Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[PG]

B kirjoitti: (5.4.2011 8:05:15)

PG kirjoitti: (5.4.2011 7:47:14)
Mielenkiintoinen asia. Kumpi on todellinen tai smash factorin määrittämisen kannalta oikea, mittaamalla vai laskemalla (+ mittaamalla) saatu mailanpään nopeus?

Senhän voisi kokeilla kehittelemällä fysikaalinen malli ja sijoittamalla saadut arvot siihen. Laite, jonka antamat arvot kaavaan sijoitettuna antavat referenssiarvoihin nähden osuvimmat tulokset lienee validein?
Teoriaa suuremmat hidastuvuusarvot selittyvät luontevasti tukivoimalla, jonka merkitys siinä sitten paljastuukin samalla.

Tuossa on itua. Olisi mukava myös tietää mikä Off Center- osumissa on COR. Ja kuinka suuri energiahukka tulee epäpuhtaassa osumassa syntyvästä väännöstä, kun se otetaan vastaan hyvällä otteella ja tiukalla gripillä vs. huonolla otteella ja löysällä gripillä tai erityisellä tukivoimatekniikalla. Itse en näitä asioita lähde tarkemmin tutkimaan. Yritän keskittyä puhtaaseen osumaan sekä mikron ääressä että etenkin kentällä.

Mittaamalla saadaan teoreettinen mailanpään nopeus, laskennollisesti mittausta hyväksi käyttäen todellinen, impactissa toimiva mailanpään nopeus. Kumpi on teoriaa ja kumpi käytäntöä ottaen huomioon, että tarvittavat laskelmat tekee aparaatille syötetty ohjelma, joka perustuu matematiikkaan ja fysiikkaan.

[B]

PG kirjoitti: (5.4.2011 7:47:14)
[ Mielenkiintoinen asia. Kumpi on todellinen tai smash factorin määrittämisen kannalta oikea, mittaamalla vai laskemalla (+ mittaamalla) saatu mailanpään nopeus?

Senhän voisi kokeilla kehittelemällä fysikaalinen malli ja sijoittamalla saadut arvot siihen. Laite, jonka antamat arvot kaavaan sijoitettuna antavat referenssiarvoihin nähden osuvimmat tulokset lienee validein?
Teoriaa suuremmat hidastuvuusarvot selittyvät luontevasti tukivoimalla, jonka merkitys siinä sitten paljastuukin samalla.

[PG]

Swinger? kirjoitti: (4.4.2011 14:13:38)

ts kirjoitti: (2.4.2011 9:51:33)

fukke diise saisse kirjoitti: (2.4.2011 7:18:42)

PG kirjoitti: (1.4.2011 15:28:15)
Valitettavasti Trackman ei ilmoita, mikä mailanpään nopeus on kontaktin lopussa.

Trackaman ei ilmoita, mutta 4D ilmoittaa. Katso ketjun viesti nro 5.

Sen sijaan Trackman ilmoittaa miten paljon suurempi nopeus lavan kärjessä on verrattuna kantaan. Hassua sanon minä 😉

Veikkaisin että suurempi nopeus lavan kärjessä vs lavan kannassa ei ole mitattu suure, vaan ’vain’ laskettu/arvioitu suure. Lavan kohta X joka kulkee pitemmän matkan kulkee automaattisesti myös kovempaa… (siis jos maila heilahtaa samaa vauhtia). Pikaisesti laskien esim. 42” tuuman varrella 100mph vastaa 43” varrella 102,4mph. Ja, sama ero toki syntyy jos sweet spot 42.5” päässä mailan toisesta päästä, ja siitä mennään puoli tuumaa kohti kantaa vs puoli tuumaa kohti kärkeä (tai tarkemmin sanottuna kauemmas tai lähemmäs ympyrän keskipisteestä = gripistä).

Mielenkiintoinen asia. Kumpi on todellinen tai smash factorin määrittämisen kannalta oikea, mittaamalla vai laskemalla (+ mittaamalla) saatu mailanpään nopeus?

[Swinger?]

ts kirjoitti: (2.4.2011 9:51:33)

fukke diise saisse kirjoitti: (2.4.2011 7:18:42)

PG kirjoitti: (1.4.2011 15:28:15)
Valitettavasti Trackman ei ilmoita, mikä mailanpään nopeus on kontaktin lopussa.

Trackaman ei ilmoita, mutta 4D ilmoittaa. Katso ketjun viesti nro 5.

Sen sijaan Trackman ilmoittaa miten paljon suurempi nopeus lavan kärjessä on verrattuna kantaan. Hassua sanon minä 😉

Veikkaisin että suurempi nopeus lavan kärjessä vs lavan kannassa ei ole mitattu suure, vaan ’vain’ laskettu/arvioitu suure. Lavan kohta X joka kulkee pitemmän matkan kulkee automaattisesti myös kovempaa… (siis jos maila heilahtaa samaa vauhtia). Pikaisesti laskien esim. 42” tuuman varrella 100mph vastaa 43” varrella 102,4mph. Ja, sama ero toki syntyy jos sweet spot 42.5” päässä mailan toisesta päästä, ja siitä mennään puoli tuumaa kohti kantaa vs puoli tuumaa kohti kärkeä (tai tarkemmin sanottuna kauemmas tai lähemmäs ympyrän keskipisteestä = gripistä).

[PG]

ts kirjoitti: (2.4.2011 21:03:25)

PG kirjoitti: (2.4.2011 20:29:47)
Haluaisin mielelläni tietää, mitä 4D- graafissa oleva merkintä Frame 219.348 tarkoittaa. Siis tuo desimaaliosa. Ihan vain tiedon kartuttamiseksi.

Adjusted hit index eli tarkka osumahetki voidaan laskea freimien väliin pallon nopeuden perusteella.

Eli jos ketjussa pyörineessä graafissa kuvataajuus 170 fps (Rauskin arvelu), niin osumahetken eli Frame 219.348:n ja seuraavan eli Frame 221:n välinen aika on 0,0097 s. Tuo jälkimmäinen Frame kertoo mailanpään nopeuden olleen sillä hetkellä 66,8 mph. Mikäli kontaktiaika on 0,0005 s, niin pallon pitäisi irrota jo Framessa 219.433. Mikä siis on mailanpään nopeus kontaktin lopussa?

[ts]

PG kirjoitti: (2.4.2011 20:29:47)
[

Haluaisin mielelläni tietää, mitä 4D- graafissa oleva merkintä Frame 219.348 tarkoittaa. Siis tuo desimaaliosa. Ihan vain tiedon kartuttamiseksi.

Adjusted hit index eli tarkka osumahetki voidaan laskea freimien väliin pallon nopeuden perusteella.

[PG]

ts kirjoitti: (2.4.2011 19:06:50)
Minun on erittäin vaikea ymmärtää sellaiseen mekanismiin perustuvia laskelmia, joilla ei ole mitään tekemistä golfswingin tapahtumien kanssa. Ihan ensimmäiseksi sen, että lapa kulkee lähes joustamattoman varren perässä vedettynä, ei heilautettuna.

Svingitekniikalla ja laskentatekniikalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Teknisessä laskennassa tarkastellaan kokonaisuutta yleensä osa osalta. Jokaiseen osaan merkitään siihen vaikuttavat voimat ja momentit (tunnetut tai tuntemattomat) ja yksinkertaisessa tapauksessa, kuten tässä, halutut suureet saadaan heti selville. Usein kokonaisuus sisältää kymmeniä tuntemattomia. Saadaan kymmeniä yhtälöitä osien tasapainoehtojen perusteella, mm. jokaisella osalla joka hetkellä voimien vektorisumma F = ma. Myös kiihtyvyys a on vektorisuure. Mutta annetaan tämän olla, ei se mihinkään johda. Mennään toiseen aiheeseen.

Haluaisin mielelläni tietää, mitä 4D- graafissa oleva merkintä Frame 219.348 tarkoittaa. Siis tuo desimaaliosa. Ihan vain tiedon kartuttamiseksi.

[ts]

Saatanallinen kirjoitti: (2.4.2011 19:51:55)
Tämä lirpake alkaa olla aika murheellinen.

Yksi yrittää pitää älyn päällä ja tosiasiat hallussa.

Jotkut muka-ammattilaiset jollakin uimamaisteritason koulutuksella kyseenalaistavat päivänselviä faktoja, eivätkä edes tajua, kuinka lohduttoman pihalla ovat.

Ja sitten jotkut vielä kirjoittavat viestejä, joista ei kukaan ulkopuolinen voi ymmärtää yhtään mitään.

[Saatanallinen]

Tämä lirpake alkaa olla aika murheellinen.

Yksi yrittää pitää älyn päällä ja tosiasiat hallussa.

Jotkut muka-ammattilaiset jollakin uimamaisteritason koulutuksella kyseenalaistavat päivänselviä faktoja, eivätkä edes tajua, kuinka lohduttoman pihalla ovat.

[ts]

B kirjoitti: (2.4.2011 19:20:23)

ts kirjoitti: (2.4.2011 19:06:50)
Minun on erittäin vaikea ymmärtää sellaiseen mekanismiin perustuvia laskelmia, joilla ei ole mitään tekemistä golfswingin tapahtumien kanssa. Ihan ensimmäiseksi sen, että lapa kulkee lähes joustamattoman varren perässä vedettynä, ei heilautettuna.

lainaus PG: Sellaisia tekijöitä, jotka aiheuttavat mailanpään nopeuden, ei ole otettu (eikä voida ottaa) mukaan erillisinä tekijöinä. Ne ovat mukana mailanpään nopeudessa. Tarkastelu on kohdistunut vain ja ainoastaan kontaktiaikana vaikuttaviin tekijöihin.

Mutta nuohan vaikuttavat kontaktiaikana. Lapa tulee osuman läpi vedetynä, ei heilautettuna vapaaseen liikkeeseen.

[B]

ts kirjoitti: (2.4.2011 19:06:50)
Minun on erittäin vaikea ymmärtää sellaiseen mekanismiin perustuvia laskelmia, joilla ei ole mitään tekemistä golfswingin tapahtumien kanssa. Ihan ensimmäiseksi sen, että lapa kulkee lähes joustamattoman varren perässä vedettynä, ei heilautettuna.

lainaus PG: Sellaisia tekijöitä, jotka aiheuttavat mailanpään nopeuden, ei ole otettu (eikä voida ottaa) mukaan erillisinä tekijöinä. Ne ovat mukana mailanpään nopeudessa. Tarkastelu on kohdistunut vain ja ainoastaan kontaktiaikana vaikuttaviin tekijöihin.

[ts]

PG kirjoitti: (2.4.2011 12:52:04). Se ei vain ole malleissa mukana, koska ovat todenneet, että puolen millisekunnin aikana ei lihastyöllä ehdi välittämään sellaista määrää voimaa, jolla olisi merkitystä pallon lähtönopeuteen.

Itselleni koko tukivoiman käsite on ollut hyvin epäselvä – ja on edelleen. .

Ei kai missään tilanteessa ole ajateltu, että tuona aikana tuotettaisiin jotain hetkellisesti täsmäytettyä voimaa.

Asioiden laskeminen lavan kautta on siinä mielessä mielenkiintoista, etä osuman vaikutus kuitenkin ulottuu koko mailaan ja käsiin. Edelleen tuntuu siltä, että monet laskentakaavat perustuvat ajatukseen vapaasti liikkuvasta kappaleesta ja niiden perusteella saatetaan johtaa myös tuloksia varsin kehittyneissä mittalaitteissa.

Minun on erittäin vaikea ymmärtää sellaiseen mekanismiin perustuvia laskelmia, joilla ei ole mitään tekemistä golfswingin tapahtumien kanssa. Ihan ensimmäiseksi sen, että lapa kulkee lähes joustamattoman varren perässä vedettynä, ei heilautettuna.

[4par]

B kirjoitti: (2.4.2011 15:53:45)Mikä on varren massan osuus tuossa lisämassassa? Varsien kokonaismassat ovat drivereissa luokkaa 55-75g?

Laskin tuolla aikaisemmin, että ts:n esittämän r6-lyönnin arvoilla laskettuna mailan (lapa + varsi + grippi) liike-energian muutos osumassa on n 1,15-kertainen verrattuna pelkän lavan liike-energian muutokseen.

[PG]

B kirjoitti: (2.4.2011 15:53:45)

PG kirjoitti: (2.4.2011 12:52:04)
Mutta kuten olen tuonut esiin, pelkkä lavan massa ei näytä ihan riittävän. Siksi otin käyttöön suureen mailanpään tehollinen massa. Kenties tätä kautta voidaan saada tukivoimalle tukea. Jos tukivoimatekniikalla tuotetaan isompi lisämassa, kuin ilman tukivoimatekniikkaa, niin näiden lisämassojen erotus voidaan lukea tukivoiman hyväksi. Lisämassan suuruus vastaa tiettyä voiman suuruutta. Grammojen sijasta voidaan haluttaessa puhua Newtoneista.

Mikä on varren massan osuus tuossa lisämassassa? Varsien kokonaismassat ovat drivereissa luokkaa 55-75g?

Tuohon en osaa sanoa mitään. Pitäisi kokeellisesti tutkia.

[B]

PG kirjoitti: (2.4.2011 12:52:04)
Mutta kuten olen tuonut esiin, pelkkä lavan massa ei näytä ihan riittävän. Siksi otin käyttöön suureen mailanpään tehollinen massa. Kenties tätä kautta voidaan saada tukivoimalle tukea. Jos tukivoimatekniikalla tuotetaan isompi lisämassa, kuin ilman tukivoimatekniikkaa, niin näiden lisämassojen erotus voidaan lukea tukivoiman hyväksi. Lisämassan suuruus vastaa tiettyä voiman suuruutta. Grammojen sijasta voidaan haluttaessa puhua Newtoneista.

Mikä on varren massan osuus tuossa lisämassassa? Varsien kokonaismassat ovat drivereissa luokkaa 55-75g?

[PG]

Kuten esim. B on huomannut, olen kirjoitellut näitä juttujani aidosta mielenkiinnostani aihetta kohtaan. Esittämäni kaavat – omat ja muiden kehittämät – ovat vain matemaattisia malleja, ei ehdottomia totuuksia. Niissä on pyritty selvittämään kuinka paljon mailanpään nopeus putoaa pallokontaktin aikana ja mikä on pallon lähtönopeus silloin kun osuma on puhdas. Mukaan on otettu kaikki oleelliset tekijät 1) mailanpään nopeus, 2) COR, 3) mailanpään massa (joko pelkkä lavan massa tai mailanpään tehollinen massa), 4) pallon massa sekä tarkemmissa laskelmissa myös 5)lavan loft ja muita kulmasuureita sekä 6) varren kautta kontaktiaikana lapaan välittyvä ulkoinen voima (pelaajan tuottama voima, jousivoima). Sellaisia tekijöitä, jotka aiheuttavat mailanpään nopeuden, ei ole otettu (eikä voida ottaa) mukaan erillisinä tekijöinä. Ne ovat mukana mailanpään nopeudessa. Tarkastelu on kohdistunut vain ja ainoastaan kontaktiaikana vaikuttaviin tekijöihin.

En ole suhtautunut mitenkään penseästi tukivoimaan. Päinvastoin taidan olla ainoa, joka on yrittänyt saada sen mukaan (ulkoinen voima). Se johtuu varmaan siitä, että olen vain harrastelija näissä kuvioissa. Yliopistojen ja laite- ja välinevalmistajien leivissä työskentelevät tutkijat ovat perehtyneet kokeellisesti ja teoreettisesti paljon syvällisemmin aiheeseen. Tuskin heilläkään mitään tukivoimakäsitettä vastaan on. Se ei vain ole malleissa mukana, koska ovat todenneet, että puolen millisekunnin aikana ei lihastyöllä ehdi välittämään sellaista määrää voimaa, jolla olisi merkitystä pallon lähtönopeuteen.

Itselleni koko tukivoiman käsite on ollut hyvin epäselvä – ja on edelleen. Mikäli tukivoimalla tarkoitetaan sellaista ulkoista voimaa, joka sisältyy johtamaani kaavaan, niin voin vakuuttaa, että sen voiman vaikutus pallon lähtönopeuteen on mitätön. Mutta kuten olen tuonut esiin, pelkkä lavan massa ei näytä ihan riittävän. Siksi otin käyttöön suureen mailanpään tehollinen massa. Kenties tätä kautta voidaan saada tukivoimalle tukea. Jos tukivoimatekniikalla tuotetaan isompi lisämassa, kuin ilman tukivoimatekniikkaa, niin näiden lisämassojen erotus voidaan lukea tukivoiman hyväksi. Lisämassan suuruus vastaa tiettyä voiman suuruutta. Grammojen sijasta voidaan haluttaessa puhua Newtoneista.

[ts]

Tuossa noin seitsemän minuutin kohdalla sanoo Jim jotain mielenkiintoista. Ja onhan tuo ihan mielenkiintoista katsottavaa koko videokin.

[ts]

fukke diise saisse kirjoitti: (2.4.2011 7:18:42)

PG kirjoitti: (1.4.2011 15:28:15)
Valitettavasti Trackman ei ilmoita, mikä mailanpään nopeus on kontaktin lopussa.

Trackaman ei ilmoita, mutta 4D ilmoittaa. Katso ketjun viesti nro 5.

Sen sijaan Trackman ilmoittaa miten paljon suurempi nopeus lavan kärjessä on verrattuna kantaan. Hassua sanon minä 😉

[B]

Mielestäni impactin käsittämättömän lyhyt kesto on asia, joka on vaikea suhteuttaa tapahtumiin. Käsite ’impactin aikaiset tapahtumat’ on vähintään lievä liioittelu inhimillisestä perspektiivistä katsoen.
Sitä kuvastaa karkea arvio, että impactin kestoon nähden osumaääneltä kestää n. 300 kertainen aika ehtiä lyöjän korviin.

[B]

Ymmärsin, että fukke itse aiemmin anoi aihellisesti, että tukivoiman (mailanpään hidastumista vähentävän voiman) tulee vaikuttaa koko lyönnin ajan (jatkuva veto). Muuten sen ajoittaminen inpactiin olisi mahdotonta. Kun mailanpäätä on jo kiihdytetty tappiin, on vaikea kuvitella saatavan jostain merkittäviä lisävoimia. Jos niitä saadaan, pitää paketti olla kunnossa, kun pusu alkaa, vai mitä.

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (1.4.2011 15:28:15)
Valitettavasti Trackman ei ilmoita, mikä mailanpään nopeus on kontaktin lopussa.

Trackaman ei ilmoita, mutta 4D ilmoittaa. Katso ketjun viesti nro 5.

PG kirjoitti: (1.4.2011 15:28:15)
linkissä Trackman mainitsee ne kolme tekijää, joista smash factor (ja samalla myös mailanpään hidastumis%) riippuu: COR, spinnloft, pallon ja lavan massojen suhde. Tukivoimaa puuttuu. Se on hämmästyttävää, onhan Mikko Ilonenkin vaihtanut stanssiaan nimenomaan juuri siksi, että tukivoiman tuottaminen olisi entistä helpompaa.

Trackaman tosiaankin puhuu kolmesta eri suureesta: 1) the coefficient of restitution (COR) between the club and ball, 2) The spin loft (the angle between clubface orientation and club head direction), 3) The mass ratio between the ball weight and the club weight
Huomasitko PG, että nämä kaikki ovat staattisia suureita, jotka vaikuttavat tietyllä ajan hetkellä.

Osuma on dynaaminen tapahtuma, joka kestää tietyn ajan. Itse johdit kaavan, johon minä vain laitoin arvot, ja sen mukaan saimme sinulle epämiellyttäviä tuloksia. Kun kaavassasi a on nimenomaisesti osuman aikainen kiihtyvyys/hidastuvuus, sinä epätoivoisesti yritit pukea sen osumaa edeltäväksi suureeksi, jolla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Jos me tutkitaan osuman aikaista ilmiötä, se on ihan sama onko osumaan tultu puusta vai perseestä. Vittu, että professorit voi joskus olla tyhmiä, kun huomaavat jäävänsä alakynteen – ihan oikeesti. Ja Teemu, tule nyt äkkiä viheltämään tämä peli poikki, koska Fukke on ylittänyt kohtuullisen keskustelun rajat.

[PG]

Swinger? kirjoitti: (31.3.2011 19:54:43)
Apropos, noista PG:n kertomista luvuista jäin miettimään, että jos PGA-tour-pelaajalla on isompi smash factor, niin onko niin että PGA-pelaajalla mailanpää hidastuu enemmän kuin pelimiehellä? Tukeekos mittadata tätä, onko näin?

PGA -pelaajien mailanpään nopeuden hidastumisesta ei taida olla mittadataa, mutta jos olisi, niin silloin se aivan varmasti tukisi sitä, että suuremmilla pallon lähtönopeuksilla draiverin mailanpää hidastuu absoluuttisesti (ei välttämättä prosentuaalisesti) enemmän, kuin pienemmillä pallon nopeuksilla. (Oletan, että PGA-pelaajien osumat ovat suurimmaksi osaksi ’puhtaita ’ ja että he kaikki käyttävät kutakuinkin samanlaisia välineitä). Vanha suomalainen sananlasku sanoo: ”Tyhjästä on paha nyhjästä”. Sen ovat PGA- pelaajatkin huomanneet.

Hutilyönnissä mailanpään nopeus hidastuu 0%, maahan duffatussa lyönnissä jopa 100%. Huonoissa lyönneissä hajonta on 0% – 100%. Pelimiehen lyönnissä mailanpää hidastui tarpeettoman paljon, peräti 32%. Huonoja lyöntejä voi tehdä monella eri tavalla. Mikä on ollut vikana pelimiehen lyönnissä, jää arvailujen varaan.

Valitettavasti Trackman ei ilmoita, mikä mailanpään nopeus on kontaktin lopussa. Yksi syy siihen saattaa olla se, että kyseistä nopeutta on vaikea luotettavasti mitata (Jake käsitteli hyvin tätä aihetta). Toinen syy ehkä se, että suuri mailanpään nopeuden putoaminen kertoo vain joko pallon suuresta lähtönopeudesta tai jollakin tavalla epäonnistuneesta lyönnistä, jossa energiaa on mennyt aivan muualle, kuin on tarkoitettu. Yksistään tämän suureen perusteella ei voida luotettavasti sanoa yhtään mitään.Toki suuri mailanpään nopeuden putoaminen ja huono pallon lähtönopeus yhdessä kertovat sen, että lyönti on epäonnistunut.

HOF Prototype: Onko faktaa,kuinka paljon mailanpäännopeus putoaa palloon osumisen ja pallon lavasta irtoamisen aikana? Kuinka suuri voi olla pelaajan osaamisen/voiman tms vaikutus tuohon hidastumiseen. Maallikkona ajatellen vois olla isokin merkitys

Uskon, että näillä kysymyksillään HOF haki vastausta sille, voidaanko muuten hyvää lyöntiä vielä parantaa vähentämällä mailanpään hidastuvuutta, mikäli se jollakin konstilla onnistuu. Eikä esim. sitä, että saisinko keskimäärin pitempiä lyöntejä, jos jättäisin duffilyönnit väliin.

Swingerin? löytämässä linkissä Trackman mainitsee ne kolme tekijää, joista smash factor (ja samalla myös mailanpään hidastumis%) riippuu: COR, spinnloft, pallon ja lavan massojen suhde. Tukivoimaa puuttuu. Se on hämmästyttävää, onhan Mikko Ilonenkin vaihtanut stanssiaan nimenomaan juuri siksi, että tukivoiman tuottaminen olisi entistä helpompaa.

[PG]

Jake2 kirjoitti: (1.4.2011 11:03:57)
Minun selitykseni on että tehokas maianpään kiihdytys osumaan asti (koko kroppaa hyödyntäen) aiheuttaa väkisin sen että tukivoima on mukana myös osumassa ja siitä seuraa pelaajalle hyvä ’paineen’ tunne. Tästä on syntynyt se empiirinen tulkinta että tukivoima nimenomaan osuman aikana on se olellinen tekijä pallon lentoon, kun todellisuudessa on kyse mailanapään nopeudesta ja osumageometriasta.

Hyvin kiteytetty.

[Jake2]

Minun selitykseni on että tehokas maianpään kiihdytys osumaan asti (koko kroppaa hyödyntäen) aiheuttaa väkisin sen että tukivoima on mukana myös osumassa ja siitä seuraa pelaajalle hyvä ’paineen’ tunne. Tästä on syntynyt se empiirinen tulkinta että tukivoima nimenomaan osuman aikana on se olellinen tekijä pallon lentoon, kun todellisuudessa on kyse mailanapään nopeudesta ja osumageometriasta.

[MOD Q8]

mesikämmen kirjoitti: (1.4.2011 9:00:07)
Mielenkiintoinen kommentti, käsittääkseni fukke ei yrittänyt lyöndä palloa lapiolla, vaan havainnollistaa tuon vedon jatkumisen ja miten lyönnin tukeminen tapahtuu. Koitan myös itse hakea esimerkkiä: otat köyden ja laitat toiseen päähän kuplavolkkarin. Jos nykäiset narua täydellä nopeudella, tuskin auto liikahtaa. Jos taas jatkat vetoa, vartaloa tukena käyttäen, oikeaan aikaa nykäyksen yhteydessä auto lähtee liikkeelle.

Entä jos se naru katkeaa siihen ekaan nykäisyyn? Eli pitääkö olla se XXXXS köysi/varsi jotta tukemisesta on mitään hyötyä?