Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[kebax]

fukke diise saisse kirjoitti: (28.1.2011 19:32:25)
… Kun tähän vielä lisätään riskit ja epätarkkuus, ei ihme että golfammattilaiset pyrkivät pääsääntöisesti lyömään niin jäykällä (vähän potkaisevalla) varrella kuin tuntumaa menettämättä on mahdollista.

Tästä herääpi kymysys. Auttaako se potku sitten amatööriäkään? Riskiä ja epätarkkuutta löytyypi vissiin viälä enämpi? Tokihan tuntumasta ei oo tietoakaan.

[fukke diise saisse]

Jake2 kirjoitti: (28.1.2011 18:25:35)

Jake2 kirjoitti: (28.1.2011 18:19:42)

PG kirjoitti: (28.1.2011 17:27:35)

PG kirjoitti: (28.1.2011 17:15:36)
Mailanpään nopeuslisä on tällöin huomattava, tuon 30 N tapauksessa 4,7 m/s.

Siis 4,7 m/s eikä 6,7 m/s.

Olisihan se 4,7 m/s siis 10,5 mph, eli ei ihan merkityksetön kuitenkaan.

Ja vielä kun voisi kuvitella että sen varren jousivoiman vaikuttus erittäin huonolla ajoituksella on negatiivnen niin tuosta syntyisi kuitenkin aika huimia eroja aivan osumahetken nopeuksiin.

Kaikki on suhteellista, 10,5 mph siis suurin laskennallinen saavutettavissa oleva hyöty ja nimenomaan mailanpään nopeuden ero, ei pallon lähtönopeuden ero.
Kun tähän vielä lisätään riskit ja epätarkkuus, ei ihme että golfammattilaiset pyrkivät pääsääntöisesti lyömään niin jäykällä (vähän potkaisevalla) varrella kuin tuntumaa menettämättä on mahdollista.

[Jake2]

Jake2 kirjoitti: (28.1.2011 18:19:42)

PG kirjoitti: (28.1.2011 17:27:35)

PG kirjoitti: (28.1.2011 17:15:36)
Mailanpään nopeuslisä on tällöin huomattava, tuon 30 N tapauksessa 4,7 m/s.

Siis 4,7 m/s eikä 6,7 m/s.

Olisihan se 4,7 m/s siis 10,5 mph, eli ei ihan merkityksetön kuitenkaan.

Ja vielä kun voisi kuvitella että sen varren jousivoiman vaikuttus erittäin huonolla ajoituksella on negatiivnen niin tuosta syntyisi kuitenkin aika huimia eroja aivan osumahetken nopeuksiin.

[Jake2]

PG kirjoitti: (28.1.2011 17:27:35)

PG kirjoitti: (28.1.2011 17:15:36)
Mailanpään nopeuslisä on tällöin huomattava, tuon 30 N tapauksessa 4,7 m/s.

Siis 4,7 m/s eikä 6,7 m/s.

Olisihan se 4,7 m/s siis 10,5 mph, eli ei ihan merkityksetön kuitenkaan.

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (28.1.2011 17:15:36)

Jake2 kirjoitti: (28.1.2011 14:20:28)
Minusta tässä tarkastelussa puuttu vielä yksi (mahdollisesti) oleellinen asia. Kuinka paljon varren ’potkaisu’ voi lisätä mailanpään nopeutta?

Jos tiedetään, kuinka paljon varsi taipuu (= varren pään poikkeama tasapainoasemasta = x) downswingissä ja varren jousivakio k tunnetaan, niin mielestäni k*x on hyvä arvio voimalle, joka palloon voi korkeintaan vaikuttaa osuman aikana. Jos k:ta ei tunneta, mutta tiedetään taipuma x, niin vanhalla konstilla, roikottamalla sopivan kokoista painoa mailanpäässä niin, että taipuma on =x, saadaan voima selville. Oma draiverini taipui 15 cm, kun painoa oli 3 kg, voima siis noin 30 N. Downswingissäni taipuma tuskin on näin suuri. Muistaakseni 4Par oli omissa tutkimuksissaan päätynyt maksimiarvoon 37 N.

Jos osuman alussa varsi on taipunut taakse maksimiarvoonsa, ei varren potkaisu lisää yhtään mailanpään nopeutta. Sen sijaan jousivoima vähentää jonkin verran mailanpään hidastumista pallokontaktin aikana. Laskelmieni mukaan 100 N voimanlisäys lapaan kasvattaa pallon lähtönopeutta (ei siis mailanpään nopeutta) noin 0,2 m/s (palaan tähän vielä myöhemmin). 30 N lisäisi pallon lähtönopeutta siis noin 0,06 m/s.

Jake2: ’Kuvittelisin että maksimaalinen nopeuslisä on lähellä sitä kun varsi on palautunut neutraaliin asentoon’

Juuri näin minäkin sen kuvittelen. Ihan fysiikan lakien kannalta ajatellen mailanpään nopeuteen varren potkaisu vaikuttaa parhaiten niin, että koko jousienergia pääsee purkautumaan liike-energiaksi juuri osumahetkellä eli lapa osuu palloon silloin, kun varsi on juuri oiennut ja alkaa taipua eteenpäin. Nopeuslisän maksimille saadaan melko hyvä arvio yhtälöstä ½*m*v^2 = ½*k*x^2. Mailanpään nopeuslisä on tällöin huomattava, tuon 30 N tapauksessa 6,7 m/s. Tämä pitää vielä kertoa smash factorilla, jotta saadaan pallon lähtönopeus, josta edellä puhuin. En tiedä päästäänkö tällaisiin potkaisunopeuslisiin käytännössä. Tuskin. Voi olla, että potkaisun maksimaalinen hyödyntäminen edellyttää sellaista tekniikkaa, joka omasta puolestaan pienentää mailanpään nopeutta ja potkaisuhyöty jää saavuttamatta. Niistä tekniikoista en tiedä mitään. Joka tapauksessa varren potkaisun kannalta osumaa edeltävä 10ms on potentiaalisesti paljon merkittävämpi kuin tuo itse n. 0,5 ms osuma.

Tämä siis tukee olettamusta, että varren potkaisun antama pituuslisä on niin pieni, ettei sitä kannata tavoitella – varsinkaan kun tiedetään, että potkaisun aloittanut varsi jättää mailanpään vapaaseen liikkeeseen eikä varsi enää tue osumaa.

Ja vielä sekin päälle, että potkaisu pienentää paikallisesti mailanpään heilahduskaaren sädettä ja muuttaa lavan asentoa. Vastavanlainen ’potkaisu’ kannattaa jättää pois myös kaikista heilurin nivelpisteistä (ranteet, vasemman olkapään ja kyljen seutu). Silloin kiertoliikkeen voima välittyy mailanpäähän kaikkein pisimmän aikaa (jopa osuman yli) keskiakselilta saakka, joten osuman hyötysuhde on paras mahdollinen, heilahduskaari laajin mahdollinen, lavan asento stabiilein mahdollinen ja heilahduskaaren alakuolokohta mahdollisimman edessä. Älkää kysykö mittaustuloksia.

[PG]

PG kirjoitti: (28.1.2011 17:15:36)
Mailanpään nopeuslisä on tällöin huomattava, tuon 30 N tapauksessa 4,7 m/s.

Siis 4,7 m/s eikä 6,7 m/s.

[PG]

Jake2 kirjoitti: (28.1.2011 14:20:28)
Minusta tässä tarkastelussa puuttu vielä yksi (mahdollisesti) oleellinen asia. Kuinka paljon varren ’potkaisu’ voi lisätä mailanpään nopeutta?

Jos tiedetään, kuinka paljon varsi taipuu (= varren pään poikkeama tasapainoasemasta = x) downswingissä ja varren jousivakio k tunnetaan, niin mielestäni k*x on hyvä arvio voimalle, joka palloon voi korkeintaan vaikuttaa osuman aikana. Jos k:ta ei tunneta, mutta tiedetään taipuma x, niin vanhalla konstilla, roikottamalla sopivan kokoista painoa mailanpäässä niin, että taipuma on =x, saadaan voima selville. Oma draiverini taipui 15 cm, kun painoa oli 3 kg, voima siis noin 30 N. Downswingissäni taipuma tuskin on näin suuri. Muistaakseni 4Par oli omissa tutkimuksissaan päätynyt maksimiarvoon 37 N.

Jos osuman alussa varsi on taipunut taakse maksimiarvoonsa, ei varren potkaisu lisää yhtään mailanpään nopeutta. Sen sijaan jousivoima vähentää jonkin verran mailanpään hidastumista pallokontaktin aikana. Laskelmieni mukaan 100 N voimanlisäys lapaan kasvattaa pallon lähtönopeutta (ei siis mailanpään nopeutta) noin 0,2 m/s (palaan tähän vielä myöhemmin). 30 N lisäisi pallon lähtönopeutta siis noin 0,06 m/s.

Jake2: ’Kuvittelisin että maksimaalinen nopeuslisä on lähellä sitä kun varsi on palautunut neutraaliin asentoon’

Juuri näin minäkin sen kuvittelen. Ihan fysiikan lakien kannalta ajatellen mailanpään nopeuteen varren potkaisu vaikuttaa parhaiten niin, että koko jousienergia pääsee purkautumaan liike-energiaksi juuri osumahetkellä eli lapa osuu palloon silloin, kun varsi on juuri oiennut ja alkaa taipua eteenpäin. Nopeuslisän maksimille saadaan melko hyvä arvio yhtälöstä ½*m*v^2 = ½*k*x^2. Mailanpään nopeuslisä on tällöin huomattava, tuon 30 N tapauksessa 6,7 m/s. Tämä pitää vielä kertoa smash factorilla, jotta saadaan pallon lähtönopeus, josta edellä puhuin. En tiedä päästäänkö tällaisiin potkaisunopeuslisiin käytännössä. Tuskin. Voi olla, että potkaisun maksimaalinen hyödyntäminen edellyttää sellaista tekniikkaa, joka omasta puolestaan pienentää mailanpään nopeutta ja potkaisuhyöty jää saavuttamatta. Niistä tekniikoista en tiedä mitään. Joka tapauksessa varren potkaisun kannalta osumaa edeltävä 10ms on potentiaalisesti paljon merkittävämpi kuin tuo itse n. 0,5 ms osuma.

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (28.1.2011 10:47:00)

fukke diise saisse kirjoitti: (28.1.2011 1:17:16)

Hmmmmm!!!!!!!!!! itse asiassa smash factor kertoo paljon samaa.

Smash factor ei valitettavasti kerro sitä, kuinka suuri voima varresta saadaan lapaan ja sitä kautta palloon tai sitä kuinka suuri osa palloon kohdistuneesta voimasta on varren välityksellä tuotettua. Suuri smash factor ei tule välttämättä varren kautta.

Totta siinä mielessä, että Smash Factor pitää sisällään sekä varren kautta tulevan tuen että osuman energiatehokkuuden (kimmokertoimia ja muita mailanpään ominaisuuksia ym.), mutta huolimattoman heittoni tarkoituksena olikin vain ajatella ääneen, että SF on luonteeltaan saman tyyppinen hyötysuhteen dimensio.

PG kirjoitti: (28.1.2011 10:47:00)
Jos tämä lisämassa aiheuttaa teoreetikoilla karvojen pystyyn nousemisen, niin se voidaan kyllä välttää. Ilman tätä uutta dimensiotakin pärjätään aivan hyvin, mielestäni. Mutta siitä enemmän sitten, kun olen saanut niitä mittaustuloksia. Fukke, pane postiin muutamia tuloksia yksittäisistä lyönneistä. Keskiarvotulokset eivät ole käyttökelpoisia. Kiitos jo etukäteen!

Älä nyt ota hernettä nenään. Jos jotain asiaa tutkitaan, niin kaiken ei välttämättä tarvitse mennä opittujen kaavojen ja termien mukaan. Keskiarvotuloksetkin ovat joskus käyttökelpoisia, eikä kaikkea tarvitse torpedoida mittaustulosten puuttuessa. Yhden ihmisen raakileena syntyvä ajatus voi olla idean siemen toisen ihmisen päässä, siksi minun mielestäni kaikenlaisten ajatusten viljeleminen on hedelmällistä.

Valitettavasti tämä luovuuden, sallivuuden, uuden oppimisen, asioiden selvittämisen ja poikamaisen innostuksen puute on yksi merkittävä syy sille, miksi halusin pois suomalaisesta golfista.

[Jake2]

Minusta tässä tarkastelussa puuttu vielä yksi (mahdollisesti) oleellinen asia. Kuinka paljon varren ’potkaisu’ voi lisätä mailanpään nopeutta?

Kuvittelisin että maksimaalinen nopeuslisä on lähellä sitä kun varsi on palautunut neutraaliin asentoon, joka ei lavan painopisteen paikasta johtuen ole välttämättä ihan suora varsi.

Pitäisi tietää kuinka merkittävä tämä on, koska se nimenomaan vaikuttaa ajoituksen kautta. Jos lavan jännitys purkautuu liian aikaisin, alkaa se jännittyä toiseen suuuntaan ja hidastaa lapaa ennen osumaa. Jos mittausjärjestelmä ei ole riittävän tarkka, voisi se tuolloin antaa mailanpään nopeuksia, jotka eivät kuvaa oikeasti osumahetkeä.

Tuntumaanhan tuo varmasti vaikuttaa, mutta paljonko oikeasti?

[PG]

fukke diise saisse kirjoitti: (28.1.2011 1:17:16)

Hmmmmm!!!!!!!!!! itse asiassa smash factor kertoo paljon samaa.

Smash factor ei valitettavasti kerro sitä, kuinka suuri voima varresta saadaan lapaan ja sitä kautta palloon tai sitä kuinka suuri osa palloon kohdistuneesta voimasta on varren välityksellä tuotettua. Suuri smash factor ei tule välttämättä varren kautta.

Jos tämä lisämassa aiheuttaa teoreetikoilla karvojen pystyyn nousemisen, niin se voidaan kyllä välttää. Ilman tätä uutta dimensiotakin pärjätään aivan hyvin, mielestäni. Mutta siitä enemmän sitten, kun olen saanut niitä mittaustuloksia. Fukke, pane postiin muutamia tuloksia yksittäisistä lyönneistä. Keskiarvotulokset eivät ole käyttökelpoisia. Kiitos jo etukäteen!

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (28.1.2011 0:18:08)
Erittäin hyvä kysymys. Jos lyöntiä tarkastelleen kahden kappaleen törmäyksenä liikemäärän säilymisen lakia soveltaen, niin mielestäni lavan painon tai koko mailan painon sijasta pitää käyttää massaa, joka saadaan kaavalla

massa = m2*v2/(u1-v1)

Tämän kuvitteellisen massan ja todellisen lavan massan erotus

m2*v2/(u1-v1) – m1

on se kaivattu lisämassa.

Mielenkiintoinen näkökulma, joka voi saada teoreetikkojen karvat pystyyn. Näin saadaan swingiin uusi dimensio eli mailan ’kuvitteellinen tukimassa’, ’massajalanjälki’, ’massapressure’ tms. LOL

Se siis kertoo massan avulla, kuinka paljon tukea svingi tuo mailan välityksellä osumaan mailanpään nopeuden avuksi.

Hmmmmm!!!!!!!!!! itse asiassa smash factor kertoo paljon samaa.

[PG]

Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 22:20:34)

’…., eli sen vuoksi laitoin tuohon epäröinnin mailanpainosta (mikä se oikeasti onkaan), tarkoittaen sitä, että paljonko käsien ja koko kropan painoa pitäisi tuohon vielä lisätä. ’

Erittäin hyvä kysymys. Jos lyöntiä tarkastelleen kahden kappaleen törmäyksenä liikemäärän säilymisen lakia soveltaen, niin mielestäni lavan painon tai koko mailan painon sijasta pitää käyttää massaa, joka saadaan kaavalla

massa = m2*v2/(u1-v1)

eli

massa = pallon massa*pallon lähtönopeus/mailanpään nopeuden muutos osumassa.

m2 tunnetaan ja u1, v1 ja v2 voidaan mitata.

Tämän kuvitteellisen massan ja todellisen lavan massan erotus

m2*v2/(u1-v1) – m1

on se kaivattu lisämassa. Sen hidastamiseen nopeudesta u1 nopeuteen v1 tarvittava voima on sama kuin varren kautta lapaan välittyvä voima. Tästä (ja ehkä jonkin verran myös aiheesta F = k*x) lisää perusteluineen sitten, kun olen saanut mittaustuloksia käyttööni. Uskon, että kun yhdistetään käytäntöä ja teoriaa, saadaan jonkin verran valoa pimeyteen.

Ts, HOF Prototype + muut, joilla on mitattua tietoa yksittäisistä lyönneistä: mailanpään nopeus juuri ennen osumaa (u1) ja heti osuman jälkeen (v1), pallon lähtönopeus (v2) ja käytetyn draiverin lavan massa, laittakaa arvoja postiin, please! Kyllä niistä jotakin uutta pitäisi selvitä. Lisätieto (esim. puhdas vai epäpuhdas osuma, kädet edessä vai takana) ei ole pahitteeksi, mutta ei tässä vaiheessa välttämätön.

[B]

Nips kirjoitti: (24.1.2011 19:13:05)
Ketjussakin kerrotusta lavan kiihtyvyyden vähenemisestä DS:ssä seuraa että varteen syntyvästä jännitysvoimasta tulee suurempi kuin kiihtyvyyden aiheuttamasta voimasta. Seuraa taipuma eteen päin. Lisäksi lavan painopisteestä johtuva droop eli varsi taipuu alas ja ETEEN.

Näin se taitaa olla.

[Nips]

Lainaus (kopsaan itse kun uusi järjestelmä ei tässä auta): ts:
Ja siitä etutaipumasta suurin osa on optista harhaa, joka saa alataipuman näyttämään etutaipumalta. Pannaan lisäksi vielä kameratekniikka joka piirtää kuvan viiveellä reunoista, niin saadaan vielä hauskempaa tulosta. Sitten kun aletaan katsomaan gripin ja lavan välistä linjaa, niin eipä se lapa sitä olekaan ohittanut.
Lainaus loppui.

Paljon aikaisemmin muualta lukemieni tietojen mukaan varsi on kaikilla pelaajilla osuman alkuhetkellä eteen päin taipunut. Onko siis todistettu ettei näin ole? Gripin suunta kuvassa ei riitä todisteeksi varren väärästä suunnasta. Lienee saatu luotettavaa kuvaa oikeasta kulmasta (jolloin alataipuma ei kuvassa näy jne)?

Ketjussakin kerrotusta lavan kiihtyvyyden vähenemisestä DS:ssä seuraa että varteen syntyvästä jännitysvoimasta tulee suurempi kuin kiihtyvyyden aiheuttamasta voimasta. Seuraa taipuma eteen päin. Lisäksi lavan painopisteestä johtuva droop eli varsi taipuu alas ja ETEEN.

[B]

Hei, nyt löytyi jo oikein käppyrääkin, hienoa! Minkälainen aineisto nämä liki kaikki on?Muita katsottuja parametreja suhteessa tähän käsinopeuskäppyrään?

[ts]

fukke diise saisse kirjoitti: (21.1.2011 17:00:56)
[
Tarkoitatko raskaalla vaiheella mahdollisesti sitä hetkeä, jolloin rannekulma avautuu ja saa aikaan käsivarsia vastustavan ja hidastavan momentin nyrkkien ympärille? Se vaihe kestää pidempään kuin osuma ja harmi kyllä ajoittuu useimmilla pelaajilla paljon ennen osumaa.

Niinhän tuo näyttäisi liki kaikilla olevan

[fukke diise saisse]

Jake2 kirjoitti: (21.1.2011 0:28:43)
Lopulta toteasin että:

Pelaajan kannalta lienee sama yrittääkö sitä tukea saada viimeiseen 10ms loppuun asti vai vielä 0,5ms päälle. Ei siinä reaktio- eikä havainnointikyky riitä erottelemaan.

Ei näitä kahta ajanjaksoa voi toisistaan erottaa. Sanoisin, että niin makaa kuin petaa.

Asiat on kyllä funtsittava etukäteen ja suoritettava svingi yhtenä kokonaisuutena. Fysiikan luonnonlait ehtivät kyllä vaikuttamaan sitten millisekunneissa, mutta siihen on vain uskottava, tunnekin vain sotkee asioita.

[fukke diise saisse]

B kirjoitti: (21.1.2011 14:36:29)
En tiedä mihin tässä kohtaa olet uskonut. Itse en tuijottelisi rannekulmia sinänsä, enkä tarkoita timingilla varsinaista ’iskua’ vaan sen hetken siirtämistä, jossa siirrytään oikeastaan aika momentaanisesti svingin ’kevyestä vaiheesta’ ’raskaaseen osuuteen’.
Se raskas osuus on impactiä pidempi jakso, jonka joku voisi aistia tuen tarpeena.

Tarkoitatko raskaalla vaiheella mahdollisesti sitä hetkeä, jolloin rannekulma avautuu ja saa aikaan käsivarsia vastustavan ja hidastavan momentin nyrkkien ympärille? Se vaihe kestää pidempään kuin osuma ja harmi kyllä ajoittuu useimmilla pelaajilla paljon ennen osumaa. Sen voisi aistia tuen tarpeen tai avun tarpeena, mutta se on kyllä eri asia kuin osumahetken tuki.

Vaikka voihan sen tuen perustaa paikallisesti näinkin, mutta silloin on ’tukivarsi lyhyt’ ja lapa tosi vähän aikaa osumalle otollisessa liikesuunnassa ja asennossa. Tätä näkyy käytettävän aika paljon.

[B]

Nyt täytyy kokeilla varmaan jotain helpompaa? 🙂

[B]

ts kirjoitti: (21.1.2011 16:08:28)

B kirjoitti: (21.1.2011 15:05:57)
Siinäpä ero fysiikkaan ja matematiikkaan.

Näin varmasti. Silti täytyy sanoa, että myös fysiikan ja matematiikan termein kevyt ja raskas jakso ovat minulle vieraita.

Ei ihme.

[ts]

B kirjoitti: (21.1.2011 15:05:57)
Siinäpä ero fysiikkaan ja matematiikkaan.

Näin varmasti. Silti täytyy sanoa, että myös fysiikan ja matematiikan termein kevyt ja raskas jakso ovat minulle vieraita.

[B]

Aika pitkälti tuo on perusta Hoganin lyönnin salaisuudelle. Ei The Secret, jota ei koskaan ratkaista, vaan the secret. Se jonka minä näen tuossa svingissä keskeisenä. Mitä tulee lyönnin vaivattomuuteen.

[B]

Siinäpä ero fysiikkaan ja matematiikkaan.

[ts]

B kirjoitti: (21.1.2011 14:36:29)

En tiedä mihin tässä kohtaa olet uskonut. Itse en tuijottelisi rannekulmia sinänsä, enkä tarkoita timingilla varsinaista ’iskua’ vaan sen hetken siirtämistä, jossa siirrytään oikeastaan aika momentaanisesti svingin ’kevyestä vaiheesta’ ’raskaaseen osuuteen’.
Se raskas osuus on impactiä pidempi jakso, jonka joku voisi aistia tuen tarpeena.

Nyt mennään jo termistöltään sille puolelle, että vain kirjoittaja voi tietää tarkoituksensa. Itse en tuollaisia vaiheita tunnista lainkaan.

[B]

ts kirjoitti: (21.1.2011 13:54:46)
Ei puhuta, vaan osuman läpi jatkuvasta koko vartalon lihastyöstä, joka saa käsinopeuden säilymään vaikka rannekulmien purkautuminen niitä pyrkiikin hidastamaan.

Niin. Jos rannelägi menetetään liian aikaisin, on syytä hankkia Jasonin vartalo koska se lihastyö on pakko alkaa parasta lopputulosta ajatellen turhan aikaisin. Itse pidän enemmän Jamien swingistä 🙂 Eipä silti, kumpikin lyö vähän tavallista tuupparia pidemmälle. Viittaan siihen 2008 LD MM koosteeseen tuolla aiemmin.

ts kirjoitti: (21.1.2011 13:54:46)
Sitä en tiedä mitä tarkoitat timingilla, mutta todennäköisesti jotain mihin itsekin uskoin vuosikausia. Rannekulmien merkitys kuitenkin näyttäisi liittyvän enemmän käsinopeuden mahdollistamiseen kuin varsinaiseen iskuun.

En tiedä mihin tässä kohtaa olet uskonut. Itse en tuijottelisi rannekulmia sinänsä, enkä tarkoita timingilla varsinaista ’iskua’ vaan sen hetken siirtämistä, jossa siirrytään oikeastaan aika momentaanisesti svingin ’kevyestä vaiheesta’ ’raskaaseen osuuteen’.
Se raskas osuus on impactiä pidempi jakso, jonka joku voisi aistia tuen tarpeena.