulman aiheeseen monille pelaajille, jotka ovat koittaneet ranteita käyttäen saada lapaan vauhtia. Kun pelaaja ymmärtää alkaa huolehtimaan gripin nopeudesta lavan sijaan, muttuu varsin monta asiaa lyönnissä edullisempaan suuntaan. Siitä on sitten hyvä jatkaa siihen millä tuota käsinopeutta saadaan kasvattettua.

[B]

ts kirjoitti: (14.1.2011 9:55:33)

On aivan eri asia se, pyrkiikö pelaaja vastustamaan tuota hidastumista, joka joka tapauksessa tapahtuu, tai hidastuuko käsinopeus todellisuudessa.

Hyvien pelajien hidastuma on selkeästi tuuppareita pienempi.

Tuo ensimmäisen lainatun lauseen ajatus ei aivan auennut minulle.

Tässä tarkastelussa ehkä kannattaisi jättää tuupparit tarkastelun ulkopuolelle ja valita ne, jotka pystyvät tuottamaan hyvän nopeuden (vaikka 100mph ja yli) maximin ollessa mahdollisimman lähellä osumaa ja vielä hyvällä impact faktorilla/ vertautuvilla muilla mitatuilla osumasuureilla, että erilaisten hutien vaikutus tuloksiin jäisi pois? Voidaanko siitä lähtökohdasta löytää muita svingitekijöitä, joilla lopputulos on parempi energian välittymisen kannalta.
Kysymykseni onkin, onko pienempi mailanpään hidastuvuus impactissa parempi?

[ts]

4par kirjoitti: (14.1.2011 9:20:05)

ts kirjoitti: (13.1.2011 22:39:57)
Niin siis tuossahan on lavan absoluuttinen nopeus (lila) hartioiden kiertonopeus pysytakselin ympäri (pun) , lantion kiertonopeus (sin) ja käsinopeus (vihreä)

Kuinka paljon mittauksissanne on tullut esiin tuloksia, jossa normaali, täysi lyönti tehtäessä käsien nopeus vielä kiihtyy osumaan tultaessa?

Ei ensimmäistäkään eikä varmaan tulekaan. Sen sijaan käsinopeuden hidastumisen määrässä on varsin suuria eroja.

On aivan eri asia se, pyrkiikö pelaaja vastustamaan tuota hidastumista, joka joka tapauksessa tapahtuu, tai hidastuuko käsinopeus todellisuudessa. Hyvien pelajien hidastuma on selkeästi tuuppareita pienempi.

Ssamoin voi sanoa käsinopeuden korreloivan aivan suoraan lavan nopeuden ja lyöntipituuksien suhteen.

[B]

Mailanpään momentaaninen hidastuminen törmäyksessä johtuu energiatilojen muutoksesta, jossa kineettinen energia muuttuu muiksi energiamuodoiksi. Tuo systeemin eri osiin välittyvä energia ja hukkaan joutuva energia aiheuttavat mailanpään hidastumisen vajaan puolen sekunnin tuhannesosan aikana (n. 0.0004 s ) kun pallo on kontaktissa lapaan.
Tästä voisi ajatella, että mailanpään hidastuminen osumassa ei ole pelkästään negatiivinen asia.
Siihen, kuinka tarkasti ja toistettavasti 4D-mittaus rekisteröi tuon nopeuden muutoksen, en pysty ottamaan kantaa.
Mailanpään hidastuminen ennen osumaa onkin jo kokonaan toinen tarina.

[4par]

ts kirjoitti: (13.1.2011 22:39:57)
Niin siis tuossahan on lavan absoluuttinen nopeus (lila) hartioiden kiertonopeus pysytakselin ympäri (pun) , lantion kiertonopeus (sin) ja käsinopeus (vihreä)

Kuinka paljon mittauksissanne on tullut esiin tuloksia, jossa normaali, täysi lyönti tehtäessä käsien nopeus vielä kiihtyy osumaan tultaessa?

[ts]

B kirjoitti: (14.1.2011 0:21:39)
Pienin hidastuvuus saadaan lyömällä täysi huti. Siitä osumaa parantelemalla mailanpään hidastuvuus kasvaa ja pallon lähtönopeus samoin.
Nopeusmaksimi osumaan ja puhdas kontakti tuottanevat parhaan pudotuksen mailanpään nopeuteen. Ja parhaan lähtönopeuden käytetyllä pallolla ja mailalla.

Helposti noin voisi tietty ajatella. Unohtuu vaan myös helposti että se maila osuu kuitenkin kahteen palloon yhden sijasta.