Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[PG]

ts kirjoitti: (8.4.2011 14:15:04)

PG kirjoitti: (8.4.2011 14:13:27)

ts kirjoitti: (8.4.2011 13:44:07)
Mulla on sulle parempaa laskettavaa: Jos käsien ja lavan keskinäine suhde kehällä pysyy muuttumattomana, miten on mahdollista, että toisessa päässä mailaa on nopeuttta 17mph ja toisessa 110mph?

Jos tarkoitat käsien ja lavan keskinäisellä muuttumattomalla suhteella kehällä sitä, että käsillä gripin kohdalta mitattuna on sama nopeus kuin lavalla, niin vastaukseni on: Ei ole mitenkään mahdollista, että käsillä ja lavalla on eri nopeus.

Jos taas tarkoitat sitä, että mailan toisessa päässä on nopeutta 17 mph ja toisessa 110 mph ja että kädet ja lapa silti liikkuvat samalla nopeudella, niin vastaukseni on: Se ei ole mahdollista.

Jos et tarkoittanut kumpaakaan, niin tarkennatko mitä tarkoitat käsien ja lavan keskinäisellä suhteella kehällä, joka pysyy muuttumattomana.

Nopeus ja vauhtihan eivät ole sama käsite. Hämmentäviä ovat asiat joskus.

Arvoituksia lisää? Tiedän hyvin, että vauhti määritellään nopeuden itseisarvoksi. Se ei ole vektorisuure, mitä taas nopeus on. Nopeus on täysin määrätty vasta sitten, kun tunnetaan sen suunta ja itseisarvo (suuruus).

Kummankaan meidän teksteissämme ei käytetty vauhti- käsitettä. Jos nopeudet ovat samat, se tarkoittaa, että niiden vauhdit ovat yhtäsuuret ja että ne ovat samansuuntaiset.

Kysynkin nyt: Jos 4D- graafissa on ilmoitettu käsivauhdiksi 17 mph ja mailanpään vauhdiksi110 mph, niin ovatko käsi- ja mailanpään nopeudet eri- vai samansuuntaiset. Olen olettanut ja myös ’pähkinässäni’ esittänyt, että ne ovat samansuuntaiset. Jos ne ovat eri suuntaiset, niin se pitää ottaa laskuissa huomioon. Silloin ei enää pelkkä algebra riitä, mutta eledeen hyvin yksinkertaisilla fysiikan ja matematiikan perustiedoilla pärjätään.

[ts]

PG kirjoitti: (8.4.2011 14:13:27)

ts kirjoitti: (8.4.2011 13:44:07)
Mulla on sulle parempaa laskettavaa: Jos käsien ja lavan keskinäine suhde kehällä pysyy muuttumattomana, miten on mahdollista, että toisessa päässä mailaa on nopeuttta 17mph ja toisessa 110mph?

Jos tarkoitat käsien ja lavan keskinäisellä muuttumattomalla suhteella kehällä sitä, että käsillä gripin kohdalta mitattuna on sama nopeus kuin lavalla, niin vastaukseni on: Ei ole mitenkään mahdollista, että käsillä ja lavalla on eri nopeus.

Jos taas tarkoitat sitä, että mailan toisessa päässä on nopeutta 17 mph ja toisessa 110 mph ja että kädet ja lapa silti liikkuvat samalla nopeudella, niin vastaukseni on: Se ei ole mahdollista.

Jos et tarkoittanut kumpaakaan, niin tarkennatko mitä tarkoitat käsien ja lavan keskinäisellä suhteella kehällä, joka pysyy muuttumattomana.

Nopeus ja vauhtihan eivät ole sama käsite. Hämmentäviä ovat asiat joskus.

[ts]

Swinger? kirjoitti: (8.4.2011 13:57:40)

ts kirjoitti: (8.4.2011 9:54:14)

Swinger? kirjoitti: (8.4.2011 9:47:10)

No, jos lähtökohta on se että lapa kulkee suorassa osumakohdassa, niin ’kauempi’ piste lavassa kulkee nopeammin kuin ’lähempi’ piste (kärki kulkee kovempaa kuin kanta, alareuna kulkee kovempaa kuin yläreuna), tää on ihan peruskauraa. Mieti vaikka lasten karusellia hiekkalaatikon vieressä, ulkokehällä ’kulkee kovempaa’ kuin keskellä (jos siis karuselli pyörii samaa vauhtia koko ajan).

Meillä täällä maalla noi karusellit on vähän erilaisia. Ne on pyöreitä ja pyörii, eivätkä kulje suoraan.

Ja jos se lapa kulkee suorassa ja suoraan, niin kyllä niillä kaikilla kohdilla on sama nopeus. Niin maalla kuin kaupungissakin.

Nyt en ole varma ymmärretäänkö me toisiamme… Normaalissa golf-lyönnissä mailanpää liikkuu kohtuu paljon pitemmän matkan kuin gripin pää, ja vaikka se ei nyt täydellinen ympyrä olekaan eikä gripin pää välttämättä ole kiinteä ympyrän keskipiste (liikkuuhan ne kädetkin eteenpäin koko ajan), niin mailanpää on kuitenkin tietynlaisessa liikkeessä jota voidaan varmaan tässä yhteydessä kuvata ympyräliikkeenä. Ja, kun näin on, mailanpää liikkuu kovempaa kuin gripin pää, myös osumahetkellä, eikö vain? Siitä tuo karusellivertaus… ulkoreuna kulkee kovempaa kuin keskusta tai puoliväli.

Kun sanot että lapa kulkee suorassa ja suoraan, niin ymmärrän toki että se ei tule vinossa kohti palloa (=lapa on suorassa?) ja suoraan (=kohti pallon haluttua lähtösuuntaa?), niin eihän se sitä poista että lapa kulkee samalla kovempaa kuin gripin pää (tai esim mailan varren puoliväli) ja se on samalla tekemässä ympyräliikettä… Ja, siitä nuo nopeuserot tulevat automaattisesti, mitä kauempana keskipisteestä ollaan sitä kovempaa mennään.

Esim, jos swingaat samalla swing-nopeudella wedgeä, rautakuutosta tai puu ykköstä, niin mailanpään vauhdit eivät ole samat… Pitempi maila, kovempi mailanpään vauhti.

Ja, sama logiikka toki pätee lavan osuudelle, kyllä ne nopeuserot sielläkin ovat olemassa. Ei se ole ’varren pituuden ominaisuus’, se on ympyräliikkeen ominaisuus. Mitä kauempana keskipisteestä, sitä kovempi vauhti.

On totta, että lapa kulkee tietynlaista ympyrää melkein joka vaiheessa swingiä, mutta sitten pitäisi tuo ympyrän asento selvittää, että onko se tuossa kohti lainkaan vaakatasossa, jossa taas lapa on. Lisäksi toki tulee vielä se hauskuus, että tuon pienen osan osuma-alueen seuduilla lapa todellakin kulkee suoraan, eikä seuraa lainkaan ympyrän kaarta.

[PG]

ts kirjoitti: (8.4.2011 13:44:07)
Mulla on sulle parempaa laskettavaa: Jos käsien ja lavan keskinäine suhde kehällä pysyy muuttumattomana, miten on mahdollista, että toisessa päässä mailaa on nopeuttta 17mph ja toisessa 110mph?

Jos tarkoitat käsien ja lavan keskinäisellä muuttumattomalla suhteella kehällä sitä, että käsillä gripin kohdalta mitattuna on sama nopeus kuin lavalla, niin vastaukseni on: Ei ole mitenkään mahdollista, että käsillä ja lavalla on eri nopeus.

Jos taas tarkoitat sitä, että mailan toisessa päässä on nopeutta 17 mph ja toisessa 110 mph ja että kädet ja lapa silti liikkuvat samalla nopeudella, niin vastaukseni on: Se ei ole mahdollista.

Jos et tarkoittanut kumpaakaan, niin tarkennatko mitä tarkoitat käsien ja lavan keskinäisellä suhteella kehällä, joka pysyy muuttumattomana.

[Swinger?]

ts kirjoitti: (8.4.2011 9:54:14)

Swinger? kirjoitti: (8.4.2011 9:47:10)

No, jos lähtökohta on se että lapa kulkee suorassa osumakohdassa, niin ’kauempi’ piste lavassa kulkee nopeammin kuin ’lähempi’ piste (kärki kulkee kovempaa kuin kanta, alareuna kulkee kovempaa kuin yläreuna), tää on ihan peruskauraa. Mieti vaikka lasten karusellia hiekkalaatikon vieressä, ulkokehällä ’kulkee kovempaa’ kuin keskellä (jos siis karuselli pyörii samaa vauhtia koko ajan).

Meillä täällä maalla noi karusellit on vähän erilaisia. Ne on pyöreitä ja pyörii, eivätkä kulje suoraan.

Ja jos se lapa kulkee suorassa ja suoraan, niin kyllä niillä kaikilla kohdilla on sama nopeus. Niin maalla kuin kaupungissakin.

Nyt en ole varma ymmärretäänkö me toisiamme… Normaalissa golf-lyönnissä mailanpää liikkuu kohtuu paljon pitemmän matkan kuin gripin pää, ja vaikka se ei nyt täydellinen ympyrä olekaan eikä gripin pää välttämättä ole kiinteä ympyrän keskipiste (liikkuuhan ne kädetkin eteenpäin koko ajan), niin mailanpää on kuitenkin tietynlaisessa liikkeessä jota voidaan varmaan tässä yhteydessä kuvata ympyräliikkeenä. Ja, kun näin on, mailanpää liikkuu kovempaa kuin gripin pää, myös osumahetkellä, eikö vain? Siitä tuo karusellivertaus… ulkoreuna kulkee kovempaa kuin keskusta tai puoliväli.

Kun sanot että lapa kulkee suorassa ja suoraan, niin ymmärrän toki että se ei tule vinossa kohti palloa (=lapa on suorassa?) ja suoraan (=kohti pallon haluttua lähtösuuntaa?), niin eihän se sitä poista että lapa kulkee samalla kovempaa kuin gripin pää (tai esim mailan varren puoliväli) ja se on samalla tekemässä ympyräliikettä… Ja, siitä nuo nopeuserot tulevat automaattisesti, mitä kauempana keskipisteestä ollaan sitä kovempaa mennään.

Esim, jos swingaat samalla swing-nopeudella wedgeä, rautakuutosta tai puu ykköstä, niin mailanpään vauhdit eivät ole samat… Pitempi maila, kovempi mailanpään vauhti.

Ja, sama logiikka toki pätee lavan osuudelle, kyllä ne nopeuserot sielläkin ovat olemassa. Ei se ole ’varren pituuden ominaisuus’, se on ympyräliikkeen ominaisuus. Mitä kauempana keskipisteestä, sitä kovempi vauhti.

[duffeli]

Olenkin ryydittänyt ilmeisesti käsikolmion liikkeitä ylimääräisellä ranteista tapahtuvalla mailan varren kierrolla. Täytyypäs huomenna palata halliin hieman tarkastelemaan hommaa.

[ts]

PG kirjoitti: (8.4.2011 13:36:35)

Rauski kirjoitti: (8.4.2011 8:40:05)

Pekka Pelimies kirjoitti: (8.4.2011 0:02:46)
Jotenki tälleen pyörivään liikkeeseen liittyvään ajatukseen mun kinetiikassa ja geometriassa kuuluu sama ajatus, mitä PG tossa joku viesti sitten markkinoi.

Lavan liikeradalla on jossain joku polttopiste tai muu referenssi. Kun sitten säteen suuntaan ulottuvuutta sisältävä kappale liikkuu kaarella, käyrän pätkällä, niin kehänopeus poikkeaa kärjen ja kannan osalta jonkun osan.

Sama tilanne gripin projektion ja mailanpään suhteen.

Jos katselee noita swingejä niin eihän kädet tee mitään vaakatason ympyräliikettä kuin aivan minimaalisesti ja osuman alueella ei oikeastaan yhtään. Enemmän ne on kehällä pystysuunnassa tarkasteltuna, silloin voitaisiin kuvitella että lavan pohjan nopeus on suurempi kuin lavan yläosan. Toki tuokin on melkein kadonnut hyvin lähellä osuma-aluetta.

Vähän OT:ksi keskustelu on mennyt, mutta menköön.

Pari pähkinää Rauskin ja miksei muidenkin purtavaksi. Tarkastelun kohteena sama 5 m pitkä lankku, josta Rauski pari päivää sitten puhui.

1. Jos lankun toinen pää (A) liikkuu nopeudella 20 mph ja toinen pää (B) samaan suuntaan nopeudella 100 mph, niin millä nopeudella liikkuu piste X, joka sijaitsee lankulla 10 cm etäisyydellä pisteestä B?

Pari astetta vaikeampi tapaus, täysin OT:

2. Lankun toinen pää (A) on maassa ja toinen pää (B) kirvesmiehen kourassa metrin korkeudella maasta. Miehen ote lipeää ja lankku rojahtaa maahan. Kitka estää lankun pään luistamisen kohdassa A. Millä nopeudella B- pää iskeytyy maahan (vaakasuora) ja millä nopeudella B:stä 10 cm päässä oleva lankun piste X iskeytyy maahan? Ilman vastusta ei oteta huomioon. Kahden prosentin tarkkuus riittää.

Mulla on sulle parempaa laskettavaa: Jos käsien ja lavan keskinäine suhde kehällä pysyy muuttumattomana, miten on mahdollista, että toisessa päässä mailaa on nopeuttta 17mph ja toisessa 110mph?

Samalla voit laskea alupräiseen asiaan liittyen, miten lavan eri kohdissa voi olla eri nopeus, kun lapa kulkee suoraa viivaa pitkin ja sen asento ei muutu?

[PG]

Rauski kirjoitti: (8.4.2011 8:40:05)

Pekka Pelimies kirjoitti: (8.4.2011 0:02:46)
Jotenki tälleen pyörivään liikkeeseen liittyvään ajatukseen mun kinetiikassa ja geometriassa kuuluu sama ajatus, mitä PG tossa joku viesti sitten markkinoi.

Lavan liikeradalla on jossain joku polttopiste tai muu referenssi. Kun sitten säteen suuntaan ulottuvuutta sisältävä kappale liikkuu kaarella, käyrän pätkällä, niin kehänopeus poikkeaa kärjen ja kannan osalta jonkun osan.

Sama tilanne gripin projektion ja mailanpään suhteen.

Jos katselee noita swingejä niin eihän kädet tee mitään vaakatason ympyräliikettä kuin aivan minimaalisesti ja osuman alueella ei oikeastaan yhtään. Enemmän ne on kehällä pystysuunnassa tarkasteltuna, silloin voitaisiin kuvitella että lavan pohjan nopeus on suurempi kuin lavan yläosan. Toki tuokin on melkein kadonnut hyvin lähellä osuma-aluetta.

Vähän OT:ksi keskustelu on mennyt, mutta menköön.

Pari pähkinää Rauskin ja miksei muidenkin purtavaksi. Tarkastelun kohteena sama 5 m pitkä lankku, josta Rauski pari päivää sitten puhui.

1. Jos lankun toinen pää (A) liikkuu nopeudella 20 mph ja toinen pää (B) samaan suuntaan nopeudella 100 mph, niin millä nopeudella liikkuu piste X, joka sijaitsee lankulla 10 cm etäisyydellä pisteestä B?

Pari astetta vaikeampi tapaus, täysin OT:

2. Lankun toinen pää (A) on maassa ja toinen pää (B) kirvesmiehen kourassa metrin korkeudella maasta. Miehen ote lipeää ja lankku rojahtaa maahan. Kitka estää lankun pään luistamisen kohdassa A. Millä nopeudella B- pää iskeytyy maahan (vaakasuora) ja millä nopeudella B:stä 10 cm päässä oleva lankun piste X iskeytyy maahan? Ilman vastusta ei oteta huomioon. Kahden prosentin tarkkuus riittää.

[ts]

duffeli kirjoitti: (8.4.2011 11:21:26)
Avataanko lapaa siis sen verran, että lapa pysyisi suorassa osuma-alueella. Ja sulkeutuminen tapahtuisi vasta vapautumisen yhteydessä pallon etupuolella. Tämä siis niillä, jotka yrittävät olla fippaamatta. Ja mikä on ero pallon lentoradassa jos tullaankin sulkeutuvalla lavalla, joka kuitenkin on pallon kohdalla vielä hieman auki.

Yksikertaistettuna kuvio menee niin, että käsikolmio kiertää lapaa auki koko dsw:n ajan samassa suhteessa kuin vartalon kierto pyrkii sulkemaan sitä. Lapaa sulkevat mut voimat ovat niin suuria, että niiden voittamiseksi saa tuota avaavaa työtä tehdä aivan täysillä ja suurimmalla osalla hyvistä pelaajista epäonnistuminen liittyy siihen, että työtä avaavaan suuntaan ei saada tehtyä täysillä, vaan lyönnit karkaavat vasemmalle.

Lapa todellakin sulkeutuu paljon myöhemmin ja 3D tarkastelussa pysyy erittäin pitkään käsien liikkeen takana, eikä ohita niitä, kuten 2D etukuvasta näyttäisi tapahtuvan.

Ongelmat tämän oppimisessa liittyvät sitten sivullikkeeseen ja kohteen suuntaan tapahtuvaan työhön, joka saa lavan ihan aidosti pysymään liikaa avoimena ja liukumaan osuman läpi aiheuttaen oikealle lähtevän ja oikealle kiertävän lentokaaren. Puhtaalla rotaatiolla ja oikeanlaisella gripillä ei juurikaan pysty palloja oikealle lyömään vaikka kuinka kiertäisi lapaa auki.

[duffeli]

Avataanko lapaa siis sen verran, että lapa pysyisi suorassa osuma-alueella. Ja sulkeutuminen tapahtuisi vasta vapautumisen yhteydessä pallon etupuolella. Tämä siis niillä, jotka yrittävät olla fippaamatta. Ja mikä on ero pallon lentoradassa jos tullaankin sulkeutuvalla lavalla, joka kuitenkin on pallon kohdalla vielä hieman auki.

[ts]

Swinger? kirjoitti: (8.4.2011 9:47:10)

No, jos lähtökohta on se että lapa kulkee suorassa osumakohdassa, niin ’kauempi’ piste lavassa kulkee nopeammin kuin ’lähempi’ piste (kärki kulkee kovempaa kuin kanta, alareuna kulkee kovempaa kuin yläreuna), tää on ihan peruskauraa. Mieti vaikka lasten karusellia hiekkalaatikon vieressä, ulkokehällä ’kulkee kovempaa’ kuin keskellä (jos siis karuselli pyörii samaa vauhtia koko ajan).

Meillä täällä maalla noi karusellit on vähän erilaisia. Ne on pyöreitä ja pyörii, eivätkä kulje suoraan.

Ja jos se lapa kulkee suorassa ja suoraan, niin kyllä niillä kaikilla kohdilla on sama nopeus. Niin maalla kuin kaupungissakin.

[Swinger?]

ts kirjoitti: (8.4.2011 8:41:02)

Pekka Pelimies kirjoitti: (8.4.2011 0:04:30)

Pekka Pelimies kirjoitti: (8.4.2011 0:02:46)
Jotenki tälleen pyörivään liikkeeseen liittyvään ajatukseen mun kinetiikassa ja geometriassa kuuluu sama ajatus, mitä PG tossa joku viesti sitten markkinoi.

Lavan liikeradalla on jossain joku polttopiste tai muu referenssi. Kun sitten säteen suuntaan ulottuvuutta sisältävä kappale liikkuu kaarella, käyrän pätkällä, niin kehänopeus poikkeaa kärjen ja kannan osalta jonkun osan.

Sama tilanne gripin projektion ja mailanpään suhteen.

Muutenhan nyrkkien pitäis kulkee 100 mph.

Olisit lukenu noi aiemmaat viestit ensin. Lapa kulkee osuma-alueella yllättävän suoraanja yllättävän suorassa, jopa hieman aukeavassa liikkeessä ja sen vuoksi kärjessä ei ole kantaa suurempaa nopeutta. Koko jutussa on kyse oletusarvosta, joka perustuu kiinni kiertyvän lavan eri kohtien nopeuseroon

No, jos lähtökohta on se että lapa kulkee suorassa osumakohdassa, niin ’kauempi’ piste lavassa kulkee nopeammin kuin ’lähempi’ piste (kärki kulkee kovempaa kuin kanta, alareuna kulkee kovempaa kuin yläreuna), tää on ihan peruskauraa. Mieti vaikka lasten karusellia hiekkalaatikon vieressä, ulkokehällä ’kulkee kovempaa’ kuin keskellä (jos siis karuselli pyörii samaa vauhtia koko ajan).

Jos lapa todellisuudesssa on ’aukeamassa’ osumahetkellä, niin tokihan silloin kärki hidastuu suhteessa kantaan (kompensoi nopeuseroa) tai jos sulkeutuu niin lisää nopeuseroa. Lavan nopeus on vaan niin suuri, että lavan kääntymisen (tai sen kääntymisnopeuden) merkitys lavan vauhtiin tai vauhtijakaumiin kuulostaa jossain määrin marginaaliselta.

Paljon suurempi vaikutus lavan aukeamisella tai sulkeutumisella lienee lyönnin lopputukseen koska kierteen vaikutus mukaan lentoradassa. Ja, ainakin itse luulisin että osumahetken smash factor muuttuu myös, joten lyönnin ’tuntuma’ (ja lopputulos) on noissa tilanteissa erilainen.

[ts]

Pekka Pelimies kirjoitti: (8.4.2011 0:04:30)

Pekka Pelimies kirjoitti: (8.4.2011 0:02:46)
Jotenki tälleen pyörivään liikkeeseen liittyvään ajatukseen mun kinetiikassa ja geometriassa kuuluu sama ajatus, mitä PG tossa joku viesti sitten markkinoi.

Lavan liikeradalla on jossain joku polttopiste tai muu referenssi. Kun sitten säteen suuntaan ulottuvuutta sisältävä kappale liikkuu kaarella, käyrän pätkällä, niin kehänopeus poikkeaa kärjen ja kannan osalta jonkun osan.

Sama tilanne gripin projektion ja mailanpään suhteen.

Muutenhan nyrkkien pitäis kulkee 100 mph.

Olisit lukenu noi aiemmaat viestit ensin. Lapa kulkee osuma-alueella yllättävän suoraanja yllättävän suorassa, jopa hieman aukeavassa liikkeessä ja sen vuoksi kärjessä ei ole kantaa suurempaa nopeutta. Koko jutussa on kyse oletusarvosta, joka perustuu kiinni kiertyvän lavan eri kohtien nopeuseroon

[Rauski1]

Pekka Pelimies kirjoitti: (8.4.2011 0:02:46)
Jotenki tälleen pyörivään liikkeeseen liittyvään ajatukseen mun kinetiikassa ja geometriassa kuuluu sama ajatus, mitä PG tossa joku viesti sitten markkinoi.

Lavan liikeradalla on jossain joku polttopiste tai muu referenssi. Kun sitten säteen suuntaan ulottuvuutta sisältävä kappale liikkuu kaarella, käyrän pätkällä, niin kehänopeus poikkeaa kärjen ja kannan osalta jonkun osan.

Sama tilanne gripin projektion ja mailanpään suhteen.

Jos katselee noita swingejä niin eihän kädet tee mitään vaakatason ympyräliikettä kuin aivan minimaalisesti ja osuman alueella ei oikeastaan yhtään. Enemmän ne on kehällä pystysuunnassa tarkasteltuna, silloin voitaisiin kuvitella että lavan pohjan nopeus on suurempi kuin lavan yläosan. Toki tuokin on melkein kadonnut hyvin lähellä osuma-aluetta.

[Pekka Pelimies]

Pekka Pelimies kirjoitti: (8.4.2011 0:02:46)
Jotenki tälleen pyörivään liikkeeseen liittyvään ajatukseen mun kinetiikassa ja geometriassa kuuluu sama ajatus, mitä PG tossa joku viesti sitten markkinoi.

Lavan liikeradalla on jossain joku polttopiste tai muu referenssi. Kun sitten säteen suuntaan ulottuvuutta sisältävä kappale liikkuu kaarella, käyrän pätkällä, niin kehänopeus poikkeaa kärjen ja kannan osalta jonkun osan.

Sama tilanne gripin projektion ja mailanpään suhteen.

Muutenhan nyrkkien pitäis kulkee 100 mph.

[Pekka Pelimies]

Jotenki tälleen pyörivään liikkeeseen liittyvään ajatukseen mun kinetiikassa ja geometriassa kuuluu sama ajatus, mitä PG tossa joku viesti sitten markkinoi.

Lavan liikeradalla on jossain joku polttopiste tai muu referenssi. Kun sitten säteen suuntaan ulottuvuutta sisältävä kappale liikkuu kaarella, käyrän pätkällä, niin kehänopeus poikkeaa kärjen ja kannan osalta jonkun osan.

Sama tilanne gripin projektion ja mailanpään suhteen.

[ts]

PG kirjoitti: (7.4.2011 20:07:48)

ts kirjoitti: (7.4.2011 16:55:01)

PG kirjoitti: (7.4.2011 16:45:49)

Onko mielestäsi siis niin, että osumahetkellä on alataipumaa runsaasti, mutta etutaipumaa ei yhtään?

Itse en ole ottanut enkä ota kantaa siihen, miten varsi on taipuneena osumahetkellä.

Hyvin pitkälti näin ja se alataipuma näyttää etutaipumalta kamerakulmasta johtuen.

Löysällä varrella ja flippaamalla (käsien isolla hidastuksella) syntyy luonnollisesti myös etutaipumaa, joka luonnollisesti on omiaan taas lisäämään mailanlavan hidastumista osuman vaikutuksesta, koska lapaa pyrkii siirtämään takaviistoon myös varren jousivoima. Juuri päinvastoin kuin niillä pelaajilla, jotka pystyvät tulemaan läpi osuman veto päällä.

Hyvä että tämä asia tuli vihdoinkin selväksi. Höpinät etutaipumasta voidaan täysin unohtaa. Ja varsinkin tuo Dynamic Close –käsite väitöskirjassa on täysin joutava, eihän sellaista voi olla. Dynamic Openin tumpelot ovat jättäneet kokonaan mittaamatta!

Välineet, joita tutkimuksessa käytettiin, on kuin museosta. High speed- kameran näytteenottotaajuus kehno1000 fps, suljinnopeus surkea 1/3000 s. Ja niiden asettelu! Toinen edestä kohtisuorasti svingitasoa vastaan ja toinen suoraan takaa. Miten siinä kukaan voi etutaipuman alataipumasta erottaa?

Voisiko väitöskirjan hylätä vielä jälkikäteen? :(☺☺☺☺☺;)

Boldasin hieman jos se helpottaisi lukemista.

[PG]

ts kirjoitti: (7.4.2011 16:55:01)

PG kirjoitti: (7.4.2011 16:45:49)

Onko mielestäsi siis niin, että osumahetkellä on alataipumaa runsaasti, mutta etutaipumaa ei yhtään?

Itse en ole ottanut enkä ota kantaa siihen, miten varsi on taipuneena osumahetkellä.

Hyvin pitkälti näin ja se alataipuma näyttää etutaipumalta kamerakulmasta johtuen.

Löysällä varrella ja flippaamalla (käsien isolla hidastuksella) syntyy luonnollisesti myös etutaipumaa, joka luonnollisesti on omiaan taas lisäämään mailanlavan hidastumista osuman vaikutuksesta, koska lapaa pyrkii siirtämään takaviistoon myös varren jousivoima. Juuri päinvastoin kuin niillä pelaajilla, jotka pystyvät tulemaan läpi osuman veto päällä.

Hyvä että tämä asia tuli vihdoinkin selväksi. Höpinät etutaipumasta voidaan täysin unohtaa. Ja varsinkin tuo Dynamic Close –käsite väitöskirjassa on täysin joutava, eihän sellaista voi olla. Dynamic Openin tumpelot ovat jättäneet kokonaan mittaamatta!

Välineet, joita tutkimuksessa käytettiin, on kuin museosta. High speed- kameran näytteenottotaajuus kehno1000 fps, suljinnopeus surkea 1/3000 s. Ja niiden asettelu! Toinen edestä kohtisuorasti svingitasoa vastaan ja toinen suoraan takaa. Miten siinä kukaan voi etutaipuman alataipumasta erottaa?

Voisiko väitöskirjan hylätä vielä jälkikäteen? :(☺☺☺☺☺;)

[ts]

PG kirjoitti: (7.4.2011 16:45:49)

Onko mielestäsi siis niin, että osumahetkellä on alataipumaa runsaasti, mutta etutaipumaa ei yhtään?

Itse en ole ottanut enkä ota kantaa siihen, miten varsi on taipuneena osumahetkellä.

Hyvin pitkälti näin ja se alataipuma näyttää etutaipumalta kamerakulmasta johtuen.

Löysällä varrella ja flippaamalla (käsien isolla hidastuksella) syntyy luonnollisesti myös etutaipumaa, joka luonnollisesti on omiaan taas lisäämään mailanlavan hidastumista osuman vaikutuksesta, koska lapaa pyrkii siirtämään takaviistoon myös varren jousivoima. Juuri päinvastoin kuin niillä pelaajilla, jotka pystyvät tulemaan läpi osuman veto päällä.

[PG]

Valitettavasti en löytänyt tuosta Tom Watsonin parista ajatuksesta mitään asiaan liittyvää. Antaa olla…paitsi etutaipuma vielä vähän askarruttaa.

ts kirjoitti: (6.4.2011 9:58:58)

PG kirjoitti: (5.4.2011 13:59:15)

Q8 kirjoitti: (5.4.2011 10:56:37)
Taipuuko varsi eteenpäin vai ei osumassa? Tätähän esiintyy valokuvissa usein, ja syyksi laitetaan digitaaliset kameratekniikat. Ja näin onkin. Mutta onko 100% taipumasta kameran syytä?

The simulated behaviour of a golf shaft during the downswing. Tuossa linkissä on sivulla 158 hyvä kuva, jota ei ole ainakaan digikameratekniikalla pilattu.

Nii että se ei Pennerkään tajunnu mlitä 2D harha saa asiat ihmisen silmissä näyttämään. Hävettääköhän noita ttutkijita nykyään aikasemmat julkaisunsa vai vieläkö ovat uskossaan lujia? Olisi hauska päästä haastattelemaan jsokus.

Tuo ei ole valokuva, vaan simulaatioon perustuva piirros svingitasossa. Myöhemmin Penner mainitee : “Researchers have also considered the deflection of the clubhead and shaft in other directions.” ja kertoo jonkin verran myös alataipumatuloksista. Myös Q8:n löytämässä tutkimuksessa UNDERSTANDING THE ROLE OF SHAFT STIFFNESS IN THE GOLF SWING on paljon asiaa sekä etu- että alataipumasta. Oikein high speed- kameramiehetkin ovat olleet asialla taipumamittauksissa.

Onko mielestäsi siis niin, että osumahetkellä on alataipumaa runsaasti, mutta etutaipumaa ei yhtään?

Itse en ole ottanut enkä ota kantaa siihen, miten varsi on taipuneena osumahetkellä.

[ts]

PG kirjoitti: (7.4.2011 15:06:10)
[
– lavan rotaatiota ei ole, mutta silti kanta ohittaa kärkeä ennen osumaa (mikäli oikein ymmärsin)
)

En missään vaiheessa ole sanonut, että rotaatiota ei olisi, vaan että sitä ei ole sellaisena kuin yleisesti on kuviteltu, eli sulkeutuvana. Nimenomaan tuo ’kärki kulkee kantaa kovempaa’ lähtee sulkeutuvan lavan ajattelusta ja siitä, että lapa liikkuisi kiinteän pisteen ympäri kiertäen.

Samaan aikaan kun vartalon kierto kiertää tuon olettamuksen mukaisesti lapaa kiinni, pelaaja tekee vastaliikettä (RR ala FDS) joka saakin lavan pysymään suorassa tai jopa aukeamaan osuman aikana. Siksi myöskään todellisuudessa kärki ei kulje kantaa kovempaa, vaikka sellaista oletusta jotkut käyttäisivätkin.

Tämän liikkeen tajusivat jo vuoskymmeniä herrat Snead, Hogan, Moe Norman ja muutamat muut hakattuaan ensin riittävästi hookkeja sen aikaisten ohjeiden seurauksena. Osa huipuista teki sitä tajuamatta sitä itsekään ja jotkut tajunneista, kuten Tom Watsomn, pitivät visusti suunsa kiinni aiheesta ja ovat vasta nyt kertoneet tekemisestään.

Tom Watson believes that, for him, keeping a consistent, stable, level shoulder motion through the swing is his ’secret’ to consistent ball striking.

He also mentioned another swing key, not to thread-jack, that I also found interesting. He mentioned taking the club back closed and keeping it open on the way through.

I was wondering if it was these two swing keys that make Watson such a consistent ball striker… )

[PG]

ts kirjoitti: (7.4.2011 14:29:58)
Nyt menee PG:n pohdinnat kyllä metsään. Käsinopeudella ei ole asian kanssa juurikaan tekemistä, koska välissä lapaan nähden on nivel, joka voi pyöriä moneen suuntaan.

Kysymys on siitä, kuvitellaanko mailan pyörivän jonkin kiinteän pisteen ympäri vai tutkitaanko sitä mitä todella tapahtuu.

Kerro nyt kaikille meille, mitä todella tapahtuu. Ja miksi

– varren pidentäminen ei auta
– etu- ja alataipuma eivät vaikuta mitään, etutaipumaa ei edes ole
– lavan rotaatiota ei ole, mutta silti kanta ohittaa kärkeä ennen osumaa (mikäli oikein ymmärsin)
– lavan ja gripin välissä on nivel, joka voi pyöriä moneen suuntaan, mutta se ei pyöri, vaan vain kuvitellaan pyörivän
– tutkijoiden high speed- kameroilla kuvaamat videotkaan eivät kelpaa (selvää on että tutkijoiden mekaniikan peruslakeihin pohjautuvat laskelmat ovat perseestä)

[ts]

PG kirjoitti: (7.4.2011 13:49:10)
[
Sama pätee mailalle, jos sen molemmilla päillä on sama vauhti ja sama suunta. On hyvin harvinaista, että niin on. Esim. ketjussa esillä olleen graafin mukaan pelimiehen mailanpään nopeus on noin 98 mph ja samalla hetkellä käsien (eli mailan grippipään) nopeus on noin 15 mph. Maila on pyörimisliikkeessä, jonka kulmanopeus on 43,6 rad/s (= 2500°/s, ote on 33,5″ etäisyydellä sweet spotista). Siten esim. 20″ päässä grippiotteesta olevan varren kohdan nopeus on 43,6 1/s*20″ + 15 mph, noin 65 mph. Vastaavasti 33″:n etäisyydellä olevan lavan kohdan nopeus on noin 96,8 mph eli 1,2 mph vähemmän lavan pisteen nopeus puoli tuumaa kauempana. Jos lapa ei ole rotaatiossa osumaan tultaessa kuten ts väittää (tuskin r6:n lapa onkaan), niin se on siinä.

Kysymys on siis pelkästään mailanpään nopeudesta eli nopeudesta juuri ennen osumaa. Näin tarkastelun kohteena olevassa Trackmanin jutussa kuin omissanikin. Se mitä osuma saa aikaan lavan ollessa avoin tai suljettu tai jotain muuta, on toinen juttu.

Nyt menee PG:n pohdinnat kyllä metsään. Käsinopeudella ei ole asian kanssa juurikaan tekemistä, koska välissä lapaan nähden on nivel, joka voi pyöriä moneen suuntaan.

Kysymys on siitä, kuvitellaanko mailan pyörivän jonkin kiinteän pisteen ympäri vai tutkitaanko sitä mitä todella tapahtuu.

[Swinger?]

Henkka kirjoitti: (7.4.2011 12:54:02)

ts kirjoitti: (7.4.2011 12:31:03)
Mutta avoin ja avautuva lapa eivät tuota samaa tulosta pallon lentoon. Niissä tapahtuu kontaktiaikana varsin eri asioita.

Olen nyt vähän tylsimys, muttakun ts taas tapojensa mukaisesti koittaa saada muut ajattelemaan ja siksi ei kerro suoraa vastausta, avitan ajatusta hammasrattailla.

Jos alempi hammasratas pyörähtää myötäpäivään (lapa osumakohdassa aukeaa), ylempi hammasratas kiertää vastapäivään (pallo kiertää oikealta vasemmalle). En ole oikein itse edelleenkään varma riittääkö pallon ja lavan välinen kitka muodotamaan vastakierteet, mutta ainakin kun kärkkärin lyö, eli lapa pyörähtää auki, kuten monet ovat huomanneet, seurauksena on epäloogisesti nätti draw. Epäloogisesti yleisen ajatusmallin mukaan siis.

Tässä pari kuvaa joita voi vähän pähkäillä tuohon kärkiosumaan liittyen (näyttäisi vastaavan Henkan empiiristä havaintoa):
Off center hit – shape of club face
Suoralla lavalla (a la rauta) kärkkäristä syntyy draw, ja lavan pyöristyksellä (driver) pyritään eliminoimaan tuota vaikutusta(?).
Avoin lapa kärkiosumassa on sitten eri asia…
PS. En ole ihan varma ymmärränkö itsekään tuon linkissä olevan sivun sisältöä kokonaan (olenko kaikesta samaa mieltä…), mutta olkoon ’fruit for thought’ itsekullekin

[PG]

Rauski kirjoitti: (6.4.2011 20:07:51)
Siis jos se maila tulisi jotain kehää pitkin osumaan niin silloin lavan ulkoreunalla on suurempi kehänopeus kuin sisäreunalla. Mun mielestä se maila tulee osumaan kuitenkin jotakuinkin suoraa linjaa oli se sitten linjalla tai sisältä-ulos. Eihän esim 5 metriä pitkällä lankulla ole mitään ero päiden nopeudessa jos sitä liikutetaan suoraan tai vinossa.

Totta. Ja jos lankun molemmilla päillä on sama nopeus, niin lankun jokaisella pisteellä on sama nopeus. Lankku kulkee suoraan ilman rotaatiota, olkoonpa lankku liikesuuntaan nähden kohtisuorassa tai vinossa.

Sama pätee mailalle, jos sen molemmilla päillä on sama vauhti ja sama suunta. On hyvin harvinaista, että niin on. Esim. ketjussa esillä olleen graafin mukaan pelimiehen mailanpään nopeus on noin 98 mph ja samalla hetkellä käsien (eli mailan grippipään) nopeus on noin 15 mph. Maila on pyörimisliikkeessä, jonka kulmanopeus on 43,6 rad/s (= 2500°/s, ote on 33,5″ etäisyydellä sweet spotista). Siten esim. 20″ päässä grippiotteesta olevan varren kohdan nopeus on 43,6 1/s*20″ + 15 mph, noin 65 mph. Vastaavasti 33″:n etäisyydellä olevan lavan kohdan nopeus on noin 96,8 mph eli 1,2 mph vähemmän lavan pisteen nopeus puoli tuumaa kauempana. Jos lapa ei ole rotaatiossa osumaan tultaessa kuten ts väittää (tuskin r6:n lapa onkaan), niin se on siinä.

Kysymys on siis pelkästään mailanpään nopeudesta eli nopeudesta juuri ennen osumaa. Näin tarkastelun kohteena olevassa Trackmanin jutussa kuin omissanikin. Se mitä osuma saa aikaan lavan ollessa avoin tai suljettu tai jotain muuta, on toinen juttu.