Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[B]

ts kirjoitti: (24.5.2011 13:26:04)

…. vaikka siihen liittyisi mittauksissa toistuva yhteys käsinopeuden ja oikean olkapään liikenopeudesta selittäjänä.

Muistelen edellen loistavaa Hebronin kirjaa, jossa hän totesi separation pointin lapanopeuden olevan merkittävämmässä roolissa kuin hit pointin. Olivat jollain tuota jo silloin mitanneet. Lisäksi muistan erään ulkomaanelävän kertoneen, että ovat kovasti tourilla mittailleet juurikin osuman jälkeisiä lavan nopeuksia ja löytäneet sen reilusta putoamisesta selityksen lyhyempiin lyönteihin.

Molemmathan toki olivat täysin pihalla asiasta, eikä siitä kannata jatkaa. Ei edes sen vuoksi, että omat havaintoni vahvistavat nuo muiden esittämät varsin hyvin. Paljon helpompi on etsiä syitä mistä tahansa, kunhan kaavoja ei joudu korjaamaan vastaamaan todellisuutta.

Ja livenä tehdyt mittaukset ovat ainakin ihan täyttä sontaa. Ei ne voi pitää paikkaansa vaikka niistä olis vuosien varrella satojen lyöntien kokemus. Kaavat rules!!

Newton kyllä rules edelleen. PG:n tarkastelu oli erittäin ansiokas. Siinä tarkasteltiin tilannetta, jossa oletettiin osuma ’puhtaaksi’. Näin ei tarvita niitä muuttujia, jotka osumassa huonontavat lähtönopeutta. Kaavoihin sisällytettiin kaikki mahdolliset ja mahdottomat tavat tuottaa mailanlapaan kulloinkin tarkasteltu nopeus juuri osumahetkeen tultaessa. Sitä kuvastaa suure mailanpään nopeus. Mitattu tai oletettu.
Tarkastelusta eliminoitiin ensin tukivoiman mahdollisuus täysin tarkastelemalla pelkkää lavan suuruista pistemäistä massaa.
Sittten lisättiin varsi (+25g dynaamista massaa mailan päähän). Grippiin vaikuttavaa tukivoimaa testattiin antamalla mailanpäälle kiihtyvyyttä impactiin tullessa . (Mailanpäätä kiihdytetään gripin välityksellä voimalla joka vaikuttaa grippiin.)
Todettiin, että tuo kiihdyttävä lisävoima ei voi olla niin suuri, että sillä saavutettaisiin merkittävä vähennys mailanpään hidastumiseen tai pallon lähtönopeuden kasvuun.
PG:n arvio oli MAX 0.5% luokkaa.
Se on tylyä. Minäkin olen uhrannut kuntosalille euron poikineen. Ravintoloista puhumattakaan.

[yeux de serpent]

ts kirjoitti: (24.5.2011 13:26:04)

B kirjoitti: (24.5.2011 13:13:05)
Jos tukivoimaa tässä haettiin selitykseksi, 11% lisäys lyöntimittaan verrattuna lyöntiin, jossa r-6 lentää gripistä kiinni pitäen keskimääräistä paremman lyöjän lennättämänä kuitenkin aivan kohtuullisen 150 metrin matkan, on aiemmin käydyn keskustelun valossa syytä todeta epäonnistuneeksi yritykseksi.

…. vaikka siihen liittyisi mittauksissa toistuva yhteys käsinopeuden ja oikean olkapään liikenopeudesta selittäjänä.

Muistelen edellen loistavaa Hebronin kirjaa, jossa hän totesi separation pointin lapanopeuden olevan merkittävämmässä roolissa kuin hit pointin. Olivat jollain tuota jo silloin mitanneet. Lisäksi muistan erään ulkomaanelävän kertoneen, että ovat kovasti tourilla mittailleet juurikin osuman jälkeisiä lavan nopeuksia ja löytäneet sen reilusta putoamisesta selityksen lyhyempiin lyönteihin.

Molemmathan toki olivat täysin pihalla asiasta, eikä siitä kannata jatkaa. Ei edes sen vuoksi, että omat havaintoni vahvistavat nuo muiden esittämät varsin hyvin. Paljon helpompi on etsiä syitä mistä tahansa, kunhan kaavoja ei joudu korjaamaan vastaamaan todellisuutta.

Ja livenä tehdyt mittaukset ovat ainakin ihan täyttä sontaa. Ei ne voi pitää paikkaansa vaikka niistä olis vuosien varrella satojen lyöntien kokemus. Kaavat rules!!

Tarkkasilmäiset lukijat ovat ansiokkaasti löytäneet muutamia seikkoja, jotka saattavat vaikuttaa pallon lennon pituuteen. Kuitenkin mainittuja seikkoja on tähän asti listattu jokseenkin ylimalkaisesti. Alla listaa asioista, joiden mahdollinen vaikutus ks. seikkaan pitää ehdottomasti eliminoida pois, että kyseisen empiirisen tutkimuspläjäyksen skientologinen validiteetti voidaan varmistaa:

Löivätkö pelaajat palloa samassa lämpötilassa?
Löivätkö pelaajat palloa samassa ilmanpaineessa?
Löivätkö pelaajat palloa samalla korkeudella merenpinnasta?
Löikö toinen pelaaja sateessa, ja toinen auringonpaisteessa?
Oliko toisella pelaajalla Kiinan piraattimailat, ja toisella aidot Titut?
Oliko mailanpään nopeuksien tulkitsija käynyt hiljan optikolla, ja oliko hänellä reseptin mukaiset lasit päässään tuloksia tulkitessaan?
Oliko mailanpään nopeuksien tulkitsija humalassa, tahi muutoin oikeustoimikelvoton?
Löivätkö kummatkin a) tiiltä b) matolta c) nurmelta? Jos eivät, mikä oli erottava tekijä?
Oliko toinen pelaaja sitoutunut, ja toinen halpispelaaja?
Kumpi mainituista pelaajista on ns. hidas pelaaja, kumpi taas nopea?
Oliko se nyt ihan varma, että kummatkin tulokset oli oikeasti mitattu metreissä? Ettei vaan toinen lukema olis ollut jaardeja.
Löivätkö kummatkin pelaajat samanlaisia palloja, vai oliko toisella keltainen rangepallo, ja toisella Taylor Maden Penta?

Löikö toinen pelaaja palloa alamäkeen?

Ym. seikkojen vaikutus lyönnin pituuteen pitää ehdottomasti eliminoida pois. Vaadin, että tutkimuksen suorittaja toimittaa tälle yhteisölle kirjallisen todistuksen siitä, että olosuhteet palloa lyötäessä olivat täsmälleen samanlaiset. Vaadin myös, että tutkimuksen suorittajalta evätään kirjoitusoikeus tälle palstalle siihen asti, kunnes hän on mainitun todistuksen toimittanut. Sama dokumentti pitää julkaista myös virallisessa lehdessä ensi tilassa.

[ts]

B kirjoitti: (24.5.2011 13:13:05)
Jos tukivoimaa tässä haettiin selitykseksi, 11% lisäys lyöntimittaan verrattuna lyöntiin, jossa r-6 lentää gripistä kiinni pitäen keskimääräistä paremman lyöjän lennättämänä kuitenkin aivan kohtuullisen 150 metrin matkan, on aiemmin käydyn keskustelun valossa syytä todeta epäonnistuneeksi yritykseksi.

…. vaikka siihen liittyisi mittauksissa toistuva yhteys käsinopeuden ja oikean olkapään liikenopeudesta selittäjänä.

Muistelen edellen loistavaa Hebronin kirjaa, jossa hän totesi separation pointin lapanopeuden olevan merkittävämmässä roolissa kuin hit pointin. Olivat jollain tuota jo silloin mitanneet. Lisäksi muistan erään ulkomaanelävän kertoneen, että ovat kovasti tourilla mittailleet juurikin osuman jälkeisiä lavan nopeuksia ja löytäneet sen reilusta putoamisesta selityksen lyhyempiin lyönteihin.

Molemmathan toki olivat täysin pihalla asiasta, eikä siitä kannata jatkaa. Ei edes sen vuoksi, että omat havaintoni vahvistavat nuo muiden esittämät varsin hyvin. Paljon helpompi on etsiä syitä mistä tahansa, kunhan kaavoja ei joudu korjaamaan vastaamaan todellisuutta.

Ja livenä tehdyt mittaukset ovat ainakin ihan täyttä sontaa. Ei ne voi pitää paikkaansa vaikka niistä olis vuosien varrella satojen lyöntien kokemus. Kaavat rules!!

[B]

Jos tukivoimaa tässä haettiin selitykseksi, 11% lisäys lyöntimittaan verrattuna lyöntiin, jossa r-6 lentää gripistä kiinni pitäen keskimääräistä paremman lyöjän lennättämänä kuitenkin aivan kohtuullisen 150 metrin matkan, on aiemmin käydyn keskustelun valossa syytä todeta epäonnistuneeksi yritykseksi.

[data]

mesikämmen kirjoitti: (24.5.2011 12:41:38)

data kirjoitti: (24.5.2011 12:22:11)

No sinä kun tunnut olevan niin kamalan viisas vekkuli, niin kerrohan nyt ihan omin
sanoin sen googlesi avulla, että mitä ihmettä siellä lihaksistossa tapahtuu tuona
0,0005 sekunnin aikana. Miten se tilanne siellä oleellisesti muuttuu ja miksi?

Kyse ei ole pelkästään mitä tapahtuu, olisi hyvä miettiä välillä miksi? Kuten jo aiemmin sanoin, lihastyö muuttuu, eli lihas ei enää ulkoisesti lyhene, mutta pyrkii säilyttämään pituutensa, joka taas aiheuttaa lihasjännitteen kasvun. Jälleen kerran täytyy ihmetellä, miksi maila aiheuttaa kaikenlaista, mutta lihakset ynnä muu keho ja sen toiminta unohdetaan.. Täytyykin seuraavalla rundilla laittaa bägi täyteen kaavoja, jospa ne mailat sitten löisivät itsestään..

Ei kehon toimintaa ole unohdettu vaan se on nyt eliminoitu laskelmista. Jos mailanpäähän vaikuttavat voimat tunnetaan, voidaan sen liikerata laskea tai arvioida. Meidän ei tarvitse tietää, miten voima on syntynyt tai mikä sen aiheuttaa. Toki hyvin mielenkiintoinen alue on lihaksiston toiminta swingin aikana. Tämän alueen tutkimuksessa nimen omaan matemaattisilla malleilla ja voiman mittauksilla päästään paljon pidemmälle päätelmissä kuin pelkillä geometrisillä mittaustuloksilla. Toki niistäkin hyötyä on.

[B]

4par kirjoitti: (24.5.2011 9:50:34)

ts kirjoitti: (23.5.2011 8:59:35)
Kaks pelaajaa mailoina R6. Lavan nopeus toisella 97mph ja toisella 94mph. Tulokulmassa ja pallon lähtökulmassa maksimissaan asteen ero. Livenä mitatuissa tilanteissa toisen pallo lnetää ilmassa 168m ja toisen 151. Molemmat osuvat palloon hyvin. Jään odottamaan selitystä tuolle lähes 20m:n erolle.

Trajectory Profiler-ohjelman mukaan tuo parempi tulos syntyy esim näin:
Carry Time (sec) 8.02
Carry Dist (Yrd) 185
Launch Speed (mph) 129.6
Horiz. Impact (mph) 39.3
Launch Angle (deg.) 21.5
Ball Spin (rpm) 8070
Impact Spin (rpm) 5964
Green Roll (ft) 4.2
Head Speed (mph) 97.0
Head Weight (gm) 265.0
Loft Angle (deg) 32.0
Attack Angle (deg) -2.0
Bending Angle (deg) 0.0
COR 0.76
Wind Speed (mph) 0
Baro Pres. In-Hg 29.9
Temp. (deg) 70
RH (%) 50
Kyseessä on tavanomainen, hyvä lyönti. Mielestäni tässä ei tarvitse etsiä (tukivoima tms) syita siihen, että pallo lentää näin kauas. Sitävastoin pitää miettiä, miksi 94 mph nopeudella pallo ei lennä hyvällä lyönnillä 164 – 166 metriä. Ensimmäisenä tulee mieleen ulkoisten tekijöiden (tuuli, lämpötila) aiheuttamat erot sekä mahdolliset erot pallon ja mailan ominaisuuksissa.

Näin juuri. Puutteellisten tietojen valossa yhden epämääräisesti dokumentoidun livelyöntiparin perusteella tuskin mekaniikan peruslait horjuvat.
Pallon lähtönopeus/ smash olisi ollut hyvä tieto keskilihavan pelaajan lyönnin tarkastelussa. Livetilanteen mittausmetodikin olisi hyvä tietää. Ja kaikki tuo muu lyönnin pituuteen vaikuttava data. Eikö RR-palmaariflexio-supinaatio toimikaan kuten pitäisi?
Ammatti-ihmisen olettaisi ymmärtävän, että livelyönnissä lyönnin mittaan vaikuttaa koko joukko muitakin tekijöitä kuin mailanpäänopeus. Jos kaikkien muuttujien valossa tulee yksittäinen absurdi tulos, on syytä epäillä mittavirhettä. jos tulos on systemaattinen, on syytä epäillä osuman muuttujia/ välineitä.

[mesikämmen]

data kirjoitti: (24.5.2011 12:31:16)

ts kirjoitti: (24.5.2011 12:25:30)

data kirjoitti: (24.5.2011 12:22:11)
[
No sinä kun tunnut olevan niin kamalan viisas vekkuli, niin kerrohan nyt ihan omin
sanoin sen googlesi avulla, että mitä ihmettä siellä lihaksistossa tapahtuu tuona
0,0005 sekunnin aikana. Miten se tilanne siellä oleellisesti muuttuu ja miksi?

Miksi ihmeessä sen pitäisi juuri tuon aikana tapahtua? Taas huti korttiin datalle.

Väitehän oli mesikämmenen ei minun.

Tuota en ole tarkoittanut, vaan tähän johtavat tekijä saavat alkunsa jo paljon ennen tuota tarkastelu jaksoa.. Kuten sanoin, ei mitä vaan miksi..

[mesikämmen]

data kirjoitti: (24.5.2011 12:22:11)

No sinä kun tunnut olevan niin kamalan viisas vekkuli, niin kerrohan nyt ihan omin
sanoin sen googlesi avulla, että mitä ihmettä siellä lihaksistossa tapahtuu tuona
0,0005 sekunnin aikana. Miten se tilanne siellä oleellisesti muuttuu ja miksi?

Kyse ei ole pelkästään mitä tapahtuu, olisi hyvä miettiä välillä miksi? Kuten jo aiemmin sanoin, lihastyö muuttuu, eli lihas ei enää ulkoisesti lyhene, mutta pyrkii säilyttämään pituutensa, joka taas aiheuttaa lihasjännitteen kasvun. Jälleen kerran täytyy ihmetellä, miksi maila aiheuttaa kaikenlaista, mutta lihakset ynnä muu keho ja sen toiminta unohdetaan.. Täytyykin seuraavalla rundilla laittaa bägi täyteen kaavoja, jospa ne mailat sitten löisivät itsestään..

[data]

ts kirjoitti: (24.5.2011 12:25:30)

data kirjoitti: (24.5.2011 12:22:11)
[
No sinä kun tunnut olevan niin kamalan viisas vekkuli, niin kerrohan nyt ihan omin
sanoin sen googlesi avulla, että mitä ihmettä siellä lihaksistossa tapahtuu tuona
0,0005 sekunnin aikana. Miten se tilanne siellä oleellisesti muuttuu ja miksi?

Miksi ihmeessä sen pitäisi juuri tuon aikana tapahtua? Taas huti korttiin datalle.

Väitehän oli mesikämmenen ei minun.

[ts]

data kirjoitti: (24.5.2011 12:22:11)
[
No sinä kun tunnut olevan niin kamalan viisas vekkuli, niin kerrohan nyt ihan omin
sanoin sen googlesi avulla, että mitä ihmettä siellä lihaksistossa tapahtuu tuona
0,0005 sekunnin aikana. Miten se tilanne siellä oleellisesti muuttuu ja miksi?

Miksi ihmeessä sen pitäisi juuri tuon aikana tapahtua? Taas huti korttiin datalle.

[ts]

mesikämmen kirjoitti: (24.5.2011 11:59:48)

Täytyy varmaan kesän aikana piipahtaa vähän paikan päällä tutustumaan ko juttuihin..

Olet erittäin tervetullut.

duffeli kirjoitti: (24.5.2011 12:08:16)
On se vaan jännä juttu, että kuunnellaan tuulen suhinaa ja yritetään löytää sieltä eroja. Samaan aikaan ei kuulla miten toisen maila sanoo läps ja toisen kräk.

Toisaalta toi on pirun lohdullista ja olen pitkään epäillyt samaa. Aina kun Janne lyö sillä on myötätuuli ja aina kun itse läväytän, niin vastaiseksihan se kääntyy sillä siunaaman hetkellä.

Hetken joskus luulin, että meidän käsinopeuden ja oikean olkapään liikenopeuden eroista voisi löytyä syy moiseen eroon, mutta onnekseni se olettama on nyt todistettu vääräksi. Mulla vaan on aina vastatuuli, niinkun huonokuntoisella pyöräilijällä konsanaan.

[data]

mesikämmen kirjoitti: (24.5.2011 11:47:48)

data kirjoitti: (24.5.2011 9:24:27)

En usko, että osuman aikana jännitys juurikaan muuttuisi. Sen jälkeen varmasti.
Tarkempaan analyysiin tarvittaisiin mittauksia tässä suhteessa.

Ei nämä nyt kuitenkaan mitään uskon asioita ole.. Muutama sana googleen ja sillä jo selviää hieman tuota kehon toimintaa ja lihastyön eri muotoja, millä pääsee jo kivasti alkuun..

No sinä kun tunnut olevan niin kamalan viisas vekkuli, niin kerrohan nyt ihan omin
sanoin sen googlesi avulla, että mitä ihmettä siellä lihaksistossa tapahtuu tuona
0,0005 sekunnin aikana. Miten se tilanne siellä oleellisesti muuttuu ja miksi?

[duffeli]

On se vaan jännä juttu, että kuunnellaan tuulen suhinaa ja yritetään löytää sieltä eroja. Samaan aikaan ei kuulla miten toisen maila sanoo läps ja toisen kräk.

[mesikämmen]

ts kirjoitti: (24.5.2011 8:33:55)

mesikämmen kirjoitti: (23.5.2011 22:42:39)
Kysymykseni saattaa olla vähän hämärä, mutta onko tietoa missä kohtaa ranne alkaa toimia erillailla crossaajan ja ’suoran linjan’ lyöjällä? Lähinnä tasolla osumaa lähestyessä, bs topissa vai jo koko bs:ssä? Ja antaako 4d miten tietoa kyynärpään liikkeistä?

Lähes vastasit jo itse. Kyynrpäiden sijainnista on luettavissa varsin paljon.

Muuten tuohon on mahdoton sanoa yhtään mitään ajallista jakosa. Kyllä mä koen sen niin, että liike on sellainen kokonaisuus, jossa kokonaismielikuva antaa liikkeille suunnan ja tekeminen on hyvin pitkälti saman suuntaista koko dsw:n ajan. Aktiivisuuden määrä sitten on eri eri vaihiessa.

Mutta vasemman kyynärpään ja lavan pathia tarkkailemalla pääsee aika hyvin kiinni eri lyöntitapoihin. Helpoimmin tietty hand / ch path, mutta itse katson tuota ensinmainittua aika usein ja saan mielestäni vahvemmin oikean kuvan sieltä

Täytyy varmaan kesän aikana piipahtaa vähän paikan päällä tutustumaan ko juttuihin..

[mesikämmen]

data kirjoitti: (24.5.2011 9:24:27)

En usko, että osuman aikana jännitys juurikaan muuttuisi. Sen jälkeen varmasti.
Tarkempaan analyysiin tarvittaisiin mittauksia tässä suhteessa.

Ei nämä nyt kuitenkaan mitään uskon asioita ole.. Muutama sana googleen ja sillä jo selviää hieman tuota kehon toimintaa ja lihastyön eri muotoja, millä pääsee jo kivasti alkuun..

[ts]

4par kirjoitti: (24.5.2011 9:50:34)
. Sitävastoin pitää miettiä, miksi 94 mph nopeudella pallo ei lennä hyvällä lyönnillä 164 – 166 metriä. Ensimmäisenä tulee mieleen ulkoisten tekijöiden (tuuli, lämpötila) aiheuttamat erot sekä mahdolliset erot pallon ja mailan ominaisuuksissa.

Näin minäkin oletin vastauksen olevan. Insinööri etsii syytä ihan mistä vaan, että ei tarvitse todeta kaavojen olevan riittämättömät 🙂 Tai siis mistä vaan paitsi totuudesta.

[4par]

ts kirjoitti: (23.5.2011 8:59:35)
Kaks pelaajaa mailoina R6. Lavan nopeus toisella 97mph ja toisella 94mph. Tulokulmassa ja pallon lähtökulmassa maksimissaan asteen ero. Livenä mitatuissa tilanteissa toisen pallo lnetää ilmassa 168m ja toisen 151. Molemmat osuvat palloon hyvin. Jään odottamaan selitystä tuolle lähes 20m:n erolle.

Trajectory Profiler-ohjelman mukaan tuo parempi tulos syntyy esim näin:
Carry Time (sec) 8.02
Carry Dist (Yrd) 185
Launch Speed (mph) 129.6
Horiz. Impact (mph) 39.3
Launch Angle (deg.) 21.5
Ball Spin (rpm) 8070
Impact Spin (rpm) 5964
Green Roll (ft) 4.2
Head Speed (mph) 97.0
Head Weight (gm) 265.0
Loft Angle (deg) 32.0
Attack Angle (deg) -2.0
Bending Angle (deg) 0.0
COR 0.76
Wind Speed (mph) 0
Baro Pres. In-Hg 29.9
Temp. (deg) 70
RH (%) 50
Kyseessä on tavanomainen, hyvä lyönti. Mielestäni tässä ei tarvitse etsiä (tukivoima tms) syita siihen, että pallo lentää näin kauas. Sitävastoin pitää miettiä, miksi 94 mph nopeudella pallo ei lennä hyvällä lyönnillä 164 – 166 metriä. Ensimmäisenä tulee mieleen ulkoisten tekijöiden (tuuli, lämpötila) aiheuttamat erot sekä mahdolliset erot pallon ja mailan ominaisuuksissa.

[ts]

data kirjoitti: (24.5.2011 9:26:59)

duffeli kirjoitti: (24.5.2011 8:39:54)
Nuo osumarekyyli höpinät voi lopettaa alkuunsa. Tuo liikkeen mitta on niin suuri, että moinen rekyyi veisi paikat hampaista vielä pahemmin kuin rautaykkösellä vedetty kärkkäri aamukasteessa. Alun kaaren samankaltaisuus johtuu käsittääkseni siitä yksinkertaisesta syystä, että kaikki pelaajat kääntyvät bäkärissä vasten takimmaista lonkkaa ja alaslyönti alkaa ’suurinpiirtein’ samankaltaisesti. Toki lyönneissä on eroa kuin yöllä ja päivällä jo tässäkin vaiheessa, mutta vartalon kierto tavalla tai toisella aiheuttaa pyörähdysliikkeen mailalle. Kun saavutaan osumaalueelle rupeaa jyvät eroamaan akanoista. Pelkästään lantionseudun ja jalkojen erilainen liike saa toisen lyönnin jatkumaan pyörähdysliikkeenä kun pelimies onnistuu ’venyttämään’ osumaaluetta. Taas kerran kun näkisi graafeihin liittyvät videot, voisi jäätävä kotipro analyysi alkaa:)

Eivät ne mitään höpinää ole. Sitä en ymmärrä, miksi tuollainen äkkinäinen suunnan muutos
osuman kohdalla olisi edullista, jos sen vaikka pystyisikin toteuttamaan ilman rekyyliä.

Sitä ei kukaan kiistä etteikö pelaajien tekniikoissa eroja olisi. Hyvän pelaajan
tekniikan edut ovat liikkeen tehokkuudessa (mp-nopeus) ja toistettavuudessa (turhat koukerot
puuttuvat). Mailan radan kaarevuudessa ei merkittäviä eroja ole. Eli sieltä ei kannata
aikaa haaskaten asioita tonkia.

Kyllä ne kuule ovat sitten ihan puhdasta höpinää. Ja hemmetisti suurennetuja graafeja, joissa nyt ihan turhaan tuijotat tuota terävää kulmaa osumakohdalla. Oikea viesti on ihan muualla noissa ja sen nähdäkseen pitää ymmärtää erilaisia tapoja swingata mailaa.Kakkine erilaisine liikkeineen.

Siinä saa kuule data aika monta fyysisen tarkatelun teosta ja golfkirjaa haudata, kun tajuaa että noistakin graafeista kolmella on pelattu ET:llä ja neljännen olis lyöntiensä puolesta siellä pitänyt olla. Sen jälkeen voidaan lähteä tunnistamaan huonojen lyöntien malleja ja esiintymätiheyttä ja hakemaan mallia jolla ne olisivat vähemmänhuonoja ja niitä tulisi vähemmän.

Mikään noista graafeista ei kerro mitään tuon lyönnin pallon lennosta. Ei yhtään mitään. Pelaajat sitten kertovat sen, ja tuon tason pelaaja aika pian kertoo oliko linjassa vai ei, ihan pelkän tuntemuksen perusteella.

Se mistä nuo graafit kertovat on vain ja ainoastaan lihaskäskytys ja miten voimaa on lapaan tuotettu. Erot näkyvät videolla loistavasti ja kun noita on jokusen vuoden katsellut, tietää jo graafeista miltä homma videolla näyttää. Se näyttäisi samalta myös ilman palloa.

[data]

duffeli kirjoitti: (24.5.2011 8:39:54)
Nuo osumarekyyli höpinät voi lopettaa alkuunsa. Tuo liikkeen mitta on niin suuri, että moinen rekyyi veisi paikat hampaista vielä pahemmin kuin rautaykkösellä vedetty kärkkäri aamukasteessa. Alun kaaren samankaltaisuus johtuu käsittääkseni siitä yksinkertaisesta syystä, että kaikki pelaajat kääntyvät bäkärissä vasten takimmaista lonkkaa ja alaslyönti alkaa ’suurinpiirtein’ samankaltaisesti. Toki lyönneissä on eroa kuin yöllä ja päivällä jo tässäkin vaiheessa, mutta vartalon kierto tavalla tai toisella aiheuttaa pyörähdysliikkeen mailalle. Kun saavutaan osumaalueelle rupeaa jyvät eroamaan akanoista. Pelkästään lantionseudun ja jalkojen erilainen liike saa toisen lyönnin jatkumaan pyörähdysliikkeenä kun pelimies onnistuu ’venyttämään’ osumaaluetta. Taas kerran kun näkisi graafeihin liittyvät videot, voisi jäätävä kotipro analyysi alkaa:)

Eivät ne mitään höpinää ole. Sitä en ymmärrä, miksi tuollainen äkkinäinen suunnan muutos
osuman kohdalla olisi edullista, jos sen vaikka pystyisikin toteuttamaan ilman rekyyliä.

Sitä ei kukaan kiistä etteikö pelaajien tekniikoissa eroja olisi. Hyvän pelaajan
tekniikan edut ovat liikkeen tehokkuudessa (mp-nopeus) ja toistettavuudessa (turhat koukerot
puuttuvat). Mailan radan kaarevuudessa ei merkittäviä eroja ole. Eli sieltä ei kannata
aikaa haaskaten asioita tonkia.

[data]

mesikämmen kirjoitti: (23.5.2011 23:35:14)

data kirjoitti: (23.5.2011 23:23:47)

Selitys on totta kai nyt hieman ylimalkainen. Lähinnä nyt ideaa esille tuova.
Sen verran voin tarkentaa, että ’sivuttaissuunnalla’ tarkoitan suhdetta
nopeusvektoriin. Eli osuman rekyyli muuttaa lavan kulkusuuntaa, jos lyöntipinnan
normaali on eri suuntainen kuin nopeusvektori.

Ihminen ei yhtäkkiä pysty voimatasoaan muuttamaan siten kuin nuo käyrät edellyttäisivät.

Tuossa edellisessä viestissäsi puhuit lihasjännityksen merkityksestä. Oletko miettinyt, että myös lihaksisto aiheuttaa rekyylin, koska lihasjännite ei pysy samana, vaan kasvaa osuman aikana. Siis tietenkin mikäli käytämme oikeita lihaksia..

En usko, että osuman aikana jännitys juurikaan muuttuisi. Sen jälkeen varmasti.
Tarkempaan analyysiin tarvittaisiin mittauksia tässä suhteessa.

[ts]

data kirjoitti: (23.5.2011 23:23:47)

Ihminen ei yhtäkkiä pysty voimatasoaan muuttamaan siten kuin nuo käyrät edellyttäisivät.

Voi tota meitin dataa, kun se ei vieläkään olel öytänty ranteesta niveltä. Eikä vissiin olkapäistäkään. Eikä lantiosta eikä……

[ts]

4par kirjoitti: (24.5.2011 8:32:39)

ts kirjoitti: (23.5.2011 8:59:35)
Kaks pelaajaa mailoina R6. Lavan nopeus toisella 97mph ja toisella 94mph. Tulokulmassa ja pallon lähtökulmassa maksimissaan asteen ero. Livenä mitatuissa tilanteissa toisen pallo lnetää ilmassa 168m ja toisen 151. Molemmat osuvat palloon hyvin. Jään odottamaan selitystä tuolle lähes 20m:n erolle.

Voisin yrittää ratkaista arvoitusta, mutta sitä ennen pari tarkentavaa kysymystä:
* onko pallon lentomatkat oikeasti mitattu luonnossa vai ovatko ne laskettu muusta datasta?
* ovatko seuraavat lukuarvot pareja 97 mph – 168 m ja 94 mph – 151 m

Siis livenä, eli todellisessa tilanteessa mitattuja matkoja ja nuo parit toki juri noin. Äläkä edes koita tarjota osumien laatua eroksi. Se ei tule menmään läpi 😉

[ts]

PG kirjoitti: (24.5.2011 8:06:57)

ts kirjoitti: (23.5.2011 22:42:52)

PG kirjoitti: (23.5.2011 22:34:57)
. PGA- tour pelaajilla se näyttää olevan keskimäärin lavan massa + 20 – 25 g.

Mistä tuo tieto on peräisin ja onko se ylippänsä tieto vai ’tieto’

Sovelsin kaavaa täältä löytyvään dataan.Tulokseen voi suhtautua kuten tekstistäni ilmenee: Mailan teholliseen massaan vaikuttavat tekijät pitäisi tutkia. PGA- tour pelaajilla se näyttää olevan keskimäärin lavan massa + 20 – 25 g. Olen tätä asiaa käsitellyt jo aiemmin, joten ei tällä kertaa enempää.

On todellakin hyvä pitää mielessä mikä ero on tiedolla ja ’tiedolla’. Ovatko kuvat ilman mitta-asteikkoja, joissa toisia kuvia on skaalattu eri tavalla kuin toisia vertailukelpoista tietoa vai vain ’tietoa’. Ovatko graafeissa esitetyt lyönnit normaaleja vai erikoistapauksia. Ovatko yksittäisten pelaajien lyöntejä kuvaavat garaafit aina samanlaisia?

Juuri niin. Jotta voisimme sanoa Trackmanin antamia tuloksia tiedoksi, meidän pitäisi päästä koodista katsomaan miten se tuotetaan. Emmepä taida päästä.

Oikeestaan koko keskustelu lähti ryöppyämään juuri tästä samasa asiastaa. Eistietään tietona sellaista asiaa, josta ei oikeesti kovin paljoa tiedetä. EI tiedetä mitä oikeesti on mitattu ja mitä sitten jollain tavoin laskettu. Kuinka paljon mukana on oletuksia jostakin ja onko esim lavan hidastuminen osumassa mitattu vai koodattu järjestelmään jollain kaavalla. Jos katsoo vaikka Trackmanin tuottamaa animaatiota mailan liikkeestä, voi päätellä aika paljon.

Ja edelleenkään tässä ei ole moitetta noita laitteita kohtaan, ne täyttävät tehdtävänsä loistavasti monessa asiassa ja tarkkuudet ovat riittäviä normallikäyttöön. Tuskin olisin innolla muuten 4DSwingin ja FS:n integraatiotakaan ajanut. Painunpa jatkamaan tuon yhdistelmän testaamista…

[duffeli]

Nuo osumarekyyli höpinät voi lopettaa alkuunsa. Tuo liikkeen mitta on niin suuri, että moinen rekyyi veisi paikat hampaista vielä pahemmin kuin rautaykkösellä vedetty kärkkäri aamukasteessa. Alun kaaren samankaltaisuus johtuu käsittääkseni siitä yksinkertaisesta syystä, että kaikki pelaajat kääntyvät bäkärissä vasten takimmaista lonkkaa ja alaslyönti alkaa ’suurinpiirtein’ samankaltaisesti. Toki lyönneissä on eroa kuin yöllä ja päivällä jo tässäkin vaiheessa, mutta vartalon kierto tavalla tai toisella aiheuttaa pyörähdysliikkeen mailalle. Kun saavutaan osumaalueelle rupeaa jyvät eroamaan akanoista. Pelkästään lantionseudun ja jalkojen erilainen liike saa toisen lyönnin jatkumaan pyörähdysliikkeenä kun pelimies onnistuu ’venyttämään’ osumaaluetta. Taas kerran kun näkisi graafeihin liittyvät videot, voisi jäätävä kotipro analyysi alkaa:)

[ts]

mesikämmen kirjoitti: (23.5.2011 22:42:39)
Kysymykseni saattaa olla vähän hämärä, mutta onko tietoa missä kohtaa ranne alkaa toimia erillailla crossaajan ja ’suoran linjan’ lyöjällä? Lähinnä tasolla osumaa lähestyessä, bs topissa vai jo koko bs:ssä? Ja antaako 4d miten tietoa kyynärpään liikkeistä?

Lähes vastasit jo itse. Kyynrpäiden sijainnista on luettavissa varsin paljon.

Muuten tuohon on mahdoton sanoa yhtään mitään ajallista jakosa. Kyllä mä koen sen niin, että liike on sellainen kokonaisuus, jossa kokonaismielikuva antaa liikkeille suunnan ja tekeminen on hyvin pitkälti saman suuntaista koko dsw:n ajan. Aktiivisuuden määrä sitten on eri eri vaihiessa.

Mutta vasemman kyynärpään ja lavan pathia tarkkailemalla pääsee aika hyvin kiinni eri lyöntitapoihin. Helpoimmin tietty hand / ch path, mutta itse katson tuota ensinmainittua aika usein ja saan mielestäni vahvemmin oikean kuvan sieltä