Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[B]

fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 14:05:28)
Kiihtyvyydellä ennen osumaa ei ole mitään tekemistä tukivoimakomponentin tarkastelun kanssa. Se tulee kaavassasi huomioiduksi osumaan tulohetken nopeussuureen kautta, johon vaikuttaa kaikki se mitä ennen osumaa on tehty.

Voima antaa kiihtyvyyden, voima vastustaa negatiivista kiihtyvyyttä. Jos tarkastellaan lisävoiman vaikutusta impactissä,(toisinsanoen tilannetta, jossa mailanpäätä kiihdyttävää voimaa on vielä reservissä osumaan tultaessa)on käytännössä mailanpäässä oltava kiihtyvyys ennen impactiä, jotta se saadaan kohdennetuksi impactiin, muuten homma on ohi, ennenkuin se alkoikaan.

[fukke diise saisse]

ts kirjoitti: (20.4.2011 14:35:45)

fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 14:05:28)

PG kirjoitti: (20.4.2011 11:11:46)

fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 2:10:55)
Itse asiassa aiemmin PG:n johtamaan kaavaan minä laitoin vain arvot, niin tukivoiman osuudeksi tuli yli 10 %.

Kaavani mukaan tukivoiman tuottama nopeuslisä on parhaimmillaan vain muutaman promillen luokkaa, ei yli 10%.

Puhutaan siis tukivoimasta, joka vaikuttaa osuman AIKANA. Johdit kaavan, jossa käytettiin selvitettiin nopeuden putoamista osuman alusta osuman loppuun. Nopeudet perustuvat osuman AIKANA esiintyviin muutoksiin, aikasuure tarkoittaa osuman kestoaikaa, tukivoima tarkoittaa osuman AIKANA vaikuttavaa voima. Kyllä kiihtyvyydenkin pitää silloin olla osuman AIKANA tapahtuvaa nopeuden muutosta.

Kiihtyvyydellä ennen osumaa ei ole mitään tekemistä tukivoimakomponentin tarkastelun kanssa. Se tulee kaavassasi huomioiduksi osumaan tulohetken nopeussuureen kautta, johon vaikuttaa kaikki se mitä ennen osumaa on tehty.

Nii… ja sitten riemuitaan kun saadaan laskelmien kauttta samat tulokset kuin ne toisetkin, jotka perustavat ilmoitetut asiat samaan kaavaan. Eikös ole hämmästyttävää 😉

Trackman, Flight scope, Vector, 4DSwing…. kaikki ovat loistavia laitteita siihen mihin ne on rakennettu ja antavat paljon lisää tietoa perinteisiin menetlemiin verrattuna ja varsinkin juuri olennaista monessa kohdassa. Yksikään noista ei mittaustarkkuudeltaan yllä lähellekään sitä tasoa, että niiden tuloksia osuman suhteen voitaisiin käyttää tieteellisen tarkastelun pohjalla. Mukana on paljon laskentaa ja sitä kautta saavutettavia lukuja, joiden pohjana on taas paljon oletuksia ja niillä päästään sitten joihinkin arvoihin. Jokohan nyt tuli asia sanottua tarpeeksi selvästi.

Tätä älköön kukaan tulktko moitteeksi kyseisiä laitteita kohtaan. Kuten sanoin, ne ovat kaiikki omalla tahollaan loistavia antamaan tiettyä tietoa, mutta aivan liian epätarkkoja mittauksessaan kyseisen asian selvittämiseksi.

Niin……ja mikään niistä laitteista ei kerro eikä anna tietoa siitä, miksi on mahdollista, että neljä yhtä suurella svinginopeudella svingaavaa pelaajaa lyövät vuorotellen samalla mailalla samanlaatuisia palloja rautavitosella seuraavien svingikaarien mukaisesti.

Pelaaja 1, tasoitus 20: korkeita slaissin poikasia, jotka joskus pyrkivät avautumaan ja kun lapaa sulkee, tulee matala kainaloon veto vasemmalle.

Pelaaja 2, tasoitus 5: korkeudeltaan vaihtelevaa hukkia, jota itse kutsuu drawksi. Pallo pomppii eteenpäin ja vaikea saada pysähtymään. Joskus hukkia ei tulekaan, ja lyönnit avautuvat korkeina suoraan oikealle.

Pelaaja 3, tasoitus 0: hiukan oikealle lähteävää keskikorkeata häntähukkia, aika stabiili svingi ja pallo pysähtyy aika hyvin. Terassasilta kehutaan ja selkääntaputtelijoita riittää.

Pelaaja 4, tasoitus +4: matalana lähtevä suora lyönti, joka nousee kaaren lopussa plaaniin ja putoaa hieman oikealle, kahden pompun jälkeen pieni rulli taaksepäin. Tuskin voi feidiksi huomata.

Nyt haluaisin kuulla, mikä näiden pelaajien osumassa on erilaista, kun mailanpään nopeus on sama, välineet ovat samat. Saavat vielä tunnin aikaa kokeilla erilaisia pallon paikkoja ja AoA-virityksiä. Jos siis nopeus ja geometria ei muutu, mikä voi vaihdella niin paljon pelaajasta toiseen, että pallon kentokaaret ovat täysin erilaiset?

[ts]

fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 14:05:28)

PG kirjoitti: (20.4.2011 11:11:46)

fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 2:10:55)
Itse asiassa aiemmin PG:n johtamaan kaavaan minä laitoin vain arvot, niin tukivoiman osuudeksi tuli yli 10 %.

Kaavani mukaan tukivoiman tuottama nopeuslisä on parhaimmillaan vain muutaman promillen luokkaa, ei yli 10%.

Puhutaan siis tukivoimasta, joka vaikuttaa osuman AIKANA. Johdit kaavan, jossa käytettiin selvitettiin nopeuden putoamista osuman alusta osuman loppuun. Nopeudet perustuvat osuman AIKANA esiintyviin muutoksiin, aikasuure tarkoittaa osuman kestoaikaa, tukivoima tarkoittaa osuman AIKANA vaikuttavaa voima. Kyllä kiihtyvyydenkin pitää silloin olla osuman AIKANA tapahtuvaa nopeuden muutosta.

Kiihtyvyydellä ennen osumaa ei ole mitään tekemistä tukivoimakomponentin tarkastelun kanssa. Se tulee kaavassasi huomioiduksi osumaan tulohetken nopeussuureen kautta, johon vaikuttaa kaikki se mitä ennen osumaa on tehty.

Nii… ja sitten riemuitaan kun saadaan laskelmien kauttta samat tulokset kuin ne toisetkin, jotka perustavat ilmoitetut asiat samaan kaavaan. Eikös ole hämmästyttävää 😉

Trackman, Flight scope, Vector, 4DSwing…. kaikki ovat loistavia laitteita siihen mihin ne on rakennettu ja antavat paljon lisää tietoa perinteisiin menetlemiin verrattuna ja varsinkin juuri olennaista monessa kohdassa. Yksikään noista ei mittaustarkkuudeltaan yllä lähellekään sitä tasoa, että niiden tuloksia osuman suhteen voitaisiin käyttää tieteellisen tarkastelun pohjalla. Mukana on paljon laskentaa ja sitä kautta saavutettavia lukuja, joiden pohjana on taas paljon oletuksia ja niillä päästään sitten joihinkin arvoihin. Jokohan nyt tuli asia sanottua tarpeeksi selvästi.

Tätä älköön kukaan tulktko moitteeksi kyseisiä laitteita kohtaan. Kuten sanoin, ne ovat kaiikki omalla tahollaan loistavia antamaan tiettyä tietoa, mutta aivan liian epätarkkoja mittauksessaan kyseisen asian selvittämiseksi.

[fukke diise saisse]

Swinger? kirjoitti: (20.4.2011 11:34:53)

fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 2:10:55)

PG kirjoitti: (18.4.2011 22:27:15)

ts kirjoitti: (18.4.2011 22:03:22)
Eikö sulla oikeesti ole hajuakaan miten golfmaila liikkuu? Ei se tuossa vaiheessa pyöri yhtään minkään ympäri.

… mailan rotaatio on …

… Lähes koko kierto tulee vartalosta, johon lisätään suuri, pieni, olematon tai RR-kierto pelaajasta riippuen. Yleensä maksimi on kaksi kerrosta, koska en ole nähnyt vielä kenenkään saavan käsiä solmuun.

Tämän yhden pyörähdyksen aikana ei ole mahdotonta, että osuman alueella mailassa ei ole hetkellisesti lainkaan rotaatiota. Itse asiassa slaissipelaajilla se voi käydä jopa negatiivisen puolella.

Puhdas osuma swetariin ei vaikuta tähän rotaatioon millään lailla, sillä mailanpään painopisteakseli kulkee gripistä suoraan swetariin eikä suinkaan vartta pitkin.

Tuntuu siltä, että golfvingin tapahtumia on syytä tutkia vielä jonkin aikaa talonpoikaisjärjellä, ennen kuin sinänsä oikeilla kaavoilla on käyttöä.

Saapiko tätä yrittää itselle hieman avata…? Siis tuota rotaatiota tai sen puuttumista lyönnin osumahetkellä.

Otetaan esimerkiksi viimeiset 20cm lavan liikkeestä ennen osumaa. Onko väite siis se että ennen osumahetkeä mailanpää liikkuu jonkin matkaa viivasuoraan, eikä minkäänlaista rotaatiosta johtuvaa ympyrää, ellipsiä tms kiertorataa. Enkä nyt tarkoita mitään projektiota vaakatasolla, mittausta lipun suuntaan, jonkin mittalaitteen mittaamaa rataa tai mitään muutakaan muunneltua liikerataa, vaan sitä ihan oikeaa liikerataa jota se mailanpää oikeasti liikkuu.

Ymmärtäisin mailan kiinteäksi kappale (jätetään varren taipuma toistaiseksi sivuun tästä). Mailanpää liikkuu esim jotain 80mph-100mph vauhtia, tämän kai voi ottaa lähtökohdaksi mittausten perusteella(?). Jos mailanpää liikkuu viivasuoraan (=ilman mitään rotaatiota), mihin tahansa suuntaan (lippua kohti, vielä alaspäin raudoilla tms), ja maila on kiinteä kappale, niin talonpoikaisjärjellä koko kappale (=maila) liikkuu yhdensuuntaisesti samaan suuntaan. Silloin myös gripin pää liikkuu täsmälleen samaan suuntaan samaa vauhtia(?). Onko siis väite se että tuolla hetkellä juuri ennen osumaa myös gripin pää / kädet liikkuvat samaa vauhtia ja yhdensuuntaisesti mailanpään kanssa?

Jos taas mailanpää liikkuu nopeammin tai eri suuntaan kuin gripin pää, niin silloin on jokin rotaatioliike väkisinkin mukana matkassa…(?). Muuten en tuota nopeuseroa (viimeisen 20cm ennen osumaa) oikein ymmärrä. Se onko rotaation keskipiste jossain gripin tai vasemman käden olkapään kohdalla (tai missä tahansa tuolla välillä / seutuvilla riippuen swingistä tai releasen mekaniikasta) on oikeastaan epärelevanttia siihen nähden onko ylipäätään rotaatiota vai ei.

Täytyy myöntää että en ymmärrä ettei mailan liikeradassa olisi rotaatiota.

Sitten tulee semmoinen vänkä kysymys mieleen, että mitä jos mailanpää tosiaan liikkuu osumassa suoraa viivaa JA mailassa on rotaatiota. Miten silloin liikkuu mailan toinen pää…?

Nyt on varmaan sekoitettu kaksi asiaa, joita molempia on kommentoitu tämän ketjun viimeisissä viesteissä: rotaatio mailan varren ympäri ja heilahdusliike grippipään toimiessa nivelpisteenä, jotka molemmat antavan oman geometriansa osumaan.

Minä tarkoitin ensimmäistä, mutta tuosta toisesta voitaisiin ajatella samalla tavoin, vaikka aika vaikeata grippipäätä on saada liikkumaan osuman suuntaan mailanpään nopeudella johtuen mm. siitä, että nivelpisteen paikallinen vääntömomentti pyrkii painamaan käsiä svingin suuntaa vastaan. Heilahduskaaren piirtämää rataa ei tosiaan saa täysin suoraviivaiseksi ja siksi sen haittavaikutuksia pyritäänkin estämään siirtämällä heilahduksen alakuolokohta mahdollisimman eteen (late hitting). Kaarevuuksia voi olla sitten monen asteisia, mutta niistä joskus toiste.

[fukke diise saisse]

B kirjoitti: (20.4.2011 10:21:45)

fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 2:10:55)
Puhdas osuma swetariin ei vaikuta tähän rotaatioon millään lailla, sillä mailanpään painopisteakseli kulkee gripistä suoraan swetariin eikä suinkaan vartta pitkin.

Saattaa riippua mailasta.

Kaikenlaisia kommentteja voi saada sellaiselta henkilöltä, jolla ei mitään järkevää sanottavaa.

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (20.4.2011 11:11:46)

fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 2:10:55)
Itse asiassa aiemmin PG:n johtamaan kaavaan minä laitoin vain arvot, niin tukivoiman osuudeksi tuli yli 10 %.

Kaavani mukaan tukivoiman tuottama nopeuslisä on parhaimmillaan vain muutaman promillen luokkaa, ei yli 10%.

Puhutaan siis tukivoimasta, joka vaikuttaa osuman AIKANA. Johdit kaavan, jossa käytettiin selvitettiin nopeuden putoamista osuman alusta osuman loppuun. Nopeudet perustuvat osuman AIKANA esiintyviin muutoksiin, aikasuure tarkoittaa osuman kestoaikaa, tukivoima tarkoittaa osuman AIKANA vaikuttavaa voima. Kyllä kiihtyvyydenkin pitää silloin olla osuman AIKANA tapahtuvaa nopeuden muutosta.

Kiihtyvyydellä ennen osumaa ei ole mitään tekemistä tukivoimakomponentin tarkastelun kanssa. Se tulee kaavassasi huomioiduksi osumaan tulohetken nopeussuureen kautta, johon vaikuttaa kaikki se mitä ennen osumaa on tehty.

[ts]

Swinger? kirjoitti: (20.4.2011 11:34:53)
[

Sitten tulee semmoinen vänkä kysymys mieleen, että mitä jos mailanpää tosiaan liikkuu osumassa suoraa viivaa JA mailassa on rotaatiota. Miten silloin liikkuu mailan toinen pää…?

Tuo on se kysymys, joka jokaisen vähänkin paremman pelaajan tai sellaiseksi aikovan pitäisi itselleen selvittää ja mietiä, miten tuon varren muodostaman akselin pyörähtäminen vaikuttaa lavan päähän. PG:n ajattelusta kun puuttuu edelleen se kuulanivel tuosta kohdasta.

Toisekseen melkein kaikki näkemäni nopeusmittaukset tehdään juurikin tuolla lavan ja käsien kulemalla kaarella ja sen suuntaisina. Todellisuudessa lapa kuitenkin kulkee osuma-alueella hyvällä pallonlyöjällä aika tarkkaan suoraa linjaa kohteeseen päin, monilla jopa hieman ulos siihen nähden, eikä lavan rotaatiota ainakaan sulkevana tuossa kohdassa tapahdu. Ennen osuma-aluetta rotaatiota voi olla varsin runsaastikin ja taas jonkin matkaa osuman jälkeen.

Koko lapaa avaavan kierron (RR) tai vastakkaisiin suuntiin kiertyvien kehliikkeiden tarkoitus on juurikin saavuttaa pidempi suora osuus osuma-alueelle ja päästä irti tuosta kaksivipuisen heilurin mallista, jossa lapa on osumassakin sulkeutuvassa kierrossa.

Ei se ihan taikurin hommaa ole, mutta pitkään piilossa pysynyt juju, joka on nostanut päätään ihan tuolla isoillakin foorumeilla vasta viimeisten vuosien aikana ja erittäin ansiokkaasti.

[Swinger?]

fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 2:10:55)

PG kirjoitti: (18.4.2011 22:27:15)

ts kirjoitti: (18.4.2011 22:03:22)
Eikö sulla oikeesti ole hajuakaan miten golfmaila liikkuu? Ei se tuossa vaiheessa pyöri yhtään minkään ympäri.

… mailan rotaatio on …

… Lähes koko kierto tulee vartalosta, johon lisätään suuri, pieni, olematon tai RR-kierto pelaajasta riippuen. Yleensä maksimi on kaksi kerrosta, koska en ole nähnyt vielä kenenkään saavan käsiä solmuun.

Tämän yhden pyörähdyksen aikana ei ole mahdotonta, että osuman alueella mailassa ei ole hetkellisesti lainkaan rotaatiota. Itse asiassa slaissipelaajilla se voi käydä jopa negatiivisen puolella.

Puhdas osuma swetariin ei vaikuta tähän rotaatioon millään lailla, sillä mailanpään painopisteakseli kulkee gripistä suoraan swetariin eikä suinkaan vartta pitkin.

Tuntuu siltä, että golfvingin tapahtumia on syytä tutkia vielä jonkin aikaa talonpoikaisjärjellä, ennen kuin sinänsä oikeilla kaavoilla on käyttöä.

Saapiko tätä yrittää itselle hieman avata…? Siis tuota rotaatiota tai sen puuttumista lyönnin osumahetkellä.

Otetaan esimerkiksi viimeiset 20cm lavan liikkeestä ennen osumaa. Onko väite siis se että ennen osumahetkeä mailanpää liikkuu jonkin matkaa viivasuoraan, eikä minkäänlaista rotaatiosta johtuvaa ympyrää, ellipsiä tms kiertorataa. Enkä nyt tarkoita mitään projektiota vaakatasolla, mittausta lipun suuntaan, jonkin mittalaitteen mittaamaa rataa tai mitään muutakaan muunneltua liikerataa, vaan sitä ihan oikeaa liikerataa jota se mailanpää oikeasti liikkuu.

Ymmärtäisin mailan kiinteäksi kappale (jätetään varren taipuma toistaiseksi sivuun tästä). Mailanpää liikkuu esim jotain 80mph-100mph vauhtia, tämän kai voi ottaa lähtökohdaksi mittausten perusteella(?). Jos mailanpää liikkuu viivasuoraan (=ilman mitään rotaatiota), mihin tahansa suuntaan (lippua kohti, vielä alaspäin raudoilla tms), ja maila on kiinteä kappale, niin talonpoikaisjärjellä koko kappale (=maila) liikkuu yhdensuuntaisesti samaan suuntaan. Silloin myös gripin pää liikkuu täsmälleen samaan suuntaan samaa vauhtia(?). Onko siis väite se että tuolla hetkellä juuri ennen osumaa myös gripin pää / kädet liikkuvat samaa vauhtia ja yhdensuuntaisesti mailanpään kanssa?

Jos taas mailanpää liikkuu nopeammin tai eri suuntaan kuin gripin pää, niin silloin on jokin rotaatioliike väkisinkin mukana matkassa…(?). Muuten en tuota nopeuseroa (viimeisen 20cm ennen osumaa) oikein ymmärrä. Se onko rotaation keskipiste jossain gripin tai vasemman käden olkapään kohdalla (tai missä tahansa tuolla välillä / seutuvilla riippuen swingistä tai releasen mekaniikasta) on oikeastaan epärelevanttia siihen nähden onko ylipäätään rotaatiota vai ei.

Täytyy myöntää että en ymmärrä ettei mailan liikeradassa olisi rotaatiota.

Sitten tulee semmoinen vänkä kysymys mieleen, että mitä jos mailanpää tosiaan liikkuu osumassa suoraa viivaa JA mailassa on rotaatiota. Miten silloin liikkuu mailan toinen pää…?

[PG]

fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 2:10:55)
Itse asiassa aiemmin PG:n johtamaan kaavaan minä laitoin vain arvot, niin tukivoiman osuudeksi tuli yli 10 %.

Kaavani mukaan tukivoiman tuottama nopeuslisä on parhaimmillaan vain muutaman promillen luokkaa, ei yli 10%.

[B]

PG kirjoitti: (20.4.2011 7:55:51)

B kirjoitti: (19.4.2011 14:16:10)

PG kirjoitti: (19.4.2011 11:20:46)
Kuinka suuri virhe tehdään, jos pallokontaktin lopussa olevaksi mailanpään nopeudeksi otetaan raameissa oleva 66,8 mph? Mikä on arvionne.

Arvioin +/-2,5%

66,8 mph on mitattu Frame 221:ssä. Mikäli kontaktiaika lyönnissä on 0,45 ms, niin pallo irtoaa lavasta jo Frame 219,425:n kohdalla. Graafin mukaan mailanpään nopeus putoaa Frame 221 jälkeen melko tasaisesti hidastuvuudella 70 m/s². Oletetaan, että tämä sama hidastuvuus alkaa heti pallon irrottua lavasta. Sen perusteella nopeus pienenee 1,5 mph välillä Frame 219.425 -> Frame 221. Em. oletuksin virhe on siten todellakin vain noin 2,5 %.

On loogista olettaa, että Pelimieheltä ei tuoda esitettäväksi graafia, joka pohjautuisi alokasmaisen huonoon lyöntiin.
Voidaan olettaa myös, että suuresta PGA-ammatilaisten joukosta kerätyt Trackman-analyysien keskiarvot edustavat tulosta, jossa mittaustarkuuden vaihtelu eliminoituu.
Pelimiehen lyöntiä verrattaessa PGA- ka-pelaajan lyöntiarvoihin saadaan eroksi tuo samainen 2,5%.
Ällistyttävää.

[B]

fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 2:10:55)
Puhdas osuma swetariin ei vaikuta tähän rotaatioon millään lailla, sillä mailanpään painopisteakseli kulkee gripistä suoraan swetariin eikä suinkaan vartta pitkin.

Saattaa riippua mailasta.

fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 2:10:55)
Tuntuu siltä, että golfvingin tapahtumia on syytä tutkia vielä jonkin aikaa talonpoikaisjärjellä, ennen kuin sinänsä oikeilla kaavoilla on käyttöä. Kaavojen ja laskelmien tekijät tuntuvat edelleenkin tekevän mitä kummallisempia oletuksia, mikä tietenkään ei ole lailla kiellettyä mutta jokaisen lukijan kannattaa miettiä kaksi kertaa, ennen kuin ryhtyy soveltamaan niitä käytäntöön.

Olen suuri talonpoikaisjärjen kannattaja. Tutkimusraportissa sitä käytetään siinä myös siinä osassa, jonka otsikkona on ’Diskussio’. Tulosten jääräpäinen kieltäminen viemällä keskustelua alueelle, joka on ko käsittelyn ulkopuolella on outoa. Sen nimittäminen talonpoikaisjärjeksi on myös kummallista.

fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 2:10:55)
PG:n laskelmat ovat toki upeita ja varmaankin oikein johdettu, valitettavasti kuitenkin subjektiivisten olettamuksien avustamana. Niillä ei ole myöskään perusteltu tukivoiman olemassaolemattomuutta saati sitten merkityksettömyyttä, vaikka B niin väittää.

PG yritti monin tavoin löytää osumahetkessä (impact) mailanpään hidastumista ja siten palloa kauemmas lennättävälle tukivoimalle (termi lainattu svingiguruilta) konkreettista näyttöä ja suuruusluokkaa. Tulokset on edellä julkaistu enkä sen ohi väitä mitään.
Maalaisjärjellä ajatellen mielestäni tukivoima on keskeinen tekijä pallon pitkälle lennättämisessä ja impact oman tuntemukseni mukaan hyvässä osumassa kestää lähes sekunnin.

fukke diise saisse kirjoitti: (20.4.2011 2:10:55)
Itse asiassa aiemmin PG:n johtamaan kaavaan minä laitoin vain arvot, niin tukivoiman osuudeksi tuli yli 10 %.

Et sitten ymmärtänyt, missä teit virheen. Vai et halunnut?

[ts]

PG kirjoitti: (20.4.2011 7:55:51)
[
66,8 mph on mitattu Frame 221:ssä. .

Miten ihmeessä jokin nopeus voisi olla mitattu yhdessä framessa?

[PG]

B kirjoitti: (19.4.2011 14:16:10)

PG kirjoitti: (19.4.2011 11:20:46)
Kuinka suuri virhe tehdään, jos pallokontaktin lopussa olevaksi mailanpään nopeudeksi otetaan raameissa oleva 66,8 mph? Mikä on arvionne.

Arvioin +/-2,5%

66,8 mph on mitattu Frame 221:ssä. Mikäli kontaktiaika lyönnissä on 0,45 ms, niin pallo irtoaa lavasta jo Frame 219,425:n kohdalla. Graafin mukaan mailanpään nopeus putoaa Frame 221 jälkeen melko tasaisesti hidastuvuudella 70 m/s². Oletetaan, että tämä sama hidastuvuus alkaa heti pallon irrottua lavasta. Sen perusteella nopeus pienenee 1,5 mph välillä Frame 219.425 -> Frame 221. Em. oletuksin virhe on siten todellakin vain noin 2,5 %.

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (18.4.2011 22:27:15)

ts kirjoitti: (18.4.2011 22:03:22)
Eikö sulla oikeesti ole hajuakaan miten golfmaila liikkuu? Ei se tuossa vaiheessa pyöri yhtään minkään ympäri.

Kyllä jonkinlainen tuntuma on. Jos mailan rotaatio on 2250 deg/s vähän ennen osumaa, niin ei se voi romahtaa nollaan 0,0001 s ennen osumaa palatakseen taas n. 70%*2250 deg/s tasolle. Kuten itse sanoit, ihan perusasioista on kyse. Kyllä proffat nämä asiat hallitsee. Jos heillä matemaattisia vaikeuksia on, niin ne liittyvät vaikeimpiin asioihin.

Jos mailan rotaatio on 2250 deg/s, niin se tarkoittaa samaa kuin 6,25 kierrosta sekunnissa. Jos kierto olisi tasaista koko svingiheilahduksen ajan kestäen noin 0,25 sekuntia, yhden svingin aikana maila pyörähtää reilun kierroksen. Lähes koko kierto tulee vartalosta, johon lisätään suuri, pieni, olematon tai RR-kierto pelaajasta riippuen. Yleensä maksimi on kaksi kerrosta, koska en ole nähnyt vielä kenenkään saavan käsiä solmuun.

Tämän yhden pyörähdyksen aikana ei ole mahdotonta, että osuman alueella mailassa ei ole hetkellisesti lainkaan rotaatiota. Itse asiassa slaissipelaajilla se voi käydä jopa negatiivisen puolella.

Puhdas osuma swetariin ei vaikuta tähän rotaatioon millään lailla, sillä mailanpään painopisteakseli kulkee gripistä suoraan swetariin eikä suinkaan vartta pitkin.

Tuntuu siltä, että golfvingin tapahtumia on syytä tutkia vielä jonkin aikaa talonpoikaisjärjellä, ennen kuin sinänsä oikeilla kaavoilla on käyttöä. Kaavojen ja laskelmien tekijät tuntuvat edelleenkin tekevän mitä kummallisempia oletuksia, mikä tietenkään ei ole lailla kiellettyä mutta jokaisen lukijan kannattaa miettiä kaksi kertaa, ennen kuin ryhtyy soveltamaan niitä käytäntöön.

PG:n laskelmat ovat toki upeita ja varmaankin oikein johdettu, valitettavasti kuitenkin subjektiivisten olettamuksien avustamana. Niillä ei ole myöskään perusteltu tukivoiman olemassaolemattomuutta saati sitten merkityksettömyyttä, vaikka B niin väittää. Itse asiassa aiemmin PG:n johtamaan kaavaan minä laitoin vain arvot, niin tukivoiman osuudeksi tuli yli 10 %.

Se mitä tämä 10 % ja RR-rotaatio yhdessä merkitsevät, on sitten taas aivan toinen juttu, mutta jokaisen kannattaisia itse tutkiskella, miksi joku nuori italialainen finninaama pelaa niin hyvin chicken svingiillä.

[ts]

omm kirjoitti: (19.4.2011 15:56:34)
Voi olla että vastaan asiaan joka on itsestään selvyys muille, mutta itse jouduin tätä pohtimaan :
Miten on mahdollista että kädet/grippipää ja lapa kulkevat osuma-aluueella saman 20cm matkan kohdetta kohden vaikka niillä on eri nopeus tai miten mailanpäällä ei olisi osuma-alueella rotaatiota, ja kärki ja kanta kulkevat samaa vauhtia.
Ehkä vastaus on se että ne eivät kulje ollenkaan samalla kaltevalla kehällä, ja itse asiassa kulkevat kahdella eri vierekkäisellä pystysuoralla kehällä, kädet auton renkaan kokoisella kehällä ja lapa traktorinrenkaan kokoisella kehällä. Silloin samalla 20cm matkalla molemmat kulkisivat samassa ajassa lippua kohden saman matkan suoraa liikettä, mutta nuppi kulksisi sen kiertotietä.
Tämä ei oikeasti taida tapahtua todellisilla rannekulmilla ja varren pituuksilla. Samavauhtinen suoraviivainen liike lippua kohden eri nopeuksilla on mahdollista jos nopeuden suureeksi otetaan VMG (velocity made good). VMG lippua kohden olisi sama käsillä ja lavalla vaikka todellinen nopeus käsillä ja lavalla olisi eri ja suunta täysin eri. Nimittäin lapa suoraan lippua kohden horisontaalisessa tasossa hitaammin ja vertikaalisessa tasossa suoraan palloa kohden kovalla vauhdilla. Kädet taas liikkuvat samalla nopeudella lippua kohden, mutta myös samanaikaisesti ylöspäin ja taakse vasemmalle alkuasennosta jollakin nopeudellä.

Juuri tuon kaltaisista asioista on kyse ja sen vuoksi jos jotain mittausnopeuksia käytetään laskennassa, pitäisi myös ihan aidosti tietää miten ja suhteessa mihin ne on mitattu. Jos joku väittää lavalla olevan negatiivista nopeutta yli puolet downswingistä, hän ei ole väärässä, mutta ei myöskään oikeassa. Samalla tavalla ajatellen lapa ei dsw:n puolivälissä kiihdy yhtään, vaikka se kiihtyykin lähes jyrkimmällä käyrällään. Samoin käsinopeutta on eniten silloin kun sitä on vähiten. Että semmonen tapaus se oli.

[omm]

Voi olla että vastaan asiaan joka on itsestään selvyys muille, mutta itse jouduin tätä pohtimaan :
Miten on mahdollista että kädet/grippipää ja lapa kulkevat osuma-aluueella saman 20cm matkan kohdetta kohden vaikka niillä on eri nopeus tai miten mailanpäällä ei olisi osuma-alueella rotaatiota, ja kärki ja kanta kulkevat samaa vauhtia.
Ehkä vastaus on se että ne eivät kulje ollenkaan samalla kaltevalla kehällä, ja itse asiassa kulkevat kahdella eri vierekkäisellä pystysuoralla kehällä, kädet auton renkaan kokoisella kehällä ja lapa traktorinrenkaan kokoisella kehällä. Silloin samalla 20cm matkalla molemmat kulkisivat samassa ajassa lippua kohden saman matkan suoraa liikettä, mutta nuppi kulksisi sen kiertotietä.
Tämä ei oikeasti taida tapahtua todellisilla rannekulmilla ja varren pituuksilla. Samavauhtinen suoraviivainen liike lippua kohden eri nopeuksilla on mahdollista jos nopeuden suureeksi otetaan VMG (velocity made good). VMG lippua kohden olisi sama käsillä ja lavalla vaikka todellinen nopeus käsillä ja lavalla olisi eri ja suunta täysin eri. Nimittäin lapa suoraan lippua kohden horisontaalisessa tasossa hitaammin ja vertikaalisessa tasossa suoraan palloa kohden kovalla vauhdilla. Kädet taas liikkuvat samalla nopeudella lippua kohden, mutta myös samanaikaisesti ylöspäin ja taakse vasemmalle alkuasennosta jollakin nopeudellä.

[PG]

B kirjoitti: (19.4.2011 14:16:10)

PG kirjoitti: (19.4.2011 11:20:46)
Muotoilen kysymyksen uudelleen: Kuinka suuri virhe tehdään, jos pallokontaktin lopussa olevaksi mailanpään nopeudeksi otetaan raameissa oleva 66,8 mph? Mikä on arvionne.

Arvioin +/-2,5%

Totuutta en tiedä, mutta oma arvioni ei paljon tuosta poikkea. Millä tavalla perustelet? Nyt suljen mikron ja jätän oman perusteluni huomiseksi.

[ts]

PG kirjoitti: (19.4.2011 13:54:33)

En ole tässä ketjussa juuri mitään väittänyt ehdottomina totuuksina. Tässä on kuitenkin yksi sellainen: Väitteesi, että mailalla ei ole osuma-alueella rotaatiota ja että lavan kärki ja kanta kulkevat yhtä kovaa, on absurdi.

Ja tuosta et tunnu ymmärrystä saavan edes kymmenen kerran selityksen jälkeen, koska perusajatuksesi on jumissa ympyrän kaaressa.

Keero nyt hyvä mies miten suoran ja suorassa kohteeseen kulkevan lavan kannalla ja kärjellä voi olla siihen suntaan eri nopeus?

Sen syihin voit aloittaa tutustumisen vaikka tuosta ketjusta

[B]

PG kirjoitti: (19.4.2011 11:20:46)
Muotoilen kysymyksen uudelleen: Kuinka suuri virhe tehdään, jos pallokontaktin lopussa olevaksi mailanpään nopeudeksi otetaan raameissa oleva 66,8 mph? Mikä on arvionne.
I]

Arvioin +/-2,5%

[PG]

ts kirjoitti: (19.4.2011 12:50:29)
Olet moneen kertaan tässä ketjussa poiminut lukuja esim Trackmanin pohjalta ja viimeisimpänä tuo animaatio. Kumankaan todenperäisyydestä mitattujen asioiden osalta sinulla vaan ei voi olla tietoa, mutta kaikki väitteesi perustat niihin, kuten kärjen ja kannan nopeuseron..

Juu, totta. En saanut sinulta kerjäämälläkään tietoja 4D- analysaattorin lyönneistä. Oli pakko turvautua PGA- tour pelaajista laadittuihin tilastotietoihin. Katsoin sopiiko kaavat niihin. Sopi, kuin nyrkki silmään edellyttäen, että lavan massaan lisätään 20-25 grammalla. Tämän perusteella aloin puhumaan mailanpään tehollisesta massasta korostaen, että otanta on liian suppea varmojen johtopäätösten tekemiseen. Ovatko tilastotiedot kenties pielessä ja sen takia laskelmani olivat yhteensopivat niiden kanssa. Hyvä kysymys.

Mitä animaatioon tulee, niin siitä otin lähtöarvoksi mailan kulmanopeuden 2250 deg/s, ei muuta. Tuosa 4D- lyönnissä se on vähän isompi. Samanlainen totuus kuin olettaisi jossakin laskelmassa kontaktiajaksi 0,0005 s tai vaikkapa 0,005 s, jollaista käytinkin nimim. Lipulle pyynnöstä.

Väitteeni, että jokaisella lavan pisteellä on oma nopeutensa riippuen varren pituudesta ja taipumisesta sekä lavan rotaatiosta perustuu pelkästään laskelmiini, joissa olen käyttänyt yksinkertaista käytännön fysiikkaa, ei mitään sellaista, että joku on väittänyt niin, ja minä kirkassilmäisesti sen uskon. Kaikki tekstini on edelleenkin luettavissa. Niistä se näkyy.

En ole tässä ketjussa juuri mitään väittänyt ehdottomina totuuksina. Tässä on kuitenkin yksi sellainen: Väitteesi, että mailalla ei ole osuma-alueella rotaatiota ja että lavan kärki ja kanta kulkevat yhtä kovaa, on absurdi.

Muutamia poimintoja teksteistäni, jotka kertovat aivan jostain muusta, mitä yrität uskotella:

Ja lopuksi varmuuden vuoksi: Esitin laskelmia, ajatuksia ja kysymyksiä, mutta varsinaisesti en väittänyt yhtään mitään.

Ja riskikin on, että laskut ovat päin p******ä. Mutta siihenhän olemme jo tottuneet.

Ainakin minun laskelmani perustuvat puutteellisiin tietoihin. En tunne varren osuutta asiassa

Kaikki muutokset mielipiteisiini pidätetään…

Ei tällaista juttua kyllä netistä löydy, paitsi täältä. Siis syytä suhtautua varauksellisesti, kuten nettijuttuihin yleensäkin.

Malli on herkkä mittausvirheille ja voihan se muutenkin pielessä olla, mutta mitä siitä.

Päin helvettiä tietenkin koko paska?

Mitä hyötyä laskelmistani on? Ei minulle ainakaan. Mutta jos ne antavat edes karkealla tasolla oikeita tuloksia, niin pro voisi niitä ehkä hyödyntää tutkiessaan kokeellisesti….

[ts]

PG kirjoitti: (19.4.2011 12:30:47)

Olisi kiva tietää mitä tarkoitat? Mitkä laitteet? Mikä tieto? Etsi teksteistäni jonkin laitteen antama tieto, jota olen esittänyt totuutena ilman omaa harkintaa. Ja vielä edellisetä. ts: ’Siihen liittyy se, että olen jossain sanonut, että en tiedä, jonka ivailuksi eritäin ansiokkaasti käänsit ja kuvittelit edelleen itse tietäväsi, vaikka et mitenkään voi tietää’. Mitä tällä tarkoitit. Käänsin kyllä ’En tiedä’ vastauksesi vitsiksi: ts on kerrankin oikeassa. Sen sijaan tuo loppu on täyttä soopaa. Halusin,että annat laskelmilleni lähtöarvot, koska luulin, että tiedät niistä jotain (itselläni ei hajuakaan) ja varsinkin kun olit juuri kritisoinut ankarasti mitä-jos-laskelmassa käyttämääni 0,5ms kontaktiaikaa (miten voit sen tietää, tiedätkö miten on tutkittu jne.). Et osannut antaa minkäänlaisia lähtöarvoja, et edes haarukkaa, jossa liikutaan.Olet koko ajan vain änkyröimassä vastaan ja vääntämässä ketjua asialinjalta pois. Sorry kaikille asialinjalta lipumiseni vuoksi.

Olet moneen kertaan tässä ketjussa poiminut lukuja esim Trackmanin pohjalta ja viimeisimpänä tuo animaatio. Kumankaan todenperäisyydestä mitattujen asioiden osalta sinulla vaan ei voi olla tietoa, mutta kaikki väitteesi perustat niihin, kuten kärjen ja kannan nopeuseron. Samalla jätät totaalisesti kommentoimatta ja ottamatta huomioon sellaiset väitteet, jotka eivät maailmankuvaasi sovi, vaikka ne olisi miten perusteltuja.

Tää vääntäminen on vaan ihan yhtä turhaa kuin on ollut kanssasi muutamissa sääntökysymyksissä, joissa et vaan ole pystynyt ymmärtämään sinuule kerrottuja yksinkertaisia asioita, jotka poikkeavat omasta fakkiintuneesta ajatuksestasi. Siksi tätä en jaksa enää asiatasolla yrittää edes selventää.

[PG]

ts kirjoitti: (19.4.2011 11:35:39)

PG kirjoitti: (19.4.2011 11:20:46)

Muotoilen kysymyksen uudelleen: Kuinka suuri virhe tehdään, jos pallokontaktin lopussa olevaksi mailanpään nopeudeksi otetaan raameissa oleva 66,8 mph? Mikä on arvionne.
.

Ristiinvertailun mukaan samaa luokkaa kuin noilla laitteilla, joiden antamaa tietoa olet esittänyt totuutena.

Olisi kiva tietää mitä tarkoitat? Mitkä laitteet? Mikä tieto? Etsi teksteistäni jonkin laitteen antama tieto, jota olen esittänyt totuutena ilman omaa harkintaa. Ja vielä edellisetä. ts: ’Siihen liittyy se, että olen jossain sanonut, että en tiedä, jonka ivailuksi eritäin ansiokkaasti käänsit ja kuvittelit edelleen itse tietäväsi, vaikka et mitenkään voi tietää’. Mitä tällä tarkoitit. Käänsin kyllä ’En tiedä’ vastauksesi vitsiksi: ts on kerrankin oikeassa. Sen sijaan tuo loppu on täyttä soopaa. Halusin,että annat laskelmilleni lähtöarvot, koska luulin, että tiedät niistä jotain (itselläni ei hajuakaan) ja varsinkin kun olit juuri kritisoinut ankarasti mitä-jos-laskelmassa käyttämääni 0,5ms kontaktiaikaa (miten voit sen tietää, tiedätkö miten on tutkittu jne.). Et osannut antaa minkäänlaisia lähtöarvoja, et edes haarukkaa, jossa liikutaan.Olet koko ajan vain änkyröimassä vastaan ja vääntämässä ketjua asialinjalta pois. Sorry kaikille asialinjalta lipumiseni vuoksi.

[ts]

PG kirjoitti: (19.4.2011 11:20:46)

Muotoilen kysymyksen uudelleen: Kuinka suuri virhe tehdään, jos pallokontaktin lopussa olevaksi mailanpään nopeudeksi otetaan raameissa oleva 66,8 mph? Mikä on arvionne.
.

Ristiinvertailun mukaan samaa luokkaa kuin noilla laitteilla, joiden antamaa tietoa olet esittänyt totuutena.

[PG]

ts kirjoitti: (19.4.2011 10:05:51)

PG kirjoitti: (19.4.2011 9:56:30)
Palaan vielä kerran varsinaiseen aiheeseen eli mailanpään nopeuden hidastumiseen. Kuinka suurekeksi arvioitte mailanpään nopeuden tässä lyönnissä pallokontaktin lopussa?

Mä voin vastata. Mailanpäälle kyseisessä lyönnissä on saatu mitattua kolme erilaista nopeutta maksimissaan riippuen nopeuden määrittelyistä.

Vaikka enhän mä tuostakaan mitään tiedä….

Muotoilen kysymyksen uudelleen: Kuinka suuri virhe tehdään, jos pallokontaktin lopussa olevaksi mailanpään nopeudeksi otetaan raameissa oleva 66,8 mph? Mikä on arvionne.

Pallokontaktin alussa oleva mailanpään nopeushan on arvioitu laskemalla ja se on raameissa. Ei siitä mitään. Pallokontaktin lopussa olevaa nopeutta ei ole ilmoitettu. Se minua lähinnä kiinnostaa.

[ts]

PG kirjoitti: (19.4.2011 10:30:44)

ts kirjoitti: (19.4.2011 10:05:51)
Mä voin vastata. Mailanpäälle kyseisessä lyönnissä on saatu mitattua kolme erilaista nopeutta maksimissaan riippuen nopeuden määrittelyistä.

No, mitkä olivat mittaustilokset?

Sähän voit laskea ne kaavoilla 😉

Mä olen nyt muutaman viikon koittanu saada menemään ymmärrykseen sen, että asiat eivät ole yksinkertaisia ja niitä tarkastellessa pitäisi ihan oikeesti tietää mitä on mitattu ja minkä suhteen. Sen lisäksi pitäisi tietää, mitä arvoja johdetaan joistain mittauksista laaskennalla, vaikka niitä väitetään mitatuiksi. Jos noihin arvoihin tukeudutaan, pitäisi tietää myös algoritmit koodissa, jotka nuo arvot tuottavat. Siihen liittyy se, että olen jossain sanonut, että en tiedä, jonka ivailuksi eritäin ansiokkaasti käänsit ja kuvittelit edelleen itse tietäväsi, vaikka et mitenkään voi tietää. Minä taas tiedän noista asioista työni kautta enemmän kuin voin kertoa.

Tähän kun vielä liitetään erittäin yksinkertaistettu käsityksesi lavan liikkumisesta jollain kaarella, ollaan yhtä syvällä suossa kuin -68, kun julkaistiin suuriin tutkimuksiin pohjautuva merkkiteos, joka todellisuudessa johti koko golfaavan maailman harhaan vuosikymmeniksi karkeine ja väärine oletuksineen swingin tapahtumista. Eivät ymmärtäneet sitä, että swingissä saattaa olla jopa top down suunnasta ajatellen kaksi vastakkaisiin suuntiin kiertyvää kehää….