Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[-Hippo-]

sdriver kirjoitti: (7.4.2011 13:30:06)

sdriver kirjoitti: (7.4.2011 13:26:43)

Henkka kirjoitti: (7.4.2011 12:54:02)hammasratas kiertää vastapäivään (pallo kiertää oikealta vasemmalle). En ole oikein itse edelleenkään varma riittääkö pallon ja lavan välinen kitka muodotamaan vastakierteet, mutta ainakin kun kärkkärin lyö, eli lapa pyörähtää auki, kuten monet ovat huomanneet, seurauksena on epäloogisesti nätti draw. Epäloogisesti yleisen ajatusmallin mukaan siis.

En ymmärrä mitä epäloogista siinä voi olla että avoin lapa aiheuttaa draw kierteen. Ihan saman suuntaisesti se kierre syntyy kuin alakierre nk. normaali osumassa vaikka sand wedgellä. Mutta yritäppä lyödä wedgellä yläkierrettä. Siinähän sitä olisi loogisuus koetuksella.

Ei kun önh. Nyt ymmärrän. Että en ymmärrä.

Niin, ei se kaikille epäloogista olekkaan. Esim ts:lle. Minulle ensin oli ja vieläkin jonkin verran epäilyttää.

Tuolla wedgeyläkierteellä on oikeastaan helppo esittää toinenkin esimerkki. Jos lavassa ei ole loftia lainkaan ja koitetaan saada palloon yläkierre (osumakohdassa käännetään lavan yläreunaa eteen päin, eli käännetään lofti negatiiviseksi. Huom käännetään osuman aikana, kuten ts sanoi, ei ennen, eikä jälkeeni), palloon ei tulekkaan yläkierrettä, vaan alakierre. Tätä pitääkin jo vähän pohtia. Ainakin minun. Mielestäni kyse on lähinnä siitä, riittääkö lavan ja pallon välinen kitka muodostamaan ns ’hamasratasefektin’ jos sitä nyt vapaasti voi noin sanoa.

Jos ts:ää on täällä kuunnellut, kuten monet on, seuraava mielenkiintoinen kysymys jo onkin että jos pyrkii osuman aikana esim driverillä pienentämään lavan loftia, pienentääkö vai suurentaako tämä liike pallon spinniä? Painotus taas sanoilla osuman aikana.

[sdriver]

sdriver kirjoitti: (7.4.2011 13:26:43)

Henkka kirjoitti: (7.4.2011 12:54:02)hammasratas kiertää vastapäivään (pallo kiertää oikealta vasemmalle). En ole oikein itse edelleenkään varma riittääkö pallon ja lavan välinen kitka muodotamaan vastakierteet, mutta ainakin kun kärkkärin lyö, eli lapa pyörähtää auki, kuten monet ovat huomanneet, seurauksena on epäloogisesti nätti draw. Epäloogisesti yleisen ajatusmallin mukaan siis.

En ymmärrä mitä epäloogista siinä voi olla että avoin lapa aiheuttaa draw kierteen. Ihan saman suuntaisesti se kierre syntyy kuin alakierre nk. normaali osumassa vaikka sand wedgellä. Mutta yritäppä lyödä wedgellä yläkierrettä. Siinähän sitä olisi loogisuus koetuksella.

Ei kun önh. Nyt ymmärrän. Että en ymmärrä.

[sdriver]

Henkka kirjoitti: (7.4.2011 12:54:02)hammasratas kiertää vastapäivään (pallo kiertää oikealta vasemmalle). En ole oikein itse edelleenkään varma riittääkö pallon ja lavan välinen kitka muodotamaan vastakierteet, mutta ainakin kun kärkkärin lyö, eli lapa pyörähtää auki, kuten monet ovat huomanneet, seurauksena on epäloogisesti nätti draw. Epäloogisesti yleisen ajatusmallin mukaan siis.

En ymmärrä mitä epäloogista siinä voi olla että avoin lapa aiheuttaa draw kierteen. Ihan saman suuntaisesti se kierre syntyy kuin alakierre nk. normaali osumassa vaikka sand wedgellä. Mutta yritäppä lyödä wedgellä yläkierrettä. Siinähän sitä olisi loogisuus koetuksella.

[-Hippo-]

ts kirjoitti: (7.4.2011 12:31:03)
Mutta avoin ja avautuva lapa eivät tuota samaa tulosta pallon lentoon. Niissä tapahtuu kontaktiaikana varsin eri asioita.

Olen nyt vähän tylsimys, muttakun ts taas tapojensa mukaisesti koittaa saada muut ajattelemaan ja siksi ei kerro suoraa vastausta, avitan ajatusta hammasrattailla.

Jos alempi hammasratas pyörähtää myötäpäivään (lapa osumakohdassa aukeaa), ylempi hammasratas kiertää vastapäivään (pallo kiertää oikealta vasemmalle). En ole oikein itse edelleenkään varma riittääkö pallon ja lavan välinen kitka muodotamaan vastakierteet, mutta ainakin kun kärkkärin lyö, eli lapa pyörähtää auki, kuten monet ovat huomanneet, seurauksena on epäloogisesti nätti draw. Epäloogisesti yleisen ajatusmallin mukaan siis.

[ts]

Näprääjä kirjoitti: (7.4.2011 12:24:17)
[

Mitä mieltä nykyään siitä että palloa voi lyödä suoraan?

Vain vahingossa. Ja kaikkein kauheinta on ajatella jotain suoraa ja kohteen suuntaista liikettä. Itse pyrin swingaamaan noin 90 astetta kohteesta sivuun ja vahinkoja alkanut ilmestymään aika paljon 😉

Mutta avoin ja avautuva lapa eivät tuota samaa tulosta pallon lentoon. Niissä tapahtuu kontaktiaikana varsin eri asioita.

[Näprääjä]

ts kirjoitti: (6.4.2011 21:30:29)

PG kirjoitti: (6.4.2011 21:19:12)
[

Tuo kohta 2 nähdäkseni viittaa mailanpään rotaatioon juuri ennen osumahetkeä, jonka etu- ja alataipuma aiheuttavat. Eli mailanpään rotaatio vielä lisää kärjen nopeutta kantaan nähden. Tarkemmin Trackmanin lukemia tutkimalla huomasinkin, että pelkkä varren pidennys ei selitä noin suuria eroja.

Juuri näin. Rotaatioon, jota ei todellisuudessa esiinny.

Myytti joka syntyi 40 vuotta sitten ja elää edelleen niin vahvana, että sitä käytetään jopa olettamusten ja laskennan pohjana.

Moni asia hämmentää aluksi. Yksi voi olla sellainen, että aukeneva lapa tuottaa draw puolen kierteen eikä slaissia kuten luullaan.

Aukenava ja voi olla valmiiksi avoin. Jollakin saattoi olla 4° raudatkin?
Tässä syy miksi tourilla pelaajilla draiverien lavat ovat open.

Mitä mieltä nykyään siitä että palloa voi lyödä suoraan?

[ts]

PG kirjoitti: (6.4.2011 21:57:38)

ts kirjoitti: (6.4.2011 21:30:29)

PG kirjoitti: (6.4.2011 21:19:12)
Tuo kohta 2 nähdäkseni viittaa mailanpään rotaatioon juuri ennen osumahetkeä, jonka etu- ja alataipuma aiheuttavat. Eli mailanpään rotaatio vielä lisää kärjen nopeutta kantaan nähden. Tarkemmin Trackmanin lukemia tutkimalla huomasinkin, että pelkkä varren pidennys ei selitä noin suuria eroja.

Juuri näin. Rotaatioon, jota ei todellisuudessa esiinny.

Mitä sitten tarkoitit tällä: ’Eli mielestäsi silloinkin kun kanta ohittaa kärkeä, kärki liikkuu kantaa nopeammin.’ Kysyin, onko sellainenkin mahdollisuus olemassa. En saanut vastausta, mutta oletan että rotaatiosta on kysymys. Tosin se menee väärin päin, mikäli tutkijoihin on luottamista.

Juuri sitä, että tutkijoihin luotetaan asemansa takia, oli se ansaittu tai ei.

Kun oletetaan ja uskotaan tiettyihin asioihin riittävän kauan, niistä tulee totuuksia, joita voidaan käyttää kaikkien seuraavien tutkimustenkin pohjana. Niistä tulee totuuksia, joita voidaan jopa ottaa kritiikittä erittäin edistyneen teknologian käyttöön tiettyihin kohtiin.

Jsa sitten 40 vuotta myöhemmin joku perkele alkaa ihan netissä näyttämään high speed videoita tapahtumista ja muutama kymmenen maailamassa havahtuvat, että sontaahan nuo tutkijat ja muut ovat suoltaneet kohta 50 vuotta aiheesta. Sitten tilanne riistäytyy vallan käsistä, kun joku biomekaniikkaan edes jollain tavoin perehtynyt alkaa asioita tutkimaan ja toteaa koko kehon toiminnan olevan aivan päinvastainen yleiseen opetukseen nähden. Toteaa vielä piru maailman huippujen tehneen läpi vuosikymmenten aivan toisin kuin on puhuttu.

Minä uskon siinä vaiheessa mittaustuloksiin, kun ensin näen sorsat koodin puolelta, että miten havainnot on kerätty ja miten tuotu laskentaan ja siitä eteenpäin. Uskon herkästi myös mittaustuloksiin, jotka järkeni mukaan sopivat käytettyyn menetelmään. Muilta osin jatkan kriittistä linjaa ja koitan pysyä irti uskomuksista.

[PG]

ts kirjoitti: (6.4.2011 21:30:29)

PG kirjoitti: (6.4.2011 21:19:12)
Tuo kohta 2 nähdäkseni viittaa mailanpään rotaatioon juuri ennen osumahetkeä, jonka etu- ja alataipuma aiheuttavat. Eli mailanpään rotaatio vielä lisää kärjen nopeutta kantaan nähden. Tarkemmin Trackmanin lukemia tutkimalla huomasinkin, että pelkkä varren pidennys ei selitä noin suuria eroja.

Juuri näin. Rotaatioon, jota ei todellisuudessa esiinny.

Mitä sitten tarkoitit tällä: ’Eli mielestäsi silloinkin kun kanta ohittaa kärkeä, kärki liikkuu kantaa nopeammin.’ Kysyin, onko sellainenkin mahdollisuus olemassa. En saanut vastausta, mutta oletan että rotaatiosta on kysymys. Tosin se menee väärin päin, mikäli tutkijoihin on luottamista.

[ts]

PG kirjoitti: (6.4.2011 21:19:12)
[

Tuo kohta 2 nähdäkseni viittaa mailanpään rotaatioon juuri ennen osumahetkeä, jonka etu- ja alataipuma aiheuttavat. Eli mailanpään rotaatio vielä lisää kärjen nopeutta kantaan nähden. Tarkemmin Trackmanin lukemia tutkimalla huomasinkin, että pelkkä varren pidennys ei selitä noin suuria eroja.

Juuri näin. Rotaatioon, jota ei todellisuudessa esiinny.

Myytti joka syntyi 40 vuotta sitten ja elää edelleen niin vahvana, että sitä käytetään jopa olettamusten ja laskennan pohjana.

Moni asia hämmentää aluksi. Yksi voi olla sellainen, että aukeneva lapa tuottaa draw puolen kierteen eikä slaissia kuten luullaan.

[PG]

ts kirjoitti: (6.4.2011 20:55:18)

PG kirjoitti: (6.4.2011 20:46:50)

Trackmanin mittaustulokset viittaavat toiseen suuntaan.

Kysytäänpäs nyt kerran vielä ja ihan suoraan: Tiedätkö mitä he mittaavat ja mitä dataa syntyy jollain muulla tavoin?

Minä en tiedä, mutta en sokeasti suostu uskomaan yhtään mihinkään, joka ei vastaa todellisuutta ja jonka mitattavuudesta kyseisin menetelmin on liikkeellä hyvin paljon kriittisyyttä. Aika tasaista planeakin kulkevat mailat….

Ehkä ne eivät mittaakaan. Tarkempi tulos todennäköisesti saadaankin laskennollisesti, jossa ennen mainittujen tekijöiden lisäksi myös lavan rotaatio otetaan huomioon. Tietysti laskenta-algoritmi voidaan siirtää mittauslaitteelle, jolloin voidaan sanoa, että tulokset ovat mittaamalla saatu.

Trackmanin perustelu oli:
”This is primarily due to two things: 1) the further distance from grip to the toe of the club compared to the grip to heel 2) the rotation of the club head during the downswing.”

Tuo kohta 2 nähdäkseni viittaa mailanpään rotaatioon juuri ennen osumahetkeä, jonka etu- ja alataipuma aiheuttavat. Eli mailanpään rotaatio vielä lisää kärjen nopeutta kantaan nähden. Tarkemmin Trackmanin lukemia tutkimalla huomasinkin, että pelkkä varren pidennys ei selitä noin suuria eroja.

[ts]

PG kirjoitti: (6.4.2011 20:46:50)

Trackmanin mittaustulokset viittaavat toiseen suuntaan.

Kysytäänpäs nyt kerran vielä ja ihan suoraan: Tiedätkö mitä he mittaavat ja mitä dataa syntyy jollain muulla tavoin?

Minä en tiedä, mutta en sokeasti suostu uskomaan yhtään mihinkään, joka ei vastaa todellisuutta ja jonka mitattavuudesta kyseisin menetelmin on liikkeellä hyvin paljon kriittisyyttä. Aika tasaista planeakin kulkevat mailat….

[PG]

ts kirjoitti: (6.4.2011 13:58:11)

PG kirjoitti: (6.4.2011 13:37:36)

ts kirjoitti: (6.4.2011 9:51:40)

Swinger? kirjoitti: (4.4.2011 14:13:38)
Veikkaisin että suurempi nopeus lavan kärjessä vs lavan kannassa ei ole mitattu suure, vaan ’vain’ laskettu/arvioitu suure. Lavan kohta X joka kulkee pitemmän matkan kulkee automaattisesti myös kovempaa… .

Nii.. ja sitten jukasevat tuollaista laskentaa ja ihmiset uskoo kaiken onnellisesti hymyillen. Hassua, että nuo nopeudet ovat samat niissäkin lyönneissä missä lapa kiertyy osumasssa auki.

Ainakin proon kannattaisi hyväksyä tämä Trackmanin esittämä asia vaikka hampaita kiristellen. Jokaisella lavan pisteellä on oma nopeutensa. Swingerin pikainen arvio on hyvä approksimaatio, kun gripin etäisyys osumakohdasta on toisessa tapauksessa 42″ ja toisessa 43″. Tarkemmassa tarkastelussa pitää ottaa huomioon myös gripin vauhti svingitasossa osumahetkellä. Jos se on esim. 14 mph, niin pitemmällä varrella nopeus on 102,0 mph, mikäli se lyhyemmällä on 100,0 mph.

Tämä tapaus on yksinkertainen ja selvä, koska eri lyönneissä käytetään samaa vartta, varresta samasta kohdasta kiinni pitäen. Asia ei ole enää niin yksiselitteinen, kun mailan vartta oikeasti pidennetään. Mailanpään nopeus tietenkin kasvaa, mutta siihen vaikuttavat nyt muutkin tekijät. Tätäkin asia ovat tutkijat tutkineet.

Eli mielestäsi silloinkin kun kanta ohittaa kärkeä, kärki liikkuu kantaa nopeammin.

En tuota väittänyt. Onko sellainenkin mahdollisuus olemassa? Trackmanin mittaustulokset viittaavat toiseen suuntaan.

[Rauski1]

ts kirjoitti: (6.4.2011 13:58:11)

PG kirjoitti: (6.4.2011 13:37:36)

ts kirjoitti: (6.4.2011 9:51:40)

Swinger? kirjoitti: (4.4.2011 14:13:38)
Veikkaisin että suurempi nopeus lavan kärjessä vs lavan kannassa ei ole mitattu suure, vaan ’vain’ laskettu/arvioitu suure. Lavan kohta X joka kulkee pitemmän matkan kulkee automaattisesti myös kovempaa… .

Nii.. ja sitten jukasevat tuollaista laskentaa ja ihmiset uskoo kaiken onnellisesti hymyillen. Hassua, että nuo nopeudet ovat samat niissäkin lyönneissä missä lapa kiertyy osumasssa auki.

Ainakin proon kannattaisi hyväksyä tämä Trackmanin esittämä asia vaikka hampaita kiristellen. Jokaisella lavan pisteellä on oma nopeutensa. Swingerin pikainen arvio on hyvä approksimaatio, kun gripin etäisyys osumakohdasta on toisessa tapauksessa 42″ ja toisessa 43″. Tarkemmassa tarkastelussa pitää ottaa huomioon myös gripin vauhti svingitasossa osumahetkellä. Jos se on esim. 14 mph, niin pitemmällä varrella nopeus on 102,0 mph, mikäli se lyhyemmällä on 100,0 mph.

Tämä tapaus on yksinkertainen ja selvä, koska eri lyönneissä käytetään samaa vartta, varresta samasta kohdasta kiinni pitäen. Asia ei ole enää niin yksiselitteinen, kun mailan vartta oikeasti pidennetään. Mailanpään nopeus tietenkin kasvaa, mutta siihen vaikuttavat nyt muutkin tekijät. Tätäkin asia ovat tutkijat tutkineet.

Eli mielestäsi silloinkin kun kanta ohittaa kärkeä, kärki liikkuu kantaa nopeammin. Nyt tuli jo vallan hienoa teoriaa, mutta pitäähän se uskoa kun noin ovat mitanneet 😉

Ihan pienen pieni mahdollisuus jää silti kytemään. Jospa tuo onkin laskennallinen oletusarvo…

Siis jos se maila tulisi jotain kehää pitkin osumaan niin silloin lavan ulkoreunalla on suurempi kehänopeus kuin sisäreunalla. Mun mielestä se maila tulee osumaan kuitenkin jotakuinkin suoraa linjaa oli se sitten linjalla tai sisältä-ulos. Eihän esim 5 metriä pitkällä lankulla ole mitään ero päiden nopeudessa jos sitä liikutetaan suoraan tai vinossa.

[ts]

PG kirjoitti: (6.4.2011 13:37:36)

ts kirjoitti: (6.4.2011 9:51:40)

Swinger? kirjoitti: (4.4.2011 14:13:38)
Veikkaisin että suurempi nopeus lavan kärjessä vs lavan kannassa ei ole mitattu suure, vaan ’vain’ laskettu/arvioitu suure. Lavan kohta X joka kulkee pitemmän matkan kulkee automaattisesti myös kovempaa… .

Nii.. ja sitten jukasevat tuollaista laskentaa ja ihmiset uskoo kaiken onnellisesti hymyillen. Hassua, että nuo nopeudet ovat samat niissäkin lyönneissä missä lapa kiertyy osumasssa auki.

Ainakin proon kannattaisi hyväksyä tämä Trackmanin esittämä asia vaikka hampaita kiristellen. Jokaisella lavan pisteellä on oma nopeutensa. Swingerin pikainen arvio on hyvä approksimaatio, kun gripin etäisyys osumakohdasta on toisessa tapauksessa 42″ ja toisessa 43″. Tarkemmassa tarkastelussa pitää ottaa huomioon myös gripin vauhti svingitasossa osumahetkellä. Jos se on esim. 14 mph, niin pitemmällä varrella nopeus on 102,0 mph, mikäli se lyhyemmällä on 100,0 mph.

Tämä tapaus on yksinkertainen ja selvä, koska eri lyönneissä käytetään samaa vartta, varresta samasta kohdasta kiinni pitäen. Asia ei ole enää niin yksiselitteinen, kun mailan vartta oikeasti pidennetään. Mailanpään nopeus tietenkin kasvaa, mutta siihen vaikuttavat nyt muutkin tekijät. Tätäkin asia ovat tutkijat tutkineet.

Eli mielestäsi silloinkin kun kanta ohittaa kärkeä, kärki liikkuu kantaa nopeammin. Nyt tuli jo vallan hienoa teoriaa, mutta pitäähän se uskoa kun noin ovat mitanneet 😉

Ihan pienen pieni mahdollisuus jää silti kytemään. Jospa tuo onkin laskennallinen oletusarvo…

[PG]

ts kirjoitti: (6.4.2011 9:51:40)

Swinger? kirjoitti: (4.4.2011 14:13:38)
Veikkaisin että suurempi nopeus lavan kärjessä vs lavan kannassa ei ole mitattu suure, vaan ’vain’ laskettu/arvioitu suure. Lavan kohta X joka kulkee pitemmän matkan kulkee automaattisesti myös kovempaa… .

Nii.. ja sitten jukasevat tuollaista laskentaa ja ihmiset uskoo kaiken onnellisesti hymyillen. Hassua, että nuo nopeudet ovat samat niissäkin lyönneissä missä lapa kiertyy osumasssa auki.

Ainakin proon kannattaisi hyväksyä tämä Trackmanin esittämä asia vaikka hampaita kiristellen. Jokaisella lavan pisteellä on oma nopeutensa. Swingerin pikainen arvio on hyvä approksimaatio, kun gripin etäisyys osumakohdasta on toisessa tapauksessa 42″ ja toisessa 43″. Tarkemmassa tarkastelussa pitää ottaa huomioon myös gripin vauhti svingitasossa osumahetkellä. Jos se on esim. 14 mph, niin pitemmällä varrella nopeus on 102,0 mph, mikäli se lyhyemmällä on 100,0 mph.

Tämä tapaus on yksinkertainen ja selvä, koska eri lyönneissä käytetään samaa vartta, varresta samasta kohdasta kiinni pitäen. Asia ei ole enää niin yksiselitteinen, kun mailan vartta oikeasti pidennetään. Mailanpään nopeus tietenkin kasvaa, mutta siihen vaikuttavat nyt muutkin tekijät. Tätäkin asia ovat tutkijat tutkineet.

[MOD Q8]

4par kirjoitti: (6.4.2011 8:59:05)

Q8 kirjoitti: (6.4.2011 7:43:12)No just kun pääsee tämän kirjoittamasta niin löytyy väitöskirja ’UNDERSTANDING THE ROLE OF SHAFT STIFFNESS IN THE GOLF SWING ’ jossa tuon potkun lasketaan antavan 5-10 m/s lisää mailanpään nopeutta.

Lainaus abstraktista:
’At any level of swing speed, the difference in clubhead speed did not exceed 0.1 m/s across levels of shaft stiffness. Therefore, it was concluded that customizing the stiffness of a golf club shaft to perfectly suit a particular swing will not increase clubhead speed sufficiently to have any meaningful effect on performance.’

Tarkoitin, että se potku ei sittenkään ole mitätön kokonaisnopeudessa. Jotta fittaajat eivät aivan tarpeettomiksi itseään luulisi niin samasta abstraktista:

The results from this thesis indicate that improvements in driving distance brought about by altering shaft stiffness are the result of altered clubhead orientation at impact and not increased clubhead speed.

[ts]

4par kirjoitti: (6.4.2011 11:11:14)

ts kirjoitti: (6.4.2011 9:58:58)Nii että se ei Pennerkään tajunnu mlitä 2D harha saa asiat ihmisen silmissä näyttämään. Hävettääköhän noita ttutkijita nykyään aikasemmat julkaisunsa vai vieläkö ovat uskossaan lujia?

Ihan tällaisella perusinsinöörilogiikalla voisi päätellä, että jos tutkimuksessa mitataan vartta taivuttavia monentteja sen eri kohdista, ei 2D-maailman anneta hämätä tarkastelua.

Kuinkahan niitä on tuossa mitattu?

Ensimmäinen asia ymmärtää olisi varmaan mistä suunasta maila on palloon tulossa tuossa puolisen metriä ennen osumaa ja tutkia voimia sen vektorin suunnassa ja samoin sen liikesuunnan muuttumista tuona aikana ennen osumaa. Jos noita tutkitaan suhteessa kohdelinjaan ollaan syvällä metsässä.

Sitten pitäisi vielä pystyä johtamaan näkyvät taipumat tuohon 3D-maailmaan huomioiden esim kamerakulman vaikutus. Hieman viistosta kuvattuna alataipuma näyttää varsin paljon etutaipumalta, mutta 3D-mittauksissa ei juurikaan näe tapauksia, joissa lapa olisi ohittanut kädet ennen osumaa suhteessa liikesuuntaan. Itse asiassa se ohittaa ne monella pelaajalla noin metriä myöhemmin kuin yleensä luullaan.

Loistava esimerkki siitä, miten 2D-harha pistää pelaajat tekemään juuri vääriä asioita mielikuvan seurauksena.

[4par]

ts kirjoitti: (6.4.2011 9:58:58)Nii että se ei Pennerkään tajunnu mlitä 2D harha saa asiat ihmisen silmissä näyttämään. Hävettääköhän noita ttutkijita nykyään aikasemmat julkaisunsa vai vieläkö ovat uskossaan lujia?

Ihan tällaisella perusinsinöörilogiikalla voisi päätellä, että jos tutkimuksessa mitataan vartta taivuttavia monentteja sen eri kohdista, ei 2D-maailman anneta hämätä tarkastelua.

[ts]

PG kirjoitti: (5.4.2011 13:59:15)

Q8 kirjoitti: (5.4.2011 10:56:37)
Taipuuko varsi eteenpäin vai ei osumassa? Tätähän esiintyy valokuvissa usein, ja syyksi laitetaan digitaaliset kameratekniikat. Ja näin onkin. Mutta onko 100% taipumasta kameran syytä?

The simulated behaviour of a golf shaft during the downswing. Tuossa linkissä on sivulla 158 hyvä kuva, jota ei ole ainakaan digikameratekniikalla pilattu.

Nii että se ei Pennerkään tajunnu mlitä 2D harha saa asiat ihmisen silmissä näyttämään. Hävettääköhän noita ttutkijita nykyään aikasemmat julkaisunsa vai vieläkö ovat uskossaan lujia? Olisi hauska päästä haastattelemaan jsokus.

[ts]

Swinger? kirjoitti: (4.4.2011 14:13:38)

Veikkaisin että suurempi nopeus lavan kärjessä vs lavan kannassa ei ole mitattu suure, vaan ’vain’ laskettu/arvioitu suure. Lavan kohta X joka kulkee pitemmän matkan kulkee automaattisesti myös kovempaa… .

Nii.. ja sitten jukasevat tuollaista laskentaa ja ihmiset uskoo kaiken onnellisesti hymyillen. Hassua, että nuo nopeudet ovat samat niissäkin lyönneissä missä lapa kiertyy osumasssa auki.

[4par]

Q8 kirjoitti: (6.4.2011 7:43:12)No just kun pääsee tämän kirjoittamasta niin löytyy väitöskirja ’UNDERSTANDING THE ROLE OF SHAFT STIFFNESS IN THE GOLF SWING ’ jossa tuon potkun lasketaan antavan 5-10 m/s lisää mailanpään nopeutta.

Lainaus abstraktista:
’At any level of swing speed, the difference in clubhead speed did not exceed 0.1 m/s across levels of shaft stiffness. Therefore, it was concluded that customizing the stiffness of a golf club shaft to perfectly suit a particular swing will not increase clubhead speed sufficiently to have any meaningful effect on performance.’

[MOD Q8]

Q8 kirjoitti: (5.4.2011 15:58:13)Näin näyttää tapahtuvan, mutta kyseessä ei olisikaan mikään ’potku’ vaan ainoastaan mailanpään tekemä ’varren ohitus’. Eli OT siis, voimantuoton kannalta.

No just kun pääsee tämän kirjoittamasta niin löytyy väitöskirja ’UNDERSTANDING THE ROLE OF SHAFT STIFFNESS IN THE GOLF SWING ’ jossa tuon potkun lasketaan antavan 5-10 m/s lisää mailanpään nopeutta.

[MOD Q8]

PG kirjoitti: (5.4.2011 13:59:15)

Q8 kirjoitti: (5.4.2011 10:56:37)
Taipuuko varsi eteenpäin vai ei osumassa? Tätähän esiintyy valokuvissa usein, ja syyksi laitetaan digitaaliset kameratekniikat. Ja näin onkin. Mutta onko 100% taipumasta kameran syytä?

The simulated behaviour of a golf shaft during the downswing. Tuossa linkissä on sivulla 158 hyvä kuva, jota ei ole ainakaan digikameratekniikalla pilattu.

Näin näyttää tapahtuvan, mutta kyseessä ei olisikaan mikään ’potku’ vaan ainoastaan mailanpään tekemä ’varren ohitus’. Eli OT siis, voimantuoton kannalta.

[PG]

Q8 kirjoitti: (5.4.2011 10:56:37)
Taipuuko varsi eteenpäin vai ei osumassa? Tätähän esiintyy valokuvissa usein, ja syyksi laitetaan digitaaliset kameratekniikat. Ja näin onkin. Mutta onko 100% taipumasta kameran syytä?

The simulated behaviour of a golf shaft during the downswing. Tuossa linkissä on sivulla 158 hyvä kuva, jota ei ole ainakaan digikameratekniikalla pilattu.

[MOD Q8]

4par kirjoitti: (31.3.2011 19:34:47) Oletan, että tämä ns tukivoima siirretään käsien ja varren välityksellä mailan lapaan (?).

Ehkä OT, mutta kuitenkin.

Taipuuko varsi eteenpäin vai ei osumassa? Tätähän esiintyy valokuvissa usein, ja syyksi laitetaan digitaaliset kameratekniikat. Ja näin onkin. Mutta onko 100% taipumasta kameran syytä?

Maltby puhuu videossaan, Varren taipuma, tuosta taipumasta eteenpäin. Tämä syntyisi ranteiden vapautuessa juuri osumaan tultaessa. Onko tämä (osa) sitä tukivoimaa mistä tässä puhutaan? Mielestäni tämä taipuma selittää hyvin varren jäykkyyden vaikutuksen pallon lentoradan korkeuteen.

Jokuhan voisi testata tätä laittamalla vaakasuoran lankun rystysen korkeudelle ja koikeilla kuinka lentää kun kädet pysähtyvät seinään…