Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[ts]

B kirjoitti: (9.6.2011 20:07:29)
Niin näyttää tekevän. Mies parka.

Kai muuten kuuntelit myös selostajien kommentit tuosta lyönnistä?

Ja kukas vanha mestari se sanoikaan… another flippy wristy kid. Ihme kun pallot sinkoilee tiiltä mihin sattuu ja Foleylla melkoinen työ saada se tuosta irti.

[B]

Niin näyttää tekevän. Mies parka.

[Rauski1]

B kirjoitti: (9.6.2011 18:17:58)

ts kirjoitti: (9.6.2011 16:06:13)
Muistan jo myös silloin sanoneeni, että en hämmästele sitä yhtään. Taustalla kun saattaa vallan olla saman kavan käyttö. Tuota lausetta en katsonut silloin tarpeelliseksi enempää avata, enkä katso nytkään.

Se on ehkä parempi niin. Aina kun olet avannut lauseen, siitä on seurannut reilun tuhannen viestin ketju. 🙂
Joskus on tehty ikiliikkujaa, tukivoimaa haetaan kuin kullantekotaitoa, suoria kaaria, joista piti olla tuhansia käyriä, mutta ei löytynyt ensimmäistäkään. Hyvillä lyöjillä piti vuorenvarmasti olla osumassa vähemmän pudotusta mailanpäännopeudessa mutta ei ollutkaan. Crossaajia alkoi löytyä huippumiehistä, vaikka sillä tyylillä ei pitänyt olla huipulle asiaa. Eikä kenestä tahansa, vaan kärjestä. Tigeria myöten.
Nyt on ihmettelyssä käsinopeuskäyrät. Luoja varjele, mitä siitä tuutista tulee ulos!
Mielenkiintoista on ollut ei siinä mitään. Ei se 4d-tarkastelu ihan hukkaan ole mennyt. 🙂

Ikävää ettei tosiasiat tue laskelmia ainoastaan havainnot. Ikävä asia laskelmille, ei suinkaan havainnoille.

Joo ja jos huippumiehistä löytyy 2-4 krossaajaa noin 500 joukosta. Kannataako sitä kenenkään oikeasti opetella? Joku on se näköjään vahingossa oppinut suht toistettavaksi tai ainakin siten että on pysynyt tuossa huippujen vauhdissa.

Tiger crossaa;););)

[B]

ts kirjoitti: (9.6.2011 16:06:13)
Muistan jo myös silloin sanoneeni, että en hämmästele sitä yhtään. Taustalla kun saattaa vallan olla saman kavan käyttö. Tuota lausetta en katsonut silloin tarpeelliseksi enempää avata, enkä katso nytkään.

Se on ehkä parempi niin. Aina kun olet avannut lauseen, siitä on seurannut reilun tuhannen viestin ketju. 🙂
Joskus on tehty ikiliikkujaa, tukivoimaa haetaan kuin kullantekotaitoa, suoria kaaria, joista piti olla tuhansia käyriä, mutta ei löytynyt ensimmäistäkään. Hyvillä lyöjillä piti vuorenvarmasti olla osumassa vähemmän pudotusta mailanpäännopeudessa mutta ei ollutkaan. Crossaajia alkoi löytyä huippumiehistä, vaikka sillä tyylillä ei pitänyt olla huipulle asiaa. Eikä kenestä tahansa, vaan kärjestä. Tigeria myöten.
Nyt on ihmettelyssä käsinopeuskäyrät. Luoja varjele, mitä siitä tuutista tulee ulos!
Mielenkiintoista on ollut ei siinä mitään. Ei se 4d-tarkastelu ihan hukkaan ole mennyt. 🙂

[ts]

B kirjoitti: (9.6.2011 13:39:57)

ts kirjoitti: (9.6.2011 12:53:07)
Vai pitäisikö vertailuun ottaa tilanne, jossa grippipää on käytännössä lähes pysähtynyt osumaan tultaessa vs. se liikkuu kovaa läpi osuman. SIlloin haetaan vasta ääripäitä joiden välistä löytyy itse asia.
Mutta arvioimaan ja arvailemaan en lähde lainkaan.

Muistat varmaan tarkastelun pelkkä lapa+pallo teoreettisesti ja vertailu varrelliseen lyöntiin ja laskelmat siitä, miten kaavat toteuttavat PGA-tourpelaajien varmasti hyvät lyönnit.
Muistat edelleen varmaan, että pallo ei välitä muista liikkeistä kuin niistä, jotka välittyvät lapakontaktin kautta aiheuttamalla muutoksia ’törmäysarvoihin’.
Edelleenon voimassa 0.0005 s ja sen kuluessa vaikuttavat voimat.
Ajatuksesi kiertää kehää fysikaalisten tosiasioiden ulkopuolella.

Muistan jo myös silloin sanoneeni, että en hämmästele sitä yhtään. Taustalla kun saattaa vallan olla saman kavan käyttö. Tuota lausetta en katsonut silloin tarpeelliseksi enempää avata, enkä katso nytkään.

[Rauski1]

B kirjoitti: (9.6.2011 13:39:57)

ts kirjoitti: (9.6.2011 12:53:07)
Vai pitäisikö vertailuun ottaa tilanne, jossa grippipää on käytännössä lähes pysähtynyt osumaan tultaessa vs. se liikkuu kovaa läpi osuman. SIlloin haetaan vasta ääripäitä joiden välistä löytyy itse asia.
Mutta arvioimaan ja arvailemaan en lähde lainkaan.

Muistat varmaan tarkastelun pelkkä lapa+pallo teoreettisesti ja vertailu varrelliseen lyöntiin ja laskelmat siitä, miten kaavat toteuttavat PGA-tourpelaajien varmasti hyvät lyönnit.
Muistat edelleen varmaan, että pallo ei välitä muista liikkeistä kuin niistä, jotka välittyvät lapakontaktin kautta aiheuttamalla muutoksia ’törmäysarvoihin’.
Edelleenon voimassa 0.0005 s ja sen kuluessa vaikuttavat voimat.
Ajatuksesi kiertää kehää fysikaalisten tosiasioiden ulkopuolella.

Niistä laskelmista vaan puuttuu vielä jonninverran niitä fysikaalisia tosiasioita joita tulisi ottaa huomioon, jotka kuitenkin pystytään havaitsemaan ilman kaavoja. Jos ajatukset jollain on fysikaalisiin tosiasioiden ulkopuolella niin sehän on hyvä, koska silloin pyritään ottamaan niitä asioita huomioon jotka tapahtumiin vaikuttavat oikeasti, eikä vain tietokoneen ruudulla.

[B]

ts kirjoitti: (9.6.2011 12:53:07)
Vai pitäisikö vertailuun ottaa tilanne, jossa grippipää on käytännössä lähes pysähtynyt osumaan tultaessa vs. se liikkuu kovaa läpi osuman. SIlloin haetaan vasta ääripäitä joiden välistä löytyy itse asia.
Mutta arvioimaan ja arvailemaan en lähde lainkaan.

Muistat varmaan tarkastelun pelkkä lapa+pallo teoreettisesti ja vertailu varrelliseen lyöntiin ja laskelmat siitä, miten kaavat toteuttavat PGA-tourpelaajien varmasti hyvät lyönnit.
Muistat edelleen varmaan, että pallo ei välitä muista liikkeistä kuin niistä, jotka välittyvät lapakontaktin kautta aiheuttamalla muutoksia ’törmäysarvoihin’.
Edelleenon voimassa 0.0005 s ja sen kuluessa vaikuttavat voimat.
Ajatuksesi kiertää kehää fysikaalisten tosiasioiden ulkopuolella.

[ts]

Jake2 kirjoitti: (9.6.2011 13:24:49)

ts kirjoitti: (8.6.2011 22:42:58)Tuli muuten mieleen, että jos tuolla lavan hidastumisella ei ole mitään merkitystä vaan se on aina vakio, niin miksiköhä sekä trackmanin että Flightscopen inssit koittaa sen mittaamista parantaa ja miksi ylippäätään yrittävät mitata sitä? Eikös sen vois ottaa suoraan kaavasta 😉

He tietysti laskevat myös lavan asentotietoja mallin avulla ja siinä pelkkä lavan ja pallon nopeus ja liikesuunta ja pallon kierteet ei välttämättä anna riittävän tarkaa mallia. Tieto lavan hidastumisesta osumassa voisi auttaa tarkentamaan mallia. Tämä on tietysti arvaus, ei tieto.

Taas mentiin oikein ja kerroit senkin mihin olen vähän vihjassut aiemmin.

[Jake2]

ts kirjoitti: (8.6.2011 22:42:58)Tuli muuten mieleen, että jos tuolla lavan hidastumisella ei ole mitään merkitystä vaan se on aina vakio, niin miksiköhä sekä trackmanin että Flightscopen inssit koittaa sen mittaamista parantaa ja miksi ylippäätään yrittävät mitata sitä? Eikös sen vois ottaa suoraan kaavasta 😉

He tietysti laskevat myös lavan asentotietoja mallin avulla ja siinä pelkkä lavan ja pallon nopeus ja liikesuunta ja pallon kierteet ei välttämättä anna riittävän tarkaa mallia. Tieto lavan hidastumisesta osumassa voisi auttaa tarkentamaan mallia. Tämä on tietysti arvaus, ei tieto.

[ts]

Vai pitäisikö vertailuun ottaa tilanne, jossa grippipää on käytännössä lähes pysähtynyt osumaan tultaessa vs. se liikkuu kovaa läpi osuman. SIlloin haetaan vasta ääripäitä joiden välistä löytyy itse asia.

Mutta arvioimaan ja arvailemaan en lähde lainkaan.

[B]

Mikä on arviosi tilanteesta, jossa tuotetaan puhdas osuma (square contact) driverilla mailanpään nopeudella 90 mph lyöjänä tavallinen klubipelaaja versus samanlainen lyönti, jossa grippipää on käytännössä peräänantamaton. Ero pallon lentomatkassa samoilla tuulilla, lämpötiloilla ja ilmanpaineilla sekä gravitaatiovoimalla?

[data]

ts kirjoitti: (9.6.2011 12:15:10)
Jäljelle jää se, miten paljon pelaaja saa sijoitettua massaa osumaa tukemaan. Se tehdään aivan varmasti ennen osumaa, mutta vaikuttaa osumassa.

Tuota ei osaa prootkaan, jos jotain voi päätellä heidän pallon lähtönopeuksista.

[ts]

B kirjoitti: (9.6.2011 12:10:57)

ts kirjoitti: (9.6.2011 10:30:03)
On suorastaaan idiotismin huippu ajatella noita tapahtumia aktiivisina juuri tuolla aikavälillä. Ja mä kun luulin sen jo saavutetun kauan sitten.

Olemme liikuttavan yksimielisiä tuosta asiasta.
Voimme varmaan olla yhtä mieltä siitä, että mikään siitä, mikä tapahtuu osuman jälkeen, ei välity palloon?
Mitä jää jäljelle? Toimet ennen impactiä.

Jäljelle jää se, miten paljon pelaaja saa sijoitettua massaa osumaa tukemaan. Se tehdään aivan varmasti ennen osumaa, mutta vaikuttaa osumassa.

[B]

ts kirjoitti: (9.6.2011 10:30:03)
On suorastaaan idiotismin huippu ajatella noita tapahtumia aktiivisina juuri tuolla aikavälillä. Ja mä kun luulin sen jo saavutetun kauan sitten.

Olemme liikuttavan yksimielisiä tuosta asiasta.
Voimme varmaan olla yhtä mieltä siitä, että mikään siitä, mikä tapahtuu osuman jälkeen, ei välity palloon?
Mitä jää jäljelle? Toimet ennen impactiä.
Olemme varmasti yksimielisiä siitäkin, että pallo ’keskustelee’ vain impactin ajan ja vain mailanlavan kanssa.
Pallo ja lapa ovat luonteeltaan fyysikkoja ja matemaatikkoja. PG on ’tukivoimatarkastelussaan’ kuvannut hyvin tuota dialogia. Palloa ja lapaa ei kiinnosta se, kuka grippiä liikuttaa ja miten. Osuman laatu ja massat, nopeudet ja kiihtyvyydet (liikemäärät ja voimat) ratkaisevat. Samoilla arvoilla tuupparia ja tourpelaajaa kohdellaan tasa-arvoisesti.
Ei se sen vaikeampaa ole. Paitsi myöntää itselle.
.

[PeWin]

Ehkäpä tilanne on sellainen että keskivertotuupparin lyödessä energiaa siirtyy vähemmän palloon kuin huippupelaajalla koska lavan tuenta on varsin ’epämääräinen’. Tämä voi johtua vaikka flippauksesta (lapa käsien edellä osumassa), löysästä varresta (rege vs. x-stiff), vedon puuttumisesta läpi osuman jne. Varsin mutkikas tilanne kaiken kaikkiaan.

[data]

Niin siis ajan ylärajan ylittävissä mailoissa on liian joustava lyöntipinta.

[data]

ts kirjoitti: (9.6.2011 10:49:16)

data kirjoitti: (9.6.2011 10:42:13)
[. Varsin mutkikas tilanne kaiken kaikkiaan.

Nyt voit sitten siirtyä miettimään, miksi COR mitataan nykyään juurikin kontaktiajan perusteella. Miksi sille ajalle on annetu nimenomaan yläraja?

Alunperin COR mitattiin ampumalla pallo irtonaiseen lapaan ja mittaamalla pallon
nopeus. Kontaktiaika mittaus otettiin käyttöön yksinkertaisesti kätevyys syistä.
Kontaktiaika mittaus mittaa itse asiassa lyöntipinnan joustavuuden, ei suoraan
COR arvoa. Joustavuuden pohjalta voidaan COR laskea. Mittaushan on likimääräinen,
koska se ei huomio lyöntipinnan taipuman muotoa. Tuossa mittauksessa kontaktiajalla
ei ole paljoakaan tekemistä palloon osumisen kanssa.

[Näprääjä]

Mailan käyttäytyminen osumassa riippuu tavasta swingata.
Kyllä mailan varsi voi taipua paljonkin osumassa. Kun se voi taipua ilman palloakin kuvitelussa osumakohdassa reilusti enemään kuin 4 mm.
Pallosta johtuva tapuminen on sitten varmaankin noin kuin on laskettu.

Tuosta pallon puristumisesta sen verran että riippuu todella paljon pallosta.
Ytimen ja sen ulkopuolella olevan kerroksen ominaisuudet jos poikkeavat kovasti niin kyllä puristumista saa tapahtua paljon ennenkuin ydin liikahtaa tai alkaa liikkumaan samaa vauhtia..

Mielikuvana kuula ja sen ympärillä vaahtomuovi kerros auttanee hahmottamaan.
Jos ’lyönti loppuu’ ennen kuulaa ei poltsi oikein lähe…

[ts]

data kirjoitti: (9.6.2011 10:42:13)
[. Varsin mutkikas tilanne kaiken kaikkiaan.

Nyt voit sitten siirtyä miettimään, miksi COR mitataan nykyään juurikin kontaktiajan perusteella. Miksi sille ajalle on annetu nimenomaan yläraja?

[data]

suupala kirjoitti: (9.6.2011 9:21:25)

No laitetaan haaste Datalle. 🙂 Pystytkö selittämään fysikaalisesti seuraavan (kaava olis kiva 🙂 tapahtumaketjun, joka on helppo jokaisen kokeilla ja toistaa: Tipautat koripallon 2 metrin korkeudella asfaltille, jolloin pallo pomppaa x cm maasta. Tämän jälkeen asetat asfaltille vanerilevyn ja toistat koripallon pudotuksen samalta korkeudelta. Pallo pomppaa huomattavasti vähemmän. Tukivoima on varmaankin sinänsä ihan riittävä (maapallo), mutta asfaltin epätasaisuuden vuoksi vanerilevy antaa hieman (ehkäpä välillä 2mm – 1cm) periksi ja energiaa hukataan yllättävän paljon.

Ehkäpä tilanne on sellainen, että osa pallon liike-energiasta siirtyy ensin vanerilevyyn, kun pallo törmää siihen. Eli energiaa siirtyy vanerilevyn massan liike-energiaksi sekä taipumiseen.
Vanerilevy törmää maahan ja menettää energiaansa osin välissä olevan
ilman liikutteluun, osin asvaltin kivien painuessa puuhun, osin puun materiaalihäviöihin. Nyt pallo pomppaa vähemmän, koska nopeus vähentyi vanerilevyn liikutteluun eikä välttämättä vanerilevyn taipumisestakaan saada takaisin paljoakaan. Todellisuudessa levyn tuenta on asfaltin pinnan epätasaisuudesta johtuen myös varsin epämääräinen, joten tarkat laskelmat voisivat osoittautua melko hankaliksikin. Varsin mutkikas tilanne kaiken kaikkiaan.

[ts]

B kirjoitti: (9.6.2011 10:27:33)

Kannattaa venyttää mielikuvitustaan lisää:
Osuma-aikaiset tapahtumat.
Mitkä ihmisen Aisti- ja hermolihasjärjetelmissä tapahtuvat ja tietoisesti aikaansaadut tapahtumat mahtuvat 0.0005 eli puolen tuhannesosasekunnin sisään?
Jos sellaisia aktiiveja toimia ei ole olemassa, voi kuvitella, mitä fysikaalisia asioita pallo ymmärtää.

On suorastaaan idiotismin huippu ajatella noita tapahtumia aktiivisina juuri tuolla aikavälillä. Ja mä kun luulin sen jo saavutetun kauan sitten.

[ts]

data kirjoitti: (9.6.2011 9:26:13)

Eikös tuo tukivoima ole juuri sellainen sarjaan ”keksitty ihmeellinen selitys” kuuluva,
josta nyt muita syytät. Täällähän on se suljettu pois.

Nimenomaan näin. Täällä on teorioiden voimalla suljettu pois juuri se, minkä kaikki pelaajat ja valmentajat ovat tienneet olevan olemassa läpi vuosikymmneten. Ne vaan edelleen laittaa painetta palloon, vaikka fyysikot kuinka yksinkertaistais tapahtumien kaavoja. Ja lyövät sen 20m pidemmälle kuin tuuppari samalla lavan nopeudella.

[B]

ts kirjoitti: (9.6.2011 9:21:49)
Eli lyhin ajanjakso mitä voin kuvien perusteella havainnoida on noin 0,006 sekuntia, joka on yli 10 kertaa osuman kesto. Silloin en voi myöskään esittää mitään väitettä kuvien perusteella 0,0005s aikana tapahtuvista asioista.

Mitä jää jäljelle? Mielikuvitus.
Fyysikoilla on käytettävissä lisäksi pikkuinen lisäapu, mekaniikan peruslait. Ne olet todennut hyödyttömiksi. Perusteesi eivät kestä tarkastelua.
Perusteena omiin mielikuviisi ja niiden oikeellisuuteen käytät golfin asiantuntijoita ja tyhjänpäiväisiä golf-forumeita, joilta olet omat mielikuvasi saanut.
Kehäpäätelmiä. ’Koska moni uskoo, olen oikeassa’
Esität fysikaalisesti järjettömiä väitteitä, joita et itsekään ole ymmärtänyt. Lopuksi kiistät koskaan niitä esittäneesi.
Fukke esittää omaa fysiikan tulkintaansa. Urhea yritys, mutta surkea lopputulos.
Kannattaa venyttää mielikuvitustaan lisää:
Osuma-aikaiset tapahtumat.
Mitkä ihmisen Aisti- ja hermolihasjärjetelmissä tapahtuvat ja tietoisesti aikaansaadut tapahtumat mahtuvat 0.0005 eli puolen tuhannesosasekunnin sisään?
Jos sellaisia aktiiveja toimia ei ole olemassa, voi kuvitella, mitä fysikaalisia asioita pallo ymmärtää.

[data]

ts kirjoitti: (9.6.2011 9:03:19)
Sitten kun joku pelaaja laittaa palloa samalla lavan nopeudella 20m pidemmälle muiden muuttujien säilyessä liki ennallaan, kohautetaan olkapäitä ja todetaan se harhaksi, tai keksitään asialle mitä ihmeellisempiä selityksiä.

Eikös tuo tukivoima ole juuri sellainen sarjaan ”keksitty ihmeellinen selitys” kuuluva,
josta nyt muita syytät. Täällähän on se suljettu pois.

Jos olet sitä mieltä, että joku ihmeellinen selittämätön 20 metrin ero löytyy, niin sitten sinun täytyy vain jatkaa tutkimuksiasi syyn selvittämiseksi. Suosittelen kuitenkin, että palkkaat, jonkun fysiikan asiantuntijan tutkimuksia tekemään. Voi sitten osoittautua, että kaikki johtuikin vain väärin ymmärryksestä tai liiallisesta WRW-palstan (vai mikä se nyt oli) lukemisesta.

[tinse]

ts kirjoitti: (9.6.2011 9:03:19)
” Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus”.

Tuossa annetaan määritelmä pallon lähtönopeudelle.

Hieman hassu määritelmä, mutta ymmärretty.

ts kirjoitti: (9.6.2011 9:03:19)

Ja nyt pamahtaa silmille sitten juuri se, mitä olen jo muissakin ketjuissa kertonut. Tuota ensimmäistä arvoa ei ole kukaan vielä pystynyt mittaamaan, eikä varmaan ihan hetkeen pystykään. Siksi osuman tapahtumat ovat monelta osaltaan edelleen hämärän peitossa ja niitä kuvaamaan käytetään yksinkertaistettuja malleja. Sitten kun joku pelaaja laittaa palloa samalla lavan nopeudella 20m pidemmälle muiden muuttujien säilyessä liki ennallaan, kohautetaan olkapäitä ja todetaan se harhaksi, tai keksitään asialle mitä ihmeellisempiä selityksiä.

No laitetaan haaste Datalle. 🙂 Pystytkö selittämään fysikaalisesti seuraavan (kaava olis kiva 🙂 tapahtumaketjun, joka on helppo jokaisen kokeilla ja toistaa: Tipautat koripallon 2 metrin korkeudella asfaltille, jolloin pallo pomppaa x cm maasta. Tämän jälkeen asetat asfaltille vanerilevyn ja toistat koripallon pudotuksen samalta korkeudelta. Pallo pomppaa huomattavasti vähemmän. Tukivoima on varmaankin sinänsä ihan riittävä (maapallo), mutta asfaltin epätasaisuuden vuoksi vanerilevy antaa hieman (ehkäpä välillä 2mm – 1cm) periksi ja energiaa hukataan yllättävän paljon.