Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[PG]

B kirjoitti: (13.2.2011 13:06:02)
Fysiikkaa koskien: sattui silmiini teksti, josta olin ymmärtävinäni lauseen, jonka mukaan kimmoisat driverien lyöntipinnat ovat hyödyttäneen enemmän tourpelaajia kuin tavallisia klubituuppareita. Tarkoitettiin ilmeisesti lisääntyneitä lyöntipituuksia ja yhteys olisi siis lähinnä tourpelaajien suurempaan mailanpäänopeuteen. Löytyy tällaista yhteyttä kaavoistasi?
Toinen asia, joka jäi ilmaan oli se kontaktiajan mahdollinen lisääntyminen suuremmilla mailanpäänopeuksilla.

Ei löydy suoraan, mutta mikäli kontaktiaika (tai COR) kasvaa suuremmilla mailanpään nopeuksilla, niin välillisesti kyllä. Kaavaan pitää laittaa silloin yksinkertaisesti vain suurempi kontaktiaika. Nopeuslisä tulee mallini mukaan ainoastaan ulkoisen voiman vaikuttaessa (kyllähän sitä jonkin verran aina on, vaikkei yrittäisikään, koska varsi on mallissani ulkopuolinen tekijä). Jos olisi tietoa, miten kontaktiaika riippuu mailanpään nopeudesta –kokeellinen juttu – niin se tieto voitaisiin helposti ujuttaa kaavoihini. Ei sieltä kyllä paljon taida herua. Jos lapa painaa 200 g ja F on hurjalta tuntuva 1000 N, niin yksinkertainen mallini antaa nopeuslisäksi vain 0,9 mph, mikäli t kasvaa 0,5 ms -> 0,6 ms. En väitä, että tämä olisi todellisuus, mutta mielestäni mitään suurta parannusta pallon nopeuteen kontaktiajan kasvaminen ei voi tuoda.

[Paksupekka]

B kirjoitti: (13.2.2011 12:58:28)

PG kirjoitti: (13.2.2011 12:30:44)
Miten tuollaiset nopeudet mailanpäälle tulee, jos sitä ei kiihdytetä ollenkaan?

ts taitaa venkoilla fysikaalisilla termeillä ja opetuksellisilla mielikuvilla.

Niin, eiköhän se lapakin saa vauhtia, kun sitä antaa riittävästi gripille 😉

[ts]

B kirjoitti: (13.2.2011 12:58:28)

PG kirjoitti: (13.2.2011 12:30:44)
Miten tuollaiset nopeudet mailanpäälle tulee, jos sitä ei kiihdytetä ollenkaan?

ts taitaa venkoilla fysikaalisilla termeillä ja opetuksellisilla mielikuvilla.

Emmää venkoile 🙂 Mä puhun vaan siitä mitä pelaajan pitäs tehdä, mitä ne ikävä kyllä yleensä tekee jne… Tokihan se lapakin kiihtyy kun toista päätä kiihdyteään, mutta sinne yläpäähän se ajatus pitää saada. Ja vieläpä jopa gripinkin yläpäähän.

[B]

PG kirjoitti: (13.2.2011 12:30:44)
Miten tuollaiset nopeudet mailanpäälle tulee, jos sitä ei kiihdytetä ollenkaan?

ts taitaa venkoilla fysikaalisilla termeillä ja opetuksellisilla mielikuvilla.

[PG]

ts kirjoitti: (13.2.2011 9:40:00)

PG kirjoitti: (13.2.2011 9:19:11)

ts kirjoitti: (13.2.2011 8:51:17)

PG kirjoitti: (13.2.2011 8:31:29)
. Mikäli oikein ymmärsin, niin ts:n viesti 386 viittasi myös siihen, että lapaa ei ole syytä enää kiihdyttää osuma-aikana.

Väärä tulkinta ja oikea on se, että lapaa ei tule ikinä kiihdyttää missään vaiheessa swingiä.

OK. Mutta mailanpään nopeus jää silloin perin vaatimattomaksi. Kiihtyvyys = nopeuden muutos/aika.

Niinhän se jää. R6 näyttäs olevan tuollaista 98 mph luokkaa ja draiveri vähän päälle 120mph. Jostain syystä tuli mieleen se vanha tarina jossa äitin mielestä norsun vehje ei ollu mikään 🙂

Miten tuollaiset nopeudet mailanpäälle tulee, jos sitä ei kiihdytetä ollenkaan?

[ts]

PG kirjoitti: (13.2.2011 9:19:11)

ts kirjoitti: (13.2.2011 8:51:17)

PG kirjoitti: (13.2.2011 8:31:29)
. Mikäli oikein ymmärsin, niin ts:n viesti 386 viittasi myös siihen, että lapaa ei ole syytä enää kiihdyttää osuma-aikana.

Väärä tulkinta ja oikea on se, että lapaa ei tule ikinä kiihdyttää missään vaiheessa swingiä.

OK. Mutta mailanpään nopeus jää silloin perin vaatimattomaksi. Kiihtyvyys = nopeuden muutos/aika.

Niinhän se jää. R6 näyttäs olevan tuollaista 98 mph luokkaa ja draiveri vähän päälle 120mph. Jostain syystä tuli mieleen se vanha tarina jossa äitin mielestä norsun vehje ei ollu mikään 🙂

[PG]

ts kirjoitti: (13.2.2011 8:51:17)

PG kirjoitti: (13.2.2011 8:31:29)
. Mikäli oikein ymmärsin, niin ts:n viesti 386 viittasi myös siihen, että lapaa ei ole syytä enää kiihdyttää osuma-aikana.

Väärä tulkinta ja oikea on se, että lapaa ei tule ikinä kiihdyttää missään vaiheessa swingiä.

OK. Mutta mailanpään nopeus jää silloin perin vaatimattomaksi. Kiihtyvyys = nopeuden muutos/aika.

[ts]

PG kirjoitti: (13.2.2011 8:31:29)
. Mikäli oikein ymmärsin, niin ts:n viesti 386 viittasi myös siihen, että lapaa ei ole syytä enää kiihdyttää osuma-aikana.

Väärä tulkinta ja oikea on se, että lapaa ei tule ikinä kiihdyttää missään vaiheessa swingiä.

[PG]

fukke diise saisse kirjoitti: (13.2.2011 0:50:38)

PG kirjoitti: (13.2.2011 0:07:16)
Jos lapa kiihtyy vielä osuman jälkeen, se voi johtua vain varren jousivoimasta.

Eikö muka ole mahdollista, että pelaajan tekemän työn (esim. vartalon kierron) kautta välittyy tukivoimaa vielä osumahetken jälkeenkin?

Hyvä. Kyllä se mahdollista on. Mutta koska osuman jälkeen lapa aina silloin tällöin kiihtyy, joskus menee tasaisesti ja joskus (useimmiten?) hidastuu, niin ilmiö viittaa vahvasti osuman ajoitukseen ja jousivoimaan. Myös ts:n mainitsema havainto, että varren potku tuntui tällaisessa lyönnissä käsissä, tukee tätä ajatusta. Voisi kuvitella, että tukivoima olisi samalla mailalla ja saman pelaajan lyömänä vakiintunut, ellei sitten kyse ole jonkinlaisesta eri lyöntitekniikoiden kokeilusta. Käsitin, että ei. Mikäli oikein ymmärsin, niin ts:n viesti 386 viittasi myös siihen, että lapaa ei ole syytä enää kiihdyttää osuma-aikana. Mutta aivan oikean huomion teit. Kiihtyminen voi johtua joko jousivoimasta, pelaajan aktiivisesta mailanpään kiihdyttämisestä tai yhdessä molemmista. Kappaletta kiihdyttävä voima on kaikkien kappaleeseen vaikuttavien voimien vektorisumma.

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (13.2.2011 0:07:16)
Jos lapa kiihtyy vielä osuman jälkeen, se voi johtua vain varren jousivoimasta.

Eikö muka ole mahdollista, että pelaajan tekemän työn (esim. vartalon kierron) kautta välittyy tukivoimaa vielä osumahetken jälkeenkin?

[PG]

ts kirjoitti: (12.2.2011 22:38:11)

Rauski kirjoitti: (12.2.2011 22:19:34)
Osumassa mailanpään nopeus tietysti tippuu mutta se mitä sen jälkeen tapahtuu muutamassa graafisaa on se että se ei lähde laskemaan tasaisesti osuman jälkeen joissain lyönneissä, osassa se pysyy hetken aikaa samalla tasolla ja 1-2 lyönnissä se lähtee jopa uudelleen kiihtymään osuman jälkeen. Jotenkin sellainen tunne että tuo liittyy juuri noihin tukivoimiin, nivelpisteiden periksiantamattomuuteen, miten kehitetty energia välittyy palloon, swingiin saadaan vetoa aikaiseksi jne. Myös se että kun laitoin sen peräänajoesimerkin jossa takana tuleva kiihdyttää osuman jälkeen lisää kontaktiaikaa. En tiedä olenko yhtään hehtaarilla asian suhteen, mutta osaisiko joku asiaa paremmin tunteva kommentoida tuota asiaa. Vai onko kyseessä kenties joku mittausvirhe?

Joskus projektin alkuaikoina tuota varren käyttäytmistä tutkittiin enemmänkin ja ajettiin jollain 800 fps nopuksilla ja taisi olla tiheämpäänkin puristettua jossain vaiheessa ja samaa ilmiötä esiintyi niissä ja nimenomaan vain osassa lyöntejä.

Omissa lyönneissä joskus huomasin tuon jälkikiihtymisen liittyvän aina siihen tunteeseen kun myös varren potku tuntui käsissä ja siitä joskus muistaakseni siihen ketjuun kirjoitinkin. Enpä tiedä voisiko tuo liittyä muuhun kuin siihen, että joissain lyönneissä varsi antaa osumassa enemmän periksi ja sen oikeneminen sitten antaa tuon jälkikiihdytyksen.

Pistetäänpä taas johonkin lähempää tarkastelua vaativien asioiden listaan.

Jos kappale kiihtyy, siihen on olemassa vain yksi syy: kappaleeseen vaikuttaa jokin voima (tarkalleen ottaen kappaleeseen vaikuttavien voimien vektorisumma ei ole nollavektori). Jos lapa kiihtyy vielä osuman jälkeen, se voi johtua vain varren jousivoimasta. Ts:n havainto on siis aivan oikea. Jos varsi on osumahetkellä ollut taaksepäin taipuneena, niin osuman jälkeen jäljellä oleva jousivoima antaa mailanpäälle kiihtyvyyttä eteenpäin, mailanpää kiihtyy, osa jousienergiasta menee harakoille. Jos varsi on ollut osumahetkellä eteenpäin taipuneena, niin jousivoima antaa osumassa ja sen jälkeen mailanpäälle kiihtyvyyttä taaksepäin ja mailanpää hidastuu Osa jousienergiasta on ehtinyt menemään harakoille jo ennen osumaa.

[Jake2]

B kirjoitti: (12.2.2011 10:29:11)
Olisi mukava kuulla ketjun aloittajan vaikutelmat fyysikon loppupäätelmistä suhteessa omaan tekemiseen. Tuliko ajatuksia? Toinen kysymys LD-harrastajille ja seuraajille. Onko LD-pelaajista samanlaista Trackman-analyysistatistiikkaa kuin löytyy PGA-tourpelaajista? Mielenkiinnosta kyselen.

Tuolta sivuilta 12 ja 13 löytyy jotain LD dataa:
newsletter6

[ts]

Rauski kirjoitti: (12.2.2011 22:19:34)
Osumassa mailanpään nopeus tietysti tippuu mutta se mitä sen jälkeen tapahtuu muutamassa graafisaa on se että se ei lähde laskemaan tasaisesti osuman jälkeen joissain lyönneissä, osassa se pysyy hetken aikaa samalla tasolla ja 1-2 lyönnissä se lähtee jopa uudelleen kiihtymään osuman jälkeen. Jotenkin sellainen tunne että tuo liittyy juuri noihin tukivoimiin, nivelpisteiden periksiantamattomuuteen, miten kehitetty energia välittyy palloon, swingiin saadaan vetoa aikaiseksi jne. Myös se että kun laitoin sen peräänajoesimerkin jossa takana tuleva kiihdyttää osuman jälkeen lisää kontaktiaikaa. En tiedä olenko yhtään hehtaarilla asian suhteen, mutta osaisiko joku asiaa paremmin tunteva kommentoida tuota asiaa. Vai onko kyseessä kenties joku mittausvirhe?

Joskus projektin alkuaikoina tuota varren käyttäytmistä tutkittiin enemmänkin ja ajettiin jollain 800 fps nopuksilla ja taisi olla tiheämpäänkin puristettua jossain vaiheessa ja samaa ilmiötä esiintyi niissä ja nimenomaan vain osassa lyöntejä.

Omissa lyönneissä joskus huomasin tuon jälkikiihtymisen liittyvän aina siihen tunteeseen kun myös varren potku tuntui käsissä ja siitä joskus muistaakseni siihen ketjuun kirjoitinkin. Enpä tiedä voisiko tuo liittyä muuhun kuin siihen, että joissain lyönneissä varsi antaa osumassa enemmän periksi ja sen oikeneminen sitten antaa tuon jälkikiihdytyksen.

Pistetäänpä taas johonkin lähempää tarkastelua vaativien asioiden listaan.

[Rauski1]

B kirjoitti: (12.2.2011 13:31:44)

Rauski kirjoitti: (12.2.2011 12:04:45)
Kontaktiaikaan kyllä mun mielestä voi vaikuttaa välillisesti siten että mistään osasta kehoa ei tule liikaa periksiantoa ja että kehon liikettä pystytään pitämään yllä mahdollisimman pitkään osuman läpi, tulee ns ’pitkä osuma.’ Tärkeimpänä varmaankin ranteet se ensimmäinen periksi antava nivelpiste koko ketjussa.

Eikös tämä nyt ole samaa tukivoima-asiaa, jonka osuutta PG juuri valotti varsin kattavasti ja aukottomasti?

Joo kyllä, mutta homma oikeastaan lähti osaltani liikkeelle kun katselin tuon juniorin mailanpäänkäyttäytymistä 4Dswing käppyröistä, niitä on muutamia, Osumassa mailanpään nopeus tietysti tippuu mutta se mitä sen jälkeen tapahtuu muutamassa graafisaa on se että se ei lähde laskemaan tasaisesti osuman jälkeen joissain lyönneissä, osassa se pysyy hetken aikaa samalla tasolla ja 1-2 lyönnissä se lähtee jopa uudelleen kiihtymään osuman jälkeen. Jotenkin sellainen tunne että tuo liittyy juuri noihin tukivoimiin, nivelpisteiden periksiantamattomuuteen, miten kehitetty energia välittyy palloon, swingiin saadaan vetoa aikaiseksi jne. Myös se että kun laitoin sen peräänajoesimerkin jossa takana tuleva kiihdyttää osuman jälkeen lisää kontaktiaikaa. En tiedä olenko yhtään hehtaarilla asian suhteen, mutta osaisiko joku asiaa paremmin tunteva kommentoida tuota asiaa. Vai onko kyseessä kenties joku mittausvirhe?

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (12.2.2011 11:39:27)
Mielestäni kontaktiaikaan ei pelaaja itse voi mitenkään vaikuttaa – paitsi ellei kontaktiaika riippuu mailanpään nopeudesta. Suurilla nopeuksilla kontaktiaika on suurempi, kuin pienillä?

PG, nostan sinulle hattua laskelmistasi ja päätelmistäsi. Vaikka usein päätät postauksen niiden merkitystä vähättelevään kommenttiin, niin ne jättävät kyllä paljon mielenkiintoisia ajattelun aiheita.

Sanoit, ettei pelaaja pysty vaikuttaman kontaktiaikaan. Tarkoitatko, ettei sillä ole merkitystä, mitä pelaaja on tehnyt ennen osumaa? Mainitsit aiemmin, ettei pelaaja pysty tuomaan voimaa varren kautta millään osuman aikana tehtävällä toimenpiteellä, vaan ainoa tapa on vartalon kierron avulla välittyvä liikemäärä (menikö oikein).

Tästä minä tein sen päätelmän, että maasta tukea ottava jalkojen työ (lantion liike) on lähes ainoa tapa tuon vedon ylläpitämiseen, siis lantion kierto olisi säilytettävä osuman läpi. Näin voitaisiin lisätä kiihtyvyyttä ja sen myötä kontaktiaikaa, mutta tämän toteuttamiseksi pelaaja ilmeisesti (siis käytännössä havaittu) joutuu tulemaan palloon hieman hitaammalla nopeudella, jolloin pelkän mailanpään massan nopeudella tuotettavan liikemäärän avulla synnytettävä pallon lähtönopeuden osuus on pienempi.

Mielestäni kontaktiajan pidentäminen palvelee enemmänkin score-pelaajan tarpeita kuin LD-golfia.
Onko muita mielipiteitä?

[B]

Rauski kirjoitti: (12.2.2011 12:04:45)
Kontaktiaikaan kyllä mun mielestä voi vaikuttaa välillisesti siten että mistään osasta kehoa ei tule liikaa periksiantoa ja että kehon liikettä pystytään pitämään yllä mahdollisimman pitkään osuman läpi, tulee ns ’pitkä osuma.’ Tärkeimpänä varmaankin ranteet se ensimmäinen periksi antava nivelpiste koko ketjussa.

Eikös tämä nyt ole samaa tukivoima-asiaa, jonka osuutta PG juuri valotti varsin kattavasti ja aukottomasti?

[PG]

Näprääjä kirjoitti: (12.2.2011 11:16:48)

PG kirjoitti: (11.2.2011 16:48:56)
…
0,046 kgx152mph/0,0005 s = 6250 N…

Jos tuota tutkailee niin pääsee ytimeen.
Eli kontaktiaikaan.

Pidentämällä kontakti aikaa tarvittava voima pienenee.
Toisinpäin käyttää saman voiman mutta pidemmällä kontaktiajalla ja avot pallo lähtee reilusti lujempaa.

Keskimääräisestä palloa kiihdyttävästä 6250 N voimasta johtuu 5810 N itse törmäyksestä ja loput 440 N ulkoisesta voimasta. Vain siihen pelaaja voi vaikuttaa.

[Rauski1]

PG kirjoitti: (12.2.2011 11:39:27)

Rauski kirjoitti: (11.2.2011 20:15:42)
Ajatelaan asiaa ns kahdella autolla peräänajon kannalta, milloin vahingot ovat suurimmat (milloin energia siirtyy pahimpiin muodonmuutoksiin)? Edellä oleva auto ei paina jarrua ja peräänajo tapahtuu? Edellä olevalla autolla on jarrut lukossa ja peräänajo tapahtuu? Takana tuleva auto pyrkii kiihdyttämään osuman aikana edellä oleva auto pitää jarrua pohjassa tai ei pidä? Missä on suurin kontaktiaika jolloin energia siirtyy kohteeseen tai muodonmutokseen?

Tarkoitatko Rauski, että tiitikun ja pallon välisellä kitkalla ja vain sillä on merkitystä? Energian siirtyminen ja kontaktiaika riippuvat siitä, vierii vai liukuuko pallo tiitikun päällä osuman aikana? Nopeudella ja massalla ei ole mitään merkitystä? Jos et tätä tarkoittanut, niin sorry, vertaus on huono.

Olen tarkastellut vain niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat osuman aikana pallon lähtönopeuteen ja smash factoriin. Ne ovat: mailanpään nopeus osumaan tultaessa, pallon ja lavan massa, törmäyksen COR- arvo, ulkoinen voima ja itse kontaktiaika. Mitkään muut tekijät eivät vaikuta smash factoriin tai pallon nopeuteen. Tärkeät, kontaktiajan ulkopuolella vaikuttavat tekijät olen jättänyt tarkasteluni ulkopuolelle, mutta ne sisältyvät mailanpään nopeuteen, COR- kertoimeen ja ulkopuoliseen voimaan. Itselleni tämä noin 0,5 ms aika on pientä viilausta vaille aika lailla hanskassa. Siitä muusta noin 160 millisekunnista en tiedä mitään.

Kahden kappaleen vapaassa törmäyksessä, jossa ei ole ulkopuolista voimaa mukana, kontaktiajalla ei ole merkitystä, mikäli voiman ja vastavoiman lakiin on luottaminen. Tässä yhteydessä laki kertoo: lavan massa x (lavan nopeuden muutos/ kontaktiaika) = pallon massa x (pallon nopeuden muutos / kontaktiaika). Yhtälöstä häviää kontaktiaika. Jäljelle jää liikemäärän säilymislaki. Se on tunnettu jo 1600 –luvulta lähtien. Descartes sen ensimmäisenä esitti. Papit julistivat Descartesin harhaoppiseksi (tosin syy ei tainnut olla pelkästään tämä). Käytäntö on osoittanut, että liikemäärän säilyminen ei ole harhaa. Jos mukana on ulkopuolinen voima, kuten golflyönnissä aina (varren kautta sitä välittyy lapaan enemmän tai vähemmän), on lähdettävä voiman ja vastavoiman laista, ei liikemäärän säilymislaista. Silloin kontaktiaika tulee kuvioihin mukaan, mutta se vaikuttaa vain ulkopuolisen voiman aiheuttamaan nopeuslisään.

Mielestäni kontaktiaikaan ei pelaaja itse voi mitenkään vaikuttaa – paitsi ellei kontaktiaika riippuu mailanpään nopeudesta. Suurilla nopeuksilla kontaktiaika on suurempi, kuin pienillä? Onko hakukone Ruski 😉 löytänyt tästä aiheesta jotain?

Enpä ole nyt etsinyt mitään uutta. Lähinnä mua on kiinnostanut ajatuksena, mikä vaikutus kontaktiajan pituudella ja miten kontaktiaikaa saadaan pidennettyä tai oikeammin miten saada minimoitua kontakiajan lyhenemä. Varmaankin toistoa, mutta homma kallistuu aika pitkälle siihen miten kehossa olevat tukipisteet antavat osumassa periksi ja miten nittä voidaan minimoida, veikkaisin että on melko mahdoton alkaa niitä mitenkään laskemaan. Kontaktiaikaan kyllä mun mielestä voi vaikuttaa välillisesti siten että mistään osasta kehoa ei tule liikaa periksiantoa ja että kehon liikettä pystytään pitämään yllä mahdollisimman pitkään osuman läpi, tulee ns ’pitkä osuma.’ Tärkeimpänä varmaankin ranteet se ensimmäinen periksi antava nivelpiste koko ketjussa.

[B]

Löytyykö Einsteinilta (Albert) mitään tuohon kontaktiaikaan ja mailanpään nopeuteen liittyen?

[PG]

Rauski kirjoitti: (11.2.2011 20:15:42)
Ajatelaan asiaa ns kahdella autolla peräänajon kannalta, milloin vahingot ovat suurimmat (milloin energia siirtyy pahimpiin muodonmuutoksiin)? Edellä oleva auto ei paina jarrua ja peräänajo tapahtuu? Edellä olevalla autolla on jarrut lukossa ja peräänajo tapahtuu? Takana tuleva auto pyrkii kiihdyttämään osuman aikana edellä oleva auto pitää jarrua pohjassa tai ei pidä? Missä on suurin kontaktiaika jolloin energia siirtyy kohteeseen tai muodonmutokseen?

Tarkoitatko Rauski, että tiitikun ja pallon välisellä kitkalla ja vain sillä on merkitystä? Energian siirtyminen ja kontaktiaika riippuvat siitä, vierii vai liukuuko pallo tiitikun päällä osuman aikana? Nopeudella ja massalla ei ole mitään merkitystä? Jos et tätä tarkoittanut, niin sorry, vertaus on huono.

Olen tarkastellut vain niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat osuman aikana pallon lähtönopeuteen ja smash factoriin. Ne ovat: mailanpään nopeus osumaan tultaessa, pallon ja lavan massa, törmäyksen COR- arvo, ulkoinen voima ja itse kontaktiaika. Mitkään muut tekijät eivät vaikuta smash factoriin tai pallon nopeuteen. Tärkeät, kontaktiajan ulkopuolella vaikuttavat tekijät olen jättänyt tarkasteluni ulkopuolelle, mutta ne sisältyvät mailanpään nopeuteen, COR- kertoimeen ja ulkopuoliseen voimaan. Itselleni tämä noin 0,5 ms aika on pientä viilausta vaille aika lailla hanskassa. Siitä muusta noin 160 millisekunnista en tiedä mitään.

Kahden kappaleen vapaassa törmäyksessä, jossa ei ole ulkopuolista voimaa mukana, kontaktiajalla ei ole merkitystä, mikäli voiman ja vastavoiman lakiin on luottaminen. Tässä yhteydessä laki kertoo: lavan massa x (lavan nopeuden muutos/ kontaktiaika) = pallon massa x (pallon nopeuden muutos / kontaktiaika). Yhtälöstä häviää kontaktiaika. Jäljelle jää liikemäärän säilymislaki. Se on tunnettu jo 1600 –luvulta lähtien. Descartes sen ensimmäisenä esitti. Papit julistivat Descartesin harhaoppiseksi (tosin syy ei tainnut olla pelkästään tämä). Käytäntö on osoittanut, että liikemäärän säilyminen ei ole harhaa. Jos mukana on ulkopuolinen voima, kuten golflyönnissä aina (varren kautta sitä välittyy lapaan enemmän tai vähemmän), on lähdettävä voiman ja vastavoiman laista, ei liikemäärän säilymislaista. Silloin kontaktiaika tulee kuvioihin mukaan, mutta se vaikuttaa vain ulkopuolisen voiman aiheuttamaan nopeuslisään.

Mielestäni kontaktiaikaan ei pelaaja itse voi mitenkään vaikuttaa – paitsi ellei kontaktiaika riippuu mailanpään nopeudesta. Suurilla nopeuksilla kontaktiaika on suurempi, kuin pienillä? Onko hakukone Ruski 😉 löytänyt tästä aiheesta jotain?

[Näprääjä]

PG kirjoitti: (11.2.2011 16:48:56)
…
0,046 kgx152mph/0,0005 s = 6250 N…

Jos tuota tutkailee niin pääsee ytimeen.
Eli kontaktiaikaan.

Pidentämällä kontakti aikaa tarvittava voima pienenee.
Toisinpäin käyttää saman voiman mutta pidemmällä kontaktiajalla ja avot pallo lähtee reilusti lujempaa.

[B]

Olisi mukava kuulla ketjun aloittajan vaikutelmat fyysikon loppupäätelmistä suhteessa omaan tekemiseen. Tuliko ajatuksia? Toinen kysymys LD-harrastajille ja seuraajille. Onko LD-pelaajista samanlaista Trackman-analyysistatistiikkaa kuin löytyy PGA-tourpelaajista? Mielenkiinnosta kyselen.

[B]

Ai niin. Sehän on sapatti tänään. 🙂

[Rauski1]

B kirjoitti: (11.2.2011 22:02:37)

Rauski kirjoitti: (11.2.2011 20:15:42)
Tuupparin löysä grippi ja löysä huitaisu verrattuna todellla tiukkaan ammattilsien tekemään swingiin jossa on sekä rentoutta mailanpään nopeuden kasvattamiseksi, että tiukkuutta tukipisteiden osalta tuottanee aika erilaisen lopputuloksen vaikka mailanpään nopeus ennen osumaa olisi edes samalla hehtaarilla. Ei siis ole helppoa. Sanoisin jopa että lihaskäskytys swingin eri vaihessa saattaa olla avainasemassa tässä asiassa.

Miten tuntuu siltä, että yrität aloittaa ketjun alusta uudelleen. Mitä, jos lukisit ensin nuo PG:n parit yhteenvedot ajatuksella?

Luettu ja ajatuksella, tuossa vain kiteytettynä ja ehkäpä vähän ajatuksella kaiken sälän joukossa.

[B]

Rauski kirjoitti: (11.2.2011 20:15:42)
Tuupparin löysä grippi ja löysä huitaisu verrattuna todellla tiukkaan ammattilsien tekemään swingiin jossa on sekä rentoutta mailanpään nopeuden kasvattamiseksi, että tiukkuutta tukipisteiden osalta tuottanee aika erilaisen lopputuloksen vaikka mailanpään nopeus ennen osumaa olisi edes samalla hehtaarilla. Ei siis ole helppoa. Sanoisin jopa että lihaskäskytys swingin eri vaihessa saattaa olla avainasemassa tässä asiassa.

Miten tuntuu siltä, että yrität aloittaa ketjun alusta uudelleen. Mitä, jos lukisit ensin nuo PG:n parit yhteenvedot ajatuksella?