Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[ts]

B kirjoitti: (21.1.2011 13:41:07)
[

ts kirjoitti: (21.1.2011 5:35:12)
Sitten on pelaajia, joilla vartalon kiertoa auttaa ylläpitämään käsinopeutta paremmin rannekulmien purkaantuessa. Ja se pystyy autamaan sen vuoksi, että jo puolivälissä dsw:a ollaan sellaisessa asemassa, josta se on mahdollista.

Jos ymmärrän oikein, tuossa puhutaan lagistä, joka-yllätys yllätys-on oleellista mailan kineettisen energia kasvattamiseksi. Mikä puolestaan korreloi timingiin sataprosenttisesti.

Ei puhuta, vaan osuman läpi jatkuvasta koko vartalon lihastyöstä, joka saa käsinopeuden säilymään vaikka rannekulmien purkautuminen niitä pyrkiikin hidastamaan.

Sitä en tiedä mitä tarkoitat timingilla, mutta todennäköisesti jotain mihin itsekin uskoin vuosikausia. Rannekulmien merkitys kuitenkin näyttäisi liittyvän enemmän käsinopeuden mahdollistamiseen kuin varsinaiseen iskuun.

[B]

ts kirjoitti: (21.1.2011 5:35:12)

Siis eihän pelaaja osuma-alueellakaan mitään erityistä tee mailalle, puhumattakaan osuman hetkestä. Kaikki siinä tapahtuvat asiat on jo ratkenneet paljon aiemmin, mutta ne ratkaisut vaikutavat läpi osuman.

Tästähän tässä pitkälti on puhuttu. Kaikki asiat jo gripistä ja stanssista setuppiin voivat vaikuttaa osumaan. ’Puhdas’ osuma on a ja o aina, mutta se ei takaa pitkää lyöntiä. Palloon välittyvä kineettinen energia, jonka muuttujana voidaan helposti mitata mailanpään nopeutta on ratkaisevassa aemassa.

ts kirjoitti: (21.1.2011 5:35:12)
Jotkut pelaajat ovat sellaisessa asemassa palloon nähden, että siihen voi osua enää fllippaamalla ja käsiä hidastamalla. Lapa saavuttaa silloin ihan yhtä suuren nopeuden osumaan tultasessa, ellei jopa joskus suuremmankin, mutta on tukemattomana käsien edessä ja tuon edelleen ohuen otantani perusteella juuri noissa tapauksissa hidastuu enemmän osuman seurauksena.

Tästä ei tahdo löytää selkeää juonta. Yhtä suuren tai suuremman… kuin mikä. Onko se siis onnistunut hidastaminen vai täysin onneton lyöntiyritys. Vai epäonnistunut hidastus ja tosi vahvat ranteet, tai jotain? Ei tuo ohut otanta ole näytettävissä muillekin? Tarpeellisin taustatiedoin.

ts kirjoitti: (21.1.2011 5:35:12)
Sitten on pelaajia, joilla vartalon kiertoa auttaa ylläpitämään käsinopeutta paremmin rannekulmien purkaantuessa. Ja se pystyy autamaan sen vuoksi, että jo puolivälissä dsw:a ollaan sellaisessa asemassa, josta se on mahdollista.

Jos ymmärrän oikein, tuossa puhutaan lagistä, joka-yllätys yllätys-on oleellista mailan kineettisen energia kasvattamiseksi. Mikä puolestaan korreloi timingiin sataprosenttisesti.

[Näprääjä]

ts kirjoitti: (19.1.2011 10:00:06)
… Miksi mittaukset antavat vahvemmat lähtöarvot niille lyöjille, joiden kädet ovat selkeästi lavan edellä osumassa?

Nii…

[ts]

Näprääjä kirjoitti: (21.1.2011 11:15:05)

ts kirjoitti: (20.1.2011 22:33:59)

…Osa uskoo myös siihen, ettäl lavan huippunopeus voisi (eräitä todella isoja poikkeuksia lukunottamatta) olla jossain muualla kuin osumassa. Ei vaan voi. Kiihtyvyys voi pudota, mutta nopeus ei juuri koskaan.

Tuskimpa moni noin funtsii.
Palloa lyötäessä lavan huippunopeus on osumassa.

Nii…

B kirjoitti: (20.1.2011 21:55:27)
Timing liittyy ilmeisesti kuitenkin eniten mailan kiihdytyksen ajoitukseen eli maksiminopeuden saamiseen impactiin?

Loppuosaa en taaskaan ymmärtänyt, eikä nyt ole enää edes varhainen aamu.

[Näprääjä]

ts kirjoitti: (20.1.2011 22:33:59)

…Osa uskoo myös siihen, ettäl lavan huippunopeus voisi (eräitä todella isoja poikkeuksia lukunottamatta) olla jossain muualla kuin osumassa. Ei vaan voi. Kiihtyvyys voi pudota, mutta nopeus ei juuri koskaan.

Tuskimpa moni noin funtsii.
Palloa lyötäessä lavan huippunopeus on osumassa.

ts kirjoitti: (19.1.2011 10:00:06)
… Miksi mittaukset antavat vahvemmat lähtöarvot niille lyöjille, joiden kädet ovat selkeästi lavan edellä osumassa?

Silloin kiihtyvyys on parhaimmillaan osumassa jne.
Jolloin ilman palloa lavan maksimi vauhti olisi vasta pallon jälkeen. Aika selkeetä?

Jos unohdetaan maksimivauhdit niin käsien tukivoimaa hyödyntämällä päästään riittäviin pallon lentoihin niin että pallon lentoon voidaan vielä vaikuttaa osumassa. Mitä taitavmpi pelaaja sitä suuremmat vauhdit voi olla ja edelleen kontrolli täysin lyönnissä mukana tuen kautta.
Tuen määrä säätää kiihtyvyyttä osumassa.

[ts]

Jake2 kirjoitti: (21.1.2011 0:28:43)

Lopulta toteasin että:

Pelaajan kannalta lienee sama yrittääkö sitä tukea saada viimeiseen 10ms loppuun asti vai vielä 0,5ms päälle. Ei siinä reaktio- eikä havainnointikyky riitä erottelemaan.

Tää jäi mulle nyt kyllä täysin aukeamatta, mutta voi toki johtua varhaisesta aamustakin.

Siis eihän pelaaja osuma-alueellakaan mitään erityistä tee mailalle, puhumattakaan osuman hetkestä. Kaikki siinä tapahtuvat asiat on jo ratkenneet paljon aiemmin, mutta ne ratkaisut vaikutavat läpi osuman.

Jotkut pelaajat ovat sellaisessa asemassa palloon nähden, että siihen voi osua enää fllippaamalla ja käsiä hidastamalla. Lapa saavuttaa silloin ihan yhtä suuren nopeuden osumaan tultasessa, ellei jopa joskus suuremmankin, mutta on tukemattomana käsien edessä ja tuon edelleen ohuen otantani perusteella juuri noissa tapauksissa hidastuu enemmän osuman seurauksena.

Sitten on pelaajia, joilla vartalon kiertoa auttaa ylläpitämään käsinopeutta paremmin rannekulmien purkaantuessa. Ja se pystyy autamaan sen vuoksi, että jo puolivälissä dsw:a ollaan sellaisessa asemassa, josta se on mahdollista.

[Jake2]

Mitä enemmän tätä tukivoima-asiaa olen miettinyt, aitä vakuuttuneempi olen että osumaa edeltävä 10ms on paljon merkittävämpi kuin tuo itse n. 0,5 ms osuma. Suuruusluokkanahan sama voima tekee tuossa ennen osumaa 10ms aikana n. 20 kertaisen työn verratuna itse osumaan (oletus on että keskivauhti on samaa luokkaa).
Sama koskee varren jousivoimaa. Jos varsi on täysin jännityneenä osumaan asti, ei se jousivoima (max 50N?) saa paljoa aikaan. Jos se taas alkaa purkautua sopivasti ennen osumaa, se ehtii tehdä paljon enemmän työtä ja lisää siten nupin vauhtia.

Trackmankään ei välttämättä riitä tuon osuman salaisuuksien selvittämiseen, kun näytteenottotaajuus on muistaakseni vain 1000Hz (1ms välein). Jos oikeasti haluttaisi tietää mitä tapahtuu. pitäisi saada useita mittapisteitä osuman ajalta. Olen melko vakuuttnut että varren käyttäytyminen on myös niin monimutkaista (useita värähtelytaajuksia) ettei sen tarkasta käyttäytymisestä saa helposti selvää.

Lopulta toteasin että:

Pelaajan kannalta lienee sama yrittääkö sitä tukea saada viimeiseen 10ms loppuun asti vai vielä 0,5ms päälle. Ei siinä reaktio- eikä havainnointikyky riitä erottelemaan.

[B]

Olisi mukavaa, jos löytyisi ammattilaisia ja tutkijoita, jotka esittäisivät jotain konkreettista. Vaikkapa tukien suuruuksista, ettei se jää typerien fyysikoiden ja insinöörien harteille.
Naruvartisella pallo lentää yllättävän hyvin.Kiihdytykseen tuo naru vaikuttaa selvästi haitallisesti. Olisi hauska saada muutama sellainen svingi trackmaniin normivartisen rinnalle. Tuskin on jakoa LD-kisoissa.
Käsien antama tukivoima on hyvin oleellinen. Ilman käsiä en ole vielä nähnyt kovin pitkälle lyötävän.
Tukivoima on varmasti myös hyvin tärkeä. Osaa meistä vain kiinnostaisi tietää miten paljon, miksi ja miten. Mahdollisimman hyvin faktoihin perustuen.

[ts]

B kirjoitti: (20.1.2011 21:55:27)
[ mutta mielestäni nyt puheena olevassa asiassa voidaan jättää kärki- ja kantaosumat tarkastelun ulkopuolelle.

Nii… lavan massan sijaitseminen osuman takana on äärettömän tärkeää, jottta voima palloon välittyisi. Siellä kärjessä kun on aika paljon vähemmän tukea…. Niin vähän että kaikenmaailman gear effectejä ym syntyy osuman aikana.

Ja sitten on vielä se varsi. Varsi joka ei todellisuudessa potkaise yhtään pallolle lisää vauhtia oietessaan, mutta tuntuu silti kovin vaikuttavan lyönteihin.

Jännä asia, että nuo hyväksytään itsestäänselvyykisnä, mutta käsien antamaa tukivoimaa ei. Osa maailmasta vaan taitaa edelleen elää kaksoisheilurin uskossa ja vapaan lavan teoriaan uskoen.

Osa uskoo myös siihen, ettäl lavan huippunopeus voisi (eräitä todella isoja poikkeuksia lukunottamatta) olla jossain muualla kuin osumassa. Ei vaan voi. Kiihtyvyys voi pudota, mutta nopeus ei juuri koskaan.

[B]

fukke diise saisse kirjoitti: (19.1.2011 23:08:51)

Järvipallo kirjoitti: (19.1.2011 21:44:54)
Jos mietitään sitä, että hyvin jäykkä varsi vaatii nopean swinginopeuden, jotta pallo lentäisi pidemmälle, kuin löysällä varrella. Tästä voisi johdatella sitä, että onko varteen vielä osumahetkellä latautunut jousen voimaa, vaiko ei? Pallo lentäisi pidemmälle, jos voimaa on vielä varteen latautunut, tällöin vaaditaan myös nyt jo paljon puhuttu tuki varren gripin päähän.

Tästä nimenomaan on kysymys.

Ehkä lisäpituutta tuovan elementin lisäksi tärkeämpää on kuitenkin se, että varrella tuettu (kiihtyvä tai vähemmän hidastuva) mailanpää pysyy paremmin linjassa ja lapa osumaatuloasennossa, jos osuma ei ole aivan keskinen. Joskus nimittäin ei osu ihan swetariin ainakaan minulla.

Kiinnostaisi tietääo optimaalisen tuen dimensiot. Oliko se forward lean olellinen. Asteita? Kuuluuko siihen gripin laatusuureita, puristuksen lujuusarvoja? Timing liittyy ilmeisesti kuitenkin eniten mailan kiihdytyksen ajoitukseen eli maksiminopeuden saamiseen impactiin? Samoin mainitut nelinkertaiset lagit. Puhuttaessa pituuslyönnistä mailana on siis driver ja joudutaan tinkimään tarkuudesta ja toistettavuudesta, mutta mielestäni nyt puheena olevassa asiassa voidaan jättää kärki- ja kantaosumat tarkastelun ulkopuolelle. Muutenkaan tuskin kukaan haluaa optimoida lyöntiään huonoille osumille?? Paitsi ehkä mailanvalmistajien markkinointiosasto.
Jos lyönnissä on AoA +6, HSP +6 varrenpituus sallittu maximi, varsi XXXS, nyrkit osumassa selvästi pallon takana, ei mittaustulosta ,SR 1780 RPM, suora alakierre, maximikorkeus 30m , mailanpään nopeus 126 mph ja osuma keskellä, hiukan lähempänä lavan yläreunaa. Lyönnin carry 265m.
Miten parannan lopputulosta tukitoimenpitein? Mihin kiinnitän huomiotani videoanalyysissä. Entä 4d analyysissä.

[B]

stice kirjoitti: (19.1.2011 23:27:36)
Kumpikos näistä on oikeassa?

Win-Win tilanne. Toinen on oikeassa ja toinen ei voi olla väärässä. 😀
4par taisi tuolla edellä pelkistää kineettisen energian peruskaavasta 0.83×0.83

[stice]

ts kirjoitti: (16.1.2011 10:14:25)

PG kirjoitti: (16.1.2011 10:09:10)

B kirjoitti: (16.1.2011 8:00:38)
Tässä vielä linkki nykymenetelmään.
cor

Hyviä linkkejä olet löytänyt. Mutta eikö tässä cor – linkissä esiintyvässä tekstinpätkässä

’The current USGA rule limiting the coefficient of restitution of a clubhead states that the COR cannot be higher than a measurement of 0.830. This means that when the clubhead impacts the ball, there cannot be more than an 83-percent transfer of the energy of the head to the ball.’

tuo boldattu ja alleviivattu pitäisi olla 69-percent?

Täh?

100mph osuva pallo kimpoaa takaisin 83mph ja sun mielestä se on prosentteina 69?

Tästä tulee vielä sääntökeskustelujakin mielenkiintoisempi 😉

Kumpikos näistä on oikeassa?

[fukke diise saisse]

Järvipallo kirjoitti: (19.1.2011 21:44:54)
Jos mietitään sitä, että hyvin jäykkä varsi vaatii nopean swinginopeuden, jotta pallo lentäisi pidemmälle, kuin löysällä varrella. Tästä voisi johdatella sitä, että onko varteen vielä osumahetkellä latautunut jousen voimaa, vaiko ei? Pallo lentäisi pidemmälle, jos voimaa on vielä varteen latautunut, tällöin vaaditaan myös nyt jo paljon puhuttu tuki varren gripin päähän.

Tästä nimenomaan on kysymys.

Ehkä lisäpituutta tuovan elementin lisäksi tärkeämpää on kuitenkin se, että varrella tuettu (kiihtyvä tai vähemmän hidastuva) mailanpää pysyy paremmin linjassa ja lapa osumaatuloasennossa, jos osuma ei ole aivan keskinen. Joskus nimittäin ei osu ihan swetariin ainakaan minulla.

[MREX]

fukke diise saisse kirjoitti: (19.1.2011 16:22:36)

PG kirjoitti: (19.1.2011 12:53:09)

ts kirjoitti: (19.1.2011 10:00:06)
Mutta entäs jos ne laskelmat perustuvat kokonaan puutteellisiin tietoihin ja vääriin olettamuksiin?

Mielestäni tämä on parempi vertailukohde, kuin esim. jalka- tai biljardipallon käyttäytyminen tilanteessa, joka ei kovin paljon golflyöntiä muistuta.

Ei muistuta, eikä sitä ole kukaan väittänytkään.

Niiden esimerkkien avulla olikin vain tarkoitus valaista tilannetta, jossa kaksi kappaletta törmäävät toisiinsa ja havainnollisesti verrata sitä, mikä ero törmäyksissä on, jos toista kappaletta tuetaan ulkoisesti jalan, kepin, mailan tms. avulla.

Jos tätä ei ymmärrä, ei voi koskaan tulla hyväksi goflpelaajaksi, ellei sattumalta ole pikkupoikana tai -tyttönä ymmärtänyt jotain ymmärtämättömän asiantuntijan ohjetta väärin ja siis tsäkällä tajunut kyseiseen asiaan liittyvät syy/seuraus-suhteen asiaa sen tarkemmin pohtimatta.

Jotkut prot höpöttää siitä, että palloon pitää saada painetta mutta heillä on asiasta vain tunnepitoinen mielikuva, joskaan he eivät osaa sitä tarkemmin selittää. En kai sitten minäkään.

En ole lukenut koko ketjua läpi, joten en tiedä kaikkea käsiteltyä.
Kiinnitti huomio tähän tuntuvaan paineeseen. Se on merkki hyvästä lyönnistä, jossa svingi, osuma ja varren ajoitus on kohdallaan ja lyönti ei oikeastaan tunnu miltään. Tällaisessa tapauksessa ilmeisesti mailan pään nopeuden hidastuminen on suurta, kun energia siirtyy pallon muodonmuutokseen ja edelleen pallon kiihtymiseen ja lyönnistä tulee hyvä.
Mitä tulee TS:n mainitsemaan nopeuden lisäykseen pallossa käsien ollessa osumassa edenpänä, niin se on loftikysymys. Periaatteessa 0 (nolla) loftilla saadaan suurin pallon nopeus, mutta pallo ei pysy ilmassa spinnin vähyyden vuoksi. Toisinpäin ajatellen, mitä suurempi lofti, sitä pienempi pallon nopeus. MOT (ei yle)

[Järvipallo]

PG kirjoitti: (19.1.2011 8:35:21)

Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 20:57:05)

…Ideaalisti liikemäärä siis säilyy vakiona (kimmoisessa törmäyksessä), eli mailan liikemäärä (paino *nopeus) muuttuu lyönnin jälkeen pallon ja mailan yhteenlasketuksi liikemääräksi.
Jos mailan paino (mikä se sitten oikeasti onkaan) olisi 280 grammaa ja sen nopeus 100 mph=160,9 km/h juuri ennen osumaa ja vastaavsti osuman jälkeen mailan nopeus hidastuisi 22% olisi seurauksena ideaalitilanteessa se, että pallon (45,93 g) nopeudeksi tulisi edelläolevalla kaavalla 215,8 km/h. Vastaavasti jos mailanpää hidastuu 34%, niin sen seurauksena pallon nopeudeksi tulisi 333,5 km/h.

Mitä enemmän mailan massan nopeus siis hidastuu heti lyönnin jälkeen, sen nopeammin pallo pakenee lyöntipaikalta. Tätä ei varmaankaan tule heti ajateltua…

Reaalitilanne poikkeaa tuosta, mutta mihin suuntaan… siitä minulla ei ole hajuakaan.

Suljetun systeemin liikemäärä säilyy myös plastisessa törmäyksessä. Molemmat esittämistäsi esimerkeistä ovat mahdollisia, mutta tarkemmin tutkien huomataan, että tuossa jälkimmäisessä tapauksessa ei pärjätä pelkällä mailan tuottamalla energialla. Siinä nimittäin pallon ja mailan yhteenlaskettu liike-energia on suurempi törmäyksen jälkeen, kuin ennen törmäystä. Mahdollista sekin on, mutta törmäyksessä pitäisi tapahtua jonkinlainen räjähdys, josta se lisä-energia tulee. Yhdistämällä COR liikemäärän säilymiseen, varmistetaan se, että käytettävissä oleva liike-energia riittää.

Viestissäni #49 kerroin törmäävän kappaleen ja levossa olleen törmätyksi tulleen kappaleen nopeuksien kaavat ideaalisessa, täysin kimmoisessa törmäyksessä. Jos liike-energia ei muutu kokonaan suoraviivaisen liikkeen kineettiseksi energiaksi, tulee kaavoista tämän näköiset:

v1 = (1 + COR)*m1*u1/(m1+m2)
v2 = (m1 – COR*m2)*u1/(m1+m2)

Ennen törmäystä kehitetystä liike-energiasta muuttuu muuksi, kuin suoraviivaisen liikkeen kineettiseksi energiaksi määrä

E = ½*(m1*u1^2 – m1*v1^2 – m2*v2^2)

Kaavojen kehittely ei vaatinut ’kummoista matematiikkaa’. Tuo COR pyrkii poistamaan idealisoinnin, mutta jonkin verran sitäkin kaavoissa edelleen saattaa olla. Ja kyseessä on todellakin vain kahden kappaleen yhteentörmäys. Löytyykö käyttöä? Estää ikiliikkujan keksimisen. Mitä käyttöä se muka on? Ilon pilaamista.

P.S. Tuo huomautuksesi ’ Mitä enemmän mailan massan nopeus hidastuu heti lyönnin jälkeen, sen nopeammin pallo pakenee lyöntipaikalta’, kannattaa pitää mielessä. Mailanpään hidastuminen osumassa ei ole pahasta, päinvastoin. Tosin ulkoisella voimalla hidastumista voidaan vähentää, mutta vain minimaalisesti. Jaken teksti tuossa edellä on sellaista tekstiä, jota meikäläinenkin ymmärtää.

Hyvin olet kaavat johtanut, tuskin olisin itse lopulta pystynyt parempaan. ( hymiö). En tarkistanut noita liike-energioita, mutta hidastuvuus 34% on siis teoriassa liikaa. (osuman aikana)

Tuossa laskeskelit tuota tukivoimaa, mutta pitäisikö vartta ajatellakin jousena? Eli varteen saadaan jännitetyn jousen vaikutus johtuen massan hitaudesta svingin suunnan muutoksessa ja downswingin aikana eli kropan voiman tuomasta kiihtyvyyssuunnan muutoksesta ja ilmanvastuksenkin vaikutuksesta. Siis voima F = k*x, jossa k on jousivakio (jäykkyys) ja x on poikkeutusmatka tasapainotilasta ( varren taipuma). Saisitko laskettua tästä lisää, kun laskupääsi on jo sopivan lämmin?

Jos mietitään sitä, että hyvin jäykkä varsi vaatii nopean swinginopeuden, jotta pallo lentäisi pidemmälle, kuin löysällä varrella. Tästä voisi johdatella sitä, että onko varteen vielä osumahetkellä latautunut jousen voimaa, vaiko ei? Pallo lentäisi pidemmälle, jos voimaa on vielä varteen latautunut, tällöin vaaditaan myös nyt jo paljon puhuttu tuki varren gripin päähän..

Löysemmällä varrella saadaan jousivoimaa varteen hitaammallakin swinginopeudella, minkä vuoksi pallo lentää pidemmälle, kuin jäykällä varrella?

No ylläoleviin vaikuttaa varmasti loftin muutokset myös.

Aiemmin mainittiin, että lapa ehtii varren edelle jo ennen osumaa.. jos oikein ymmärsin. Sehän johtuisi tuosta jousivoiman purkautumisesta? Toisaalta, jos raskaammalla lavalla saadaan hitaampi pallon lähtönopeus, niin se taas johtuisi siitä, että painava lapa hidastaa varren josivoiman ’läpimenoa’ osumassa.

En tiedä osasinko taaskaan ilmaista ajatuksiani oikein, mutta eiköhän niihinkin jokunen kommentti kuitenkin irtoa.

[B]

PG kirjoitti: (19.1.2011 16:42:48)
Vertailussa tarvitaan lavan massan ja nopeuden lisäksi lavan nopeus osuman jälkeen sekä pallon lähtönopeus. Siitä voisi saada jotain irti. Sen jälkeen voisi lisätä sen varren, jos siltä tuntuu…

Trackman (+4D?)jJa riittävän hyvä pallonlyöjä mannekiiniksi. Olikos se Mr Purhonen aikanaan piraatti päreiksi mannekiinina? Mahtaisiko olla käytettävissä.
Luulisi jonkun ammattimiehen tai naisen olevan kiinnostuneita tämän pienen kysymyksen ratkaisemisesta. 🙂

[PG]

HOF Prototype kirjoitti: (19.1.2011 15:00:45)
Tosiaan perusfysiikalla noi energia laskut pelkästään massoilla ja nopeuksilla ei täsmää todellisuuteen. Muutaman tuhannen lyöntien kokemuksella uskalla näin väittää pomalta kohdaltani…

Kaiken järjen mukaan ei pitäisikään täsmätä. Muutaman tuhannen laskun kokemuksella uskallan näin väittää omalta kohdaltani ;-). Tuo ero juuri kiinnostaa. Ei tuossa 0,5 millisekuntia kestävässä osumatapahtumassa mitään ihmeitä tarvita, kun tyydytään saamaan vain suuntaa antavia tuloksia, esim. onko varren tukemisella suuri vai pieni merkitys. (Lentoradan laskeminen on jo ihan toinen juttu). Vertailussa tarvitaan lavan massan ja nopeuden lisäksi lavan nopeus osuman jälkeen sekä pallon lähtönopeus. Siitä voisi saada jotain irti. Sen jälkeen voisi lisätä sen varren, jos siltä tuntuu…

[Jake2]

Näprääjä kirjoitti: (19.1.2011 15:03:43)

Jake2 kirjoitti: (19.1.2011 14:28:06)

Millä mittaisit? Oliko dynaaminen lofti tai backspin mitattu / sama? Oliko osumat samassa kohtaa lapaa?

Tuskinpa ne nyt samoja on, riippuu tosin millä toleransseilla mennään;)

Ei sinällään merkitystä tässsä tarkastelussa, näillä toleransseilla.

Pointti on nimenomaan:
Mikä lavan vauhti olisi ilman palloa?

Pallojen kanssa arvot mitattuja mutta pallottomana ei tietoa.
Mutta jos pallon vauhti on sama niin hitaamman lavan nopeuden pitää nousta enemmän ilman palloa.
Omaa arvelua on se että sen tarvitse nousta samaksi kun saadaan kontaktia ajallisesti pidemmäksi kiihtyvyyden osuessa kohdalleen.

Mielenkiintoinen juttu jos nuo mailanpään nopeudet pitävät oikeasti paikkaansa. Kaveria ja välineitä vaihtamalla tuollaisia eroja tulee helposti.
Tulee vaan mieleen että kuinka tarkaan se maksiminopeus juuri ennen osumaa on oikeasti pystytty mittaamaan. Siksi kysyin sitä mittarin tyyppiä.

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (19.1.2011 12:53:09)

ts kirjoitti: (19.1.2011 10:00:06)
Mutta entäs jos ne laskelmat perustuvat kokonaan puutteellisiin tietoihin ja vääriin olettamuksiin?

Mielestäni tämä on parempi vertailukohde, kuin esim. jalka- tai biljardipallon käyttäytyminen tilanteessa, joka ei kovin paljon golflyöntiä muistuta.

Ei muistuta, eikä sitä ole kukaan väittänytkään.

Niiden esimerkkien avulla olikin vain tarkoitus valaista tilannetta, jossa kaksi kappaletta törmäävät toisiinsa ja havainnollisesti verrata sitä, mikä ero törmäyksissä on, jos toista kappaletta tuetaan ulkoisesti jalan, kepin, mailan tms. avulla.

Jos tätä ei ymmärrä, ei voi koskaan tulla hyväksi goflpelaajaksi, ellei sattumalta ole pikkupoikana tai -tyttönä ymmärtänyt jotain ymmärtämättömän asiantuntijan ohjetta väärin ja siis tsäkällä tajunut kyseiseen asiaan liittyvät syy/seuraus-suhteen asiaa sen tarkemmin pohtimatta.

Jotkut prot höpöttää siitä, että palloon pitää saada painetta mutta heillä on asiasta vain tunnepitoinen mielikuva, joskaan he eivät osaa sitä tarkemmin selittää. En kai sitten minäkään.

[Näprääjä]

Jake2 kirjoitti: (19.1.2011 14:28:06)

Millä mittaisit? Oliko dynaaminen lofti tai backspin mitattu / sama? Oliko osumat samassa kohtaa lapaa?

Tuskinpa ne nyt samoja on, riippuu tosin millä toleransseilla mennään;)

Ei sinällään merkitystä tässsä tarkastelussa, näillä toleransseilla.

Pointti on nimenomaan:
Mikä lavan vauhti olisi ilman palloa?

Pallojen kanssa arvot mitattuja mutta pallottomana ei tietoa.
Mutta jos pallon vauhti on sama niin hitaamman lavan nopeuden pitää nousta enemmän ilman palloa.
Omaa arvelua on se että sen tarvitse nousta samaksi kun saadaan kontaktia ajallisesti pidemmäksi kiihtyvyyden osuessa kohdalleen.

[HOF Prototype]

Tää onkin muuten aika mielenkiintoinen juttu…
Toi 200 gramman lisäpaino on tosi iso….sillä repii helposti paikat rikki,en siksi sitä kauheesti lainailekaan….nää on kaikki viel sen maksimi 50′ seinää vasten,eli swingweightit on tosi isoja. Tietty tää normimaila on 5 asteinen Geek (suunniteltu pituuslyöntiin),eli spinnit ym saa hyvin kohdalleen treenin kans. Painomailoilla paljon vaikeempi saada esim hallittua draw kierrettä…tai sit se on voiman/tekniikan puutetta.
On myös kavereita,joilla yllättävän pieni ero painomailoilla ja normimailalla-musta se kuvastaa silloin puutteellista tekniikkaa,en tiedä????
Tosiaan perusfysiikalla noi energia laskut pelkästään massoilla ja nopeuksilla ei täsmää todellisuuteen. Muutaman tuhannen lyöntien kokemuksella uskalla näin väittää pomalta kohdaltani…

Hienoja laskelmia teette kyllä…

[Jake2]

Näprääjä kirjoitti: (19.1.2011 13:39:42)

ts kirjoitti: (19.1.2011 10:00:06)
… Miksi mittaukset antavat vahvemmat lähtöarvot niille lyöjille, joiden kädet ovat selkeästi lavan edellä osumassa?

Vahvemmat lähtöarvot versus mailanpää nopeus?

2 lyöntiä:
Toisessa lavan nopeus 124 mph ja toisessa 139 mph. Pallon nopeus sama molemissa 186mph.
Herää kysymys mitkä olisivat nopeudet ilman palloa?
Vaikkapa 124 -> 137, 139->141.
Jos osumahetki on vielä hyvän kiihtyvyyden kohdalla saataneen energia siirrossa paremmat speksit, kontaktiaika pitenee. Ei pääse pallo karkuun…

Millä mittaisit? Oliko dynaaminen lofti tai backspin mitattu / sama? Oliko osumat samassa kohtaa lapaa?

[PG]

HOF Prototype kirjoitti: (19.1.2011 9:29:54)
Mielenkiintoisia laskelmia. Itse treenaan painomailoilla paljon ,kun toi ld juttu kiinnostaa. Eli peruslapa painaa 195-205grammaa (Integra teki just 175 grammasen pitempää vartta ajatellen).
Just kävin treenaamassa analysaattorissa ja täs vähän lukuja…..
Normilapa (196g) 127mph
Lavassa 65 g lisäpainoa 114mph
Lavassa 200g lisäpainoa 100mph
Eli noi energialaskujen lukuarvot eivät korreloi lyöntipituuksien kanssa,mut siinä voi tietty tulla lähtökulmat ja kierteetkin väärentävinä tekijöinä….
Luonnossa lyönntipituudet tippuu rajusti noilla painavimmilla mailoilla,vaikka enrgioissa ei näyttäis isoja eroja olevan.

Eli raskaimmalla mailalla lensi lyhyimmän matkan huolimatta siitä, että käytit energiaasi siihen eniten. (196 g: 316 J, (196+65)g: 339 J, (196+200)g:396 J). Mittaustuloksesi eivät kuitenkaan taida olla pahasti ristiriidassa kaavojeni kanssa. COR- arvolla 0.7 lähtönopeudet olisivat laskujeni mukaan 196g:175 mph, 261g: 169 mph ja 396g:152 mph. COR- arvosta tietenkin on paljon kiinni, kuinka lujaa lähtee ja kuinka pitkälle menee.

Yrititkö lyödä kaikilla mailoilla täysillä? Jos niin on, niin painavammalla mailalla näyttä tulevan lyöntiin enemmän energiaa (mutta sekään ei auta).

[Näprääjä]

ts kirjoitti: (19.1.2011 10:00:06)
… Miksi mittaukset antavat vahvemmat lähtöarvot niille lyöjille, joiden kädet ovat selkeästi lavan edellä osumassa?

Vahvemmat lähtöarvot versus mailanpää nopeus?

2 lyöntiä:
Toisessa lavan nopeus 124 mph ja toisessa 139 mph. Pallon nopeus sama molemissa 186mph.
Herää kysymys mitkä olisivat nopeudet ilman palloa?
Vaikkapa 124 -> 137, 139->141.
Jos osumahetki on vielä hyvän kiihtyvyyden kohdalla saataneen energia siirrossa paremmat speksit, kontaktiaika pitenee. Ei pääse pallo karkuun…

[PG]

ts kirjoitti: (19.1.2011 10:00:06)
Mutta entäs jos ne laskelmat perustuvat kokonaan puutteellisiin tietoihin ja vääriin olettamuksiin?

Ainakin minun laskelmani perustuvat puutteellisiin tietoihin. En tunne varren osuutta asiassa. Tarkoitukseni oli selvittää sitä niin, että ensin jätän varren kokonaan laskuista pois. Sen jälkeen vertaan tuloksia todellisilla golfmailoilla tehtyihin mittauksiin. Eroja aivan varmasti on. Ehkä niistä selviää jotakin. Tai sitten ei. Nähdäkseni © PJS inc. tarkoitti jotain tällaista. Siksi lähdin leikkiin mukaan vielä kerran. Mielestäni tämä on parempi vertailukohde, kuin esim. jalka- tai biljardipallon käyttäytyminen tilanteessa, joka ei kovin paljon golflyöntiä muistuta.

Kaipaan arvoja ja mittaustuloksia suureille

– mailanpään nopeus ennen ja jälkeen osuman
– pallon lähtönopeus
– lyönnissä käytetyn draiverin (rajoitun draiveriin) lavan massa

Mistä niitä saisi? Postaisko ts muutaman. Itse en lähde lyömään.