Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[Rauski1]

Nyt täällä aletaan olemaan jollain hehtarilla asian suhteen. Heitänpä vielä yhden ajatuksen: veto vai lyönti? Ajatelaan asiaa ns kahdella autolla peräänajon kannalta, milloin vahingot ovat suurimmat (milloin energia siirtyy pahimpiin muodonmuutoksiin)? Edellä oleva auto ei paina jarrua ja peräänajo tapahtuu? Edellä olevalla autolla on jarrut lukossa ja peräänajo tapahtuu? Takana tuleva auto pyrkii kiihdyttämään osuman aikana edellä oleva auto pitää jarrua pohjassa tai ei pidä? Missä on suurin kontaktiaika jolloin energia siirtyy kohteeseen tai muodonmutokseen? Kysmys on hyvin pitkälti juuri kontaktiajan pituudesta jolloin energiaa siirtyy kohteeseen (siis palloon) ja siitä että pelaaja osumaan tullessaan yrittää mailanpään hidastumisesta huolimatta lisätä vartalonkierrolla ja tukipisteiden periksiantamattomuudella lisätä kontaktiaikaa jotta se energia sinne palloon siirtyy mahdollisimman pitkän aikaa. Jos tukipisteet (mikä tahansa niistä) antaa periksi (antaa varmasti), mutta kyse on siitä kuinka paljon ja millaisella teknisellä swingisuorituksella.

Tuupparin löysä grippi ja löysä huitaisu verrattuna todellla tiukkaan ammattilsien tekemään swingiin jossa on sekä rentoutta mailanpään nopeuden kasvattamiseksi, että tiukkuutta tukipisteiden osalta tuottanee aika erilaisen lopputuloksen vaikka mailanpään nopeus ennen osumaa olisi edes samalla hehtaarilla. Ei siis ole helppoa. Sanoisin jopa että lihaskäskytys swingin eri vaihessa saattaa olla avainasemassa tässä asiassa.

[PG]

4par kirjoitti: (11.2.2011 16:02:14)
Pitäisköhän sitä lapaakin kiihdyttää?

No sieltähän se tuli. Ulkoinen voima joutuu kiihdyttämään paitsi palloa, myös lapaa. Pallolle tuleva osa on (pallon massa)/(pallon ja lavan yhteinen massa). Esim 440 N voima lisää pallon vauhtia niin kuin ennenkin on laskettu eli määrällä 440 Nx0,0005 s/(200g + 46 g) = 2,00 mph. (Kaava v = Ft/(m1+m2)).

Tätä asiaa kannattaa kuitenkin tarkastella alusta lähtien eli voiman ja vastavoiman näkökulmasta. Otan numeerisen esimerkin.

1. Ilman ulkoista voimaa, lapa 110 mph -> 75,5 mph =>pallo 150 mph
2. Ulkoinen 440 N voima, lapa 110 mph -> 77,5 mph => pallo 152 mph
Kummassakin tapauksessa pallo vaikuttaa lapaan samalla voimalla, jolla lapa vaikuttaa palloon. Lavan nopeuden muutos on 1. tapauksessa 34,5 mph ja 2. tapauksessa 32,5 mph.
1. tapauksessa pallon ei tarvitse vastustaa muuta voimaa, kuin lavan ”massavoimaa” = 0,2 kgx34,5 mph/0,0005 s = 6168 N, joka on siis sama kuin pallon massavoima = 0,046 kgx150 mph/0,0005 s = 6168 N.

2. tapauksessa pallon tulee vastustaa sekä lavan massavoimaa, että ulkoista 440 N voimaa. Lavan nopeuden muutos on 2 mph pienempi, kuin 1. tapauksessa. Siksi lavan massavoimakin on pienempi ja se on 0,2 kgx32,5 mph/0,0005 s = 5810 N. Pallon nopeuden muutokseen 0-> 152 mph tarvitaan nyt voima 0,046 kgx152mph/0,0005 s = 6250 N. Se otetaan irti lavan massavoimasta + ulkoisesta voimasta. Pallo vaikuttaa lapaan 6250 N voimalla ja lapa palloon 5810 N + 440 N = 6250 N voimalla. Ulkoisesta 440 N voimasta tulee hyötykäyttöön m2/(m1+m2)- osa, nyt vajaa viidennes, 82 N. Puolen millisekunnin aikana voi liike-energiaa mennä hukkaan paljonkin, mutta voiman ja vastavoiman lakiin se ei vaikuta. Se pätee aina.

Huom 1. Jos ulkoinen voima vähentää mailanpään hidastumista määrällä x, niin pallon vauhti lisääntyy samalla määrällä x edellyttäen, että COR pysyy samana (mikä ettei pysyisi).
Huom 2. ”Massavoima” ei ole virallinen termi. Toivottavasti tässä yhteydessä enemmän selvittää, kuin sekoittaa.

[ts]

4par kirjoitti: (11.2.2011 16:02:14)
Pitäisköhän sitä lapaakin kiihdyttää?

Aivan varmasti ei!

Eikös se nyt jo riitä että sitä on miljoonat ihmiset yrittäny vuosikymmeniä päätyen tasoituksen keskiarvoon 26 miehillä.

Tuo jos joku on nimenomaan koko ongelman alku ja juuri!!!

[4par]

Pitäisköhän sitä lapaakin kiihdyttää?

[PG]

Olen puhunut ulkoisesta voimasta, varren kautta välittyvästä voimasta ja varsivoimasta samaa tarkoittaen. Selvennän vielä: Ulkoinen voima kohdistuu lapaan.

[PG]

Vaihdan sittenkin kysymykseni alkuperäiseen: Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta kiihdyttää palloa? Näin se tosiasiassa on, tuntuu miltä hyvänsä.

[PG]

B kirjoitti: (11.2.2011 9:11:14)

PG kirjoitti: (11.2.2011 8:11:54)
Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta tuntuu kiihdyttävän palloa? Kyllä koko ulkoinen voima kiihdyttää, mutta vain 1/5…1/6 siitä tulee hyödynnetyksi. Pienenä vinkkinä – kyse on voiman ja vastavoiman laista.

Huutokauppa jatkuu.
Kaksoisheilurin ylämassa pyrkii hidastumaan alamassan kiihtyessä ja sen hidastuvuuden voittamiseksi täytyy ponnistella ennenkuin alamassaa saadaan kovempaan vauhtiin?

No tosta mä en ymmärtäny yhtään mitään :-(. Pitää keskittyä siihen puoleen millisekuntiin.

[B]

PG kirjoitti: (11.2.2011 8:11:54)
Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta tuntuu kiihdyttävän palloa? Kyllä koko ulkoinen voima kiihdyttää, mutta vain 1/5…1/6 siitä tulee hyödynnetyksi. Pienenä vinkkinä – kyse on voiman ja vastavoiman laista.

Huutokauppa jatkuu.
Kaksoisheilurin ylämassa pyrkii hidastumaan alamassan kiihtyessä ja sen hidastuvuuden voittamiseksi täytyy ponnistella ennenkuin alamassaa saadaan kovempaan vauhtiin?

[PG]

fukke diise saisse kirjoitti: (11.2.2011 2:29:38)

ts kirjoitti: (10.2.2011 23:31:23)

B kirjoitti: (10.2.2011 23:24:27)

PG kirjoitti: (10.2.2011 13:09:30)
Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta kiihdyttää palloa? Tälle on looginen selitys. Annan lukijoille tilaisuuden miettiä.

No , vedän hatusta: Jousi ottaa omansa eikä ehdi purkaa potentiaaliaan ennen pallon pakenemista paikalta?

Vaiko niin, että varsi joustaa osuman vaikutuksesta sitä enemmän, mitä suurempi voima sen kautta välittyy?

Vaiko molemmat edelliset ja sen lisäksi tarvitaan voimaa differentiaalisesti kasvavan ilmanvastuksen voittamiseen.

Hyviä hatusta vetoja… mutta ei sinne päinkään :-(. Tarkennan vielä kysymystäni: Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta tuntuu kiihdyttävän palloa? Kyllä koko ulkoinen voima kiihdyttää, mutta vain 1/5…1/6 siitä tulee hyödynnetyksi. Pienenä vinkkinä – kyse on voiman ja vastavoiman laista.

[fukke diise saisse]

ts kirjoitti: (10.2.2011 23:31:23)

B kirjoitti: (10.2.2011 23:24:27)

PG kirjoitti: (10.2.2011 13:09:30)
Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta kiihdyttää palloa? Tälle on looginen selitys. Annan lukijoille tilaisuuden miettiä.

No , vedän hatusta: Jousi ottaa omansa eikä ehdi purkaa potentiaaliaan ennen pallon pakenemista paikalta?

Vaiko niin, että varsi joustaa osuman vaikutuksesta sitä enemmän, mitä suurempi voima sen kautta välittyy?

Vaiko molemmat edelliset ja sen lisäksi tarvitaan voimaa differentiaalisesti kasvavan ilmanvastuksen voittamiseen.

[ts]

B kirjoitti: (10.2.2011 23:24:27)

PG kirjoitti: (10.2.2011 13:09:30)
Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta kiihdyttää palloa? Tälle on looginen selitys. Annan lukijoille tilaisuuden miettiä.

No , vedän hatusta: Jousi ottaa omansa eikä ehdi purkaa potentiaaliaan ennen pallon pakenemista paikalta?

Vaiko niin, että varsi joustaa osuman vaikutuksesta sitä enemmän, mitä suurempi voima sen kautta välittyy?

[B]

PG kirjoitti: (10.2.2011 13:09:30)
Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta kiihdyttää palloa? Tälle on looginen selitys. Annan lukijoille tilaisuuden miettiä.

No , vedän hatusta: Jousi ottaa omansa eikä ehdi purkaa potentiaaliaan ennen pallon pakenemista paikalta?

[PG]

Energiaperiaatteen mukaan mailanpään nopeus hidastuu osuman aikana sitä enemmän, mitä puhtaampi osuma on. Ketjun alussa B huomauttikin osuvasti, että hutilyönnissä nopeus putoaa vähiten. Huonossa osumassa energiaa välittyy palloon huonosti. Välittymättä jäänyt osa ei silti välttämättä näy mailanpään vauhdin hidastumisen vähentymisenä. Huono osuma voi kuluttaa myös mailanpään energiaa ja mailanpää hidastuu sitä kautta. Myös ulkoinen voima – mikäli sellaista peliin onnistuu saamaan – vähentää mailanpään hidastumista. Luku erikseen on duffilyönnit, joissa osa energiasta siirtyy mattoon tai maahan.

Kuinka suuri draiverin mailanpään hidastuminen korkeintaan voi olla?

COR- arvolla 0,83 pallo irtoaa lavasta suurimmalla mahdollisella sallitulla nopeudella lapaan nähden. Tällaisessa lyönnissä osuman tulee olla puhdas. Voidaan hyvällä syyllä olettaa, että energiahäviö osumassa menee tällöin lähinnä vain lämmön tuottamiseen, joka vähentää pallon nopeuden 83%:iin siitä, mikä se teoriassa olisi ilman häviötä. Spinni kuluttaa myös jonkin verran suoraviivaisen liikkeen energiaa, joten aivan COR- arvoon 0,83 ei päästä puhtaalla osumallakaan.

Ihan huvikseni ilman hyötytarkoitusta pyörittelin kirjaimia, numeroita ja muutamaa erikoismerkkiä nojautuen energiaperiaatteeseen, jossa oletin energiaa kuluvan vain COR- arvon määrän mukaisesti. Ne päätyivät tällaiseen asentoon:

p = [1 – (-qxCOR + neliöjuuri(q^2x(COR^2 – 1) +1))/(1+q)]*100%

p = mailanpään hidastumisprosentti hyvässä osumassa
q = pallon ja lavan massojen suhde, q = m2/m1

Jos COR = 0,83 ja m1 = 200 g, niin p = 34,9 %. Se lienee siis suurin putoamis- % laillista 200 g painavaa lapaa käytettäessä ilman ulkoista voimaa, mikäli liike-energiaa ei häviä enempää, kuin COR- arvoon liittyvä määrä. Jos COR = 0,83 ja m1 = 295 g, niin p = 25 %. Mitä painavampi lapa, sitä vähemmän mailanpään nopeus putoaa. Huonommalla COR- arvolla p pienenee myös. Uskon, että kaava antaa luotettavimman arvioin puhtaissa osumissa, joissa ”energiaa kuluttaa vain COR”. Huonoilla COR- arvoilla en lähde spekuloimaan. Käytännössä putoamisprosentit ovat vaihdelleet 34 % ja 22 % välillä. Osumien puhtautta ja lapojen massaa ei niissä ole eritelty. Tuntuu siltä, että mittauslaitteet ovat tällä kertaa olleet kunnossa.

Miten ulkoinen voima vaikuttaa mailanpään hidastumiseen?

Otan esimerkiksi lyönnin, jossa lapa on 200 g ja sen nopeus osuman alussa 100 mph. Ilman varsivoimaa pallo saa mallini mukaan COR- arvolla 0,82 lähtönopeuden 148 mph eli smash factor on 1,48. Mailanpää hidastuu osumassa 34,0 %. Palloa kiihdyttävä voima on 6085 N. Kun peliin pannaan 325 N ulkoista voimaa, kasvaa lähtönopeus 1%:lla eli arvoon 149,5 mph. Mailanpään hidastuu nyt 32,6 %. Palloa kiihdyttävä voima kasvaa arvoon 6146 N, vain 61 N:lla. Se on 18,7 % ulkoisesta voimasta. Ulkoista voimaa lisättäessä putoamisprosentti pienenee, mutta sama suhde Fulk/Fkok säilyy, mikäli mailaa ei vaihdeta. Lavan painon lisääntyessä varsivoiman osuus palloa kiihdyttävästä voimasta pienenee. Se näyttää riippuvan suhteesta m2/(m1+m2). Esim. 46 g/(200 g + 46 g) = 18,7 %.

Miksi vain pieni osa ulkoisesta voimasta kiihdyttää palloa? Tälle on looginen selitys. Annan lukijoille tilaisuuden miettiä.

Miksi käytän aikaani tällaisiin hyödyttömiin laskelmiin, kun analysaattoritkin on keksitty? Siksi, että vaikka löisin miljoona kertaa analysaattorissa, en saisi ketjun aiheeseen liittyen tuloksista mitään irti ilman laskelmissani esiintuotuja näkökohtia. Vastaus viestin aloittajan kysymyksiin jäisi tasolle: nopeus näyttää hidastuvan 34 % … 22 %. Siitäkin saattaa olla hyötyä, mutta aika vähän.

[PG]

fukke diise saisse kirjoitti: (9.2.2011 14:23:36)
Mihin olettamukseen perustat sen, että suurin mahdollinen smash factor on 1,488? Jos voima ja kontaktiaika ovat suuria ja mailanpään nopeus osumaan tultaessa on hyvin pieni, lausekkeen jälkimmäinen osa nousee helposti sen yli.

Toisaalta, varren ja pelaajan massaan lapaan vaikuttava voiima ei ole sama kuin varren potkaisu, koska voiman voi välittää ilman varren potkaisuakin. Sitä et varmaan tarkoittanut, vaikka sellaisen kuvan tekstistä voisi saada.

Hyvä. Itsekin huomasin jälkikäteen, että sivulause ”mikäli ulkopuolista voimaa ei ole”, oli jäänyt tekstistäni pois. COR 0,75 ja sf 1.42 sekä COR 0,83 ja sf 1,488 ovat kuitenkin vertailukelpoisia. Kummassakaan ei ole otettu varren kautta tulevaa voimaa huomioon. Smash factor kasvaa ulkopuolisen voiman myötä, kuten kaavasta suoraan näkee. Smash factor 1,488 ei siis ole maksimi 200g lapaisella mailalla lyötäessä. Mikäli minua on oikein informoitu, niin käytännössä se kuitenkin lienee aika lähellä maksimia. Varren potkaisu oli epätarkka ilmaisu, hyvä että kiinnitit siihen huomiosi. Tässä yhteydessä tarkoitin sillä varren jousivoimaa, joka osuma-aikana palloon vaikuttaa, kun varsi on osumaan tultaessa taipunut. Se voi olla positiivinen tai negatiivinen

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (9.2.2011 12:55:06)

B kirjoitti: (8.2.2011 22:10:03)

PG kirjoitti: (8.2.2011 12:37:47)

smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))

m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa

Sotkin hiukan kaavaasi. Menikö metsään? Antaisi tukijoukkueelle lisätilaa voimalle?
smash factor = m1(1+(COR1+COR2)/2)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))

m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa
COR1= mailan COR (esim 0.82)
COR2=pallon COR (esim 0.75)

Laskelmassani COR tarkoittaa törmäyksen COR- arvoa, joka riippuu lavan ja pallon todellisista loppunopeuksista. Se on mailan ja pallon välinen suure ja on lyöntikohtainen, ei mailalle ilmoitettu max.COR. Jos lavan massa on 200g ja törmäyksen COR- arvo hyvä 0,75, niin smash factor on ”vain” 1,42. Jos lavan massa on 200g ja COR suurin mahdollinen 0.83, on suurin mahdollinen smash factor 1,488. Eli erittäin rajoilla LPGA ja PGA- pelaajien hyvät osumat liikkuvat, mikäli 1,48 on keskiarvo. Mittauslaitteiden mittausvirheisiin minäkin luotan kuin seinään. Siksi lasken.

Kaavassani smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2)) on mielestäni kaikki smash factoriin vaikuttavat tekijät mukana. COR -arvoon sisältyy liike-energian häviöt. Vaikka COR riippuisi ajasta, sekin on mukana, koska COR on todellinen COR. Voimaan F sisältyy mailan varren ja pelaajan massan lapaan välittämä voima, varren potkaisu, myös jalkaterien asento, mikäli se voimaan vaikuttaa.

Eli en lämpene ajatukselle käsitellä smash factoria lavan ja pallon oletettujen COR- arvojen pohjalta. Mielestäni se vain tekee asian vaikeammaksi. Erittäin hyvä kuitenkin, että mietit asiaa ja otit sen esille. Muuten useimmille olisi saattanut jäädä mielikuva, että tarkoitin COR- arvollani mailalle ilmoitettua max.arvoa. Sitä en tarkoittanut.

Mihin olettamukseen perustat sen, että suurin mahdollinen smash factor on 1,488? Jos voima ja kontaktiaika ovat suuria ja mailanpään nopeus osumaan tultaessa on hyvin pieni, lausekkeen jälkimmäinen osa nousee helposti sen yli.

Toisaalta, varren ja pelaajan massaan lapaan vaikuttava voiima ei ole sama kuin varren potkaisu, koska voiman voi välittää ilman varren potkaisuakin. Sitä et varmaan tarkoittanut, vaikka sellaisen kuvan tekstistä voisi saada.

[B]

PG kirjoitti: (9.2.2011 12:55:06)
Laskelmassani COR tarkoittaa törmäyksen COR- arvoa, joka riippuu lavan ja pallon todellisista loppunopeuksista. Se on mailan ja pallon välinen suure ja on lyöntikohtainen, ei mailalle ilmoitettu max.COR. Jos lavan massa on 200g ja törmäyksen COR- arvo hyvä 0,75, niin smash factor on ”vain” 1,42. Jos lavan massa on 200g ja COR suurin mahdollinen 0.83, on suurin mahdollinen smash factor 1,488. Eli erittäin rajoilla LPGA ja PGA- pelaajien hyvät osumat liikkuvat, mikäli 1,48 on keskiarvo. Mittauslaitteiden mittausvirheisiin minäkin luotan kuin seinään. Siksi lasken.

Kaavassani smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2)) on mielestäni kaikki smash factoriin vaikuttavat tekijät mukana. COR -arvoon sisältyy liike-energian häviöt. Vaikka COR riippuisi ajasta, sekin on mukana, koska COR on todellinen COR. Voimaan F sisältyy mailan varren ja pelaajan massan lapaan välittämä voima, varren potkaisu, myös jalkaterien asento, mikäli se voimaan vaikuttaa.

Eli en lämpene ajatukselle käsitellä smash factoria lavan ja pallon oletettujen COR- arvojen pohjalta. Mielestäni se vain tekee asian vaikeammaksi. Erittäin hyvä kuitenkin, että mietit asiaa ja otit sen esille. Muuten useimmille olisi saattanut jäädä mielikuva, että tarkoitin COR- arvollani mailalle ilmoitettua max.arvoa. Sitä en tarkoittanut.

Juurikin näin. Kun lausekkeeseen sijoitetaan esim sallittu max COR 0.83, pitää tuokin arvo sisällään pallon osuuden määritelmän mukaan, koska se on määritetty ampumalla pallo lapaan 100mph nopeudella. Mittausten toleransseilla siis mennään.
No, kunhan yritin ajatella. 🙂

[PG]

B kirjoitti: (8.2.2011 22:10:03)

PG kirjoitti: (8.2.2011 12:37:47)

smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))

m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa

Sotkin hiukan kaavaasi. Menikö metsään? Antaisi tukijoukkueelle lisätilaa voimalle?
smash factor = m1(1+(COR1+COR2)/2)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))

m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa
COR1= mailan COR (esim 0.82)
COR2=pallon COR (esim 0.75)

Laskelmassani COR tarkoittaa törmäyksen COR- arvoa, joka riippuu lavan ja pallon todellisista loppunopeuksista. Se on mailan ja pallon välinen suure ja on lyöntikohtainen, ei mailalle ilmoitettu max.COR. Jos lavan massa on 200g ja törmäyksen COR- arvo hyvä 0,75, niin smash factor on ”vain” 1,42. Jos lavan massa on 200g ja COR suurin mahdollinen 0.83, on suurin mahdollinen smash factor 1,488. Eli erittäin rajoilla LPGA ja PGA- pelaajien hyvät osumat liikkuvat, mikäli 1,48 on keskiarvo. Mittauslaitteiden mittausvirheisiin minäkin luotan kuin seinään. Siksi lasken.

Kaavassani smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2)) on mielestäni kaikki smash factoriin vaikuttavat tekijät mukana. COR -arvoon sisältyy liike-energian häviöt. Vaikka COR riippuisi ajasta, sekin on mukana, koska COR on todellinen COR. Voimaan F sisältyy mailan varren ja pelaajan massan lapaan välittämä voima, varren potkaisu, myös jalkaterien asento, mikäli se voimaan vaikuttaa.

Eli en lämpene ajatukselle käsitellä smash factoria lavan ja pallon oletettujen COR- arvojen pohjalta. Mielestäni se vain tekee asian vaikeammaksi. Erittäin hyvä kuitenkin, että mietit asiaa ja otit sen esille. Muuten useimmille olisi saattanut jäädä mielikuva, että tarkoitin COR- arvollani mailalle ilmoitettua max.arvoa. Sitä en tarkoittanut.

[ts]

B kirjoitti: (8.2.2011 22:10:03)

PG kirjoitti: (8.2.2011 12:37:47)

smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))

m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa

Sotkin hiukan kaavaasi. Menikö metsään? Antaisi tukijoukkueelle lisätilaa voimalle?
smash factor = m1(1+(COR1+COR2)/2)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))

m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa
COR1= mailan COR (esim 0.82)
COR2=pallon COR (esim 0.75)

Mielenkiintoinen huomio joka saattaa oikeesti tuoda jotain uutta keskusteluun. Hyvin sotkettu.

[B]

PG kirjoitti: (8.2.2011 12:37:47)

smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))

m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa

Sotkin hiukan kaavaasi. Menikö metsään? Antaisi tukijoukkueelle lisätilaa voimalle?
smash factor = m1(1+(COR1+COR2)/2)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))

m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa
COR1= mailan COR (esim 0.82)
COR2=pallon COR (esim 0.75)

[ts]

Täytyypä hieman tutkailla noita meidän pallon lähtöarvoja. Eipä ole kukaan päässyt vielä lähellekään 1,48 lukemia. Kuitenkin lavan mittaukset antavat varsin samaa tulosta muiden laitteiden kanssa ja pikasilmäyksellä pallon koordinaateista laskien pallonkin lähtönopeus näyttäisi olevan oiken. Mielenkiintoista jos näin on….

[B]

PG kirjoitti: (8.2.2011 12:37:47)
Kaavassani oli kirjoitusvirhe, mi pitää olla m1 ja loppusulkukin puuttui. Siis

smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))

m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa

Yksinkertainen on kaunista ja tehokasta (meniköhän jälkimmäinen termi oikein :-))
Kiitokset PG!

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (8.2.2011 11:53:28)
Uskon, että ts ja Fukke ovat löytäneet svingin, jolla mailanpäälle saadaan hallitulla tekniikalla suuri vauhti ja lyönnille hyvä tarkkuus. Sitä kannattaa siis markkinoida, mutta ei fysiikan termein. Tukivoima on harhaanjohtava, sen yksikkö on joku muu, kuin Newton.

Minä en täällä ainakaan markkinoi mitään enkä ole valitettavasti vielä löytänyt mitään svingiä. Sen sijaan olen kiinnostunut tutkimaan asioita ja heitän omia ajatuksiani muiden pureskeltavaksi, vaikka ne eivät olekaan virheettömiä ja termitkin ontuvat.

Uskon, että jos jotain joskus svingistä löytyy, niin se on pystyttävä perustelemaan ja osoittamaan toimivaksi sekä golfin että fysiikan keinoin. Siksi yritän selvittää näitä kysymyksiä käyttämällä hyväkseni molempia tieteenhaaroja. Toisaalta minulle on ihan sama, jos fyysikot pysyvät omissa koloissaan ja golfgurut omissaan. Minä en mene kumpaankaan.

Pidätän kuitenkin itselläni oikeuden esittää ajatuksiani niin hyvin ja niin oikein kuin voin varsinkin tällä foorumilla, jonka tarkoitus on herättää keskustelua.

[PG]

Kaavassani oli kirjoitusvirhe, mi pitää olla m1 ja loppusulkukin puuttui. Siis

smash factor = m1(1+COR)/(m1+m2) + Ft/(u(m1+m2))

m1 = lavan massa
m2 = pallon massa
F = varren kautta lapaan välittyvä voima
t = kontaktiaika
u = mailanpään nopeus osumaan tultaessa

[Jake2]

ts kirjoitti: (8.2.2011 9:10:49)

B kirjoitti: (7.2.2011 23:45:35)

Mutta vakavammin, oletko lyönyt ulkosalla noita lyöntejä vaikkapa Trackmanillä osuma-arvoja analysoiden. Täytyy joskus kokeilla, minkälaisia arvoja antaa.

Et kai sä ihan vakavissas usko, etttä Trackman näkis siitä osumasta oikeesti jotain?

Ei varmaan, mutta olisihan se kiva nähdä mitä se arvaisi mm. (dyn.)loftin olevan.

Olen käsittänyt ettei Tm mallinnus osumasta ole mitenkään täydellinen ja käyttäjän vastuulle jää tulkinnat mm. ei-svetariosumista. Vertikaalinen gear-effect vaikuttaa mm. spinniin oleellisesti kun osutaan lavan ala- ta yläosaan.

[PG]

Jake2: Miksi kaikilla hyvilla pelaajilla hyvistä lyönneistä mitatut smash factor luvut ovat n. 1.48 +/-1%? Oli ne sitten mailanpään nopeuksiltaan 95mph LPGA tai 110mph PGA tai 140mph LD porukkaa?

B: Onko tuo (varmasti hyödytön) tulos ero varrettoman ja varrellisen lyönnin välillä?

Näiden kysymysten jälkeen oli pakko jatkaa malliini pohjautuvaa hyödytöntä laskentaa. Ruuvasin varren lapaan ja väänsin kaavan:

smash factor = m1(1+COR)/(mi+m2) + Ft/(u(m1+m2)

Päin helvettiä tietenkin koko paska? Katsotaan kuitenkin vähän, ennen kuin heitetään romukoppaan. Jos COR – arvolle annetaan maksimiarvo 0,83 eikä ulkoista voimaa ole (eli varrella on annettu mailanpäälle vain vauhtia, mutta osumassa sillä ei ole merkitystä), saadaan lavan painolla m1= 200 g smash factoriksi 1, 488. COR –arvolla 0,82 tulee 1,480, joka oli tourpelaajien hyvien lyöntien arvo +- 1 %. Lähdetään siis siitä, että keskimääräinen COR- arvo pelaajien hyvissä lyönneissä on 0,82 eikä maksimi 0,83 ja oletetaan draiverin nupin massaksi 200g.

Jos varren kautta välittyvä voima F = 426 N eli 5 % palloa kiihdyttävästä keskimääräisestä voimasta 8,52 kN ja se vaikuttaa ajan t = 0,0005 sekuntia ja mailanpään nopeus on 140 mph, niin smash factor on 1,494. Lisäystä siis 0,014, joka on noin 1 % lisäys ilman ulkoista voimaa tehtyyn lyöntiin verrattuna.

Jos Ben Hoganin svingi oli sellainen, että kropan ja varren massan ja vauhdin sekä Newtonin I lain ansiosta lapaan välittyi 10% lapaan kohdistuneesta kokonaisvoimasta, niin Ben sai hienolla svingillään etua niihin pelaajiin nähden, jotka eivät kroppaansa osanneet käyttää. Etu oli 1,9 % ja smash kuvatunlaisessa lyönnissä 1,508. Mutta muistaakseni Benin maila oli raskas. Jos hän käytti 11% painavampaa lapaa, kuin muut, niin se selittäisi smash- parannuksen ilman ulkoisen voiman mukana oloa.

Tuohon +- 1- %:iin sisältyy myös erot välineissä. Ne vaikuttavat smash factoriin joko suoraan tai välillisesti COR- arvon kautta. Jos mikään muu, kuin varren kautta välittyvä voima ei kasvattaisi smash factoria 1 %:lla, niin kyseisen voiman maksimiosuus olisi 5% kokonaisvoimasta. Ei muita tekijöitä voi jättää huomioon ottamatta. Ulkoisen voiman osuuden täytyy olla pienempi kuin 5%. Saavutettava etu mailanpään nopeudessa on pienempi kuin 1%.

Mikäli ulkoista voimaa ei ole, mailanpään nopeus ei vaikuta smash factoriin. Jos on, niin sen vaikutus on 3 promillen luokkaa, jos ulkoinen voima on 5% palloa kiihdyttävästä voimasta.

Jos kaksi kappaletta törmää toisiinsa, syntyy lyhytkestoisia, mutta yleensä valtavan suuria voimia, olkoonpa kappaleissa varsi tai ei. Jos toisen kappaleen massa on 200g ja vauhti 140 mph ja toinen paikallaan oleva 46 g painava kappale saa 0,0005 s kestävässä törmäyksessä nopeuden 1,48*140 mph = 92,6 m/s, niin pienemmän kappaleen keskikiihtyvyys törmäyksen aikana on 92,6 /0,000s m/s^2 = 185200 m/s^2 ja siihen vaikuttava keskimääräinen voima F = 8520 N. Jos kyseessä on lapa ja pallo ja lavalla törmäykseen mentäessä kiihtyvyyttä melkoinen 185m/s^2, sen vaikutus smash factoriin on 1 promille.

Uskon, että ts ja Fukke ovat löytäneet svingin, jolla mailanpäälle saadaan hallitulla tekniikalla suuri vauhti ja lyönnille hyvä tarkkuus. Sitä kannattaa siis markkinoida, mutta ei fysiikan termein. Tukivoima on harhaanjohtava, sen yksikkö on joku muu, kuin Newton.