Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[B]

ts kirjoitti: (1.2.2011 22:26:09)
Muttta anteeksi vaan taas kerran kaikilta. Erehdyin jällen kerran luulemaan täällä olevan halua keskustella asioista, mutta kuten ennenkin, erehdyin pahasti. Koitan pitää huolen että en enää mene tuohon halpaan.

Minusta tämä topiikki on ollut antoisinta pitkään aikaan, kiitos fyysikoiden ja insinöörien.

[ts]

B kirjoitti: (1.2.2011 17:39:18)

ts kirjoitti: (1.2.2011 17:10:06)

B kirjoitti: (1.2.2011 15:55:42)
Nyt odotellaan, onko Isaac erehtynyt vaiko peräti joutunut 4d-harhan valtaan? 🙂

Oletko harkinnut jossain vaiheessa jotain asiallista ja ymmärrettävää kirjoittaa?

Ainakin sinä ymmärsit. 😀

En pätkän vertaa. Samoin kuin kuulemmakännissä hyviltä tuntuvat ideat voivat aamulla vaikuttaa varsin heikoilta, sama on kirjoittamisen kannalta. Voit kokea kovinkin nokkela olevasi, mutta lukijalle noista heitoista tulee vallan toinen kuva.

Muttta anteeksi vaan taas kerran kaikilta. Erehdyin jällen kerran luulemaan täällä olevan halua keskustella asioista, mutta kuten ennenkin, erehdyin pahasti. Koitan pitää huolen että en enää mene tuohon halpaan.

[PG]

4parilta vielä kysyisin:

Jousivoima F = kx, jossa k = jousivakio ja x poikkeama tasapainoasemasta. Kuinka hyvin golfmailan varsi noudattaa tätä kaavaa?

[PG]

4par kirjoitti: (1.2.2011 17:21:35)

PG kirjoitti: (1.2.2011 16:40:30)
Tässä varmaan tulee myös mailan ominaistaajuus kuvioihin mukaan. Onko kenelläkään tietoa tällaisista asioista?

Mailojen jäykkyysmitoituksessa on yksi yleinen menetelmä käyttää värähtelytaajuutta. Tässä muutamia arvoja (Kaufmanin mukaan) gripittömälle mailalle:

44,5′ pitkä draiveri
R-jäykkyys 255 CPM = 4,25 1/s
S-jäykkyys 265 CPM = 4,42 1/s

37,5′ pitkä maila (rauta-6) – viestin 174 graafit taitaa olla r6:n arvoja
R-jäykkyys 312 CPM = 5,20 1/s
S-jäykkyys 323 CPM = 5,38 1/s

Siis f on suuruusluokkaa 5 1/s ja neljännes T on noin 0,05 s. Se tarvitaan, jotta varsi ehtisi purkaa vapaasti koko jousienergiansa? En ole näihin asioihin millään tavalla perehtynyt, mutta kuvittelisin asian olevan jotenkin tämän tapainen. Periaatteessa aika ei ole liian pitkä (1/4 .. 1/5 koko kiihdytysajasta), mutta tarvitaanko sellaista tekniikka, että se ottaa pois sen minkä antaakin? Tähän en osaa ottaa kantaa.

[B]

ts kirjoitti: (1.2.2011 17:10:06)

B kirjoitti: (1.2.2011 15:55:42)
Nyt odotellaan, onko Isaac erehtynyt vaiko peräti joutunut 4d-harhan valtaan? 🙂

Oletko harkinnut jossain vaiheessa jotain asiallista ja ymmärrettävää kirjoittaa?

Ainakin sinä ymmärsit. 😀

[4par]

PG kirjoitti: (1.2.2011 16:40:30)
Tässä varmaan tulee myös mailan ominaistaajuus kuvioihin mukaan. Onko kenelläkään tietoa tällaisista asioista?

Mailojen jäykkyysmitoituksessa on yksi yleinen menetelmä käyttää värähtelytaajuutta. Tässä muutamia arvoja (Kaufmanin mukaan) gripittömälle mailalle:

44,5′ pitkä draiveri
R-jäykkyys 255 CPM = 4,25 1/s
S-jäykkyys 265 CPM = 4,42 1/s

37,5′ pitkä maila (rauta-6) – viestin 174 graafit taitaa olla r6:n arvoja
R-jäykkyys 312 CPM = 5,20 1/s
S-jäykkyys 323 CPM = 5,38 1/s

[ts]

B kirjoitti: (1.2.2011 15:55:42)
Nyt odotellaan, onko Isaac erehtynyt vaiko peräti joutunut 4d-harhan valtaan? 🙂

Oletko harkinnut jossain vaiheessa jotain asiallista ja ymmärrettävää kirjoittaa?

[PG]

Tuli mieleen, että mailanpään kiihtyvyyden säilyminen osumaan asti voi olla myös varren potkaisun ansiota, kunhan tekniikan osaa. Siitä ei ole hajuakaan. Eli tuo johtopäätökseni, että varsi on tässä lyönnissä max. taipuneena osumaan asti, ei välttämättä pidä paikkaansa. Tässä varmaan tulee myös mailan ominaistaajuus kuvioihin mukaan. Onko kenelläkään tietoa tällaisista asioista?

[B]

Nyt odotellaan, onko Isaac erehtynyt vaiko peräti joutunut 4d-harhan valtaan? 🙂

[PG]

Rauski kirjoitti: (1.2.2011 9:27:06)
Ne on kuvan numeroita ja ja laite ottaa muistaakseni jotain 170 kuvaa sekunnissa. Tuolla laskettuna 180-220 aika olisi 0,235 s. Jos tuo siis alkaa 0 framestä ja päätyy osumassa frameen 220 on aikaa kulunut siitä kun kuvia aloitettiin ottamaan 1,294 s.

Tuo 170 kuvaa/s tuntuu aikalailla oikealta. Mailanpää kulkee silloin downswingissä 4,0 m. Mailanpään nopeus kasvaa kutakuinkin tasaisesti viimeisen 0,1 s aikana, jolloin kiihtyvyys on vakio = 169 m/s^2. Jos lavan massa on 200 g, niin varsi antaa lavalle kyytiä 33,8 N voimalla ja lapa antaa varren maistaa samaa lääkettä samalla mitalla, varsi taipuu. Koska kiihtyvyys on vakio, pysyy taipuma ääriasennossa osumaan asti. Jousivoima suuruudeltaan 33,8 N vaikuttaa lapaan ja palloon 0,0005 s ajan. Se lisää pallon lähtönopeutta 7 cm/s. Vasta osuman jälkeen jousivoima pääsee tässä lyönnissä kunnolla purkautumaan. Varsi suoristuu ja saman tien taipuu jousivoiman vaikutuksesta eteenpäin ja taas taaksepäin.

Jos pelaaja käytti samanlaista draiveria, mikä minulla on, niin varsi taipui 17 cm. Todennäköisesti hän käytti jäykempää vartta, ehkä ei draiveria ensinkään, jolloin taipuma olisi ollut pienempi. Silti molemmilla mailoilla jousivoima on sama ja lähtönopeuden lisäys sama, edellyttäen, että lavan massa on molemmissa sama. Sen sijaan, jos jousienergia olisi päässyt purkautumaan jo ennen osumaa ja varsi ehtinyt suoristua osumaan tultaessa, olisi löysempi varsi antanut suuremman lisäyksen mailanpään nopeuteen.

[Rauski1]

Ne on kuvan numeroita ja ja laite ottaa muistaakseni jotain 170 kuvaa sekunnissa. Tuolla laskettuna 180-220 aika olisi 0,235 s. Jos tuo siis alkaa 0 framestä ja päätyy osumassa frameen 220 on aikaa kulunut siitä kun kuvia aloitettiin ottamaan 1,294 s.

[PG]

B kirjoitti: (31.1.2011 23:53:26)
Olisko freimejä nopeudella 300f/s

Tarkoittaako se sitä, että väliin 180…220 kuluu aikaa 133 ms?

[B]

PG kirjoitti: (31.1.2011 23:42:39)

ts kirjoitti: (13.1.2011 21:45:30)
Tuossa pari kuvaa samasta lyönnistä ihan pelimiehen lyömänä. Samat graafit mutta toisessa mukan vähän lukuja joissa joutuu vähän viivoja seuraamaan, että löytyy oikeat kohteet.

Ts:ää odotellessa, voisiko joku kertoa, mitä nuo vaakasuorassa olevat luvut 140, 160,…, 280 tarkoittavat?

Olisko freimejä nopeudella 300f/s

[PG]

ts kirjoitti: (13.1.2011 21:45:30)
Tuossa pari kuvaa samasta lyönnistä ihan pelimiehen lyömänä. Samat graafit mutta toisessa mukan vähän lukuja joissa joutuu vähän viivoja seuraamaan, että löytyy oikeat kohteet.

Ts:ää odotellessa, voisiko joku kertoa, mitä nuo vaakasuorassa olevat luvut 140, 160,…, 280 tarkoittavat?

[Rauski1]

ts kirjoitti: (29.1.2011 19:48:51)

PG kirjoitti: (29.1.2011 18:33:49)
Ts, piti vielä sanomani, että olen jo ruuvannut varren kiinni lapaan. Mailani on sääntöjen mukainen. Anna nyt muutaman lyönnin tiedot edes lainaksi, jotta saan todellisuuspohjaa laskelmilleni.

Sopiskos että hoidan nää Orlandon messut kuitenkin nyt enisn alta pois.

Jos ehdit niin kerros nyt vähän miten siellä lätäkön takana kiinnostusta on ollut, onko teillä siellä täysikokoinen laite pystyssä vai esitteletkö vain tuloksia ja kuvia?

[PG]

ts kirjoitti: (29.1.2011 19:48:51)
Sopiskos että hoidan nää Orlandon messut kuitenkin nyt enisn alta pois.

Tietenkin sopii.

[ts]

PG kirjoitti: (29.1.2011 18:33:49)
Ts, piti vielä sanomani, että olen jo ruuvannut varren kiinni lapaan. Mailani on sääntöjen mukainen. Anna nyt muutaman lyönnin tiedot edes lainaksi, jotta saan todellisuuspohjaa laskelmilleni.

Sopiskos että hoidan nää Orlandon messut kuitenkin nyt enisn alta pois.

[PG]

Ts, piti vielä sanomani, että olen jo ruuvannut varren kiinni lapaan. Mailani on sääntöjen mukainen. Anna nyt muutaman lyönnin tiedot edes lainaksi, jotta saan todellisuuspohjaa laskelmilleni. Lupaan käsitellä niitä varovasti ja palautan ne aivan varmasti takaisin. Palkkioksi saat tietää kuinka suuri voima kussakin lyönnissä on mielestäni kropan ja varren kautta lapaan välittynyt ja kuinka paljon tämä voima on vaikuttanut pallon lähtönopeuteen. Eihän se paljon ole, ottaen huomioon, kuinka monimutkainen juttu golflyönti on. Mutta on se jotain kuitenkin. Ja riskikin on, että laskut ovat päin p******ä. Mutta siihenhän olemme jo tottuneet.

ts | 15.1.2011 12:59
Lainaus:

PG kirjoitti: (15.1.2011 12:33:14)
Juu, olen 4parin, © PJS inc.’in ja Järvipallon kanssa samaa mieltä siitä, että asioita kannattaa miettiä hiukan myös fysiikan peruslakien pohjalta..

Varmasti kannattaa, mutta silloin kannattaa myös miettiä niitä todellisen tapahtuman pohjalta. Muuten se tuntuu aika hölmöltä. .

Nyt yritän miettiä asioita todellisten tapahtumien pohjalta. Aika hölmöltä tuntuu, jos en tietoja niistä saisi.

[PG]

ts kirjoitti: (29.1.2011 15:42:38)

PG kirjoitti: (29.1.2011 15:09:07)

ts kirjoitti: (29.1.2011 14:16:56)
Varren taipuma eteenpäin on olematonta ennen osumaa. Se minkä pelaja tuntee varren potkaisuna on pallon irtoamisen jäleinen tapahtuma.

No sitten kaikki on hyvin. Varren taipuminen eteenpäin osuman jälkeen kuluttaa energiaa ja jousivoima kohdistuu taaksepäin eli hidastaa mailanpään nopeutta. Jos taas varsi on osumassa vielä taaksepäin taipuneena, niin jäljellä olevasta jousienergiasta pystytään hyödyntämää vain pieni murto-osa 0,5 ms aikana. Optimitilanne on se, että koko jousienergia pystytään hyödyntämään. Silloin varsi on osumassa suorassa ja taipuminen eteenpäin alkamassa. Siis varren taipuma eteenpäin pitäisikin olla olematonta ennen osumaa, mikäli potkusta halutaan saada mailanpäälle lisänopeutta.

Se vaan kun ei mene noin. Varren etutaipum on suurimmillan reilusti ennen osumaa ja silloinkin se on erittäin vähäistä. Suurin osa on 2D-harhaa.

Sitten ymmärsin tekstisi täysin väärin. Eli että varren taipuminen on olematonta eteenpäin sen takia, että se ei vielä ole ehtinyt taipua eteenpäin. Tilanne on siis se, että varsi onkin taipumassa osumaan tultaessa taaksepäin, ja sillä on lähes max. nopeus taaksepäin. Jos käytännössä lyödään näin, niin en pane vastaan. Parasta on nähdäkseni se, että maila osuu palloon aina samalla tavalla. Potkaisua ei välttämättä kannata yrittää hyödyntää, jos se menee liian vaikeaksi. Tuosta 2D:tä en tiedä – omassa käytössäni on jo jonkin aikaa ollut :DDDD, kun sen 4D:n mittaustulokset on ilmeisesti julistettu salaisiksi…

[PG]

Järvipallo kirjoitti: (19.1.2011 21:44:54)
Löysemmällä varrella saadaan jousivoimaa varteen hitaammallakin swinginopeudella, minkä vuoksi pallo lentää pidemmälle, kuin jäykällä varrella?

Periaatteessa kyllä. Jäykkä varsi taipuu downswingissä vähemmän. Se tarkoittaa samalla sitä, että jäykkään varteen varastoituu vähemmän energiaa. Jos jousivakio tuplaantuu, niin jousienergia puolittuu, mikäli käytetään samaa swinginopeutta. Havaitset sen itsekin, jos vähän leikittelet kaavoilla F = kx ja W = ½ mv^2. (Pitää lähteä siitä, että molemmissa lyönneissä on sama F). Kun tuplajäykän varren tuottama max. nopeus kerrotaan neliöjuurikahdella, saadaan löysän varren max. nopeus, kutakuinkin. Aikaisemmassa esimerkissäni 4,7 m/s olisi 3,3 m/s tuplajäykällä varrella, mutta toisaalta tarkkuus on parempi. Eli ei mikään yksiselitteinen juttu klubipelaajalle. Ammattilaiselle valinta on helpompi.

[Jake2]

ts kirjoitti: (29.1.2011 14:16:56)
Varren taipuma eteenpäin on olematonta ennen osumaa. Se minkä pelaja tuntee varren potkaisuna on pallon irtoamisen jäleinen tapahtuma.

Sanoisin ettei toivottavaa, mutta mahdollista. Esim jos mailanpää on jo alkanut hidastua ennen osumaa.

Harkkaswingissä tuntee vain se mailan varren toiminnan.

[ts]

PG kirjoitti: (29.1.2011 15:09:07)

ts kirjoitti: (29.1.2011 14:16:56)
Varren taipuma eteenpäin on olematonta ennen osumaa. Se minkä pelaja tuntee varren potkaisuna on pallon irtoamisen jäleinen tapahtuma.

No sitten kaikki on hyvin. Varren taipuminen eteenpäin osuman jälkeen kuluttaa energiaa ja jousivoima kohdistuu taaksepäin eli hidastaa mailanpään nopeutta. Jos taas varsi on osumassa vielä taaksepäin taipuneena, niin jäljellä olevasta jousienergiasta pystytään hyödyntämää vain pieni murto-osa 0,5 ms aikana. Optimitilanne on se, että koko jousienergia pystytään hyödyntämään. Silloin varsi on osumassa suorassa ja taipuminen eteenpäin alkamassa. Siis varren taipuma eteenpäin pitäisikin olla olematonta ennen osumaa, mikäli potkusta halutaan saada mailanpäälle lisänopeutta.

Se vaan kun ei mene noin. Varren etutaipum on suurimmillan reilusti ennen osumaa ja silloinkin se on erittäin vähäistä. Suurin osa on 2D-harhaa.

[PG]

ts kirjoitti: (29.1.2011 14:16:56)
Varren taipuma eteenpäin on olematonta ennen osumaa. Se minkä pelaja tuntee varren potkaisuna on pallon irtoamisen jäleinen tapahtuma.

No sitten kaikki on hyvin. Varren taipuminen eteenpäin osuman jälkeen kuluttaa energiaa ja jousivoima kohdistuu taaksepäin eli hidastaa mailanpään nopeutta. Jos taas varsi on osumassa vielä taaksepäin taipuneena, niin jäljellä olevasta jousienergiasta pystytään hyödyntämää vain pieni murto-osa 0,5 ms aikana. Optimitilanne on se, että koko jousienergia pystytään hyödyntämään. Silloin varsi on osumassa suorassa ja taipuminen eteenpäin alkamassa. Siis varren taipuma eteenpäin pitäisikin olla olematonta ennen osumaa, mikäli potkusta halutaan saada mailanpäälle lisänopeutta.

[ts]

Varren taipuma eteenpäin on olematonta ennen osumaa. Se minkä pelaja tuntee varren potkaisuna on pallon irtoamisen jäleinen tapahtuma.

[PG]

kebax kirjoitti: (29.1.2011 2:09:00)

fukke diise saisse kirjoitti: (28.1.2011 19:32:25)
… Kun tähän vielä lisätään riskit ja epätarkkuus, ei ihme että golfammattilaiset pyrkivät pääsääntöisesti lyömään niin jäykällä (vähän potkaisevalla) varrella kuin tuntumaa menettämättä on mahdollista.

Tästä herääpi kymysys. Auttaako se potku sitten amatööriäkään? Riskiä ja epätarkkuutta löytyypi vissiin viälä enämpi? Tokihan tuntumasta ei oo tietoakaan.

Hyvä kymysys. Potku tuo epätarkkuutta sekä pituus- että leveyssuunnassa. Pätee myös amatöörille. Potkusta saattaa olla hyötyä lyhytlyöntiselle, jos sen potkun kohtuulisen hyvin hallitsee. Luulen, että esim. 10 % suunta- tai pituusvirhe klubipelaajalle aina silloin tällöin ei ole niin kohtalokas, kuin pitkälyöntiselle ammattilaiselle.