Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[ts]

PG kirjoitti: (9.6.2011 8:35:37)

ts kirjoitti: (8.6.2011 21:21:24)

PG kirjoitti: (8.6.2011 21:02:49)
Sen sijaan väitteesi, jotka perustuvat näköhavaintoihin, eivät täsmää todellisten tapahtumien kanssa. Esim. varren taipuminen 0,0005 s kestävän osuman aikana oli havaintojesi mukaan 50 mm!

Minä vaan en ole tuollaista väittänyt, enkä edes voisi väittää. Ei täällä ole sellaisia laitteita, joilla voisi osuman aikaisen tilan saada mitattua.

!!! Kiitti, mulle riitti.

QUOTE]ts kirjoitti: (7.6.2011 0:02:05)

Niklaus kirjoitti: (6.6.2011 22:36:56)
Nyt on kyllä pakko kompata PG:n mietteitä:

Miten te selitätte 50 mm taipuman varressa 0.0005 sekunnin aikana, jonka lapa ja pallo ovat kontaktissa toisiinsa, kun mailan pää voi liikkua tuona aika vain 25 mm, olettaen, että mailan pään nopeus on 50 m/s (= 112 mph)?

Se ei mitenkään ole mahdollista. Kuvista kuitenkin näkee, että selvästi yli 4mm se on, eli selitystä täytyy etsiä jostain muualta. Vielä en tiedä mistä.

ts kirjoitti: (7.6.2011 9:42:05)
[

No tuolla ajanjaksolla ne taipumat kuitenin syntyvät, koska juuri ennen osumaa olevissa kuvissa varsi on suora. Mutta liikesuuntien eroista saattaisi löytyä ainakin osa vastausta. Toinen pala voisi löytyä sieltä, että tuon vääntävän voiman vaikutus näkyy vielä pallon irtoamisen jälkeenkin ja sitä kautta 0,0005s aikajakso on väärä olettamus. ]

Eikös tuossa jo asia tullut aika selkeesti todettua? Jaa niin juu… noihan ois taas pitäny lukea ja ymmärtää.

Mä tietysti teen isosti myös virheitä siinä, että luotan ihmisen ajatteluun ja fiksuuteen ja pidän sitä kautta tiettyjä aisoita itsestäänselvyykisnä. Sen verran moneen kertaan esim tullut kerrottua, että 170fps kuvaa katselen, että olisi luullut sen jo menevän tuonne perusajatuksiin.

Eli lyhin ajanjakso mitä voin kuvien perusteella havainnoida on noin 0,006 sekuntia, joka on yli 10 kertaa osuman kesto. Silloin en voi myöskään esittää mitään väitettä kuvien perusteella 0,0005s aikana tapahtuvista asioista.

[ts]

suupala kirjoitti: (9.6.2011 8:33:38)

ts kirjoitti: (8.6.2011 23:56:20)
Pallon todellinen lähtönopeus on täsmälleen sama kuin lavan nopeus tuossa vaiheessa, koska todellinen lähtö tapahtuu paljon ennen irtoamista.

Tä? Siis sinun mielestäsi pallon (massakeskipisteen) vauhti on 0 ja yhtäkkiä sen vauhti on 80mph ilman välissä tapahtuvaa kiihtymistä? Saanen esittää epäilevän mielipiteen.

.

Jaahans… päästy taas siihen vaiheeseen, että aletaan esittämään älyttömiä tulkintoja ja ymmärtämään tahallaan väärin. Jotenkin tuntuu tutulta. Luitko tuon Fukken alkuperäisen tekstin huolella:

” Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus”.

Tuossa annetaan määritelmä pallon lähtönopeudelle, jotta jatkotilannetta voidaan lähteä edes tarkastelemaan. Sitten kun joku viisas tutkija on niin jumissa omissa käsitteissän, hän ei edes havaitse tuota asiaa.

Lähtönopeus on siis tuossa Fukken toimesta määritelty noin ja sen perään tulee sitten vaikka irtoamisnopeus, jonka arvona voidaan käyttää vaikka noita laitteiden antamia lukuja. Niin lähellä toisiaan ne ovat, että ei kannata sen tarkkuudesta suurempaa pohdintaa suorittaa.

Ja nyt pamahtaa silmille sitten juuri se, mitä olen jo muissakin ketjuissa kertonut. Tuota ensimmäistä arvoa ei ole kukaan vielä pystynyt mittaamaan, eikä varmaan ihan hetkeen pystykään. Siksi osuman tapahtumat ovat monelta osaltaan edelleen hämärän peitossa ja niitä kuvaamaan käytetään yksinkertaistettuja malleja. Sitten kun joku pelaaja laittaa palloa samalla lavan nopeudella 20m pidemmälle muiden muuttujien säilyessä liki ennallaan, kohautetaan olkapäitä ja todetaan se harhaksi, tai keksitään asialle mitä ihmeellisempiä selityksiä. Siitä huolimatta, että lajin parissa työskentelevät ovat tuon jo vuosia sitten havainneet ilmiönä ja pelimiehet jopa tietävät miten se ero saavutetaan. Eivät kyllä selittämään pysty, mutta painetta palloon kovin laittavat.

[PG]

suupala kirjoitti: (9.6.2011 8:33:38)
Oikeasti mielenkiintoista olisi tosiaan nähdä pallon nopeuden kuvaaja osuman ajalta. Siitä voitaisiin arvioida noita kiihtyvyyden vaihteluita osuman eri kohdissa.

Ks. viesti Mailanpään hidastuminen PG | 24.2.2011 13:51 (tällä hetkellä viesti #374). Pallon kiihtyvyyden kuvaaja noudattaa kutakuinkin paraabelia. Kiihtyvyys alkaa nollasta ja päättyy nollaan pallon irtautuessa lavasta. Kiihtyvyyden huippuarvo saavutetaan silloin, kun pallon kokoonpuristuminen on maksimissaan. Huippukiihtyvyys on n. 1,5 -kertainen keskikiihtyvyyteen verrattuna.

[ts]

PG kirjoitti: (9.6.2011 8:32:25)
Pallon nopeudella tarkoitetaan luonnollisesti sen massakeskipisteen nopeutta, kuten suupala kertoi ja pallon lähtönopeudella pallon nopeutta sen irtautuessa lavasta. Muunlaisella tarkastelulla ei tässä yhteydessä ole mitään mieltä. Pelkästään spinnistä johtuen pallon eri pisteillä on erittäin suuri nopeusero.

Mutta kun lukisit toisten viestejä, voisit edes yrittää niiden perusteella ymmärtää asiasta jotain. Lue se lainaamasi Fukken viesti vielä kerran ihan hiljaa rauhassa istuen, niin ymmärrät, että vaikka maallikkokielessä lähtönopeutta noin tarkastellaankin, niin tuossa viestissä sille on annettu ihan toinen määritelmä. Saman sanoin sinulle heti tuossa muutama viesti sitten viitaten noiden laitteiden antamaan tietoon.

Kai muuten tiedät miten ja miltä jaksolta ne lähtönopeuden mittaavat?

[ts]

PG kirjoitti: (9.6.2011 8:30:42)

ts kirjoitti: (8.6.2011 23:56:20)
Pallon todellinen lähtönopeus on täsmälleen sama kuin lavan nopeus tuossa vaiheessa, koska todellinen lähtö tapahtuu paljon ennen irtoamista.

Juuri tähän Fukke tuossa tekstissään viittasi, jota PG ei ymmärtänyt. Hetki siinä meni minullakin. Pallo siis todellakin lähtee liikkeelle lavan nopeudella ja saavuttaa sitten huippunopeutensa irtoamishetkellä.

Juuri näin :D. Sehän tulee suoraan fukken kaavasta E = ½ *a* t² + m*v. Ylivertaista mekaniikan hallintaa!

Ennen kuin osaa lukea ja ymmärtää lukemansa, ei kannattaisi edes kaavoja pohtia.

Kerrotko PG vastauksen kahteen kysymykseen:

Lähteekö pallo liikkeelle vasta irtoamishetkellä, vai onko se liikkeellä jo ennen sitä?

Voiko kahdella samaan suuntaa liikkuvalla kappaleella olla eri nopeus, jos ne ovat kiinni toisissaan?

[PG]

ts kirjoitti: (8.6.2011 21:21:24)

PG kirjoitti: (8.6.2011 21:02:49)
Sen sijaan väitteesi, jotka perustuvat näköhavaintoihin, eivät täsmää todellisten tapahtumien kanssa. Esim. varren taipuminen 0,0005 s kestävän osuman aikana oli havaintojesi mukaan 50 mm!

Minä vaan en ole tuollaista väittänyt, enkä edes voisi väittää. Ei täällä ole sellaisia laitteita, joilla voisi osuman aikaisen tilan saada mitattua.

!!! Kiitti, mulle riitti.

[tinse]

ts kirjoitti: (8.6.2011 23:56:20)
Pallon todellinen lähtönopeus on täsmälleen sama kuin lavan nopeus tuossa vaiheessa, koska todellinen lähtö tapahtuu paljon ennen irtoamista.

Tä? Siis sinun mielestäsi pallon (massakeskipisteen) vauhti on 0 ja yhtäkkiä sen vauhti on 80mph ilman välissä tapahtuvaa kiihtymistä? Saanen esittää epäilevän mielipiteen.

ts kirjoitti: (8.6.2011 23:56:20)
Juuri tähän Fukke tuossa tekstissään viittasi, jota PG ei ymmärtänyt. Hetki siinä meni minullakin. Pallo siis todellakin lähtee liikkeelle lavan nopeudella ja saavuttaa sitten huippunopeutensa irtoamishetkellä. Tuossa välissä vaikuttavat tapahtumat ovat ne mielenkiintoiset. Täällähän ne ovat yksinkertaisia, mutta esim maila- ja pallotehtaille tutkimustyötä tekeville yliopistoille eivät kuulemma ole.

Uskallan edelleen väittää, että pallo ei voi lähteä liikkeelle lavan nopeudella. Sen on ollut pakko lähteä aikaisemmin liikkeelle Tosin aluksi hitaasti ja siitä (hyvin lyhyellä ajanjaksolla?) kiihtyen lavan nopeuteen ja sen yli. Oikeasti mielenkiintoista olisi tosiaan nähdä pallon nopeuden kuvaaja osuman ajalta. Siitä voitaisiin arvioida noita kiihtyvyyden vaihteluita osuman eri kohdissa.

[PG]

Pallon nopeudella tarkoitetaan luonnollisesti sen massakeskipisteen nopeutta, kuten suupala kertoi ja pallon lähtönopeudella pallon nopeutta sen irtautuessa lavasta. Muunlaisella tarkastelulla ei tässä yhteydessä ole mitään mieltä. Pelkästään spinnistä johtuen pallon eri pisteillä on erittäin suuri nopeusero.

[PG]

ts kirjoitti: (8.6.2011 23:56:20)
Pallon todellinen lähtönopeus on täsmälleen sama kuin lavan nopeus tuossa vaiheessa, koska todellinen lähtö tapahtuu paljon ennen irtoamista.

Juuri tähän Fukke tuossa tekstissään viittasi, jota PG ei ymmärtänyt. Hetki siinä meni minullakin. Pallo siis todellakin lähtee liikkeelle lavan nopeudella ja saavuttaa sitten huippunopeutensa irtoamishetkellä.

Juuri näin :D. Sehän tulee suoraan fukken kaavasta E = ½ *a* t² + m*v. Ylivertaista mekaniikan hallintaa!

[ts]

suupala kirjoitti: (8.6.2011 23:31:37)

ts kirjoitti: (8.6.2011 23:12:28)
Kerro minulle, miten kaksi toisissaan kiinni olevaa ja liikkuvaa kappaletta voisivat liikkua eri nopeudella, kun niiden liikesuuntakin on sama. Pallon lähtönopeus on nimenomaan sama kuin lavan nopeus sillä hetkellä. Se mitä laitteet ilmoittavat (myös 4DSwing) on sitten jotain muuta.

Koska pallon nopeus vain hidastuu lavasta irtoamisen jälkeen! Irtoamishetken jälkeen palloon ei vaikuta enää mikään kiihdyttävä voima, niin pallon nopeusmaksimi on juuri tuolla irtoamishetkellä. Jos trackman antaa arvoksi vaikka 140 mph, niin sen lähtönopeus on ollut ilmeisesti vielä suurempi! Tällaista vahtia mailanpää ei kulje missään vaiheessa.

Selitys on seuraava: Pallon nopeutta ei voida mitata pallon takareunasta, jossa sillä tosiaan on mailan nopeus, vaan sen massakeskipisteestä. Massakeskipisteen ja takareunan vauhtiero irtautumishetkellä on hyvin suuri johtuen jousiefektistä.

Olisit lukenu ton €parin viestin ensin.Nyt olet jumissa siinä termissä, mitä, jopa heiman harhaanjohtavasti, yleisesti käytetään.

Pallon todellinen lähtönopeus on täsmälleen sama kuin lavan nopeus tuossa vaiheessa, koska todellinen lähtö tapahtuu paljon ennen irtoamista.

Juuri tähän Fukke tuossa tekstissään viittasi, jota PG ei ymmärtänyt. Hetki siinä meni minullakin. Pallo siis todellakin lähtee liikkeelle lavan nopeudella ja saavuttaa sitten huippunopeutensa irtoamishetkellä. Tuossa välissä vaikuttavat tapahtumat ovat ne mielenkiintoiset. Täällähän ne ovat yksinkertaisia, mutta esim maila- ja pallotehtaille tutkimustyötä tekeville yliopistoille eivät kuulemma ole.

[tinse]

ts kirjoitti: (8.6.2011 23:12:28)
Kerro minulle, miten kaksi toisissaan kiinni olevaa ja liikkuvaa kappaletta voisivat liikkua eri nopeudella, kun niiden liikesuuntakin on sama. Pallon lähtönopeus on nimenomaan sama kuin lavan nopeus sillä hetkellä. Se mitä laitteet ilmoittavat (myös 4DSwing) on sitten jotain muuta.

Koska pallon nopeus vain hidastuu lavasta irtoamisen jälkeen! Irtoamishetken jälkeen palloon ei vaikuta enää mikään kiihdyttävä voima, niin pallon nopeusmaksimi on juuri tuolla irtoamishetkellä. Jos trackman antaa arvoksi vaikka 140 mph, niin sen lähtönopeus on ollut ilmeisesti vielä suurempi! Tällaista vahtia mailanpää ei kulje missään vaiheessa.

Selitys on seuraava: Pallon nopeutta ei voida mitata pallon takareunasta, jossa sillä tosiaan on mailan nopeus, vaan sen massakeskipisteestä. Massakeskipisteen ja takareunan vauhtiero irtautumishetkellä on hyvin suuri johtuen jousiefektistä.

[ts]

suupala kirjoitti: (8.6.2011 23:01:34)

ts kirjoitti: (8.6.2011 22:42:58)

Eikös pallon lähtönopeus ole se millä pallo lähtee liikkeelle? Sitä kun vaan ei kukaan pysty mttaamaan, niin kerrotaan mieluummin nopeutta hetki irtoamisen jälkeen.

No niin se on minunkin mielestäni, toisin kuin edellä annoit ymmärtää. Lapa ei voi kulkea missään vaiheessa pallon lähtönopeutta, koska lähtönopeus on huomamattavasti suurenpi kuin lavan maksiminopeus.

Kerro minulle, miten kaksi toisissaan kiinni olevaa ja liikkuvaa kappaletta voisivat liikkua eri nopeudella, kun niiden liikesuuntakin on sama. Pallon lähtönopeus on nimenomaan sama kuin lavan nopeus sillä hetkellä. Se mitä laitteet ilmoittavat (myös 4DSwing) on sitten jotain muuta.

[tinse]

ts kirjoitti: (8.6.2011 22:42:58)

Eikös pallon lähtönopeus ole se millä pallo lähtee liikkeelle? Sitä kun vaan ei kukaan pysty mttaamaan, niin kerrotaan mieluummin nopeutta hetki irtoamisen jälkeen.

No niin se on minunkin mielestäni, toisin kuin edellä annoit ymmärtää. Lapa ei voi kulkea missään vaiheessa pallon lähtönopeutta, koska lähtönopeus on huomamattavasti suurenpi kuin lavan maksiminopeus.

[Rauski1]

Rauski kirjoitti: (8.6.2011 22:41:53)
Mä en ole nyt ihan varma noista tapahtumista mailan ja pallon kohdatessa ja liikkuessa kimpassa ja pallon irtaustumisesta lavasta. Mun mielestä se menee näin: Lavan osuessa palloon alkaa lapa hidastumaan ja pallon muodonmuutos lituskaksi alkaa. Mailan liike-energiaa siirtyy pallon muodonmuutokseen. Kun pallon muodonmuutos on saavuttanut huipunsa, on lapa hidastunut lisää koko sen ajan kun pallo puristuu kasaan, muodonmuutokseen tarvittava lavan liike-energian siirtyminen on maksimissaan. Tässä hetkellisesti sekä lapa että pallo kulkevat samaa vauhtia. Kun pallon siirtynyt liike-energia alkaa vapautumaan alkaa pallo palata takaisn alkuperäiseen muotoonsa. Tässä vaiheessa on oleellista että lapa on mahdollisiiman hyvin tuettuna jotta pallo saa muodon palautuksen aikana mahdollisimman hyvän tuen ponnistaa. Tätä tukea vasten(lapa, varsi, pelaajan ote, nivelpisteet ym). Mitä enenmmän ketjussa jokin anataa periksi sen huonompi tuki ja energiaa kuluu hukkaan pallon muodonmuutoksessa takaisin alkuperäiseen. Lapa hidastuu entisestään koko prosessin ajan (voiman ja vastavoiman laki Newton III). Pallon saa lähtönopeutensa kun nuodonmuutokseen siirtynyt energia on vapautunut kokonaan ja irtoaa lavasta. Sen jälkeen siihen ei vaikuta mikään ulkoinen voima ja pallo alkaa hidastumaan. Mikäli tuki pallolle on ollut erittäin hyvä alkaa lapa kiihtymään uudestaa hieman osuman jälkeen jos tuki on huono alkaa lapa hidastumaan välittömästi.

Nyt tuli tietysti mieleen varren osuus, varsi on voinut saada lisää kiihtyvyyttä jos käsinopeus on laskenut merkittävästi ennen osumaa ja varsi on näin taipunut eteenpäin. Tässä on se toisaalta se huono puoli, että jos taipuma osumassa on eteenpäin pyrkii varsi itsessään palautumaan suoraksi ja näin tuki ei enää ole niin paljon varren varassa. Jos taas varsi on taipuneen osuman hetkellä taaksepäin saa pallo paljon paremman tuen lähdölleen, koska tarvitaan aina suurempi voima ja energia siihen että varsi taipuisi lisää. Osuman aikana taaksepäin vääntynyt varsi antaa toisaalta varren palautuksen suoraksi vaikutuksesta palloon lisää energiaa verrattuna siihen että se antaisi periksi paljon enemmän olleessaan osumassa eteenpäin taipuneena. Varren värähtelyt ovatkin sitten oma lukunsa ja siihen pelaajan tunnoilla on ilmeisen suurimerkitys hyväksyykö hän ko. varren lapaansa ja kätösiinsä;). Kun en varmasti tiedä niin saattaa olla myös niin että kun käsinopeus saadaan ylläpidettyä kehon toiminnan ansiosta mahdollisimman suurena mailan hitausvoimien eliminoimiseksi varsi voi taipua eteenpäin mutta aina vähemmnän kuin tapauksessa, jossa käsinopeus laskee enemmän.

Jotenkin kuvittelisin tuossa olevan selityksen sille miksi hyvällä pelaajalla samalla pallolla, samalla mailanpäänopeudella yms on pallolla pidempi lento kuin huonolla pelaajalla. Voisin kuvitella eron olevan jopa merkittävä. On helpompi ja tarkempaa lähestyä 2-3 pykälää pienemmällä mailalla lippua.

Toivottavasti joku ymmärsi edes jotain ja voin olla väärässä.;)

Näköjään joku virhe tuohon tulla tupsahti, siis ei varsi saa lisää nopeutta vaan varren päässä oleva lapa.

Samoin tämä selittää hyvin sen että oleellista ei ole eri pelaajilla sama mailanpään nopeus ennen osumaa vaan miten se on tuotettu kehon avulla ja millaisella swingitekniikalla saadaan käsinopeus säilymään mahdollisimman hyvänä osuman aikana ja kaikkea tätä kuvaa lisäksi se että oleellista on myös se nupin nopeuden käyttäytyminen nopeuden suhteen osuman jälkeen. Tämä kertoo paljon pelaajan tekniikasta ja tekemisestä ja ns tukivoimista, joka muodostuu kehon osista ja varren taipumisen suuruudesta ja suunnasta ennen osumaa ja käyttäytymisestä osuman aikana.

Siitä vaan kaavoja vääntämään…..;) Eli melko yksinkertinen mekaniikan kaavojen vääntäminen ei mielestäni tässä anna tapahtumista oikeaa kuvaa. Tähän on paljon parempia työkaluja kuten esim 4D-swing joka kertoo pelaajan tekemisen laadusta.

[ts]

Juuri noin sen ovat ne tunteneet läpi vuosikymmenten, jotka ovat oikeesti osanneet palloa lyödä. Ei juuri löydy asiallista golfkirjaa, jossa ei tuohon asiaan vittattaisi.

Tuupparilla lapa hidastuu enemmän ja kädet vähemmän, pelimiehellä päinvastoin. Sen pelimiehen lapa kun on enemmän kiinteässä yhteydessä käsiin.

[ts]

suupala kirjoitti: (8.6.2011 22:03:39)

Siis mikä on sinun mielestäsi lähtönopeus? Onko se jotain muuta, kuin pallon nopeus sillä hetkellä, kun lapa ja pallo irtoavat toisistaan?

Eikös pallon lähtönopeus ole se millä pallo lähtee liikkeelle? Sitä kun vaan ei kukaan pysty mttaamaan, niin kerrotaan mieluummin nopeutta hetki irtoamisen jälkeen.

Tuo nyt on termnologiaa pitkälti, mutta ero pitää ymmärtää jos aikoo ymmärtää mitä Fukke tuossa tekstissään sanoi. Sitä kautta päästään myös siihen kiinni, miksi läpi vuosikymmenten oikeat pelimiehet ovat puhuneet (kestoltaan) pitkästä osumasta. Hienompi termi on kontaktiajan pidentäminen.

Tuli muuten mieleen, että jos tuolla lavan hidastumisella ei ole mitään merkitystä vaan se on aina vakio, niin miksiköhä sekä trackmanin että Flightscopen inssit koittaa sen mittaamista parantaa ja miksi ylippäätään yrittävät mitata sitä? Eikös sen vois ottaa suoraan kaavasta 😉

[Rauski1]

Mä en ole nyt ihan varma noista tapahtumista mailan ja pallon kohdatessa ja liikkuessa kimpassa ja pallon irtaustumisesta lavasta. Mun mielestä se menee näin: Lavan osuessa palloon alkaa lapa hidastumaan ja pallon muodonmuutos lituskaksi alkaa. Mailan liike-energiaa siirtyy pallon muodonmuutokseen. Kun pallon muodonmuutos on saavuttanut huipunsa, on lapa hidastunut lisää koko sen ajan kun pallo puristuu kasaan, muodonmuutokseen tarvittava lavan liike-energian siirtyminen on maksimissaan. Tässä hetkellisesti sekä lapa että pallo kulkevat samaa vauhtia. Kun pallon siirtynyt liike-energia alkaa vapautumaan alkaa pallo palata takaisn alkuperäiseen muotoonsa. Tässä vaiheessa on oleellista että lapa on mahdollisiiman hyvin tuettuna jotta pallo saa muodon palautuksen aikana mahdollisimman hyvän tuen ponnistaa. Tätä tukea vasten(lapa, varsi, pelaajan ote, nivelpisteet ym). Mitä enenmmän ketjussa jokin anataa periksi sen huonompi tuki ja energiaa kuluu hukkaan pallon muodonmuutoksessa takaisin alkuperäiseen. Lapa hidastuu entisestään koko prosessin ajan (voiman ja vastavoiman laki Newton III). Pallon saa lähtönopeutensa kun nuodonmuutokseen siirtynyt energia on vapautunut kokonaan ja irtoaa lavasta. Sen jälkeen siihen ei vaikuta mikään ulkoinen voima ja pallo alkaa hidastumaan. Mikäli tuki pallolle on ollut erittäin hyvä alkaa lapa kiihtymään uudestaa hieman osuman jälkeen jos tuki on huono alkaa lapa hidastumaan välittömästi.

Nyt tuli tietysti mieleen varren osuus, varsi on voinut saada lisää kiihtyvyyttä jos käsinopeus on laskenut merkittävästi ennen osumaa ja varsi on näin taipunut eteenpäin. Tässä on se toisaalta se huono puoli, että jos taipuma osumassa on eteenpäin pyrkii varsi itsessään palautumaan suoraksi ja näin tuki ei enää ole niin paljon varren varassa. Jos taas varsi on taipuneen osuman hetkellä taaksepäin saa pallo paljon paremman tuen lähdölleen, koska tarvitaan aina suurempi voima ja energia siihen että varsi taipuisi lisää. Osuman aikana taaksepäin vääntynyt varsi antaa toisaalta varren palautuksen suoraksi vaikutuksesta palloon lisää energiaa verrattuna siihen että se antaisi periksi paljon enemmän olleessaan osumassa eteenpäin taipuneena. Varren värähtelyt ovatkin sitten oma lukunsa ja siihen pelaajan tunnoilla on ilmeisen suurimerkitys hyväksyykö hän ko. varren lapaansa ja kätösiinsä;). Kun en varmasti tiedä niin saattaa olla myös niin että kun käsinopeus saadaan ylläpidettyä kehon toiminnan ansiosta mahdollisimman suurena mailan hitausvoimien eliminoimiseksi varsi voi taipua eteenpäin mutta aina vähemmnän kuin tapauksessa, jossa käsinopeus laskee enemmän.

Jotenkin kuvittelisin tuossa olevan selityksen sille miksi hyvällä pelaajalla samalla pallolla, samalla mailanpäänopeudella yms on pallolla pidempi lento kuin huonolla pelaajalla. Voisin kuvitella eron olevan jopa merkittävä. On helpompi ja tarkempaa lähestyä 2-3 pykälää pienemmällä mailalla lippua.

Toivottavasti joku ymmärsi edes jotain ja voin olla väärässä.;)

[4par]

ts kirjoitti: (8.6.2011 21:26:18) Se on sitten ihan eri asia, jos kuvittelet pallon lähtönopeudeksi vaikka ne luvut, mitä Trackman ja muut ilmoittavat.

Ehkä tässä vaiheessa kannattaa määritellä mitä tarkoitetaan pallon lähtönopeudella. Ehdotan, että pallon lähtönopeus on se nopeus, joka sillä on menettäessään kosketuksen lapaan. Tämän jälkeen alkaa välittömästi pallon nopeuden pieneneminen.

[tinse]

ts kirjoitti: (8.6.2011 21:26:18)

PG kirjoitti: (8.6.2011 21:02:49)

Poimin nyt tekstistä sellaisia kohtia, joita en ymmärrä alkuunkaan. ” Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus”.

.

Tuohan on aivan selviö, että juuri noin se on. Se ei voisi olla mitenkään toisin, koska kappaleet liikkuvat toisissaan kiinni. Voit jatkaa tuosta miettimistä.

Se on sitten ihan eri asia, jos kuvittelet pallon lähtönopeudeksi vaikka ne luvut, mitä Trackman ja muut ilmoittavat.

Siis mikä on sinun mielestäsi lähtönopeus? Onko se jotain muuta, kuin pallon nopeus sillä hetkellä, kun lapa ja pallo irtoavat toisistaan?

[ts]

PG kirjoitti: (8.6.2011 21:02:49)

Poimin nyt tekstistä sellaisia kohtia, joita en ymmärrä alkuunkaan. ” Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus”.

.

Tuohan on aivan selviö, että juuri noin se on. Se ei voisi olla mitenkään toisin, koska kappaleet liikkuvat toisissaan kiinni. Voit jatkaa tuosta miettimistä.

Se on sitten ihan eri asia, jos kuvittelet pallon lähtönopeudeksi vaikka ne luvut, mitä Trackman ja muut ilmoittavat.

[ts]

PG kirjoitti: (8.6.2011 21:02:49)
Sen sijaan väitteesi, jotka perustuvat näköhavaintoihin, eivät täsmää todellisten tapahtumien kanssa. Esim. varren taipuminen 0,0005 s kestävän osuman aikana oli havaintojesi mukaan 50 mm!

Minä vaan en ole tuollaista väittänyt, enkä edes voisi väittää. Ei täällä ole sellaisia laitteita, joilla voisi osuman aikaisen tilan saada mitattua.

Noista kuvista sanoin, että etureuna ei ole jurikaan liikkunut. Näyttää siltä edelleen. Kokoonpuristumisesta en mene olettamaan mitään, koska sitä voi tapahtua lisää tai ei tuon kolmannen jälkeen. Vieläkin ovat kamerat liian hitaat sen havaitsemaan. Paljon hurjempia puristumisia olen nähnyt kuvissa, jotka valitettavasti ovat vain paperilla. Keskipisteen liikahtamisestakaan en ole täysin varma, mutta pallon pienestä pyörähtämisestä kylläkin. Kovin vähän on tuo eturuna liikkunut ja muuttanut muotoaan, jos keskipiste olisi useamman millin jo siirtynyt.

[PG]

Oletan, että oikeanpuoleisessa kuvassa pallo on saavuttanut kokoonpuristumisensa maksimiarvon. Oman arvioni mukaan pallon keskipiste on siirtynyt alkuperäisestä asemasta 3-4 mm ja pallon kokoonpuristuminen on 7-8 mm. Johtamani ’pallo on jousi’ -mallin mukaan (viesti 375) kontaktiajan puolessa välissä pallon massakeskipiste on siirtynyt 3,6 mm (koko kontaktiaikainen siirtymä on 20 mm) ja pallon kokoonpuristuma on 7,6 mm. Laskelmani näyttävät siis pitävän yhtä em. todellisuuden kanssa tässäkin asiassa. Muu todellisuus on esim:

-mailanpään nopeus 125 mph
-kontaktiaika 0,43 ms
-pallona Callaway HX Diablo Tour

Monella muullakin mailanpään nopeus – kontaktiaika- pallo – yhdistelmällä on mahdollista saavuttaa sama siirtymä ja kokoonpuristuminen.

Malli antaa kontaktiajalta myös muita tarpeettomia arvoja, kuten
-pallon ja mailanpään nopeus ja kiihtyvyys
– normaalivoima
-pallon ja mailanpään massakeskipisteiden asema
Nämä kaikki millä kontaktiajan hetkellä hyvänsä.

Differentiaaliyhtälön ratkaisuna saatavaa pallon aseman kaavaa en viestissä 375 kertonut. Täysin joutava sekin, kuten koko aihe, mutta tässä se on:

xp(t) = A1* [sin(w*t) – w*t]/m2 + A2* [cos(w*t) + w²*t²/2]/m2 – A2/m2
Kertoimet A1 ja A2 lasketaan yhtälöryhmästä
A1*sin(w*t) = A2*(1 – cos(w*t)
A1*(w*cos(w*t) – w) + A2*( – w*sin(w*t) + w²*t) = k1
k1 = u1*(1 + COR) *m1*m2/(m1 + m2)

Symbolit selviävät viestistä 375.

[PG]

ts kirjoitti: (5.6.2011 21:14:16)
Mua rupee kiinostamaan nämä laskelmat siinä vaiheessa, kun sinä alat pohtimaan miksi ne eivät täsmää todellisten havainotjen kanssa. Fukke yritti sua jo alkumetreillä auttaa sitä miettimään, mutta kyllästyyhän sitä yrittämään kun mikään ei mene perille.

Miksi esim pallon kohteenpuoleinen reuna ei näytä high speed hidastuksissa liikkuvan vielä ollenkaan, vaikka pallo puristuu jo reilusti kasaan? Mikä on tuon muodon palauttavan voiman vaikutus lapaan?

Laskelmani nimenomaan täsmäävät todellisten havaintojen kanssa. Sen sijaan väitteesi, jotka perustuvat näköhavaintoihin, eivät täsmää todellisten tapahtumien kanssa. Esim. varren taipuminen 0,0005 s kestävän osuman aikana oli havaintojesi mukaan 50 mm! Kysymyksesi ’PG: mitä tapahtuu lakselmillesi, jos todetaankin osuman kestävän 0,0005s mutta pallon keksiosan olevan liikkellä tuosta ajanjaksosta vain puolet’ viittaa siihen, että olet havainnut kuvia katsellessasi pallon keskiosan lähtevän liikkeelle vasta kontaktiajan puolessa välissä. Sellaisella havainnolla ei ole todellisuuspohjaa.

Fukken tarinat eivät todellakaan mene perille. Otetaanpa esimerkkinä asia, jonka otit uudelleen esiin. Sen pitäisi selittää, miksi fukken tarinat eivät mene perille.

Re: Voimaa osumaan! (188/305)
PG | 27.1.2010 16:59
Oli pakko vielä kaivaa esiin, mitä fukke oikein kirjoitti, kun menin hyvää tarkoittaen esittämään eriävän mielipiteeni pallon liikkeelle lähdöstä, josta mielipiteestä fukke tuntui suorastaan loukkaantuneen. Pahoittelen. Tarkoitus ei ollut loukata, vaan esittää oma mielipiteeni. Fukke kirjoitti näin:

”Pallo nimittäin ei lähde liikkeelle vielä silloin, kun maila osuu sen kylkeen. Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus, joka tulee muuttumaan vielä osuman aikana sen mukaan, pystytäänkö palloon vielä välittämään voimaa (siis miten mailanpää kiihtyy)”.

Poimin nyt tekstistä sellaisia kohtia, joita en ymmärrä alkuunkaan. ” Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus”. Niin kauan kuin lapa ja pallo ovat kiinni toisissaan, kumpaankin kohdistuu itseisarvoltaan yhtä suuri voima ja yhtä suuri paine. Siitä seuraa, että puristumista tapahtuu koko kontaktin ajan. Se ei pääty kesken kontaktin, kuten fukken tekstissä lukee, vaan loppuu vasta, kun pallo irtoaa lavasta.

Aivan käsittämätön on väite, että ”pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus”. Mailanpää muka ensin kiihtyisi kontaktissa vaikkapa arvosta 115 mph arvoon 150 mph! Ja vasta sitten mailanpään nopeus rojahtaisi valtavalla hidastuvuudella esim. arvoon 80 mph!! Kyllä mailanpää hidastuu koko ajan, kun taas pallo on kiihtyvässä liikkeessä koko kontaktin ajan. Pallon ja mailanpään kiihtyvyyksien itseisarvot poikkeavat huomattavasti toisistaan. Pallon kiihtyvyys voi hyvinkin olla viisinkertainen mailanpään hidastuvuuteen verrattua ja nyt puhutaan painopisteiden kiihtyvyyksistä ja hidastuvuuksista. Muulla tarkastelutavalla ei ole mieltä tässä yhteydessä.

” joka on pallon lähtönopeus, joka tulee muuttumaan vielä osuman aikana sen mukaan, pystytäänkö palloon vielä välittämään voimaa (siis miten mailanpää kiihtyy).” Siis lähtönopeuden jo saavutettuaankin pallon nopeus muka vielä muuttuisi kontaktin aikana (palautuen takaisin lähtönopeudeksi?)?? Pahoittelen. En ymmärrä pätkääkään tästä tekstistä.

” , mutta on olemassa hyvä syy, miksi tiede haluaa tarkastella törmäyksiä liikemääräoppien avulla.” fukke kirjoittaa viime viestissään.

Fukke, en olisi halunnut puuttua teksteihisi ollenkaan, mutta oli pakko, kun näin karkean virheen liikemääräkaavassasi. Se näkyi kilometrin päähän. Siksi yritin hellävaroin ilmoittaa lapsuksesta: ”Hienoa, että muillakin joskus lipsahtaa. Nyt Fukellakin on uudellen selittämisen paikka”. Kaavassa lisättiin matka ½ *a*t^2 liikemäärään m*v. Ällistyksekseni korjasit kaavan edelleenkin vääräksi. Nyt liikemäärä ja energia laskettiin yhteen. Sehän on yhtä mahdotonta, kuin esim. eurojen ja metrien yhteen laskeminen. Virheesi ei ollutkaan lapsus, yllätys minulle! Selityksesi, että se on kopioitu prujusta 30 vuoden takaa, ei selitä mitään. Jos moisella kaavalla yrittää vakuuttaa lukijat, niin kyllä selittäjän pitäisi itse käsittää, mitä kaava pitää sisällään. Kaavan sisältö on täyttä puppua.

[Pulli-Paavo]

Edit: anteeksi typot.

[Pulli-Paavo]

B kirjoitti: (8.6.2011 15:21:21)

Pulli-Paavo kirjoitti: (8.6.2011 12:31:00)
.. olen sitä mieltä että aktiivinen crossaaminen on lähes välttämätöntä….jos haluaa lyödä piilosuljetulla lavalla suljetulla lantiolla drawn(lue pullihook) kohteeseen.

Se ei ole tuossakaan asetelmassa edes tarpeellista puhumattakaan lähes välttämättömyydestä.

Pulli-Paavo kirjoitti: (8.6.2011 12:31:00)
Keskustelussa on kummaa, että aina keskitytää siihen millä keinoin lapa sulkeutuu, …

Samaa ihmettelen. ’Crossauksella’ ei siinä ole osaa eikä arpaa. Ettehän vain luule, että maailman kärkipelaajat ’crossaavat’ siksi, että saisivat lavan kiinni osumaan. 🙂

Niinpä niiin, tuossa hain kuvia esim. Mikkelssonnista ja Donaldista ja tulin siihen lopputulokseen, että ymmärttääkö kaikki täällä mitä on actiivinen crossaaminen. Mun mielestä se on sitä, että joutuu päästämään lavan vapaaseen liikkeeseen ennen osumaa, koska asento on liian suljettu ehtiäkseen osumaan, hidastamaan käsiä ja toivomaan, että ajoitus on kohdallaan.

Paremmat pelaajat pitävä LÄGIÄ yllä osuma-alueella, koska pääsevät avoimempaan asentoon,
EIKÄ mitää kaksoisheiluria tarvita. Tuossa vielä linkki Donaldin draivii krossaako vai krossautuuko melkeen, päättäkää itse.Donald
Siitä sitten vaan apinoimaan, kylä lähtee.