Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[Jake2]

Jake2 kirjoitti: (26.4.2011 12:46:06)

PG kirjoitti: (26.4.2011 12:25:18)
Olet käsittänyt täysin väärin. Animaatiovideo näyttää pelkästään kulmanopeuksia tietyssä tasossa. Etkö osaa lukea graafia :). Kulmanopeutta ei laskettu. Osumahetken kulmanopeudeksi animaatio näytti 2250 deg/s.

Joo mutta eikö silloin ole pitänyt olettaa joku piste sen kaaren keskipisteeksi ja onko se piste ollut paikallaan vai liikkunut?
Oikeassa swingissä kun ei ole yhtän paikallaan pysyvää (keski)pistettä. Kun ne keskipisteet (otetaan vaikka yksinkertaistettuna ranteet ja etuhartia) liikkuu sopivasti niin lopputulos mailan pään liikkeelle voikin olla likimain suora maan pinnan koordinaatistossa vaikka sillä onkin kulmanopeutta ranteista ja olkapäästä havainnoituna.

[Jake2]

PG kirjoitti: (26.4.2011 12:25:18)
Olet käsittänyt täysin väärin. Animaatiovideo näyttää pelkästään kulmanopeuksia tietyssä tasossa. Etkö osaa lukea graafia :). Kulmanopeutta ei laskettu. Osumahetken kulmanopeudeksi animaatio näytti 2250 deg/s.

Joo mutta eikä silloin ole pitänyt olettaa joku piste sen kaaren keskipisteeksi ja onko se piste ollut paikallaan vai liikkunut?
Oikeassa swingissä kun ei ole yhtän paikallaan pysyvää (keski)pistettä. Kun ne keskipisteet (otetaan vaikka yksinkertaistettuna ranteet ja etuhartia) liikkuu sopivasti niin lopputulos mailan pään liikkeelle voikin olla likimain suora maan pinnan koordinaatistossa vaikka sillä onkin kulmanopeutta ranteista ja olkapäästä havainnoituna.

[ts]

Paljonko muuten sinun mielestäsi on kaarien kehän ero esim R6 mailalla? Siis käsien ja lavan kehien erotus.

[ts]

PG kirjoitti: (26.4.2011 12:28:45)

ts kirjoitti: (26.4.2011 8:09:08)
Etkö sä ihan oikeesti pysty hahmottamaan 3-ulotteista maailmaa? Se rata saattaa olla johonkin suuntaan kaari ja toiseen suunttaan suora? Mikä täsää on sinun viin vaikea ymmärtää?

Kuten sanoin, tutkin muutamia tapauksia nopeuksien suuntaa vaihtelemalla. Tämä pitää sisällään myös sen, että nopeudet olivat erisuuntaiset ja eri tasoissa. Kaari jonka käsien pitää tehdä sen sadasosasekunnin puolikkaan aikana, riippuu paljon tapauksesta, mutta missään tapauksessa kädet eivät voi mennä suoraan samanaikaisesti, kun mailanpää menee suoraan.

Onko vaikea ymmärtää, että pelaajan kädet eivät pysty hyppäämään 0,005 s ajaksi pois luonnolliselta radaltaan jotain käppyrää synnyttämään?

Sinun vaan tuntuu olevan mahdoton ymmärtää, että tuossa on kaarta moneen suuntaan ja sinun pitäisi oppia tutkimaan niistä oikeita tässä yhteydessä. Asia lähtee pitkälti siitä, etä et tunnu ymmärtävän golflyönnin liikettä, enkä minä jaksa sitä enää yrittää selittää. Se lapa kuitenkin kulkee tiettyyn suuntaan nähden varsin suoraan kohtalaisen pitkän matkan ja nopeusero käsissä ja lavassa riippuu tarkastelun suunnasta.

Mietipä jos laite tai ihminen swingaa suoraa tankoa ympäri vaakatason akselin täysin pystysuoralla liikkeellä. Toiseen suuntaan kyseessä on silloin puhdas kaari, ja toiseen suuntaan taas täysin suora viiva.

[PG]

ts kirjoitti: (26.4.2011 8:06:59)

PG kirjoitti: (26.4.2011 1:29:34)
[
Jos joku väittää, että mailanpään radassa on osuma-alueella suora osa, niin voisin tietenkin inttää vastaan ilman laskelmia. Se olisi kuitenkin sama, kuin väittäisin vastaan ilman perusteluja. Asia on matemaattisesti ja vain matemaattisesti selvittävissä. Millään muulla tavalla sitä ei ainakaan toistaiseksi voida selvittää.

Niin vaikka siitä on nyt jo kahden kin eri tahon mittaustulokset olemassa, niin sinä kun et sitä liiketä ymmärrä, sitä ei voi olla. Kuulostaa tosi viisaalta.

Mitkä kahden eri tahon mittaustulokset? Vai tarkoitatko, että 4D mittaa nopeuksia kahteen eri suuntaan 170 fps nopeudella. Mitä niistä näkee, kun kuvaväli on yli 0,005 s. Tottakai piste ja sen jälkeinen piste 0,006 s kuluttua yhdistetään suoralla. Jos niin ei tehdä, lasketaan tai sävelletään, mutta millä perusteilla?

[PG]

ts kirjoitti: (26.4.2011 8:09:08)
Etkö sä ihan oikeesti pysty hahmottamaan 3-ulotteista maailmaa? Se rata saattaa olla johonkin suuntaan kaari ja toiseen suunttaan suora? Mikä täsää on sinun viin vaikea ymmärtää?

Kuten sanoin, tutkin muutamia tapauksia nopeuksien suuntaa vaihtelemalla. Tämä pitää sisällään myös sen, että nopeudet olivat erisuuntaiset ja eri tasoissa. Kaari jonka käsien pitää tehdä sen sadasosasekunnin puolikkaan aikana, riippuu paljon tapauksesta, mutta missään tapauksessa kädet eivät voi mennä suoraan samanaikaisesti, kun mailanpää menee suoraan.

Onko vaikea ymmärtää, että pelaajan kädet eivät pysty hyppäämään 0,005 s ajaksi pois luonnolliselta radaltaan jotain käppyrää synnyttämään?

[PG]

duffeli kirjoitti: (21.4.2011 12:21:48)
Animaatiovideosta napsaistiin ilmeisesti paloja, joiden pohjalta laskettiin mailan kulmanopeus. Tästä johdettiin sitten sitä sun tätä.

Olet käsittänyt täysin väärin. Animaatiovideo näyttää pelkästään kulmanopeuksia tietyssä tasossa. Etkö osaa lukea graafia :). Kulmanopeutta ei laskettu. Osumahetken kulmanopeudeksi animaatio näytti 2250 deg/s. Sillä voisi hyvinkin saada mailanpään nopeudeksi ko. tarkastelutasossa jopa yli 100 mph riittävän pitkällä varrella. Ilman kulmanopeutta mailanpäälle ei saada juuri minkäänlaista vauhtia.

Fukke väitti, että ei ole mahdollista, että mailan kulmanopeus on 2250 deg/s, sehän tietää 6,25 kierrosta sekunnin aikana, kroppa menee solmuun. Jos 6,25 kierrosta tehdään (jota ei kyllä graafin perusteella voi olettaa, siinähän on eri hetkien kulmanopeus luettavissa ), niin myös mailanpää kulkee mukana vauhdilla, joka sillä osumahetkellä oli. Jos muutkin osumahetken suureet oletetaan pysyvän vakoina 6,25 kierroksen ajan, niin mailanpään sekunnin aikana kulkema matka on 47 m. Huom. 47m/s = 105 mph.

duffeli: Onko tämä kulmanopeus oikeasti todellinen. Jotta kulmanopeus voitaisiin laskea näin yksinkertaisesti, niin eikö yläpään pitäisi olla kiinni liikkumattomassa pisteessä.

Edellisen tarkastelun mukaisesti se näyttää olevan todellinen. Kulmanopeutta ei laskettu, yläpään ei tarvitse olla kiinni liikkumattomassa pisteessä. Grippipää kulkee hitaampaa vauhtia, kuin mailanpää. Nopeuseron perusteella löydetään sen hetkinen mailanpään radan kaarevuuskeskipiste. Mailanpään rata ei ole ympyrä, paremminkin muistuttaa logaritmista spiraalia. 4D ei anna mailan kulmanopeutta, mutta se voidaan laskea yksinkertaisesti mailanpään ja grippipään nopeuksien perusteella. Huom. nopeuksilla on suunnat, jotka pitää ottaa huomioon. Ihan perusasioista on kysymys.

[Jake2]

PG kirjoitti: (26.4.2011 1:31:48)
Teoriassa mailanpää saadaan suoralle radalle kahdella eri tavalla. Käytännössä molemmat tavat ovat mahdottomia toteuttaa.

1. Kiihdyttämällä käsiä niin, että ne saavuttavat mailanpään nopeuden. Tästä minulla oli aiemmin esimerkki. Käsien kiihtyvyys lähenteli 200 geetä. Mahdotonta.

2. Tekemällä käsillä sellainen rotaatioliike, joka mahdollistaa mailanpään suoraviivaisen liikkeen. Jos mailanpään rata halutaan suoristaa 20 cm matkalla juuri ennen osumaa, on liikkeen oltava täsmälleen oikea-aikainen, sen kesto puoli sadasosa sekuntia (ol. käsien vauhti on 15 mph, mailanpään vauhti 100 mph) ja käsien rotaatiorata täsmälleen oikean muotoinen. Tutkin muutamia tapauksia nopeuksien suuntaa vaihtelemalla kädet edessä, takana ja keskellä. Käyrän pituus 3 cm, rotaation kesto 0,005 s. Rotaationopeus oli jokaisessa yli 10000 deg/s. Täysin mahdotonta.

Tässä linkki keskusteluun jonka aloittaja väitti tietävänsä ainakin 10 tapaa joilla tuota rataa voi suoristaa.
Ymmärtääkseni mittauksiakin oli tehty kahdella 1000fps kameralla.

[ts]

PG kirjoitti: (26.4.2011 1:31:48)

Jake2 kirjoitti: (25.4.2011 23:26:12)
Tuossa oli hieman aiemmin keskustelua mailanpään suoraiivaisesta liikkestä osuman alueella. Laitan tähän linkkejä parin vuoden takaiseen hyvin yksinkertaiseen malliiin ja sillä tehdyistä esimerkeistä jossa maila liikkuu suorana etukäden jatkeena ja vaihdellaan vain hartioiden ja käsi+maila yhdistelmän kulmanopeuksia. Oikea swingi on tietysti paljon monimutkaisempi, mutta tämä vain siksi että jos tälläisellä yksinkertaisella esimerkillä vaikka auttaisi jotakuta hahmottamaan miten lavan suoraviivainen liike voisi olla ihan mahdollistakin (niin jos ei vielä sitä ole hahmottanut).
Yksi Suoraan1 Suoraan2

Joku stten mittaa kulmanopeutta ja jossain koordinaatistossa sitä voi ollakin, mutta kaikki on suhteellista eli riippuu havainnoijan sijainnista ja nopeudesta.

Teoriassa mailanpää saadaan suoralle radalle kahdella eri tavalla. Käytännössä molemmat tavat ovat mahdottomia toteuttaa.

1. Kiihdyttämällä käsiä niin, että ne saavuttavat mailanpään nopeuden. Tästä minulla oli aiemmin esimerkki. Käsien kiihtyvyys lähenteli 200 geetä. Mahdotonta.

2. Tekemällä käsillä sellainen rotaatioliike, joka mahdollistaa mailanpään suoraviivaisen liikkeen. Jos mailanpään rata halutaan suoristaa 20 cm matkalla juuri ennen osumaa, on liikkeen oltava täsmälleen oikea-aikainen, sen kesto puoli sadasosa sekuntia (ol. käsien vauhti on 15 mph, mailanpään vauhti 100 mph) ja käsien rotaatiorata täsmälleen oikean muotoinen. Tutkin muutamia tapauksia nopeuksien suuntaa vaihtelemalla kädet edessä, takana ja keskellä. Käyrän pituus 3 cm, rotaation kesto 0,005 s. Rotaationopeus oli jokaisessa yli 10000 deg/s. Täysin mahdotonta.

Etkö sä ihan oikeesti pysty hahmottamaan 3-ulotteista maailmaa? Se rata saattaa olla johonkin suuntaan kaari ja toiseen suunttaan suora? Mikä täsää on sinun viin vaikea ymmärtää?

[ts]

PG kirjoitti: (26.4.2011 1:29:34)
[
Jos joku väittää, että mailanpään radassa on osuma-alueella suora osa, niin voisin tietenkin inttää vastaan ilman laskelmia. Se olisi kuitenkin sama, kuin väittäisin vastaan ilman perusteluja. Asia on matemaattisesti ja vain matemaattisesti selvittävissä. Millään muulla tavalla sitä ei ainakaan toistaiseksi voida selvittää.

Niin vaikka siitä on nyt jo kahden kin eri tahon mittaustulokset olemassa, niin sinä kun et sitä liiketä ymmärrä, sitä ei voi olla. Kuulostaa tosi viisaalta.

[PG]

Jake2 kirjoitti: (25.4.2011 23:26:12)
Tuossa oli hieman aiemmin keskustelua mailanpään suoraiivaisesta liikkestä osuman alueella. Laitan tähän linkkejä parin vuoden takaiseen hyvin yksinkertaiseen malliiin ja sillä tehdyistä esimerkeistä jossa maila liikkuu suorana etukäden jatkeena ja vaihdellaan vain hartioiden ja käsi+maila yhdistelmän kulmanopeuksia. Oikea swingi on tietysti paljon monimutkaisempi, mutta tämä vain siksi että jos tälläisellä yksinkertaisella esimerkillä vaikka auttaisi jotakuta hahmottamaan miten lavan suoraviivainen liike voisi olla ihan mahdollistakin (niin jos ei vielä sitä ole hahmottanut).
Yksi Suoraan1 Suoraan2

Joku stten mittaa kulmanopeutta ja jossain koordinaatistossa sitä voi ollakin, mutta kaikki on suhteellista eli riippuu havainnoijan sijainnista ja nopeudesta.

Teoriassa mailanpää saadaan suoralle radalle kahdella eri tavalla. Käytännössä molemmat tavat ovat mahdottomia toteuttaa.

1. Kiihdyttämällä käsiä niin, että ne saavuttavat mailanpään nopeuden. Tästä minulla oli aiemmin esimerkki. Käsien kiihtyvyys lähenteli 200 geetä. Mahdotonta.

2. Tekemällä käsillä sellainen rotaatioliike, joka mahdollistaa mailanpään suoraviivaisen liikkeen. Jos mailanpään rata halutaan suoristaa 20 cm matkalla juuri ennen osumaa, on liikkeen oltava täsmälleen oikea-aikainen, sen kesto puoli sadasosa sekuntia (ol. käsien vauhti on 15 mph, mailanpään vauhti 100 mph) ja käsien rotaatiorata täsmälleen oikean muotoinen. Tutkin muutamia tapauksia nopeuksien suuntaa vaihtelemalla kädet edessä, takana ja keskellä. Käyrän pituus 3 cm, rotaation kesto 0,005 s. Rotaationopeus oli jokaisessa yli 10000 deg/s. Täysin mahdotonta.

[PG]

Klubipelaaja kirjoitti: (21.4.2011 20:19:05)
Voisko joku selittää maallikolle, mitä hyötyä tästä kaikesta kaavoista vouhkaamisessa on. Ne voi sinällään olla oikeita, mutta silti eivät selitä mitä tapahtuu. Kamerateknologia ei ole vielä riittävän kehittynyttä, että pystyisi kuvaamaan oikeita asioita. Jne.

Mahtoiko Walter Hagen pohtia näitä, vai ottiko vain ryypyn ja jatkoi eteenpäin ?

Esittämäni kaavat ja laskelmat ovat perusteluja mielipiteilleni. Tuskin niistä kenellekään mitään hyötyä on. Päinvastoin, näyttää siltä että niistä on joillekin kovasti haittaa. Olen pahoillani.

Jos joku väittää, että mailanpään radassa on osuma-alueella suora osa, niin voisin tietenkin inttää vastaan ilman laskelmia. Se olisi kuitenkin sama, kuin väittäisin vastaan ilman perusteluja. Asia on matemaattisesti ja vain matemaattisesti selvittävissä. Millään muulla tavalla sitä ei ainakaan toistaiseksi voida selvittää.

[Jake2]

Tuossa oli hieman aiemmin keskustelua mailanpään suoraiivaisesta liikkestä osuman alueella. Laitan tähän linkkejä parin vuoden takaiseen hyvin yksinkertaiseen malliiin ja sillä tehdyistä esimerkeistä jossa maila liikkuu suorana etukäden jatkeena ja vaihdellaan vain hartioiden ja käsi+maila yhdistelmän kulmanopeuksia. Oikea swingi on tietysti paljon monimutkaisempi, mutta tämä vain siksi että jos tälläisellä yksinkertaisella esimerkillä vaikka auttaisi jotakuta hahmottamaan miten lavan suoraviivainen liike voisi olla ihan mahdollistakin (niin jos ei vielä sitä ole hahmottanut).
Yksi Suoraan1 Suoraan2

Joku stten mittaa kulmanopeutta ja jossain koordinaatistossa sitä voi ollakin, mutta kaikki on suhteellista eli riippuu havainnoijan sijainnista ja nopeudesta.

[Taika Rauta]

fukke diise saisse kirjoitti: (21.4.2011 19:24:15)

B kirjoitti: (21.4.2011 14:34:40)
Ei ihme.
Sanotaan nyt lopuksi, että kaksi keskeistä teesiä svingifilosofiassasi ovat osoittautuneet fysikaalisesti vailla pohjaa oleviksi.
Se ei mitenkään estä ketään soveltamasta svingiinsä noita teesejä. Moni on jo avun saanut. Kansaa kaatuu. Henki tekee työtään. Pallo erkanee lavasta kohti 300 metrin merkkipaalua.
Hyvää Pääsiäistä Kailkille.

data on voimissaan ja pappa saa siitä vaan lisää intoa.

Munamieskin yhtyyy Pääsiäisen toivotteluihin, kaikille munattomillekkin:

[Klubipelaaja]

Voisko joku selittää maallikolle, mitä hyötyä tästä kaikesta kaavoista vouhkaamisessa on. Ne voi sinällään olla oikeita, mutta silti eivät selitä mitä tapahtuu. Kamerateknologia ei ole vielä riittävän kehittynyttä, että pystyisi kuvaamaan oikeita asioita. Jne.

Mahtoiko Walter Hagen pohtia näitä, vai ottiko vain ryypyn ja jatkoi eteenpäin ?

[Rauski1]

B kirjoitti: (21.4.2011 14:34:40)

ts kirjoitti: (21.4.2011 14:02:50)
Mä en jaksa edes noihn enää vastaila. Siis en tarkoita sun kirjoitusta vaan tuon B:n
Ei sillä oikeesti ole mitään sanottavaa ollut koko aikana, kuten Fukke jo aiemmin totesi. Kunhan louskuttaa leukojaan

Pallo erkanee lavasta kohti 300 metrin merkkipaalua.
Hyvää Pääsiäistä Kailkille.

Luoja meiltä tuolta varjelkoon, paalut kun harvoin on väylällä ja yhdelläkään kentällä en ole moista paalua nähnyt, joten niiden täytyy olla syvällä metsässä.

[fukke diise saisse]

B kirjoitti: (21.4.2011 14:34:40)
Ei ihme.
Sanotaan nyt lopuksi, että kaksi keskeistä teesiä svingifilosofiassasi ovat osoittautuneet fysikaalisesti vailla pohjaa oleviksi.
Se ei mitenkään estä ketään soveltamasta svingiinsä noita teesejä. Moni on jo avun saanut. Kansaa kaatuu. Henki tekee työtään. Pallo erkanee lavasta kohti 300 metrin merkkipaalua.
Hyvää Pääsiäistä Kailkille.

data on voimissaan ja pappa saa siitä vaan lisää intoa.

[B]

ts kirjoitti: (21.4.2011 14:02:50)
Mä en jaksa edes noihn enää vastaila. Siis en tarkoita sun kirjoitusta vaan tuon B:n
Ei sillä oikeesti ole mitään sanottavaa ollut koko aikana, kuten Fukke jo aiemmin totesi. Kunhan louskuttaa leukojaan

Ei ihme.
Sanotaan nyt lopuksi, että kaksi keskeistä teesiä svingifilosofiassasi ovat osoittautuneet fysikaalisesti vailla pohjaa oleviksi.
Se ei mitenkään estä ketään soveltamasta svingiinsä noita teesejä. Moni on jo avun saanut. Kansaa kaatuu. Henki tekee työtään. Pallo erkanee lavasta kohti 300 metrin merkkipaalua.
Hyvää Pääsiäistä Kailkille.

[ts]

duffeli kirjoitti: (21.4.2011 13:52:35)
Siis Mitä??? Puhutsä vielä siitä Ladasta? 🙂

Mä en jaksa edes noihn enää vastaila. Siis en tarkoita sun kirjoitusta vaan tuon B:n

Ei sillä oikeesti ole mitään sanottavaa ollut koko aikana, kuten Fukke jo aiemmin totesi. Kunhan louskuttaa leukojaan

[duffeli]

Siis Mitä??? Puhutsä vielä siitä Ladasta? 🙂

[B]

Minkäsuuruinen tukivoimalisä on saatavissa, jos lapa tulee oikosenaan pallolla ja jatkaa samaan tyyliin. Kuinka pitkä tuo suora osuus on. paljonko kontaktiaika pitenee ja paljonko mittaa tulee lyöntiin lisää 100mph mailanpään nopeudelle. Ei väliä onko mitattu vai todellinen kumpikin on kaavaan sopiva.

[ts]

Pekka Pelimies kirjoitti: (21.4.2011 13:14:47)

Liikkuva kiintopiste torsossa. Juuei. Systeemin ulkopuolisella kiinteällä referenssipisteellä tarkoitan systeemin ulkopuolista kiinteää suoraa, tasoa tai pistettä, jonka asema ei riipu siitä, mitä pelaaja tai lapa tekee liikkuessaan.

Pisteen etäisyys suorasta on perusgeometriaa, eikä kovin haastavaa edes. Pytaghoran lause on aika pätevä tohon hommaan.

Mutta taas pitää tietää mitä halutaan tietää. Meillä on tuosta syystä esim kaksi lavan nopeutta ilmaisevaa käyrää käytössä ja varmaan kolmas vielä tarvitaan. Kehällä torson pisteeseen nähden kulkeva nopeus näyttäisi olevan ylläättävän paljon pienempi kuin absoluuttinen nopeus. Tuo johtunee juurikin siitä, että torsoon kiinnitetty piste on liikeessä ja muuttaa koko oletusrataa. Noiden kahden käyrän eroavaisuuksista voidaan sitten johtaa jotain päätelmiä käytetystä lihastyöstä.

[Pekka Pelimies]

ts kirjoitti: (21.4.2011 13:00:47)

Pekka Pelimies kirjoitti: (21.4.2011 12:54:05)

duffeli kirjoitti: (21.4.2011 12:21:48)
Tiedän lintsanneeni fysiikantunneilta paljonkin ja sen vuoksi saatan olla vähän kuutamolla. Mutta minua kiinnostaisi onko laskentamiehet kuitenkin samassa tilanteessa väittäessään asioiden olevan mitattuja ja fysikaalisia faktoja. Animaatiovideosta napsaistiin ilmeisesti paloja, joiden pohjalta laskettiin mailan kulmanopeus. Tästä johdettiin sitten sitä sun tätä. Onko tämä kulmanopeus oikeasti todellinen. Jotta kulmanopeus voitaisiin laskea näin yksinkertaisesti, niin eikö yläpään pitäisi olla kiinni liikkumattomassa pisteessä. Ei meitsin swingissä ainakaan.

Ei tarvitse, jokaisella käyrän palalla on polttopiste jossain avaruudessa. Se voidaan määritellä esimerkiksi vertaamalla havaintojen sijainteja suhteessa johonkin systeemin ulkopuoliseen pisteeseen tai suoraan.

Pointti on ts:n ja osin minunkin mielestäni siinä, että havaintoväli on liian pitkä. Lavan liike ei ole swingissä ympyrän kehä, vaan vaihteleva käyrä. Kaikkia tuon käyrän tangentin muutoksia ei näin pitkien havaintovälien vuoksi havaita, mikä johtaa oletuksiin.

Mutta tuokin on 3D-maailmassa vähintään haastavaa touhua, koska kiintopisteeseen vertaaminen ei anna todellsta kuvaa tapahtumista ja taas jos kiintopiste siirretään esim torson yläosaan (rakennetaan kehoon kuviteltu swingin keskipiste) niin tuokin piste liikkuu moneen suuntaan. Siksi nuo monet mallit, kuten tuo animaatiokin, ovat usein yksinkertaistettuja versioita, ja jos ei tiedetä miten asia siinä on ratkaistu, ei tiedetä lukujen todellisuuttakaan.

Mielestäni duffeli oli juurikin oikeilla jäljillä pohdinnassaan ja oivalsi enemmän kuin suuret tutkijat 60-luvulla.

Liikkuva kiintopiste torsossa. Juuei. Systeemin ulkopuolisella kiinteällä referenssipisteellä tarkoitan systeemin ulkopuolista kiinteää suoraa, tasoa tai pistettä, jonka asema ei riipu siitä, mitä pelaaja tai lapa tekee liikkuessaan.

Pisteen etäisyys suorasta on perusgeometriaa, eikä kovin haastavaa edes. Pytaghoran lause on aika pätevä tohon hommaan.

[ts]

Pekka Pelimies kirjoitti: (21.4.2011 12:54:05)

duffeli kirjoitti: (21.4.2011 12:21:48)
Tiedän lintsanneeni fysiikantunneilta paljonkin ja sen vuoksi saatan olla vähän kuutamolla. Mutta minua kiinnostaisi onko laskentamiehet kuitenkin samassa tilanteessa väittäessään asioiden olevan mitattuja ja fysikaalisia faktoja. Animaatiovideosta napsaistiin ilmeisesti paloja, joiden pohjalta laskettiin mailan kulmanopeus. Tästä johdettiin sitten sitä sun tätä. Onko tämä kulmanopeus oikeasti todellinen. Jotta kulmanopeus voitaisiin laskea näin yksinkertaisesti, niin eikö yläpään pitäisi olla kiinni liikkumattomassa pisteessä. Ei meitsin swingissä ainakaan.

Ei tarvitse, jokaisella käyrän palalla on polttopiste jossain avaruudessa. Se voidaan määritellä esimerkiksi vertaamalla havaintojen sijainteja suhteessa johonkin systeemin ulkopuoliseen pisteeseen tai suoraan.

Pointti on ts:n ja osin minunkin mielestäni siinä, että havaintoväli on liian pitkä. Lavan liike ei ole swingissä ympyrän kehä, vaan vaihteleva käyrä. Kaikkia tuon käyrän tangentin muutoksia ei näin pitkien havaintovälien vuoksi havaita, mikä johtaa oletuksiin.

Mutta tuokin on 3D-maailmassa vähintään haastavaa touhua, koska kiintopisteeseen vertaaminen ei anna todellsta kuvaa tapahtumista ja taas jos kiintopiste siirretään esim torson yläosaan (rakennetaan kehoon kuviteltu swingin keskipiste) niin tuokin piste liikkuu moneen suuntaan. Siksi nuo monet mallit, kuten tuo animaatiokin, ovat usein yksinkertaistettuja versioita, ja jos ei tiedetä miten asia siinä on ratkaistu, ei tiedetä lukujen todellisuuttakaan.

Mielestäni duffeli oli juurikin oikeilla jäljillä pohdinnassaan ja oivalsi enemmän kuin suuret tutkijat 60-luvulla.

[Pekka Pelimies]

duffeli kirjoitti: (21.4.2011 12:21:48)
Tiedän lintsanneeni fysiikantunneilta paljonkin ja sen vuoksi saatan olla vähän kuutamolla. Mutta minua kiinnostaisi onko laskentamiehet kuitenkin samassa tilanteessa väittäessään asioiden olevan mitattuja ja fysikaalisia faktoja. Animaatiovideosta napsaistiin ilmeisesti paloja, joiden pohjalta laskettiin mailan kulmanopeus. Tästä johdettiin sitten sitä sun tätä. Onko tämä kulmanopeus oikeasti todellinen. Jotta kulmanopeus voitaisiin laskea näin yksinkertaisesti, niin eikö yläpään pitäisi olla kiinni liikkumattomassa pisteessä. Ei meitsin swingissä ainakaan.

Ei tarvitse, jokaisella käyrän palalla on polttopiste jossain avaruudessa. Se voidaan määritellä esimerkiksi vertaamalla havaintojen sijainteja suhteessa johonkin systeemin ulkopuoliseen pisteeseen tai suoraan.

Pointti on ts:n ja osin minunkin mielestäni siinä, että havaintoväli on liian pitkä. Lavan liike ei ole swingissä ympyrän kehä, vaan vaihteleva käyrä. Kaikkia tuon käyrän tangentin muutoksia ei näin pitkien havaintovälien vuoksi havaita, mikä johtaa oletuksiin.