Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[PG]

ts kirjoitti: (3.2.2011 18:41:17)
Mutta siis oikeesti tuota etutaipumaa ei juurikaan esiinny. Ei ainakaan sellaista määrää, että sillä jotain saavutettaisiin jousivoimana.

Oletko sitä mieltä, että jos todellisuudessa varsi olisi taipunut osumaan tultaessa tuon vähintään 20 cm, niin sillä olisi saavutettu jotain jousivoimana?

[ts]

PG kirjoitti: (3.2.2011 18:29:50)

ts kirjoitti: (3.2.2011 18:02:08)

PG kirjoitti: (3.2.2011 17:47:29)
[Sivukuvassa juuri ennen pallokontaktia näkyy varren valtava etutaipuma. Samasta tilanteesta edestä ja takaa otetuissa kuvissa näyttää olevan aavistuksen verran alataipumaa. Dustinin nyrkit ovat täsmälleen pallon kohdalla (mittasin). Minä en sano tästä mitään. En yleensäkään sano kenenkään svingeistä mitään. Onko sinulla Dustinin svingistä jotain kerrottavaa? Etutaipuma on harhaa? Jos se ei ole harhaa, niin onko sillä mielestäsi positiivinen vaikutus pallon lähtönopeuteen?

Tuota… näetkö itse tuossa mitään ristiriitaa?

Lapa on siis käsien perässä, mutta varsi on taipunut valtavasti eteen?

En todellakaan näe ristiriitaa. Havaintoni mukaan Dustinin nyrkit ovat täsmälleen pallon kohdalla, siis pystysuorassa suunnassa ja että varrella on valtava etutaipuma.

OK. Täällä lyöneet eivät sellaista kyllä ole saaneet aikaiseksi, mutta minä katsonkin sitä suoraan ylhäältä, jolloin alataipuma ei hämää kuten edestä katsoessa.

Silti edelleen hieman ihmetyttää, jos lapa on käsien perässä ja varsi taipunut eteen…

Mutta siis oikeesti tuota etutaipumaa ei juurikaan esiinny. Ei ainakaan sellaista määrää, että sillä jotain saavutettaisiin jousivoimana. Lapa tulee osumaan käsien perässä ja jää lisää jälkeen osuman vaikutuksesta.

[PG]

ts kirjoitti: (3.2.2011 18:02:08)

PG kirjoitti: (3.2.2011 17:47:29)
[Sivukuvassa juuri ennen pallokontaktia näkyy varren valtava etutaipuma. Samasta tilanteesta edestä ja takaa otetuissa kuvissa näyttää olevan aavistuksen verran alataipumaa. Dustinin nyrkit ovat täsmälleen pallon kohdalla (mittasin). Minä en sano tästä mitään. En yleensäkään sano kenenkään svingeistä mitään. Onko sinulla Dustinin svingistä jotain kerrottavaa? Etutaipuma on harhaa? Jos se ei ole harhaa, niin onko sillä mielestäsi positiivinen vaikutus pallon lähtönopeuteen?

Tuota… näetkö itse tuossa mitään ristiriitaa?

Lapa on siis käsien perässä, mutta varsi on taipunut valtavasti eteen?

En todellakaan näe ristiriitaa. Havaintoni mukaan Dustinin nyrkit ovat täsmälleen pallon kohdalla, siis pystysuorassa suunnassa ja että varrella on valtava etutaipuma.

[ts]

PG kirjoitti: (3.2.2011 18:17:08)

Tiedän, että ts:n päätä on mahdoton kääntää. Yritän silti valistaa: nopeus ei ole sama, kuin energia.

Ei tuon hyväksyminen ollut lainkaan vaikeaa. Siksi en koskaan väittänytkään vastaan. Pitäs varmaan vaan infota noitakin jotka cor:ista kirjoittelevat, että korjaavat määreen tuossa.

[PG]

stice kirjoitti: (19.1.2011 23:27:36)

ts kirjoitti: (16.1.2011 10:14:25)

PG kirjoitti: (16.1.2011 10:09:10)

B kirjoitti: (16.1.2011 8:00:38)
Tässä vielä linkki nykymenetelmään.
cor

Hyviä linkkejä olet löytänyt. Mutta eikö tässä cor – linkissä esiintyvässä tekstinpätkässä

’The current USGA rule limiting the coefficient of restitution of a clubhead states that the COR cannot be higher than a measurement of 0.830. This means that when the clubhead impacts the ball, there cannot be more than an 83-percent transfer of the energy of the head to the ball.’

tuo boldattu ja alleviivattu pitäisi olla 69-percent?

Täh?

100mph osuva pallo kimpoaa takaisin 83mph ja sun mielestä se on prosentteina 69?

Tästä tulee vielä sääntökeskustelujakin mielenkiintoisempi 😉

Kumpikos näistä on oikeassa?

Jos B:n ja 4parin epäsuorat vastaukset jäivät jollekin epäselväksi, niin vahvistan: 69 % on oikein.

Tiedän, että ts:n päätä on mahdoton kääntää. Yritän silti valistaa: nopeus ei ole sama, kuin energia.

[ts]

PG kirjoitti: (3.2.2011 17:47:29)
[Sivukuvassa juuri ennen pallokontaktia näkyy varren valtava etutaipuma. Samasta tilanteesta edestä ja takaa otetuissa kuvissa näyttää olevan aavistuksen verran alataipumaa. Dustinin nyrkit ovat täsmälleen pallon kohdalla (mittasin). Minä en sano tästä mitään. En yleensäkään sano kenenkään svingeistä mitään. Onko sinulla Dustinin svingistä jotain kerrottavaa? Etutaipuma on harhaa? Jos se ei ole harhaa, niin onko sillä mielestäsi positiivinen vaikutus pallon lähtönopeuteen?

Tuota… näetkö itse tuossa mitään ristiriitaa?

Lapa on siis käsien perässä, mutta varsi on taipunut valtavasti eteen?

[ts]

PG kirjoitti: (3.2.2011 17:47:29)

Fysiikan peruskaavat ovat todellakin syöpyneet rom- muistiini, mutta tarkoitatko, että en osaa niitä soveltaa? Tarkoitatko, että nopeutta, kiihtyvyyttä ja voimaa ei voida käsitellä kokonaisuuden osina? Täytyy aina tarkastella koko kokonaisuutta yhdellä kertaa? Tarkoitatko, että auton keskinopeuden laskemiseksi ei riitä pelkästään tieto matkan pituudesta ja siihen käytetystä ajasta?

Ei varmaan tarvi tietää, mutta todennäköisesti olis hyvä hahmottaa molemman puolen renkaiden kulkema matka. Jos katsoo vain toisia saattaa ihmetellä kun auto on muka kulkenut kilometrin, mutta silti edelleen samassa paikassa.

[ts]

B kirjoitti: (3.2.2011 17:24:36)

Tuossa fukken tekstissä korostuu jousienergia käsiä hidastavan elementtinä. Eiköhän oleellinen elementti ole kuitenkin tuo lavan liike-energian kasvatus. tai jos voimista puhutaan, niin lavan kiihtyvyys.

Vai oliskohan se oikea elementti hitausmomentti. Lavan siirtyessä kauemmas kehällä, hitausmonentti vaikuttaa käsiin. Tuota hidastavaa voimaa vastaan voidaan sitten taas taistella koko vartalon lihastyöllä ja juuri tästä on kyse.

Vuosikymmeniä uskottiin kaksoisheilurin maailmaan, jossa ’swinged around the fixed hub’ oli ytimenä. Onneksi tekniikan kehityksen myötä tuosta on varsin hyvin päästy ammattilaispiireissä irti, vaikka vielä jonkin verran vannotaankin kineetisen ketjun nimiin.

[PG]

fukke diise saisse kirjoitti: (3.2.2011 15:14:06)
En minäkään, jos sokeasti käytetään ulkoa opittuja kaavoja, joita sovelletaan asiayhteydestä irrottamalla.

Fysiikan peruskaavat ovat todellakin syöpyneet rom- muistiini, mutta tarkoitatko, että en osaa niitä soveltaa? Tarkoitatko, että nopeutta, kiihtyvyyttä ja voimaa ei voida käsitellä kokonaisuuden osina? Täytyy aina tarkastella koko kokonaisuutta yhdellä kertaa? Tarkoitatko, että auton keskinopeuden laskemiseksi ei riitä pelkästään tieto matkan pituudesta ja siihen käytetystä ajasta? Täytyy tietää lisäksi auton teho ja muut ominaisuudet tarkasti? Pitää tuntea kuljettajan jalkaterien asento, nivelpisteet ja miten ne liikkuvat ajon aikana jne?

Mielestäni on parempi, että osaa edes kaavat ja termistön ulkoa, kuin että osaa ulkoa vain muutaman termin, mutta ei ymmärrä niiden sisältöä. Silti niitä viljellään ahkerasti. Yleensä tuloksena on sekamelska, jonka sisällöstä ei saa kukaan mitään selvää.

Olen moneen kertaa korostanut sitä, että en tiedä miten pitää lyödä jotta potkun voi hyödyntää. Mutta jos potkulla tarkoitetaan jousienergian (ds:ssa taipuneen varren varastoiman energian) purkautumista varren oietessa, niin sen maksimivaikutus mailanpään nopeutta lisäävänä tekijänä voidaan laskea hyvin yksinkertaisesti klubipelaajalle riittävällä tarkkuudella. Tästä maksiminopeuslisästä on koko ajan ollut puhe. Osuma-aikainen, varren kautta lapaan välittyvän voiman aiheuttama nopeuslisä tulee todellakin hyvin yksinkertaisesta perusyhtälöstä mv = Ft. Voima F on se tekijä johon pelaaja voi itse vaikuttaa. Mistä se koostuu, on toinen juttu. Siihen en ole ottanut kantaa vielä millään tavalla.

Golf Digest 1/2011: ”Dustin Johnsonin dynaamisessa svingissä on voimaa ja tyyliä.” Svingi on kuvattu suoraan sivulta, takaa ja edestä. Sivukuvassa juuri ennen pallokontaktia näkyy varren valtava etutaipuma. Samasta tilanteesta edestä ja takaa otetuissa kuvissa näyttää olevan aavistuksen verran alataipumaa. Dustinin nyrkit ovat täsmälleen pallon kohdalla (mittasin). Minä en sano tästä mitään. En yleensäkään sano kenenkään svingeistä mitään. Onko sinulla Dustinin svingistä jotain kerrottavaa? Etutaipuma on harhaa? Jos se ei ole harhaa, niin onko sillä mielestäsi positiivinen vaikutus pallon lähtönopeuteen?

[B]

fukke diise saisse kirjoitti: (3.2.2011 15:14:06)

En minäkään, jos sokeasti käytetään ulkoa opittuja kaavoja, joita sovelletaan asiayhteydestä irrottamalla.

Jousienergia keräytyy varteen ds:n aikana, kun mailaa heilutetaan varren toisesta päästä ja inertia sekä ilmanvastus taivuttavat vartta. Mutta jousienergian purkaumisen (varren potkaisun) luonne vaatii lisätarkastelua, ennen kuin kaavojen sovellettavuuden mahdollistamiseksi tehdään sellainen teoreettinen olettamus, että jousienergia purkautuu vain mailanpään suuntaan.

Kuten tiedämme, varren toisessa päässä on ihminen, jonka täytyy myös toimia tietyllä tavalla. Jousienergia purkautuu, kun varsi pyrkii suoristumaan jousen taitepisteen (kickpoint) molemmiilla puolilla, jolloin siihen syntyy momentti, joka antaa mailanpäätä kiihdyttävän voiman ja grippipäätä hidastavan voiman. Jotta kaikki jousienergia purkautuisi mailanpäätä nopeuttaen, täytyy grippipäähän synnyttää käsien hidastumista estävä voima. Tämän ihmiset tuntevat läpilyöntiä vastustavana voimana, ja sen voíttaminen on aika työlästä. Mistä me voimme tietää, kuinka paljon varren potkaisu nopeuttaa mailanpäätä ja kuinka paljon se hidastaa käsiä? Ainakin tiedämme mittauksista sen, että kädet hidastuvat useimmilla pelaajilla jo ennen osumaa aikalailla. Johtuuko se pelkästään ilmanvastuksesta?

Näitä vastaavalla tavalla jousienergiaan, ranteiden taittoon, vasemman olkapään vääntöön yms. perustuvia kickpointeja on matkalla mailanpäästä moottoriin (jalat) muutamia, ja kaikki ne pyrkivät nopeuttamaan heilurin mailanpuoleisen osuuden liikettä mutta valitettavasti hidastamaan moottorinpuoleisen osuuden liikettä. Jokaisen näiden kickpointin hyväksikäyttäminen on kuin kuormasta syömistä ja silloin, kun näet pelaajan, joka lyönnin jälkeen jää epätasapainoisesti oikealle jalalle, tiedät, että kaikki kickpointit on yritetty hyödyntää (yleensä tunteen mukaan golfia opetellen).

Ja mitä nuo paikalliset momentit saavatkaan muuta aikaan. Svingin ominainen alakuolokohta on puoli metriä liian takana. Golffaaminen on duffia, svaijaamista ja blokkeja.

Tätä kuormasta syömistä muuten harrastaa aika moni meidän parhaista ammattilaisistakin. Vuosien aikajänteellä lupaavasta juniorista tule klubipro ja innokkaasta urheilutaustaisesta perusgolffaajasta ikuinen duffaaja.

Pallo ei tiedä. Mailan pää ei tiedä. Varsi ei tiedä. Grippi ei tiedä. Mikään näistä ei tiedä muuta kuin kylmiä numeerisia fysikaalisia suureita. Niitä voidaan hahmottaa esiin asiansa osaaville suhteellisen yksinkertaisilla kaavoilla.
Se, miten moottori eli tuuppari tai pelimies voiman grippipäähän tuottaa on matemaattisesti vaikeampi käsiteltävä.PG on tietoisesti jättänyt ne ongelmat golfammattilaisten murheeksi.
En torjuisi laskelmia hyödyttöminä ,vaikka tulokset horjuttaisivat omia svingikäsityksiäni.
Tuossa fukken tekstissä korostuu jousienergia käsiä hidastavan elementtinä. Eiköhän oleellinen elementti ole kuitenkin tuo lavan liike-energian kasvatus. tai jos voimista puhutaan, niin lavan kiihtyvyys.

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (3.2.2011 10:15:18)
Valitettavasti ts ei ymmärrä, mihin näitä laskelmia voisi käyttää. Mittareihin minäkin luotin aiemmin. Eräänä heinäkuun aamuna lämpömittari osoitti 30 astetta pakkasta. Ei muuta, kuin villahousut jalkaan, turkki niskaan ja kentälle. Hikoilutti aika tavalla. Se ei sinänsä ihmetyttänyt, hikoilen golfkierroksella usein muutenkin. Mutta miksi muut pelasivat shortseissa? Asian oikea laita paljastui aikanaan. Sen jälkeen en ole mittareihin luottanut. Lasken mieluummin alleni, kuin katson mittariin.

En minäkään, jos sokeasti käytetään ulkoa opittuja kaavoja, joita sovelletaan asiayhteydestä irrottamalla.

Jousienergia keräytyy varteen ds:n aikana, kun mailaa heilutetaan varren toisesta päästä ja inertia sekä ilmanvastus taivuttavat vartta. Mutta jousienergian purkaumisen (varren potkaisun) luonne vaatii lisätarkastelua, ennen kuin kaavojen sovellettavuuden mahdollistamiseksi tehdään sellainen teoreettinen olettamus, että jousienergia purkautuu vain mailanpään suuntaan.

Kuten tiedämme, varren toisessa päässä on ihminen, jonka täytyy myös toimia tietyllä tavalla. Jousienergia purkautuu, kun varsi pyrkii suoristumaan jousen taitepisteen (kickpoint) molemmiilla puolilla, jolloin siihen syntyy momentti, joka antaa mailanpäätä kiihdyttävän voiman ja grippipäätä hidastavan voiman. Jotta kaikki jousienergia purkautuisi mailanpäätä nopeuttaen, täytyy grippipäähän synnyttää käsien hidastumista estävä voima. Tämän ihmiset tuntevat läpilyöntiä vastustavana voimana, ja sen voíttaminen on aika työlästä. Mistä me voimme tietää, kuinka paljon varren potkaisu nopeuttaa mailanpäätä ja kuinka paljon se hidastaa käsiä? Ainakin tiedämme mittauksista sen, että kädet hidastuvat useimmilla pelaajilla jo ennen osumaa aikalailla. Johtuuko se pelkästään ilmanvastuksesta?

Näitä vastaavalla tavalla jousienergiaan, ranteiden taittoon, vasemman olkapään vääntöön yms. perustuvia kickpointeja on matkalla mailanpäästä moottoriin (jalat) muutamia, ja kaikki ne pyrkivät nopeuttamaan heilurin mailanpuoleisen osuuden liikettä mutta valitettavasti hidastamaan moottorinpuoleisen osuuden liikettä. Jokaisen näiden kickpointin hyväksikäyttäminen on kuin kuormasta syömistä ja silloin, kun näet pelaajan, joka lyönnin jälkeen jää epätasapainoisesti oikealle jalalle, tiedät, että kaikki kickpointit on yritetty hyödyntää (yleensä tunteen mukaan golfia opetellen).

Ja mitä nuo paikalliset momentit saavatkaan muuta aikaan. Svingin ominainen alakuolokohta on puoli metriä liian takana. Golffaaminen on duffia, svaijaamista ja blokkeja.

Tätä kuormasta syömistä muuten harrastaa aika moni meidän parhaista ammattilaisistakin. Vuosien aikajänteellä lupaavasta juniorista tule klubipro ja innokkaasta urheilutaustaisesta perusgolffaajasta ikuinen duffaaja.

[B]

Kysymys kuuluu: Jos saisit kuulla eläväsi enää 0.0005 sekuntia, miten käyttäisit aikasi. Vastaus max A4- kokoiselle arkille.

[B]

PG kirjoitti: (3.2.2011 10:15:18)
Vastaa aika suuressa määrin, vaikka varren ja lavan hitausmomenttia en ole ottanutkaan huomioon. W1/W2 = x1/x2 on lähes tarkka, koska laskujen pohjalla ollut F = kx on lähes tarkka.

Lapaan vaikuttavan ulkoisen voiman pallolle antama lisänopeus saadaan yhdistämällä tutut kaavat F = ma ja a = v/t, jossa a = nopeuden muutos ajassa t. Siis F = m*v/t, josta v = Ft/m. Massana m pitää käyttää lavan ja pallon yhteismassaa, koska pallokontaktissa F vaikuttaa samanaikaisesti sekä lapaan, että palloon. Jos F = 100 N, m = 0,25 kg ja t = 0,0005 s, on v = 0,2 m/s. Nyrkkisääntönä voidaan siis pitää, että jokainen 100 N ulkoisen voiman lisäys kasvattaa pallon lähtönopeutta noin 0,2 m/s.

Jos olisin swingitutkija , laskisin mieluummin alleni, kuin olisin ottamatta huomioon nuo laskelmat.

[B]

Kuvantamistekniikan aiheuttama vääristymä on omassa kielenkäytössäni eri asia kuin 2d-harha.

[PG]

ts kirjoitti: (3.2.2011 11:22:14)

PG kirjoitti: (3.2.2011 10:48:54)
Kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa. Kuviin en liota senkään vertaa, kuin mittareihin. GolfDigest Nro 1/2011 – lehdessä on kuva Dustin Johnsonin draivista. Varrella näyttää olevan vähintään 20 cm etutaipuma lavan kohdatessa pallon, pallo kuitenkin vielä tukevasti tiin päällä. Tämä on harhaa, mahdotonta, ts on sen todistanut jo moneen kertaan. Ihmisten harhauttaminen 2D –laitteilla tulisi lailla kieltää.

Niin se varmasti menee. Itsehän en ole kovin montaa kuvaa vuosien varrella aihesta katsellut, enkä varsinkaan monesta suunnasta. Tuossa kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten alataipuma voi näyttää etutaipumalta.

Näyttää myös siltä, että Dustinilla on lippalakki päässä. Kaikkihan me tiedeämme, että Dustin pelaa aina avopäin.

[ts]

PG kirjoitti: (3.2.2011 10:48:54)
Kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa. Kuviin en liota senkään vertaa, kuin mittareihin. GolfDigest Nro 1/2011 – lehdessä on kuva Dustin Johnsonin draivista. Varrella näyttää olevan vähintään 20 cm etutaipuma lavan kohdatessa pallon, pallo kuitenkin vielä tukevasti tiin päällä. Tämä on harhaa, mahdotonta, ts on sen todistanut jo moneen kertaan. Ihmisten harhauttaminen 2D –laitteilla tulisi lailla kieltää.

Niin se varmasti menee. Itsehän en ole kovin montaa kuvaa vuosien varrella aihesta katsellut, enkä varsinkaan monesta suunnasta. Tuossa kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten alataipuma voi näyttää etutaipumalta.

[PG]

ts kirjoitti: (3.2.2011 10:38:09)

PG kirjoitti: (3.2.2011 10:15:18)
Lapaan vaikuttavan ulkoisen voiman pallolle antama lisänopeus saadaan yhdistämällä tutut kaavat F = ma ja a = v/t, jossa a = nopeuden muutos ajassa t. Siis F = m*v/t, josta v = Ft/m. Massana m pitää käyttää lavan ja pallon yhteismassaa, koska pallokontaktissa F vaikuttaa samanaikaisesti sekä lapaan, että palloon. Jos F = 100 N, m = 0,25 kg ja t = 0,0005 s, on v = 0,2 m/s. Nyrkkisääntönä voidaan siis pitää, että jokainen 100 N ulkoisen voiman lisäys kasvattaa pallon lähtönopeutta noin 0,2 m/s.

Nii.. katsos kun jos mopo törmää autoon, ei auto juurikaan liikahda. Sen sijaan jos mopoa samaan aikaan työntää rekka, tapahtuu autolle paljon enemmän. Tuossa se toki on massaa osuman takana, mutta samalla tavalla golflyönnissä voima välittyy vartta pitkin lapaan tuetussa osumassa, vaikka kyseessä onkin enemmän vääntötilanne.

Ja sitten on vielä se käytännön kokemus…

Nii… mitä tulla nyt yritit sanoa? Olitko samaa mieltä kanssani vai eri mieltä?

[PG]

Kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa. Kuviin en liota senkään vertaa, kuin mittareihin. GolfDigest Nro 1/2011 – lehdessä on kuva Dustin Johnsonin draivista. Varrella näyttää olevan vähintään 20 cm etutaipuma lavan kohdatessa pallon, pallo kuitenkin vielä tukevasti tiin päällä. Tämä on harhaa, mahdotonta, ts on sen todistanut jo moneen kertaan. Ihmisten harhauttaminen 2D –laitteilla tulisi lailla kieltää.

[ts]

PG kirjoitti: (3.2.2011 10:15:18)

Jake2 kirjoitti: (2.2.2011 23:01:13)

PG kirjoitti: (2.2.2011 13:05:58)
Sanallisesti: Samalla mailanpään kiihtyvyydellä lyötäessä löysä varsi tuottaa varren vapaassa potkussa suuremman lisän mailanpään nopeuteen. Nopeuslisien suhde on sama, kuin löysän ja jäykän varren taipumien suhteen neliöjuuri edellyttäen, että mailojen lavat ovat samanlaiset.

Eikö tuo vastaa jossain määrin todellisuutta. (liian) Löysällä varrella vaan kontrolli on vaikeampaa.

Vastaa aika suuressa määrin, vaikka varren ja lavan hitausmomenttia en ole ottanutkaan huomioon. W1/W2 = x1/x2 on lähes tarkka, koska laskujen pohjalla ollut F = kx on lähes tarkka.

Lapaan vaikuttavan ulkoisen voiman pallolle antama lisänopeus saadaan yhdistämällä tutut kaavat F = ma ja a = v/t, jossa a = nopeuden muutos ajassa t. Siis F = m*v/t, josta v = Ft/m. Massana m pitää käyttää lavan ja pallon yhteismassaa, koska pallokontaktissa F vaikuttaa samanaikaisesti sekä lapaan, että palloon. Jos F = 100 N, m = 0,25 kg ja t = 0,0005 s, on v = 0,2 m/s. Nyrkkisääntönä voidaan siis pitää, että jokainen 100 N ulkoisen voiman lisäys kasvattaa pallon lähtönopeutta noin 0,2 m/s.

Valitettavasti ts ei ymmärrä, mihin näitä laskelmia voisi käyttää. Mittareihin minäkin luotin aiemmin. Eräänä heinäkuun aamuna lämpömittari osoitti 30 astetta pakkasta. Ei muuta, kuin villahousut jalkaan, turkki niskaan ja kentälle. Hikoilutti aika tavalla. Se ei sinänsä ihmetyttänyt, hikoilen golfkierroksella usein muutenkin. Mutta miksi muut pelasivat shortseissa? Asian oikea laita paljastui aikanaan. Sen jälkeen en ole mittareihin luottanut. Lasken mieluummin alleni, kuin katson mittariin.

Nii.. katsos kun jos mopo törmää autoon, ei auto juurikaan liikahda. Sen sijaan jos mopoa samaan aikaan työntää rekka, tapahtuu autolle paljon enemmän. Tuossa se toki on massaa osuman takana, mutta samalla tavalla golflyönnissä voima välittyy vartta pitkin lapaan tuetussa osumassa, vaikka kyseessä onkin enemmän vääntötilanne.

Ja sitten on vielä se käytännön kokemus…

[PG]

Jake2 kirjoitti: (2.2.2011 23:01:13)

PG kirjoitti: (2.2.2011 13:05:58)
Sanallisesti: Samalla mailanpään kiihtyvyydellä lyötäessä löysä varsi tuottaa varren vapaassa potkussa suuremman lisän mailanpään nopeuteen. Nopeuslisien suhde on sama, kuin löysän ja jäykän varren taipumien suhteen neliöjuuri edellyttäen, että mailojen lavat ovat samanlaiset.

Eikö tuo vastaa jossain määrin todellisuutta. (liian) Löysällä varrella vaan kontrolli on vaikeampaa.

Vastaa aika suuressa määrin, vaikka varren ja lavan hitausmomenttia en ole ottanutkaan huomioon. W1/W2 = x1/x2 on lähes tarkka, koska laskujen pohjalla ollut F = kx on lähes tarkka.

Lapaan vaikuttavan ulkoisen voiman pallolle antama lisänopeus saadaan yhdistämällä tutut kaavat F = ma ja a = v/t, jossa a = nopeuden muutos ajassa t. Siis F = m*v/t, josta v = Ft/m. Massana m pitää käyttää lavan ja pallon yhteismassaa, koska pallokontaktissa F vaikuttaa samanaikaisesti sekä lapaan, että palloon. Jos F = 100 N, m = 0,25 kg ja t = 0,0005 s, on v = 0,2 m/s. Nyrkkisääntönä voidaan siis pitää, että jokainen 100 N ulkoisen voiman lisäys kasvattaa pallon lähtönopeutta noin 0,2 m/s.

Valitettavasti ts ei ymmärrä, mihin näitä laskelmia voisi käyttää. Mittareihin minäkin luotin aiemmin. Eräänä heinäkuun aamuna lämpömittari osoitti 30 astetta pakkasta. Ei muuta, kuin villahousut jalkaan, turkki niskaan ja kentälle. Hikoilutti aika tavalla. Se ei sinänsä ihmetyttänyt, hikoilen golfkierroksella usein muutenkin. Mutta miksi muut pelasivat shortseissa? Asian oikea laita paljastui aikanaan. Sen jälkeen en ole mittareihin luottanut. Lasken mieluummin alleni, kuin katson mittariin.

[ts]

B kirjoitti: (3.2.2011 9:39:39)

ts kirjoitti: (3.2.2011 9:27:15)
[ Tässähän saatetaan päästä sittenkin mielenkiintosiin kysymyksiin jos jatketaan asialinjalla.

Onko toinen varren merkitys sittenkin liitetävissä hit pointin ja separation pointin välisiin tapahtumiin ja johtuuko löysällä varrella saadut korkeammat spinniarvot varren notkahdukseen osuman seurauksena?

Tuota olisi hyvä tarkastella suhteessa osuma-arvoihin, viittaan tutkalaitteisiin, lähinnä Trackmaniin. Silloin voidaan tarkastella koko osumageometriaa. Spin-arvot muuttuvat sen kautta ja ne taas voivat hyvinkin muuttua paitsi itse lyönnistä, myös varren ominaisuuksista johtuen.

Ongelma on siinä, että ei taida maailmasta löytyä laitteistoa joka tuolle kohtaa antaisi riittävän tarkaa ja luotettavaa tietoa. Ei meiltä eikä muilta. Joku 30.000fps kamerajärjestelmä 3D ajona voisi tuon tiedon tuottaa, mutta sellaista en tiedä kenelläkään käytössä olevan. Tiedän että sellaisen perään haaveilevat aika isojen yliopistojen tutkijatkin, koska osuma on heillekin vielä iso mysteeri nimenomaan hit pointin ja separation pointin välisten tapahtumien osalta. Voi kun saataisiin edes loftit tietoon noista kahdesta pisteestä.

[B]

ts kirjoitti: (3.2.2011 9:27:15)
[ Tässähän saatetaan päästä sittenkin mielenkiintosiin kysymyksiin jos jatketaan asialinjalla.

Onko toinen varren merkitys sittenkin liitetävissä hit pointin ja separation pointin välisiin tapahtumiin ja johtuuko löysällä varrella saadut korkeammat spinniarvot varren notkahdukseen osuman seurauksena?

Tuota olisi hyvä tarkastella suhteessa osuma-arvoihin, viittaan tutkalaitteisiin, lähinnä Trackmaniin. Silloin voidaan tarkastella koko osumageometriaa. Spin-arvot muuttuvat sen kautta ja ne taas voivat hyvinkin muuttua paitsi itse lyönnistä, myös varren ominaisuuksista johtuen.

[ts]

4par kirjoitti: (3.2.2011 8:23:19)

Jake2 kirjoitti: (2.2.2011 23:01:13)
Mites sitten kun jousivoimaa ei ole ollenkaan? Lapahan kiihtyy vaikka se olisi narun päässä.

Erittäin hyvä kysymys Jake2:lta. Onko varren päätarkoitus estää taakseviennissä lapaa lyömästä golfarin niskaan?

Tässähän saatetaan päästä sittenkin mielenkiintosiin kysymyksiin jos jatketaan asialinjalla.

Onko toinen varren merkitys sittenkin liitetävissä hit pointin ja separation pointin välisiin tapahtumiin ja johtuuko löysällä varrella saadut korkeammat spinniarvot varren notkahdukseen osuman seurauksena?

[B]

tukikone?
Tukivoiman luonne on jäänyt hämäräksi. Voisin kuvitella, että Iron Byron on sen verran robustia tekoa,että voidaan katsoa sen saavuttavan helposti lyönnin taakse valtavan massan. Kuitenkin, kun katselee maila- ja pallotestien tuloksia, ovat lyöntimitat kovinkin inhimllisiä suhteessa käytettyyn lapanopeen. Ja päinvastoin, inhimilliset mitat kovin samankaltaisia suhteessa I.B:iin.

[4par]

Jake2 kirjoitti: (2.2.2011 23:01:13)
Mites sitten kun jousivoimaa ei ole ollenkaan? Lapahan kiihtyy vaikka se olisi narun päässä.

Erittäin hyvä kysymys Jake2:lta. Onko varren päätarkoitus estää taakseviennissä lapaa lyömästä golfarin niskaan?