Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[ts]

Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 13:20:59)
[

Purkaantumista se ’vaakaankin’ on.

Entäs kun kehä loppuu ja menee kurvista suoraan?
Rauta vitosella tuomoinen 14-16 mph pallon lähtönopeus ero.Eli hieman voimatuotollisestikin on merkitystä.

En ymmärrä mitä tarkoitat sanalla ’vaakaan’ mutta mitään pallon lähtösuuntaan tapatuvaa purkaantumista tuossa ei tapahdu. Siksi ei myöskään lavassa tapahdu nopeusmuutosta joka rannekulmien vuoksi välittyisi palloon.

[Näprääjä]

ts kirjoitti: (4.2.2011 12:22:23)

Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 12:09:28)
[

Ranne kulmat purkaantuvat ’kokonaan’ vasta osuman jälkeen, kyllä.

Rannekulmat eivät esim Hoganilla ja Sneadilla purkautuneet liikesuunnan mukaisesti lainkaan edes osuman aikana tai ennen sitä. Se mitä nähtiin hitaiden kameroiden johdosta swingissä tapahtuvan, tapahtuukin paljon myöhemmin.

Enkä ole kuullut, että kysisillä herroilla olisi ollut pituuden suhteen ongelmia.

Toinen rannekulmien purkaantumiseen liittyvä myytti syntyy siitä, kun kyynärvarren asento kääntyy 90 astetta osumaan tultaessa. Se mikä face on kuvassa näkyy kulmien purkkantumisena kohdesuuntaan dsw:n puolivälissä, onkin liikettä 90 astetta poikittain kohdelinjaan osumassa.

Tuo purkautuminen on välttämätöntä jotta lapa yltäisi palloon asti, mutta voimantuotollisesti siitä ei saada mitään lisää. Sen säilyttämisestä pitkään kylläkin, koska rotaation kehä saadaan pidettyä pienenä ja samlaa energialla sillin suurempaan nopeuteen.

Purkaantumista se ’vaakaankin’ on.

Entäs kun kehä loppuu ja menee kurvista suoraan?
Rauta vitosella tuomoinen 14-16 mph pallon lähtönopeus ero.Eli hieman voimatuotollisestikin on merkitystä.

[ts]

Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 12:09:28)
[

Ranne kulmat purkaantuvat ’kokonaan’ vasta osuman jälkeen, kyllä.

Rannekulmat eivät esim Hoganilla ja Sneadilla purkautuneet liikesuunnan mukaisesti lainkaan edes osuman aikana tai ennen sitä. Se mitä nähtiin hitaiden kameroiden johdosta swingissä tapahtuvan, tapahtuukin paljon myöhemmin.

Enkä ole kuullut, että kysisillä herroilla olisi ollut pituuden suhteen ongelmia.

Toinen rannekulmien purkaantumiseen liittyvä myytti syntyy siitä, kun kyynärvarren asento kääntyy 90 astetta osumaan tultaessa. Se mikä face on kuvassa näkyy kulmien purkkantumisena kohdesuuntaan dsw:n puolivälissä, onkin liikettä 90 astetta poikittain kohdelinjaan osumassa.

Tuo purkautuminen on välttämätöntä jotta lapa yltäisi palloon asti, mutta voimantuotollisesti siitä ei saada mitään lisää. Sen säilyttämisestä pitkään kylläkin, koska rotaation kehä saadaan pidettyä pienenä ja samlaa energialla sillin suurempaan nopeuteen.

[Näprääjä]

ts kirjoitti: (4.2.2011 11:31:19)

Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 10:55:20)

ts kirjoitti: (4.2.2011 10:29:41)

Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 10:17:45)
Tuon pohjalta on ilmeistä että pallokontaktin aikaa kasvattamalla päästään parhaiten suurempiin pallon nopeuksiin.

Jossain vaiheessa kun swingitutkimuksia erilaisilta tahoilta etsin osui silmään juurikin kontaktiajan pituus, josta kovin vähän on aineistoa ollut julkisuudessa. Julkaisussa puhuttiin jotain juuri esim Hoganin ja muutamien muiden kyvystä ’pitkään osumaan’ eli että saivat pallon viipymään lavassa monia muita pelaajia pidemmän ajan. Enempää en asiasta ole perillä, enkä tähän hätään juttua uudelleen löytänyt, mutta ymmärtääkseni saattaisi hyvinkin liittyä juuri osuman tukemiseen ja mailan hidastumisen vastustamiseen swingissä. Eli pystyivät teknisellä suorituksella saamaan aikaiseksi saman kuin mihin trampoliiniefektillä draivereissa pyrittiin ennen rajoituksia.

Pystysuuntaisesti kiihtyvyytää osumassa lisätään ’tuealla’ oikea käsi. Vaakasuuntaiseti kiihtyvyyttä osumassa lisätään pitämällä gripin pää liikeessä läpi osuman vaikka samanaikaisesti rannekulmat ’suoristuvat’. Jos vaaka suuntainen liike on oikea niin grippi ei vastusta vasenta kättä ’lainkaan’ vaan asemoituu oikeaan kohtaan.

Tuossapa pari myyttiä taas murrettavaksi.

Pystysuuntaista kiihtyvyyttä ei ole havaittavissa, vaan kaikki liike tuossa tapahtuu varsin vaakatasossa tai ainakin kehän suuntaisena ilman kulmamuutoksia.

Rannekulmat purkaantuvat vasta osuman jälkeen, eli pelaaja ei ’väännä’ kiihtyvyyttä lapaan osumaan tullessaan. Rannekulmien purkaantumista tapahtuu ulnaari deviaation suuntaan toki, muta sen vaikutus lavan nopeuteen on oman käsitykseni mukaan erittäin vähäinen.

Jos pelaajat ymmärtäisivät tuon jälkimmäisen kappaleen ja pääsisivät irti lavan kiihdyttämisen ajatuksesta, koko maailman keskimääräinen händäri putoaisi noin 10 pykälää. Niin suuri on se mileikuvavirhe ollut.

Pystysuunnassa tosiaan tuetaan ettei saavutettu kiihtyvyys putoaisi, suurissa nopeuksissa. Ja suurissa nopeuksissa Ilman palloa ei tuota kiihtyvyyttä ole mutta pienissä nopeuksissa kyllä.

Ranne kulmat purkaantuvat ’kokonaan’ vasta osuman jälkeen, kyllä.

Ajatuksen pois jättö lavan kiihtdyttämisestä istuu kyllä pituus suunnan kontrollia vaativaan lyöntiin, suurin osahan näin menee. Tosin monet pelaavat maksimi mitoilla tekniikan suhteen.
Jos suurinta pallon vauhtia halutaan on kuitenkin lavan kiihtymisen maksimi ajoitettava osumaan.

[ts]

Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 10:55:20)

ts kirjoitti: (4.2.2011 10:29:41)

Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 10:17:45)
Tuon pohjalta on ilmeistä että pallokontaktin aikaa kasvattamalla päästään parhaiten suurempiin pallon nopeuksiin.

Jossain vaiheessa kun swingitutkimuksia erilaisilta tahoilta etsin osui silmään juurikin kontaktiajan pituus, josta kovin vähän on aineistoa ollut julkisuudessa. Julkaisussa puhuttiin jotain juuri esim Hoganin ja muutamien muiden kyvystä ’pitkään osumaan’ eli että saivat pallon viipymään lavassa monia muita pelaajia pidemmän ajan. Enempää en asiasta ole perillä, enkä tähän hätään juttua uudelleen löytänyt, mutta ymmärtääkseni saattaisi hyvinkin liittyä juuri osuman tukemiseen ja mailan hidastumisen vastustamiseen swingissä. Eli pystyivät teknisellä suorituksella saamaan aikaiseksi saman kuin mihin trampoliiniefektillä draivereissa pyrittiin ennen rajoituksia.

Pystysuuntaisesti kiihtyvyytää osumassa lisätään ’tuealla’ oikea käsi. Vaakasuuntaiseti kiihtyvyyttä osumassa lisätään pitämällä gripin pää liikeessä läpi osuman vaikka samanaikaisesti rannekulmat ’suoristuvat’. Jos vaaka suuntainen liike on oikea niin grippi ei vastusta vasenta kättä ’lainkaan’ vaan asemoituu oikeaan kohtaan.

Tuossapa pari myyttiä taas murrettavaksi.

Pystysuuntaista kiihtyvyyttä ei ole havaittavissa, vaan kaikki liike tuossa tapahtuu varsin vaakatasossa tai ainakin kehän suuntaisena ilman kulmamuutoksia.

Rannekulmat purkaantuvat vasta osuman jälkeen, eli pelaaja ei ’väännä’ kiihtyvyyttä lapaan osumaan tullessaan. Rannekulmien purkaantumista tapahtuu ulnaari deviaation suuntaan toki, muta sen vaikutus lavan nopeuteen on oman käsitykseni mukaan erittäin vähäinen.

Jos pelaajat ymmärtäisivät tuon jälkimmäisen kappaleen ja pääsisivät irti lavan kiihdyttämisen ajatuksesta, koko maailman keskimääräinen händäri putoaisi noin 10 pykälää. Niin suuri on se mileikuvavirhe ollut.

[Näprääjä]

ts kirjoitti: (4.2.2011 10:29:41)

Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 10:17:45)
Tuon pohjalta on ilmeistä että pallokontaktin aikaa kasvattamalla päästään parhaiten suurempiin pallon nopeuksiin.

Jossain vaiheessa kun swingitutkimuksia erilaisilta tahoilta etsin osui silmään juurikin kontaktiajan pituus, josta kovin vähän on aineistoa ollut julkisuudessa. Julkaisussa puhuttiin jotain juuri esim Hoganin ja muutamien muiden kyvystä ’pitkään osumaan’ eli että saivat pallon viipymään lavassa monia muita pelaajia pidemmän ajan. Enempää en asiasta ole perillä, enkä tähän hätään juttua uudelleen löytänyt, mutta ymmärtääkseni saattaisi hyvinkin liittyä juuri osuman tukemiseen ja mailan hidastumisen vastustamiseen swingissä. Eli pystyivät teknisellä suorituksella saamaan aikaiseksi saman kuin mihin trampoliiniefektillä draivereissa pyrittiin ennen rajoituksia.

Pystysuuntaisesti kiihtyvyytää osumassa lisätään ’tuealla’ oikea käsi. Vaakasuuntaiseti kiihtyvyyttä osumassa lisätään pitämällä gripin pää liikeessä läpi osuman vaikka samanaikaisesti rannekulmat ’suoristuvat’. Jos vaaka suuntainen liike on oikea niin grippi ei vastusta vasenta kättä ’lainkaan’ vaan asemoituu oikeaan kohtaan.

[ts]

Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 10:17:45)

Tuon pohjalta on ilmeistä että pallokontaktin aikaa kasvattamalla päästään parhaiten suurempiin pallon nopeuksiin.

Jossain vaiheessa kun swingitutkimuksia erilaisilta tahoilta etsin osui silmään juurikin kontaktiajan pituus, josta kovin vähän on aineistoa ollut julkisuudessa. Julkaisussa puhuttiin jotain juuri esim Hoganin ja muutamien muiden kyvystä ’pitkään osumaan’ eli että saivat pallon viipymään lavassa monia muita pelaajia pidemmän ajan. Enempää en asiasta ole perillä, enkä tähän hätään juttua uudelleen löytänyt, mutta ymmärtääkseni saattaisi hyvinkin liittyä juuri osuman tukemiseen ja mailan hidastumisen vastustamiseen swingissä. Eli pystyivät teknisellä suorituksella saamaan aikaiseksi saman kuin mihin trampoliiniefektillä draivereissa pyrittiin ennen rajoituksia.

[Näprääjä]

PG kirjoitti: (3.2.2011 10:15:18)
…Lapaan vaikuttavan ulkoisen voiman pallolle antama lisänopeus saadaan yhdistämällä tutut kaavat F = ma ja a = v/t, jossa a = nopeuden muutos ajassa t. Siis F = m*v/t, josta v = Ft/m. Massana m pitää käyttää lavan ja pallon yhteismassaa, koska pallokontaktissa F vaikuttaa samanaikaisesti sekä lapaan, että palloon. Jos F = 100 N, m = 0,25 kg ja t = 0,0005 s, on v = 0,2 m/s. Nyrkkisääntönä voidaan siis pitää, että jokainen 100 N ulkoisen voiman lisäys kasvattaa pallon lähtönopeutta noin 0,2 m/s.
…

Tuon pohjalta on ilmeistä että pallokontaktin aikaa kasvattamalla päästään parhaiten suurempiin pallon nopeuksiin.
Pehmeitä palloja on jo aika kauan ollut pidentämään tuota aikaa joillekin pelaajille.
Varsien kohdalla ’löysä’ varsi antaa lisä metrejä tiettyyn rajaan asti. Tuo raja määräytyy osuma hetken kiihtyvyys voimista ei lavan nopeudesta.
Swingin osalta tässä ketjussa FDS jo mainitsikin että usein alakuolokohta on yli puoli metriä liian aikaisessa.

[ts]

B kirjoitti: (3.2.2011 23:44:17)
[
Olisikin aika saada uutta tutkimustietoa julki. Tulosten soveltamisessa on muuten vastuu aina soveltajilla. Jos tutkimus on kirjoitettu normaaliin tieteelliseen kaavaan, sitä pitää vaan osata lukea ja tulkita.

Mites se nyt oli sen Newtonin ja hitausmomentin osalta?

[fukke diise saisse]

B kirjoitti: (3.2.2011 23:44:17)
Olisikin aika saada uutta tutkimustietoa julki. Tulosten soveltamisessa on muuten vastuu aina soveltajilla. Jos tutkimus on kirjoitettu normaaliin tieteelliseen kaavaan, sitä pitää vaan osata lukea ja tulkita. Tässä nyt toki ei ole ymmärtääkseni oltu tekemässä svingimallinnusta. PG on ansiokkaasti laskenut aiheeseen liittyviä fysikaalisia komponentteja, että saataisi suuruusluokat selville. Toivottavasti kukaan ei ole lähtenyt Viroon teettämään ranteiden luudutuksia sen innoitamana.

Olen samaa mieltä, että PG on ansiokkaasti esitellyt kaavojaan ja hyvä että suuruusluokat ovat selvinneet myös niille, joille se aiemmin on ollut hämärän peitoissa.

Mitä tulee svingimallinnukseen, sitä ei ole tehnyt tässä ketjussa kukaan. Katsopa alkuperäistä viestiä niin aika hyvin on pysytty mailanpään hidastumisessa, siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen seurauksista, mistä kysyjä halusi faktoja ja tulkintoja.

Asiallisuuksissakin on pysytty, vaikka nimimerki B parhaansa mukaan yrittää piikitellä ts:ää tuomatta keskusteluun mitään lisäarvoa.

[B]

ts kirjoitti: (3.2.2011 23:03:55)

fukke diise saisse kirjoitti: (3.2.2011 22:51:22)

PG kirjoitti: (3.2.2011 21:22:45)
Monimutkaisten asioiden pelkistämien kannattaa. Saadaan kotikonstein edes jotain irti.

Monimutkaisia asioita pelkistämällä luotiin aikanaan 2-vartinen heilurimalli, jossa todettiin, että ihmisellä on yksi käsi, koska kahden käden huomiointi on liian vaikeaa. Sitten tehtiin laskutoimituksia ja oltiin tyytyväisiä.

Jossa kaiken lisäks voimantuoton akseli oli 90 astetta väärässä kulmassa 😉

Olisikin aika saada uutta tutkimustietoa julki. Tulosten soveltamisessa on muuten vastuu aina soveltajilla. Jos tutkimus on kirjoitettu normaaliin tieteelliseen kaavaan, sitä pitää vaan osata lukea ja tulkita. Tässä nyt toki ei ole ymmärtääkseni oltu tekemässä svingimallinnusta. PG on ansiokkaasti laskenut aiheeseen liittyviä fysikaalisia komponentteja, että saataisi suuruusluokat selville. Toivottavasti kukaan ei ole lähtenyt Viroon teettämään ranteiden luudutuksia sen innoitamana.

[ts]

fukke diise saisse kirjoitti: (3.2.2011 22:51:22)

PG kirjoitti: (3.2.2011 21:22:45)
Monimutkaisten asioiden pelkistämien kannattaa. Saadaan kotikonstein edes jotain irti.

Monimutkaisia asioita pelkistämällä luotiin aikanaan 2-vartinen heilurimalli, jossa todettiin, että ihmisellä on yksi käsi, koska kahden käden huomiointi on liian vaikeaa. Sitten tehtiin laskutoimituksia ja oltiin tyytyväisiä.

Jossa kaiken lisäks voimantuoton akseli oli 90 astetta väärässä kulmassa 😉

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (3.2.2011 21:22:45)
Monimutkaisten asioiden pelkistämien kannattaa. Saadaan kotikonstein edes jotain irti.

Monimutkaisia asioita pelkistämällä luotiin aikanaan 2-vartinen heilurimalli, jossa todettiin, että ihmisellä on yksi käsi, koska kahden käden huomiointi on liian vaikeaa. Sitten tehtiin laskutoimituksia ja oltiin tyytyväisiä.

Myöhemmin on todettu, että tämän pelkistämisen takia koko golfsvingin tutkimus harhautui vuosikymmeniksi syvälle metsään ja on aiheuttanut mittaamatonta tuskaa monelle kehityksensä kanssa painivalle golffaajalle. Minea B ei ole niistä viimeinen, Toni H on jo perstuntumalla ja Hippu lähtee samaan putkeen parin vuoden sisällä.

[PG]

ts kirjoitti: (3.2.2011 20:55:11)
Nyt sain tuon lehden eteeni ja olet aivan oikeassa. Tuossa ei ole kyse 2D-harhasta vaan kameravirheestä. Käytetty vahingossa kameraa joka piirtää pikselit riveittäin ja tuossa lopputulos.

Jos etutaipuma on aina pieni ja esiintyy suurimmillaan aina klo 8, niin silloin ei tule hajontaa potkun takia. Eikö svingejä kuitenkin ole montaa eri sorttia? Sen takia olen spekuloinut eri mahdollisuuksilla, mutta en ole väittänyt varsinaisesti mitään, enkä väitä edelleenkään mitään.

Kun vaihdoin vuosi sitten teräsvartiset regut grafiittivartisiin lighteihin, lyönnit pitenivät 20 m. Tosin loftit eivät olleet samat, niillä on oma osuutensa asiassa, jota en ole tutkinut. Tarkkuudessa en ole huomannut eroa, yhtä epätarkkoja lyöntejä kuin ennenkin. Tuntuu siltä, että sain vahingossa (regut piti ottaa) minulle sopivat mailat. Hyvä vaihtokauppa.

[Jake2]

ts kirjoitti: (3.2.2011 20:55:11)
Nyt sain tuon lehden eteeni ja olet aivan oikeassa. Tuossa ei ole kyse 2D-harhasta vaan kameravirheestä. Käytetty vahingossa kameraa joka piirtää pikselit riveittäin ja tuossa lopputulos.

Tuo kuulostaa uskottavalta. Vastaavia olen nähnyt monta kertaa. Tarkoittaa siis myös sitä että oikeasti kädet on vielä hieman pidemmällä kun lapa on siellä missä se kuvassa on.

Sitäpaitsi etutaipumalla ennen osumaa pitäisi olla hidastava vaikutus mailanpäähän. Mahdollinen nopeutuma voisi tulla siitä että takataipumaa purkautuu ennen osumaa.

[PG]

fukke diise saisse kirjoitti: (3.2.2011 20:24:34)
Samalla tavoin voit laskea jousella nopeuden lisäyksen esim. jousen kiinnityskohdan (vaikka kädet) suhteen. Jos jousen kiinnityskohta antaa periksi, se vaikuttaa ilman muuta kokonaisuuteen. Ei svingissä voida tehdä sellaista olettamusta, että kädet on varren potkaisun ajaksi valettu betoniin …… tai voidaan mutta mitä se palvelee???

Kaikenlaisia olettamuksia voidaan tehdä. Valamalla kädet betoniin, saadaan suurin mahdollinen nopeuden lisäys, sitähän laskettiin. Yleinen tasoliike on etenevän liikkeen ja pyörimisliikkeen yhdistelmä. Maila on tällaisessa liikkeessä. Hetkellä t grippipää kulkee tietyllä nopeudella vA johonkin suuntaan ja suorana oletetun varren toinen pää taas omalla nopeudellaan vB johonkin toiseen suuntaan. vB = vA + vB/A, jossa vB/A on pisteen B nopeus pisteen A suhteen.Tämä yhtälö on vektoriyhtälö. Lisäksi tulee varren taipuminen, joka siirtää lavan svingitasossa ajassa delta t pisteestä B pisteeseen B’. Varren AB kulmanopeus hetkellä t on (vB/A)/(rB/A), jossa rB/A on varren pituus jne. Monimutkaisten asioiden pelkistämien kannattaa. Saadaan kotikonstein edes jotain irti.

[ts]

PG kirjoitti: (3.2.2011 20:07:46)

ts kirjoitti: (3.2.2011 19:16:11)
Mutta mietis nyt edelleen hieman sitä etutaipuman ja alataipuman suhdetta että miltä alataipuma saa kuvan näyttämään.

Oli mukava virkistää vanhoja deskriptiivisen geometrian taitoja. Sekä kavaljeeriperspektiivissä että Mongen projektioina tulos oli sama: valtavalta etutaipumalta näyttävä taipuma näytti valtavalta etutaipumalta ja olematon alataipuma näytti edelleen olemattomalta alapaipumalta. Oli tuostakin kurssista sentään jotain hyötyä ;).

Nyt sain tuon lehden eteeni ja olet aivan oikeassa. Tuossa ei ole kyse 2D-harhasta vaan kameravirheestä. Käytetty vahingossa kameraa joka piirtää pikselit riveittäin ja tuossa lopputulos.

Katselepas netistä swing visionin haulla vaikka videoita ja pysäyttele niitä vähän ennen osumaa niin näet paremmalla teknolgialla tallennetuja otoksia.
Tuossa yksi hyvä esimerkki Tigerin osumaan tulosta.

[B]

ts kirjoitti: (3.2.2011 20:46:07)
voit alkaa perehtymään aiheeseen hieman paremmin.

’..is a measure of an object’s resistance to changes to its rotation.’
Tässä sama mitä kirjoitin, jos ymmärrät englantia paremmin.

[ts]

B kirjoitti: (3.2.2011 20:06:37)

ts kirjoitti: (3.2.2011 19:53:25)

Mitäs jos sä koittasit kirjottaa edes yhden asiallisen viestin?

Kerro missä kohti tuossa olen väärässä?

Newtonin mukaan inertia ei jarruta kappaletta. Ei tosin kiihdytäkään, mikä on sääli.

Voi herra isä, että vallan noin pihalla on herra B.
Tuosta voit alkaa perehtymään aiheeseen hieman paremmin.

Toki on sekin mahdollisuus, että olet seingin tapahtumista niin kuutamolla, että et osaa sitä tuohon liittää. Siinä et toki ole yksin ja pikemminkin uhri kuin syyllinen.

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (3.2.2011 17:47:29)
Fysiikan peruskaavat ovat todellakin syöpyneet rom- muistiini, mutta tarkoitatko, että en osaa niitä soveltaa? Tarkoitatko, että nopeutta, kiihtyvyyttä ja voimaa ei voida käsitellä kokonaisuuden osina? Täytyy aina tarkastella koko kokonaisuutta yhdellä kertaa? Tarkoitatko, että auton keskinopeuden laskemiseksi ei riitä pelkästään tieto matkan pituudesta ja siihen käytetystä ajasta? Täytyy tietää lisäksi auton teho ja muut ominaisuudet tarkasti? Pitää tuntea kuljettajan jalkaterien asento, nivelpisteet ja miten ne liikkuvat ajon aikana jne?

Jos käytetään esimerkkinä auton keskinopeuden laskemista, niin täytyy muistaa, että mainitsemillasi tiedoilla sen voi laskea vain maapallon pinnan suhteen. Et kuitenkaan esim. auringon suhteen

Samalla tavoin voit laskea jousella nopeuden lisäyksen esim. jousen kiinnityskohdan (vaikka kädet) suhteen. Jos jousen kiinnityskohta antaa periksi, se vaikuttaa ilman muuta kokonaisuuteen. Ei svingissä voida tehdä sellaista olettamusta, että kädet on varren potkaisun ajaksi valettu betoniin …… tai voidaan mutta mitä se palvelee???

[PG]

ts kirjoitti: (3.2.2011 19:16:11)
Mutta mietis nyt edelleen hieman sitä etutaipuman ja alataipuman suhdetta että miltä alataipuma saa kuvan näyttämään.

Oli mukava virkistää vanhoja deskriptiivisen geometrian taitoja. Sekä kavaljeeriperspektiivissä että Mongen projektioina tulos oli sama: valtavalta etutaipumalta näyttävä taipuma näytti valtavalta etutaipumalta ja olematon alataipuma näytti edelleen olemattomalta alapaipumalta. Oli tuostakin kurssista sentään jotain hyötyä ;).

[B]

ts kirjoitti: (3.2.2011 19:53:25)

Mitäs jos sä koittasit kirjottaa edes yhden asiallisen viestin?

Kerro missä kohti tuossa olen väärässä?

Newtonin mukaan inertia ei jarruta kappaletta. Ei tosin kiihdytäkään, mikä on sääli.

[ts]

B kirjoitti: (3.2.2011 19:39:25)

ts kirjoitti: (3.2.2011 17:56:10)

B kirjoitti: (3.2.2011 17:24:36)

Tuossa fukken tekstissä korostuu jousienergia käsiä hidastavan elementtinä. Eiköhän oleellinen elementti ole kuitenkin tuo lavan liike-energian kasvatus. tai jos voimista puhutaan, niin lavan kiihtyvyys.

Vai oliskohan se oikea elementti hitausmomentti. Lavan siirtyessä kauemmas kehällä, hitausmonentti vaikuttaa käsiin. Tuota hidastavaa voimaa vastaan voidaan sitten taas taistella koko vartalon lihastyöllä ja juuri tästä on kyse.

Luepa se Newtonisi uudelleen.

Mitäs jos sä koittasit kirjottaa edes yhden asiallisen viestin?

Kerro missä kohti tuossa olen väärässä?

[B]

ts kirjoitti: (3.2.2011 17:56:10)

B kirjoitti: (3.2.2011 17:24:36)

Tuossa fukken tekstissä korostuu jousienergia käsiä hidastavan elementtinä. Eiköhän oleellinen elementti ole kuitenkin tuo lavan liike-energian kasvatus. tai jos voimista puhutaan, niin lavan kiihtyvyys.

Vai oliskohan se oikea elementti hitausmomentti. Lavan siirtyessä kauemmas kehällä, hitausmonentti vaikuttaa käsiin. Tuota hidastavaa voimaa vastaan voidaan sitten taas taistella koko vartalon lihastyöllä ja juuri tästä on kyse.

Luepa se Newtonisi uudelleen.

[ts]

PG kirjoitti: (3.2.2011 19:00:01)

ts kirjoitti: (3.2.2011 18:41:17)
Mutta siis oikeesti tuota etutaipumaa ei juurikaan esiinny. Ei ainakaan sellaista määrää, että sillä jotain saavutettaisiin jousivoimana.

Oletko sitä mieltä, että jos todellisuudessa varsi olisi taipunut osumaan tultaessa tuon vähintään 20 cm, niin sillä olisi saavutettu jotain jousivoimana?

Jos se samaan aikaan on hukattu varren läpään nopeudesta, niin eipä tuo lavan nopeus juurikaan todellisuudessa uskoakseni ole kasvanut. Mutta 20cm taipumalla varsi todennäköisesti olisi jo poikki ja kaikki josuvioimat menetetty. Lentäisköhän se pallo sillon yhtä pitkälle….

Mutta mietis nyt edelleen hieman sitä etutaipuman ja alataipuman suhdetta että miltä alataipuma saa kuvan näyttämään.