Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[ts]

B kirjoitti: (2.2.2011 22:43:30)

Jake2 kirjoitti: (2.2.2011 22:31:45)]
Oliko noissa lasketuissa muutakin kuin lavan asentotiedot osumassa? Nehän on ainakin Trackanin puolesta myönnetty jo aiemminkin.

Ne tiedot löytyvät ihan myyntiesitteistäkin.

Nykyään ja osittain.

[Jake2]

PG kirjoitti: (2.2.2011 13:05:58)
Sanallisesti: Samalla mailanpään kiihtyvyydellä lyötäessä löysä varsi tuottaa varren vapaassa potkussa suuremman lisän mailanpään nopeuteen. Nopeuslisien suhde on sama, kuin löysän ja jäykän varren taipumien suhteen neliöjuuri edellyttäen, että mailojen lavat ovat samanlaiset.

Eikö tuo vastaa jossain määrin todellisuutta. (liian) Löysällä varrella vaan kontrolli on vaikeampaa.

Mites sitten kun jousivoimaa ei ole ollenkaan? Lapahan kiihtyy vaikka se olisi narun päässä. Kontrollista ei vamaan kannata puhua, mutta huomattavaa on että varren jäykkyttä ei tuossa tarvita ollenkaan nupin kiihdyttämiseksi. Sopivan jäykällä varrella homma on tietysti tehokkaampaa.

[B]

Jake2 kirjoitti: (2.2.2011 22:31:45)]
Oliko noissa lasketuissa muutakin kuin lavan asentotiedot osumassa? Nehän on ainakin Trackanin puolesta myönnetty jo aiemminkin.

Ne tiedot löytyvät ihan myyntiesitteistäkin.

[Jake2]

ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

Oliko noissa lasketuissa muutakin kuin lavan asentotiedot osumassa? Nehän on ainakin Trackanin puolesta myönnetty jo aiemminkin.

[ts]

B kirjoitti: (2.2.2011 22:16:00)

ts kirjoitti: (2.2.2011 21:57:03)

Ei se oikeestaan. Tietysti täytyy edes hieman tuntea alaa niin se aukenee. Samoin kuin tuo boldattu.

Mutta nyt saa jatkaa noita vääntöjäsi jonkun muun kanssa. Mä en enää jaksa.

’Vähäiselläkin aidolla kiinnostuksella liikkuva ihminen olisi vaikka kysynyt, mitkä ne liikkeet ovat’ …,joita mitataan ja mitä lasketaan, niin olisin voinut vastata ainakin jostain määritelmän piiriin kuuluvasta laitteesta. 🙂

Siis tekeydytkö typeräksi vai mikä on tarkoitus?

Pirusti olet ainakin olevinasi kartalla vähän kaikesta, mutta sitten ei muka näin selvä asia aukene. Jos sanotaan, että nuo tutkatekniikkaa käyttävät laitteet, niin jokainen vähänkin asiasta perillä oleva osaa varmasti sieltä itsekin ne kolme tunnetuinta laitetta nimetä ilman että joku ne erikseen luettelee.

Sitten jos ei ymmärrä voi pitää sormet pois näppikseltä eikä heittää mukaviisauksia.

[B]

ts kirjoitti: (2.2.2011 21:57:03)

Ei se oikeestaan. Tietysti täytyy edes hieman tuntea alaa niin se aukenee. Samoin kuin tuo boldattu.

Mutta nyt saa jatkaa noita vääntöjäsi jonkun muun kanssa. Mä en enää jaksa.

’Vähäiselläkin aidolla kiinnostuksella liikkuva ihminen olisi vaikka kysynyt, mitkä ne liikkeet ovat’ …,joita mitataan ja mitä lasketaan, niin olisin voinut vastata ainakin jostain määritelmän piiriin kuuluvasta laitteesta. 🙂

[PG]

ts kirjoitti: (29.1.2011 15:42:38)
Varren etutaipuma on suurimmillan reilusti ennen osumaa ja silloinkin se on erittäin vähäistä.

Hyvä näin. Varren jousienergia (potku) tulee lähes täysin hyödynnetyksi, kun varsi suoristuu ajoissa eikä sen jälkeen pahemmin taivu eteenpäin ennen osumaa. Hyvä tekniikka.

[ts]

B kirjoitti: (2.2.2011 21:41:30)

ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)

Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

Ja tuokin vielä meni pieleen. (bold)
Alleviivattu on niin epämääräiseti muotoiltu, ettei pysty ottamaan kantaa.

Ei se oikeestaan. Tietysti täytyy edes hieman tuntea alaa niin se aukenee. Samoin kuin tuo boldattu.

Mutta nyt saa jatkaa noita vääntöjäsi jonkun muun kanssa. Mä en enää jaksa.

[B]

ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)

Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

Ja tuokin vielä meni pieleen. (bold)
Alleviivattu on niin epämääräiseti muotoiltu, ettei pysty ottamaan kantaa.

[ts]

B kirjoitti: (2.2.2011 20:54:49)

ts kirjoitti: (2.2.2011 20:32:37)

B kirjoitti: (2.2.2011 20:16:08)

ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

Oliko tarkemmin puhetta mistä laitteista?

Eikös se tuossa jo lukenut.

sitten siteeraan itseäsi: ’Tuokin meni väärin’

No jos nyt löytäisit sen kun boldasin.

[B]

tarkennan: ’Ja tuokin vielä meni pieleen. ’

[B]

ts kirjoitti: (2.2.2011 20:32:37)

B kirjoitti: (2.2.2011 20:16:08)

ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

Oliko tarkemmin puhetta mistä laitteista?

Eikös se tuossa jo lukenut.

sitten siteeraan itseäsi: ’Tuokin meni väärin’

[B]

B kirjoitti: (2.2.2011 20:16:08)

ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

Oliko tarkemmin puhetta mistä laitteista?

Mitkä lapaan liittyvät arvot. Vaiko kaikki?
Oliko tarkemmin puhetta tuosta pallon lentoon liittyvästä virhemarginaalista?

[ts]

B kirjoitti: (2.2.2011 20:16:08)

ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

Oliko tarkemmin puhetta mistä laitteista?

Eikös se tuossa jo lukenut.

[B]

ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

Oliko tarkemmin puhetta mistä laitteista?

[ts]

PG kirjoitti: (2.2.2011 19:48:17)
. Sen verran kuitenkin sanon, että duffi se oli ;-).

Ja tuokin vielä meni pieleen.

[PG]

ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
ja sitten kun noita lasketaan, pitäisi vielä tietää sekin paljonko hidastumasta johtuu osumisesta mattoon / maahan.

Tämä on totta. Siksi tarkastelisinkin mieluummin mittaustuloksia draiverilla tiin päältä lyötyinä. Siinä lavan nopeus täsmää paremmin siihen, millä nopeudella lapa osuu palloon. Tuo pelimeiehen käyrä taisi olla myös rautalyönti. Tuloksia draiverilyönneistä ts, please!

Kiitos 4par antamistasi mittaustuloksista. Sattuisiko sinulta löytymään draiverilukemia. En halua kommentoida vielä mitään tuon edellisen perusteella. Sen verran kuitenkin sanon, että duffi se oli ;-).

[ts]

Zam kirjoitti: (2.2.2011 19:23:19)

ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

Mulla taas on omakohtaista kokemusta siitä että tuo kertomasi ei voi ihan täysin pitää paikkaansa.

Siis toki sitä jollain karkealla asteikolla tuonkin kertojan mukaan luetaan, mutta suurin osa on laskennallista.

Mitkä nuo sinun kokemuksesi ovat joiden perusteella uskot toisin?

[Zam]

ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

Mulla taas on omakohtaista kokemusta siitä että tuo kertomasi ei voi ihan täysin pitää paikkaansa.

[ts]

4par kirjoitti: (2.2.2011 18:39:55)

PG kirjoitti: (2.2.2011 15:08:53)mikä oli pallon lähtönopeus

Olen törmännyt vastaavilla lukuarvoilla varustettuun graafiin, jossa
– pallon lähtönopeus 123,7 mph
– maila rauta-6
Rauta-6 lavan paino on tavallisesti haarukassa 260 – 265 g.

ja sitten kun noita lasketaan, pitäisi vielä tietää sekin paljonko hidastumasta johtuu osumisesta mattoon / maahan.

Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

[4par]

PG kirjoitti: (2.2.2011 15:08:53)mikä oli pallon lähtönopeus

Olen törmännyt vastaavilla lukuarvoilla varustettuun graafiin, jossa
– pallon lähtönopeus 123,7 mph
– maila rauta-6
Rauta-6 lavan paino on tavallisesti haarukassa 260 – 265 g.

[PG]

ts kirjoitti: (13.1.2011 21:45:30)

Ts, mikä oli pallon lähtönopeus tai smash factor tässä lyönnissä? Jos lavan massa on tiedossa, niin vielä parempi. Suorittaisin pari yksinkertaista laskutoimitusta voiman ja vastavoiman lakiin pohjautuen.Jos tuo kuva liittyy jollakin lailla golfiin, niin silloin laskelmanikin liittyvät siihen 100%:sti, mikäli voiman ja vastavoiman lakia ei kyseenalaisteta. Tuloksena olsi varren kautta välittyvän voiman suuruus ja sen vaikutus lähtönopeuteen.

En ole ottanut kantaa noihin asioihin, joita tuossa äsken selvittelit. Uskon kuitenkin, että laskelmillani voidaan osoittaa oikeaksi se, että käsien välittämällä liikemäärällä on merkitystä. Olisi fysiikan peruslakien vastaista, että niillä ei olisi merkitystä.

Mielellään tietoja myös muista mittauksista. Lavan massa on kyllä ehdottoman välttämätön, mutta jos sitä ei ole tiedossa, joudun valitettavasti spekuloimaan, mutta vain tämän suureen osalta. Sen lisäksi ainakin mailanpään nopeus ennen osumaa ja jälkeen sekä pallon lähtönopeus.

[ts]

PG:llä hienoja laskutoimituksia. Itselle ei tosin oel vielä selvinnyt miten ne liityvät golfiin, mutta kai niillä joku yhteys on. Jos ei muuta niin kakkien vanhojen myyttien kautta.

Vielä kerran: varren etutaipuman määrä ennen osumaa on olematon, vaikka sitä näyttäisi olevankin. Suurin osa siitä on 2D-harhaa, joka saa alas taipuneen varren näyttämään siltä kuin olisi taipunut eteen. Etutaipuma on suurimmillaan tuossa hieman ennen klo 8 kohtaa dsw:n aikana, jonka jälkeen se lähes katoaa.

Varsi taipuu lavan kohdatessa pallon aika paljon taakse ja pelaajan tuntema potku taas johtuu tuon taipuman oikenemisesta pallon irrotua. Tuo hetki välittyy myös pelaajan käsiin ja hidastaa niiden vauhtia osuman kautta. Tuohon käsien ja sitä kautta koko mailan hidastumiseen pelaaja voi vaikuttaa omalla lihastyöllään.

[PG]

4par kirjoitti: (2.2.2011 11:14:09)

PG kirjoitti: (1.2.2011 20:28:39)Jousivoima F = kx, jossa k = jousivakio ja x poikkeama tasapainoasemasta. Kuinka hyvin golfmailan varsi noudattaa tätä kaavaa?

Piti ihan mitata muutama varsi. Väliarvojen mittaamisen tarkkuudessa oli pientä toivomisen varaa, mutta alueella 0 – 1,5′ näyttäisi taipuma/taivutusvoima-kuvaaja olevan hyvinkin tarkasti suora.

Kiitos! Itselläni ei ole kunnon mittausvälineitä. Nyt uskallan esittää taas uusia kaavoja, tällä kertaa varren potkaisuun liittyen.

Useimmille lienee päivän selvä asia, että löysä varsi potkaisee jäykkää enemmän. Itselleni se oli epäselvä juttu näihin päiviin asti. Luulin, että vaikka jäykkä varsi taipuu vähemmän, sen jämäkkyys korvaa pienemmän taipuman, ei mitään eroa. Ei se niin ole. Yritän nyt perustella asian niillekin, jotka ajattelivat kuten minä ennen.

Ensin talonpoikaisjärkeä käyttäen: No koska löysä varsi taipuu enemmän, niin suoristuessaan jousivoima ehtii vaikuttamaan pitemmän matkan ja pitemmän ajan. Siksi löysä varsi antaa jäykkää vartta suuremman nopeuden, silloin kun jousienergiat pääsevät purkautumaan kokonaisuudessaan liike-energiaksi.

Matemaattinen tarkastelu antaa täsmällisempää tietoa.

löysä: F1 = k1x1, jousienergia W1 = ½k1x1^2, voi muuttua liike-energiaksi W1 = ½mv1^2
jäykkä: F2 = k2x2, jousienergia W2 = ½k2x2^2, liike-energiaksi muututtuaan W2 = ½mv2^2

Lavan massa ja kiihtyvyys ovat samat =>

F1 = F2 k1x1 = k2x2 k1/k2 = x2/x1

Jousienergioiden suhde:

W1/W2 = (½k1x1^2)/( ½k2x2^2) = (k1/k2)*(x1^2/x2^2) eli W1/W2 = (x2/x1)*(x1^2/x2^2) = x1/x2

(1) W1/W2 = x1/x2

Sanallisesti: Samalla mailanpään kiihtyvyydellä löysän varren päähän varastoituu enemmän jousienergiaa. Jousienergioiden suhde on sama kuin löysän ja jäykän varren taipumien suhde edellyttäen, että mailojen lavat ovat samanlaiset.

Liike-energioiden suhde:

W1/W2 = (½mv1^2)/(½mv2^2) = v1^2/v2^2

(2) W1/W2 = v1^2/v2^2

Yhtälöiden (1) ja (2) mukaan siis

(v1/v2)^2 = x1/x2 eli

v1/v2 = neliöjuuri (x1/x2)

Sanallisesti: Samalla mailanpään kiihtyvyydellä lyötäessä löysä varsi tuottaa varren vapaassa potkussa suuremman lisän mailanpään nopeuteen. Nopeuslisien suhde on sama, kuin löysän ja jäykän varren taipumien suhteen neliöjuuri edellyttäen, että mailojen lavat ovat samanlaiset.

[4par]

PG kirjoitti: (1.2.2011 20:28:39)Jousivoima F = kx, jossa k = jousivakio ja x poikkeama tasapainoasemasta. Kuinka hyvin golfmailan varsi noudattaa tätä kaavaa?

Piti ihan mitata muutama varsi. Väliarvojen mittaamisen tarkkuudessa oli pientä toivomisen varaa, mutta alueella 0 – 1,5′ näyttäisi taipuma/taivutusvoima-kuvaaja olevan hyvinkin tarkasti suora.