Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[ts]

PG kirjoitti: (15.5.2011 10:47:43)

ts kirjoitti: (15.5.2011 10:01:26)
Tähänkin keskusteluun osallistuva vänkäsi ensin muutaman viikon sitä vastaan, että lapa ei voi kulkea mihinkään suuntaan suoraan, Sitten kun hän lopulta ymmärtää kymmenien selitysten jälkeen, että kyllä se voikin, alkaa totaalinen vääristely toisen väitteistä, että ei joutuisi vaan virhettään myöntämään.

En ymmärrä, mihin tällä vääristelyllä ja mustamaalauksella pyrit. Kyllä minun tekstini ovat edelleenkin luettavissa. Ei niistä sellaista kuvaa. Sen sijaan, nämä sinun väitteesi ovat yksiselitteisiä:

ts | 9.4.2011 9:07 kuvitellaaan sen olevan ympyräliikettä koko matkaltaaan (tai ovaalia) Mutta kun se ei ole,

ts | 8.4.2011 17:00 Vektorisuuntana on siis kohteen suunta eikä mikään taso. Ja se lapa ei toellakaan liiku kehällä vaan suoraa linjaa kohteeseen päin.

ts | 8.4.2011 15:13 Jos otetaan tarkastelukulmaksi face on ja piirretään pystytolpat 20cm pallon molemmin puolin, näyttävät kädet ja lapa tuosta kulmasta kulkeneen kohteen suuntaan jokseenkin saman matkan samassa ajassa. Tämän vuoksi myös lavan kanta ja kärki kulkevet samalla nopeudella.

ts | 8.4.2011 14:13 Lisäksi toki tulee vielä se hauskuus, että tuon pienen osan osuma-alueen seuduilla lapa todellakin kulkee suoraan, eikä seuraa lainkaan ympyrän kaarta.

ts | 8.4.2011 20:57 Minkä helvatin kaaren? Eikö nää tekstit näy sun koneella ollenkaan?

On totta että et ymmärrä, mutta nuo ovat ihan todellisia lainauksia. Sieltä tosin löytyisivät nekin, jotka asian vielä paremmin selvittäisivät, mutta ne saisivat sinut näyttämään varmaan aika hölmöltä näin jälkikäteen, eikä niitä sen vuoksi kannata laittaa näkyville. Noilla asiayhteydestään irroitettuna on sitten toisensuuntainen vaikutus.

Vielä kerran: LAPA VOI KULKEA SUORAAN JA SUORASSA SUHTEESSA JOHONKIN TARKASTELUSUUNTAAN, VAIKKA SE TOISEEN SUUNTAAN KAARTA PIIRTÄISIKIN.

Toivottavasti tuo nyt tuli riittävän isolla, vai pitääkö muuntaa kuvaksi vielä että saa vahvemman ilmaisun aikaiseksi. Kysyin mm aiemmin, oletko nähnyt planessa mutkia. Tuo oli ilmeisesti liian vaikea, kun en siihenkään vastausta saanut. Jos et ole, eikö lapa silloin kulje suoraan, vaikka kulkeekin samaan aikaan kaarella?

Ainiin… se yks kysymys mihin en saanut vastausta: Mikä ihme tääsä nyt on niin vaikeeta ymmärtää?

[B]

Lisään:nyt tarkasteltavassa tasoprojektiossa kohtisuoraan ylhäältä katsottuna.

[B]

PG kirjoitti: (15.5.2011 10:22:20)
Itse olen kysynyt pari kertaa, mitä hyötyä lavan suoraan menemisestä on vasta silloin, kun pallo on jo ilmassa. Olenkin pyytänyt sellaisia graafeja nähtäväksi, joissa mailanpään projektio kulkee kohdelinjan suunnassa jo ennen osumaa. Niitä ei ole tainnut 4D:n datapankista löytyä?

Mailanpään nopeus määräytyy osumahetkellä. Onko draiverin lavan eri pisteillä silloin eri nopeus? Lavan suoraan menemisellä on perusteltu, että ei ole. Mutta jos lapa menee ”suoraan” vasta osuman jälkeen, niin sehän ei vaikuta mitään ko. asiaan.

Tämä on keskeinen ongelma tässä oletetussa ts:n hypoteesissa. ts voisikin vielä varmuuden vuoksi esittää selkeästi tuon hypoteesinsa sanallisesti, ettei jälkeenpäin osoittaudu, että on selvitelty väärää asiaa.
Lisäisin PG:n kysymykseen kummastukseni siitä, että nuo keskeiset ’svingimovet’ vaikuttavat heti dsw:n alusta ja ranneliikkeetkin hyvissä ajoin ennen impactiä. Miksi lavan rata oikenee kaikissa graafeissa vasta osuman jälkeen??

[PG]

ts kirjoitti: (15.5.2011 10:01:26)
Tähänkin keskusteluun osallistuva vänkäsi ensin muutaman viikon sitä vastaan, että lapa ei voi kulkea mihinkään suuntaan suoraan, Sitten kun hän lopulta ymmärtää kymmenien selitysten jälkeen, että kyllä se voikin, alkaa totaalinen vääristely toisen väitteistä, että ei joutuisi vaan virhettään myöntämään.

En ymmärrä, mihin tällä vääristelyllä ja mustamaalauksella pyrit. Kyllä minun tekstini ovat edelleenkin luettavissa. Ei niistä sellaista kuvaa. Sen sijaan, nämä sinun väitteesi ovat yksiselitteisiä:

ts | 9.4.2011 9:07 kuvitellaaan sen olevan ympyräliikettä koko matkaltaaan (tai ovaalia) Mutta kun se ei ole,

ts | 8.4.2011 17:00 Vektorisuuntana on siis kohteen suunta eikä mikään taso. Ja se lapa ei toellakaan liiku kehällä vaan suoraa linjaa kohteeseen päin.

ts | 8.4.2011 15:13 Jos otetaan tarkastelukulmaksi face on ja piirretään pystytolpat 20cm pallon molemmin puolin, näyttävät kädet ja lapa tuosta kulmasta kulkeneen kohteen suuntaan jokseenkin saman matkan samassa ajassa. Tämän vuoksi myös lavan kanta ja kärki kulkevet samalla nopeudella.

ts | 8.4.2011 14:13 Lisäksi toki tulee vielä se hauskuus, että tuon pienen osan osuma-alueen seuduilla lapa todellakin kulkee suoraan, eikä seuraa lainkaan ympyrän kaarta.

ts | 8.4.2011 20:57 Minkä helvatin kaaren? Eikö nää tekstit näy sun koneella ollenkaan?

[ts]

PG kirjoitti: (15.5.2011 10:22:20)

Itse olen kysynyt pari kertaa, mitä hyötyä lavan suoraan menemisestä on vasta silloin, kun pallo on jo ilmassa. Olenkin pyytänyt sellaisia graafeja nähtäväksi, joissa mailanpään projektio kulkee kohdelinjan suunnassa jo ennen osumaa. Niitä ei ole tainnut 4D:n datapankista löytyä?

Voi herra isä tätä meidän tiedemiestä 😀 Jos haluat nähdä graafin, jossa lapa kulkee suorassa kulmassa kohdlinjaan nähden, niin kyllä sellaisenkin voin toimittaa. Et kai sä ihan oikeesti noin yksinkertasesti pysty ajattelemaan????

Mä annan silti pienen vinkin: tossakin graafissa se kulkee suoraan jo ennen osumaa. Sitten mulla on sellaisia, joissa se kulkee kanssa suorassa, mutta eri suunnasta. Niitä on yllättävän vähän, koska pääosin parempia pelaajia tullut katsottua. Sitten on sellaisia, joissa on enemmän kaarta ja sellaisia jossa vähemmän.

Miten ihmeessä tuo PG luulee swingattavan 😀

[B]

ts kirjoitti: (15.5.2011 10:01:26)
.
Vastaahan B nyt siihen, voiko lapa kulkea suoraan kohdelinjan suuntaisesti jonkin matkaa osuma-alueella vai ei? Saataisiin sinultakin edes yksi aiheeseen liityvä kommentti.

Mielelläni.Lue tuo datan ensimmäinen tähä aiheeseen liittyvä kirjoitus ja kommenttini siihen. Voinet päätellä että yhdyn hänen näkemykseensä tässä vaiheessa täysin.
Kun lapaa kiihdytetään esim draivissa, näen, että svingikaaren kaarevuuden loiveneminen näkyy korostetusti horisontaalitason kohtisuorassa tarkastelussa. Se ei tietenkään tarkoita eksaktisti suoraa liikettä.
Loiveneminen tapahtuu tiettyjen svingiin liittyvien perusasioiden kautta, joihin en mene tarkemmin, josko pystyn sitä eksaktisti täysin analysoimaankaan.
Uskon, että grippipäähän voidaan vaikuttaa myös . Jotta svingikaari olisi suoraan kohdelinjan suuntainen kohtisuoraan ylhäältä tarkasteltuna, pitäisi ’planen’ olla sillä alueella kohtisuorassa horisontaalitasoa vastaan koska mailan rata on kuitenkin edelleen kaareva ’tiettyyn suuntaan tarkasteltuna’, kuten ts ansiokkasti on myöntänyt. . Epäilen, että vaikka horisontaalitason kaari oikenee, näillä keinoin se ei samalla järkevällä tavalla pelinomaisesti palloa lyöden suoristu 100%.sti.
Toisaalta en pidä tuota tarpeellisenakaan. Täällä toistellut käsikolmion kierrot ja ranneliikkeet ovat perustekniikoita, joiden hyöty mielestäni ei välity keskeisesti lavan radan oikenemisen kautta, vaan sillä on muita tärkeämpiä seurauksia ja etuja pallonlyömisen kannalta.

[PG]

data kirjoitti: (14.5.2011 21:18:25)
Siinä tapauksessa en näe käyrässä mitään normaalista poikkeavaa.
Suosittelen, että perehtykää osuman aiheuttamiin voimiin mailanpäähän.
Huomioikaa mahdolliset pienetkin siirtymät osumapisteessä ja lapakulmassa
sekä varren osumarekyylin vaikutus. Varren taipuisuuden vaikutuksia ja näitä muita asioita voidaan nykyisin tutkia varsin kätevästi tietokonesimulaatioin koko osumatilanteen ajan varsin tarkasti. Tämän jälkeen olette paljon viisaampia näiden mittaustenne kanssa.

Datan mainitsemilla seikoilla on ehkä ratkaisevin merkitys siinä, meneekö lapa osuman jälkeen ”suoraan” vai kääntyykö se sisään – tai ulospäin. Myös Jake2 arveli aiemmin, että osuman laadulla voi olla vaikutusta (tarkkaa sanamuotoa en muista).

Itse olen kysynyt pari kertaa, mitä hyötyä lavan suoraan menemisestä on vasta silloin, kun pallo on jo ilmassa. Olenkin pyytänyt sellaisia graafeja nähtäväksi, joissa mailanpään projektio kulkee kohdelinjan suunnassa jo ennen osumaa. Niitä ei ole tainnut 4D:n datapankista löytyä?

Mailanpään nopeus määräytyy osumahetkellä. Onko draiverin lavan eri pisteillä silloin eri nopeus? Lavan suoraan menemisellä on perusteltu, että ei ole. Mutta jos lapa menee ”suoraan” vasta osuman jälkeen, niin sehän ei vaikuta mitään ko. asiaan.

[ts]

B kirjoitti: (15.5.2011 9:00:50)
Tiedemies on aina ignorantin kanssa keskustellessa vaikeuksissa. Jos teksti on fysikaalisesti eksaktia, ei koskaan tiedä ymmärtääkö tekstin kirjoittaja sen sisällön. 😀
ts:n kannattaa nyt miettiä, haluaako tehdä rakentavaa yhteistyötä vai jatkaa heltta punaisena tunkiolla. Maailman ehkä vähäpätöisimmästä asiastahan tämä keskustelu jatkuu, mutta se ei tarkoita, että se olisi vailla mielenkiintoa.
Tiedemiehet kiinnostuivat selvittelemään, miksi polkupyörä pysyy pystyssä. Se ei fysiikan näkövinkkelistä ollutkaan niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella, silloin kun näkee, miten vaivattomasti lapsi oppii ajamaan.

Eniten minua kiinnostaa se, miten ihmeessä joku pystyy kirjoittamaan ketjuun kymmeniä viestejä sanomatta aiheesta sanaakaan.

Vastaahan B nyt siihen, voiko lapa kulkea suoraan kohdelinjan suuntaisesti jonkin matkaa osuma-alueella vai ei? Saataisiin sinultakin edes yksi aiheeseen liityvä kommentti.

Tiedemiehet on varmasti viisaita. Tähänkin keskusteluun osallistuva vänkäsi ensin muutaman viikon sitä vastaan, että lapa ei voi kulkea mihinkään suuntaan suoraan, Sitten kun hän lopulta ymmärtää kymmenien selitysten jälkeen, että kyllä se voikin, alkaa totaalinen vääristely toisen väitteistä, että ei joutuisi vaan virhettään myöntämään. Minä en jaksa enää tuolta quoteja kaivaa, mutta PG:n väite, että olisin väittänyt, että lapa ei tee kaarta mihinkään sunntaan on kyllä ihan pellen suusta. Olen nimenomaan sanonut, että se voi liikkua suoraan kohteen suuntaan, vaikka tekeekin kaarata face on suunnasta katsouttna. No ehkä golfpuolella käytetyt termit ovat tiedemiehelle outoja, eikä asia tuolla ilmaisulla aukene. Silloinkin ehkä kannattaisi pilkan sijaan koittaa hieman perehtyä alaan.

Tuosta miettimisestä voin sanoa sen verran, että et kai ihan oikeesti kuvittele, että teidän kahden kanssa jatkaisin aiheesta keskustelua ja toisin täällä lisää mittauksia julki. Voit lopettaa provoilun siinä toivossa, ei nimittäin tule tapahtumaan.

Edelleen: PG:n laskelmat menivät pieleen siinä, kun hän unohti noiden kahden mittapisteen välistä nivelen (mikä nivel?) jolla on hyvin suuri vapausaste moneen suuntaan. Hän itsekin kertoi käsitelleensä asiaa jäykkänä keppinä, millä ei ole mitään tekemistä tämän tapauksen kanssa. Jos tiedemies sortuu näin alkeelliseen ja typerään virheeseen, miten ihmeessä joku vielä hänen ajatuksiaan puolustelee. PG ei ole ollut missään vaiheessa halukas selvittämään mittaustapoja tai suuntia, joka on ollut toinen huvittava piirre jonka johdosta tiedemiehestä tulee ’tiedemies’
Miten ihmeessä joku voi tehdä laskelmia olettaen jotain mitauksista??? Eikös nuo sentään pitäisi ihan oikeesti tietää..

Tiettyihin ulkopuolelta saatuihin tuloksiin hän on ollut valmis luottamaan kuin vuoreen, vaikka niidenkään muodostamistavasta hänellä ei ole mitään käsitystä. Tai käsitys varmasti on, mutta ei varmaa ja todellista tietoa. Ne kuitenkin täsmäävät hänen laskelmiinsa, joten niiden on pakko olla totta. Itselleni tuo ei sinänsä ollut yllätys, koska samat kaavat niiden pohjalla taitavat pitkälti olla, vaikkakin toisin päin käännettyinä.

Tässä vaan on tilanne se, että tiedon määrä eri osapuolilla ei ole kovin samalla tasolla. Toinen on vuosia tehnyt työtään noiden mittausten tulkinnan parissa ja selvittänyt yhteyksiä, toisella on vain kyky laskea kahden kappaleen törmäyksiä. Sen lisäksi kun vielä pitäisi ymmärtää golfswingistäkin jotain, noiden kaavojen lisäksi, niin menee jo mahdottomaksi.

Mutta jatkakaa toki asiapuolella hedelmällistä keskustelua keskenänne. On hienoa sivusta seurata, kuinka paljon tietoa golfaavalle maailmalle tässä vielä B ja PG saavatkaan jaetua. B ei tosin vielä ole edes aloittanut kun on keskittynyt henkilökohtaisuuksiin, mutta sehän varmaan tietää vaan, että varastossa on jäljellä paljon annettavaa.

[PG]

ts kirjoitti: (15.5.2011 0:37:04)

PG kirjoitti: (15.5.2011 0:27:28)

Ei mitään vaikeuksia ymmärtää. Kaikki on hyvin selkeästi sanottu. Esim. tuossa boldatusta tekstistä ei voi saada mitään muuta käsitystä, kuin mitä siinä lukee. Lapa ei liiku kehällä. Se kulkee suoraa linjaa kohteeseen päin. Se ei kulje mitään kaarta myöten missään tasossa..

Nyt pääsi älyttömyys huippuunsa. Et kai oikeesti kuvittele tuollaisilla selittelyillä jotenkin kasvojasi pelastavasi 🙂

Tällaista vastausta odottelinkin. Lopuksi alkaa aina räävitön panettelu.

B on nähnyt kaikesta sumutuksesta huolimatta sen, mitä olen sanonut ja myös sen ymmärtänyt. Hän ei ole suinkaan ainoa, vaikka ts niin väittää. En silti halua syyllistää niitä, jotka eivät ole ymmärtäneet. Jos ei ole riittävää matemaattista pohjaa eikä mekaniikan lakien tuntemusta, esitetyt väitteet pitää ottaa lähinnä uskon asiana. Uskottelussa ts on mestari, mollaamisessa maailmanmestari. Näen B:n tekstin järjen puolesta puhumisena. Joskus on vain pakko vastata samalla tyylillä, mitä vastapuoli käyttää.

[B]

Tiedemies on aina ignorantin kanssa keskustellessa vaikeuksissa. Jos teksti on fysikaalisesti eksaktia, ei koskaan tiedä ymmärtääkö tekstin kirjoittaja sen sisällön. 😀
ts:n kannattaa nyt miettiä, haluaako tehdä rakentavaa yhteistyötä vai jatkaa heltta punaisena tunkiolla. Maailman ehkä vähäpätöisimmästä asiastahan tämä keskustelu jatkuu, mutta se ei tarkoita, että se olisi vailla mielenkiintoa.
Tiedemiehet kiinnostuivat selvittelemään, miksi polkupyörä pysyy pystyssä. Se ei fysiikan näkövinkkelistä ollutkaan niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella, silloin kun näkee, miten vaivattomasti lapsi oppii ajamaan.

[ts]

PG kirjoitti: (15.5.2011 0:27:28)
[

Ei mitään vaikeuksia ymmärtää. Kaikki on hyvin selkeästi sanottu. Esim. tuossa boldatusta tekstistä ei voi saada mitään muuta käsitystä, kuin mitä siinä lukee. Lapa ei liiku kehällä. Se kulkee suoraa linjaa kohteeseen päin. Se ei kulje mitään kaarta myöten missään tasossa..

Nyt pääsi älyttömyys huippuunsa. Et kai oikeesti kuvittele tuollaisilla selittelyillä jotenkin kasvojasi pelastavasi 🙂

[PG]

ts kirjoitti: (15.5.2011 0:11:41)

PG kirjoitti: (14.5.2011 23:56:44)

ts kirjoitti: (14.5.2011 22:53:45)
Tässäkin ketjussa monet yrittivät sinulle selittää sataan kertaan, että tarkastelusuunta on ratkaisevaa kulkeeko se suoraan.

Tässä niistä neljä:

ts | 9.4.2011 9:07 kuvitellaaan sen olevan ympyräliikettä koko matkaltaaan (tai ovaalia) Mutta kun se ei ole

ts | 8.4.2011 17:00 Vektorisuuntana on siis kohteen suunta eikä mikään taso. Ja se lapa ei toellakaan liiku kehällä vaan suoraa linjaa kohteeseen päin.

ts | 8.4.2011 14:13 Lisäksi toki tulee vielä se hauskuus, että tuon pienen osan osuma-alueen seuduilla lapa todellakin kulkee suoraan, eikä seuraa lainkaan ympyrän kaarta.

ts | 8.4.2011 20:57 Minkä helvatin kaaren?

Noistakin olis luullut alkavan miettimään. Ja oli niitä paljon lisääkin. Juuri niitä olennaisia jotka nyt jätit pois ja joissa kerroin, että ratkaisevaa on mihin suuntaan suoraa ajatellaan.

Kerro nyt mikä tässä oikeesti on ollu noin hemmetin vaikeeta ymmärtää?

Ei mitään vaikeuksia ymmärtää. Kaikki on hyvin selkeästi sanottu. Esim. tuossa boldatusta tekstistä ei voi saada mitään muuta käsitystä, kuin mitä siinä lukee. Lapa ei liiku kehällä. Se kulkee suoraa linjaa kohteeseen päin. Se ei kulje mitään kaarta myöten missään tasossa. Minun tarkastelissani lapa kulkee lähes ympyränmuotoista kaarta pitkin pystysuorassa tasossa, eikä missään tapauksessa suoraan kohteeseen päin. Mailanpään liikkuminen ei tarkoita samaa, kuin mailanpään projektion liikkuminen.

[ts]

PG kirjoitti: (14.5.2011 23:56:44)

ts kirjoitti: (14.5.2011 22:53:45)
Tässäkin ketjussa monet yrittivät sinulle selittää sataan kertaan, että tarkastelusuunta on ratkaisevaa kulkeeko se suoraan.

Tässä niistä neljä:

ts | 9.4.2011 9:07 kuvitellaaan sen olevan ympyräliikettä koko matkaltaaan (tai ovaalia) Mutta kun se ei ole

ts | 8.4.2011 17:00 Vektorisuuntana on siis kohteen suunta eikä mikään taso. Ja se lapa ei toellakaan liiku kehällä vaan suoraa linjaa kohteeseen päin.

ts | 8.4.2011 14:13 Lisäksi toki tulee vielä se hauskuus, että tuon pienen osan osuma-alueen seuduilla lapa todellakin kulkee suoraan, eikä seuraa lainkaan ympyrän kaarta.

ts | 8.4.2011 20:57 Minkä helvatin kaaren?

Noistakin olis luullut alkavan miettimään. Ja oli niitä paljon lisääkin. Juuri niitä olennaisia jotka nyt jätit pois ja joissa kerroin, että ratkaisevaa on mihin suuntaan suoraa ajatellaan.

Kerro nyt mikä tässä oikeesti on ollu noin hemmetin vaikeeta ymmärtää?

[PG]

ts kirjoitti: (14.5.2011 22:53:45)
Tässäkin ketjussa monet yrittivät sinulle selittää sataan kertaan, että tarkastelusuunta on ratkaisevaa kulkeeko se suoraan.

Tässä niistä neljä:

ts | 9.4.2011 9:07 kuvitellaaan sen olevan ympyräliikettä koko matkaltaaan (tai ovaalia) Mutta kun se ei ole

ts | 8.4.2011 17:00 Vektorisuuntana on siis kohteen suunta eikä mikään taso. Ja se lapa ei toellakaan liiku kehällä vaan suoraa linjaa kohteeseen päin.

ts | 8.4.2011 14:13 Lisäksi toki tulee vielä se hauskuus, että tuon pienen osan osuma-alueen seuduilla lapa todellakin kulkee suoraan, eikä seuraa lainkaan ympyrän kaarta.

ts | 8.4.2011 20:57 Minkä helvatin kaaren?

[ts]

B kirjoitti: (14.5.2011 23:15:21)

ts kirjoitti: (14.5.2011 22:59:07)
Luulin että et enää pysty tasossa alemmas vajoamaan, mutta yllätit totaalisesti.

Sinä olet omalla tasollasi vakaasti ja ilman yllätyksiä.
No, mukavuusvyöhyke on se paikka missä ’tutkimuksesi’ on turvassa. Ei pala eikä paistu.

Juu.. ja nyt mulle riitti.

Jos Teemu ei tajua heittää tätä nuijaa pihalle, niin täytyy sitten mun hiljetä. Tommosta paskaa kukaan jaksa….

[B]

ts kirjoitti: (14.5.2011 22:59:07)
Luulin että et enää pysty tasossa alemmas vajoamaan, mutta yllätit totaalisesti.

Sinä olet omalla tasollasi vakaasti ja ilman yllätyksiä.
No, mukavuusvyöhyke on se paikka missä ’tutkimuksesi’ on turvassa. Ei pala eikä paistu.

[ts]

B kirjoitti: (14.5.2011 22:33:59)

ts kirjoitti: (14.5.2011 22:02:14)
Ei se ole missään tapauksessa ollut hedelmätöntä. Sinä vaan ilmeisesti kuvittelet, että kaikki aiheeseen liittyvät keskustelut käydään julkisina tällä palstalla.

Minä olen tutkinut nyt varmaan noin tuhannen lyönnin tapahtumia aika hemmetin paljon syvemmin kuin tässä on alkuunkaan käsitelty. Sinulla ei ole noissa esiintyvistä piirteistä tai niiden yhteyksistä pienintäkään käsitystä, koska aineistoa ei hallussasi ole.

Minä olen siis tutkinut mitattuja todellisisa tapahtumia, joku muu koittanut laskea asioita puuttellisten tietojen pohjalta. Ja minun pitäisi muuttaa ajatuksiani?

On tietysti hienoa, jos olet ottanut oppia näistäkin keskusteluista, vaikka sitä käsitystä on vaikea saada täällä nähdyn käytöksesi perusteella.

LOL

Luulin että et enää pysty tasossa alemmas vajoamaan, mutta yllätit totaalisesti.

Jos joku löytää tosta kommentista ja lainauksesta jotain yhteyttä niin kertokaa ihmeessä 😀

[ts]

PG kirjoitti: (14.5.2011 22:21:05)

Kun väitettiin, että mailanpää menee osuma-alueella suoraan, kiinnostuin selvittämään matemaattisesti, mitä suoraan meneminen ennen osumaa tarkoittaa käytännössä. Kun myöhemmin ymmärsin, että suoraan meneminen ehkä tarkoittaakin mailanpään pystytasossa liikkumista, kiinnostuin 3D -koordinaatistoa käyttäen selvittämään, onko se käytännössä mahdollista. Tulin siihen tulokseen, että se on mahdollista. Nyt kiinnostaa, miksi tämä näkemys ei kelpaa?

Kyllä se minulle kelpaa, tuo B vaan ei tunnu sitä ymmärtävän edes sinun kertomanasi.

Mutta katsos kun aikansa vi****lee ja ivaa asian esittäjää ja sitten huomaa itse olleensa koko ajan väärässä, ei sieltä monutsta vaan enää nousta sellaisten joukkoon, joille asaillisia vastauksia jaetaan. Tässäkin ketjussa monet yrittivät sinulle selittää sataan kertaan, että tarkastelusuunta on ratkaisevaa kulkeeko se suoraan. Siitä huolimatta vänkäsit omaa teoriaasi. Sitten löysit vielä kaarta sellaisestakin graafista jossa sitä todellakaan ei ollut ja taisit sitäkin ensin katsoa väärän suuntaisena, vaikka asia oli selkesäti kerrottu.

Jos noin yksinkertaisen asian saaminen ymmärrykseen vaati satoja viestejä, ei sillä suurta uskottavuutta saavuta ainakaan vaikemapien asioiden tulkitsijana. Hienoa kuitenkin, että ymmärsit lavan voivan kulkea suoraan kohteen suuntaan vaikka kädet sisään menevätkin. Sen ymmärtäminen miten se golflyönnissä toteutetaan jäi nyt tältä erää mysteeriksi, mutta etsivä voi sen jostain muualta löytää. Niin jäi tosin pirun monta muutakin oleellista asiaa, joista oikeesti olis ollu golfin pelaamisen kannalta hyötyä.

[B]

ts kirjoitti: (14.5.2011 22:02:14)
Ei se ole missään tapauksessa ollut hedelmätöntä. Sinä vaan ilmeisesti kuvittelet, että kaikki aiheeseen liittyvät keskustelut käydään julkisina tällä palstalla.

Minä olen tutkinut nyt varmaan noin tuhannen lyönnin tapahtumia aika hemmetin paljon syvemmin kuin tässä on alkuunkaan käsitelty. Sinulla ei ole noissa esiintyvistä piirteistä tai niiden yhteyksistä pienintäkään käsitystä, koska aineistoa ei hallussasi ole.

Minä olen siis tutkinut mitattuja todellisisa tapahtumia, joku muu koittanut laskea asioita puuttellisten tietojen pohjalta. Ja minun pitäisi muuttaa ajatuksiani?

On tietysti hienoa, jos olet ottanut oppia näistäkin keskusteluista, vaikka sitä käsitystä on vaikea saada täällä nähdyn käytöksesi perusteella.
Kuten sanoin, lähestymistapasi vaikuttaa deskriptiiviseltä. Sillä voi innoittaa jonkun tutkijan oikeaan tieteelliseen analyysiin, jos aiheen katsoo tutkimisen arvoiseksi.Silloin voi joutua käyttämään myös muita metodeja ja perusfysiikkaa, koska ongelmana on se tavallinen eli muuttujien suuri määrä ja erilaiset virhelähteet ja sekoittavat tekijät.
Ei sinun tarvi hypoteesiasi muuttaa. Ymmärtää vain, että se on hypoteesi ja ymmärtää, että hypoteesi ei ole tulos. On hieno tunne, kun vastaan tulee mittaustulos, joka tuntuu sopivan hypoteesiin. Siitä alkaa tutkimus.

[PG]

ts kirjoitti: (14.5.2011 20:16:33)
Kyllä mulla aluksi oli kovastikin halua taas jakaa sitä tietoa mitä tässä on saanut kerättyä, vaikka se (kuten mainitsin) kovin pienellä otannalla siinä vaiheessa olikin. Aika moni myös otti kopin noista ajatuksista ja ryhtyi tuota geometriaa miettimään, vielä useampi tuolla kansainvälisellä puolella.

En saanut tietoja kohteliaasti kerjäämälläkään. Oli pakko tyytyä Trackmanin tilastoihin.

ts kirjoitti: (14.5.2011 20:16:33)
Sitten vaan kun mitattu tieto ei kelpaa, koska jotkut muuttujia huomioimattomat laskelmat näyttävät toista, niin kyllä se halu hiipuu keltä vaan. Tukeudutaan lukuihin ja arvoihin, joiden oikeellisuudesta ei todellisuudessa ole mitään varmuutta, eikä edes niiden mittaamistavasta tai niiden takana olevista korjauslaskelmista.

Kun väitettiin, että mailanpää menee osuma-alueella suoraan, kiinnostuin selvittämään matemaattisesti, mitä suoraan meneminen ennen osumaa tarkoittaa käytännössä. Kun myöhemmin ymmärsin, että suoraan meneminen ehkä tarkoittaakin mailanpään pystytasossa liikkumista, kiinnostuin 3D -koordinaatistoa käyttäen selvittämään, onko se käytännössä mahdollista. Tulin siihen tulokseen, että se on mahdollista. Nyt kiinnostaa, miksi tämä näkemys ei kelpaa? Mailanpää kulkee siis pystytasossa ja kädet sellaista rataa, kuin käytännössä kulkevat. Kaikkia mahdollisia käsien ratoja en toki lähtenyt tutkimaan eikä se ole tarpeellistakaan, kun tarkoitus on selvittää, onko homma ylipäätään mahdollinen.

Kaavani ei edellytä minkäänlaisia mittauksia eikä tietoa mittaustavasta. Jos niitä on käytettävissä, niin käytetään. Jos ei ole, niin yritetään mahdollisimman käytännönläheisillä arvoilla. En saanut nytkään mittaustuloksia, joten käytin oletettuja arvoja. Math Cad – sovellus antaa tuloksia helposti vaikka minkälaisilla arvoilla. Niistä näkee, että homma on mahdollinen. Miksi tämä näkemys ei kelpaa?

Vieläkin kiinnostaa, mikä on pelimiehen käsien nopeus ja suunta frame 217, 218 ja 219:ssä. Tänä aikana mailanpää kulkee noin 50 cm. Varmuuden vuoksi vielä sanon, että näillä tiedoilla en lähde mitään laskemaan. Muuten vain kiinnostaa, muuttuvatko nopeudet ja suunnat paljonkin.

[ts]

B kirjoitti: (14.5.2011 21:55:33)
[

Ripaus tieteellistä ajattelua ei tekisi pahaa, vaikka tutkimuksesta ei olekaan kyse. Kovin vähiin jäävät todelliset tulokset, jos mennään täysin deskriptiivisellä linjalla. Se tietenkin ylläpitää nettiväittelyä, mikä on täysin hedelmätöntä.

Ei se ole missään tapauksessa ollut hedelmätöntä. Sinä vaan ilmeisesti kuvittelet, että kaikki aiheeseen liittyvät keskustelut käydään julkisina tällä palstalla.

Minä olen tutkinut nyt varmaan noin tuhannen lyönnin tapahtumia aika hemmetin paljon syvemmin kuin tässä on alkuunkaan käsitelty. Sinulla ei ole noissa esiintyvistä piirteistä tai niiden yhteyksistä pienintäkään käsitystä, koska aineistoa ei hallussasi ole.

Minä olen siis tutkinut mitattuja todellisisa tapahtumia, joku muu koittanut laskea asioita puuttellisten tietojen pohjalta. Ja minun pitäisi muuttaa ajatuksiani?

Mutta oikeesti sinua ei kiinnosta pätkääkään etsiä totuutta tai mahdollisuuksia. AInoa tavoitteesi on sabotoida tätäkin ketjua sanomatta kertaakaan mitään järkevää. Olet yllättävänkin kuuluisa jo siitä. Sekä tällä, että edellisellä nimimerkilläsi.

[B]

ts kirjoitti: (14.5.2011 21:23:53)

data kirjoitti: (14.5.2011 21:18:25)
Siinä tapauksessa en näe käyrässä mitään normaalista poikkeavaa.
Suosittelen, että perehtykää osuman aiheuttamiin voimiin mailanpäähän.
Huomioikaa mahdolliset pienetkin siirtymät osumapisteessä ja lapakulmassa
sekä varren osumarekyylin vaikutus. Varren taipuisuuden vaikutuksia ja näitä muita asioita
voidaan nykyisin tutkia varsin kätevästi tietokonesimulaatioin koko osumatilanteen
ajan varsin tarkasti. Tämän jälkeen olette paljon viisaampia näiden mittaustenne kanssa.

Ja taas mennään vanhaan malliin. Eiköhän meillä sentään ole aika paljon enemmän noista tapahtumista mitattua tietoa ja paljon erilaisia lyöntejä käytettävissämme. Tuollaisen erkaneman saavat aikaiseksi hyvin harvat pelaajat, vaikka kaikilla pallo on saman painoinen.

Jos tuolta kaverilta otetaan 10 lyöntiä, ne näyttävät tuolta. Toiselta kaverilta kymmenen, ne ovat samalla käyrällä, mutta eroavat tuosta täysin. Osumien erot eivät vaikuta käyriin millään tavoin, vaan syyt on nähtävissä ihan selkeästi kehon nivelpisteiden erilaisina liikkeinä. Turha niitä on simuloimaan ruveta, kun asiat voidaan oikeesti mitatakin, eikä perustaa olettamuksiin jonkun 30fps videokameran tuotoksesta.

Ripaus tieteellistä ajattelua ei tekisi pahaa, vaikka tutkimuksesta ei olekaan kyse. Kovin vähiin jäävät todelliset tulokset, jos mennään täysin deskriptiivisellä linjalla. Se tietenkin ylläpitää nettiväittelyä, mikä on täysin hedelmätöntä.

[ts]

data kirjoitti: (14.5.2011 21:18:25)

ts kirjoitti: (14.5.2011 20:52:51)

data kirjoitti: (14.5.2011 20:42:28)
Olisi mukava tietää kuvan koordinaattiakselien mittajako, mittalaitteen virhe sekä
se, onko punainen viiva osumakohta. Näin nopeasti tulkiten näyttäisi varsin ’normaalilta’
tapaukselta, mikäli punainen viiva on osumakohta.

Niin siis ymmärsithän, että tuo kuva on suoraan ylhäältä, ei face on suunnasta. Punainen viiva on osumakohta ja siis kädet menevät loivasti sisään jo tuossa kohdassa, vaikka lapa jatkaa ulos. Tarkkoja mittalukuja en jaksa alkaa kaivamaan tuon osalta esiin, mutta selkeästi mittavirheen ylittävä määrä on tuossa erkanemaa.

Siinä tapauksessa en näe käyrässä mitään normaalista poikkeavaa.
Suosittelen, että perehtykää osuman aiheuttamiin voimiin mailanpäähän.
Huomioikaa mahdolliset pienetkin siirtymät osumapisteessä ja lapakulmassa
sekä varren osumarekyylin vaikutus. Varren taipuisuuden vaikutuksia ja näitä muita asioita
voidaan nykyisin tutkia varsin kätevästi tietokonesimulaatioin koko osumatilanteen
ajan varsin tarkasti. Tämän jälkeen olette paljon viisaampia näiden mittaustenne kanssa.

Ja taas mennään vanhaan malliin. Eiköhän meillä sentään ole aika paljon enemmän noista tapahtumista mitattua tietoa ja paljon erilaisia lyöntejä käytettävissämme. Tuollaisen erkaneman saavat aikaiseksi hyvin harvat pelaajat, vaikka kaikilla pallo on saman painoinen.

Jos tuolta kaverilta otetaan 10 lyöntiä, ne näyttävät tuolta. Toiselta kaverilta kymmenen, ne ovat samalla käyrällä, mutta eroavat tuosta täysin. Osumien erot eivät vaikuta käyriin millään tavoin, vaan syyt on nähtävissä ihan selkeästi kehon nivelpisteiden erilaisina liikkeinä. Turha niitä on simuloimaan ruveta, kun asiat voidaan oikeesti mitatakin, eikä perustaa olettamuksiin jonkun 30fps videokameran tuotoksesta.

[data]

ts kirjoitti: (14.5.2011 20:52:51)

data kirjoitti: (14.5.2011 20:42:28)
Olisi mukava tietää kuvan koordinaattiakselien mittajako, mittalaitteen virhe sekä
se, onko punainen viiva osumakohta. Näin nopeasti tulkiten näyttäisi varsin ’normaalilta’
tapaukselta, mikäli punainen viiva on osumakohta.

Niin siis ymmärsithän, että tuo kuva on suoraan ylhäältä, ei face on suunnasta. Punainen viiva on osumakohta ja siis kädet menevät loivasti sisään jo tuossa kohdassa, vaikka lapa jatkaa ulos. Tarkkoja mittalukuja en jaksa alkaa kaivamaan tuon osalta esiin, mutta selkeästi mittavirheen ylittävä määrä on tuossa erkanemaa.

Siinä tapauksessa en näe käyrässä mitään normaalista poikkeavaa.
Suosittelen, että perehtykää osuman aiheuttamiin voimiin mailanpäähän.
Huomioikaa mahdolliset pienetkin siirtymät osumapisteessä ja lapakulmassa
sekä varren osumarekyylin vaikutus. Varren taipuisuuden vaikutuksia ja näitä muita asioita
voidaan nykyisin tutkia varsin kätevästi tietokonesimulaatioin koko osumatilanteen
ajan varsin tarkasti. Tämän jälkeen olette paljon viisaampia näiden mittaustenne kanssa.

[ts]

data kirjoitti: (14.5.2011 20:42:28)
Olisi mukava tietää kuvan koordinaattiakselien mittajako, mittalaitteen virhe sekä
se, onko punainen viiva osumakohta. Näin nopeasti tulkiten näyttäisi varsin ’normaalilta’
tapaukselta, mikäli punainen viiva on osumakohta.

Niin siis ymmärsithän, että tuo kuva on suoraan ylhäältä, ei face on suunnasta. Punainen viiva on osumakohta ja siis kädet menevät loivasti sisään jo tuossa kohdassa, vaikka lapa jatkaa ulos. Tarkkoja mittalukuja en jaksa alkaa kaivamaan tuon osalta esiin, mutta selkeästi mittavirheen ylittävä määrä on tuossa erkanemaa.