Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[B]

ts kirjoitti: (25.5.2011 9:08:31)
Mutta toisaalta olen ilahtunut siitä, että vihdoin löytyi oikea ja aidosti tieteellisesti perusteltu ero. Se toinen vaan on parempi.

Huonommuus ja paremmuus ovat onneksi siinä määrin venyviä käsitteitä, ettei pelkkä r-6 työstö scorea ratkaise. Sinullahan saattaa olla 4.- putti-statistikkka parempi? Teippirulla vaan käteen. 😀

[PG]

yeux de serpent kirjoitti: (24.5.2011 23:52:41)

ts kirjoitti: (24.5.2011 23:32:45)

yeux de serpent kirjoitti: (24.5.2011 23:22:20)

PG kirjoitti: (24.5.2011 21:02:45)

4par kirjoitti: (24.5.2011 20:03:07)

PG kirjoitti: (24.5.2011 19:35:21)
Mitä ilman lämpötila ja – paine vaikuttavat lyönnin pituuteen Trajectory Profiler – ohjelman mukaan. Mikä on carry, jos
a) ilman lämpötila 86 °F ja ilman paine 29,1 in-Hg ( eli 30 °C ja 740 mmHg)
b) 50 °F ja 30,7 in-Hg (eli 10 °C ja 780 mmHg)
Muut arvot samoja. Entä mitä vaikuttaa lämpötilan muutos 50 °F -> 86 °F (10 °C -> 30 °C ), jos ilman paine on molemmissa tapauksissa 29,9 in-Hg (760 mmHg).

a) 86 °F / 29,1 in-Hg: carry 194 yrd
b) 50 °F / 30,7 in-Hg: carry 174 yrd
c) 50 °F -> 86 °F / 29,9 in-Hg: carry 178 -> 190 yrd

Tämän perusteella, kun lyönnin pituus kasvaa lämpötilan ja ilmanpaineen yhteisvaikutuksesta 174 yrd -> 194 yrd, niin ilmanpaineen osuus on 8 yrd ja lämpötilan 12 yrd. Olen myös omassa sovelluksessani ja joskus jopa pelissä huomannut, että ilmanpaine vaikuttaa yllättävän paljon. Kerran kilpailussa ukonilman uhatessa oli lämpötila korkea ja ilmanpaine matala. Tasoituksella 3 pelaava vieraspelaaja löi aina yli griinin ja väitti kiroillen, että tällä kentällä mitat eivät ole oikein.

Eli mahdollista olisi siis tuossa ts:n mainitsemassa lyöntipituuksien erossa, että ks. kentällä / rangella vallitsee poikkeuksellinen mikroilmasto, josta syystä esim. vierekkäisiltä lyöntipaikoilta lyötäessä ilmanpaine vaikuttaisi lyöntipituuteen useampia jaardeja.

Mä mietin samaa vaihtoehtoa, mutta ei sekään oikeen toimi. Kyllä se vaan on pirun huona tuuria mun osalta. Lyöntivuoron vaihtuessa kentällä aina vaan kääntyy tuuli vastaiseks, lämpötila putoaa hetkellisesti 20 astetta ja ilmanpainekin muuttuu.

Kyllä tämä on ehdottomasti loogisin selitys asialle.

Ns. pahan ilman lintu?
Ei siis mikään birdie.

Se että ilman lämpötilalla on vaikutusta lyönnin pituuteen, lienee lähes kaikkien golfharrastajien tiedossa. Sen sijaan ilman paineen vaikutuksen on vain harva hoksannut. Siksi otin asian esille. Minusta se on hyvä tietää. Asialla ei ollut mitään tekemistä ts:n antaman tehtävän kanssa, mutta hyvä, että muistutitte siitä. Sen ansiosta huomasin, että Trajectory Profiler oli kokonaan unohtanut nivelten liikkumisen sekä psyykkisen puolen, jonka TeeUrpo otti esiin. Lupaan ottaa ne huomioon myöhemmin omassa sovelluksessani. Silloin saamme vihdoinkin tuloksia, joilla on edes jotakin yhteyttä käytäntöön.

[ts]

B kirjoitti: (25.5.2011 8:52:40)

Tilanteen ollessa jatkuva on todettava, että se toinen peluri on yksinkertaisesti parempi.

Tätä mä just pelkäsin. Viime yön nukuin jo niin levollisesti kun oli vihdoin löytyny luonteva selitys aiheelle, enkä enää kokenut itseäni huonommaksi. Aloin jo elätellä haaveita tourilla pelaamisesta tuurin kääntyessä. Ja sitten kesken aamukahvin joku perkale läväyttää mulle sittenkin totuuden päin näköä. Mä oon sittenkin huonompi. *repiii karsintojen ilmottautumislomakkeen*

Mutta toisaalta olen ilahtunut siitä, että vihdoin löytyi oikea ja aidosti tieteellisesti perusteltu ero. Se toinen vaan on parempi.

[B]

yeux de serpent kirjoitti: (24.5.2011 23:22:20)
Eli mahdollista olisi siis tuossa ts:n mainitsemassa lyöntipituuksien erossa, että ks. kentällä / rangella vallitsee poikkeuksellinen mikroilmasto, josta syystä esim. vierekkäisiltä lyöntipaikoilta lyötäessä ilmanpaine vaikuttaisi lyöntipituuteen useampia jaardeja.

Se ei ole todennäköistä.
Mahdollista on, että esimerkissä mainittu mailanpääero on mitattu ’laboratoriossa’, joista nopeampi on toistettava ja alhaisempi on lähempänä huippukellotusta. Sitä sitten peilataan livetilanteessa todettua lyöntieroa vastaan, joista tämä metrilleen mitattu olisi katsottu vaikkapa laserilla tai gps:llä.
Todellisuudessa, jos olosuhteet , osumageometria ja välineet ovat identtiset, ei tuo ero ole mahdollinen. Yksittäisissä lyönneissä mikroilmastoa todennäköisempi on tuulenpuuska.
Tilanteen ollessa jatkuva on todettava, että se toinen peluri on yksinkertaisesti parempi.

[yeux de serpent]

ts kirjoitti: (24.5.2011 23:32:45)

yeux de serpent kirjoitti: (24.5.2011 23:22:20)

PG kirjoitti: (24.5.2011 21:02:45)

4par kirjoitti: (24.5.2011 20:03:07)

PG kirjoitti: (24.5.2011 19:35:21)
Mitä ilman lämpötila ja – paine vaikuttavat lyönnin pituuteen Trajectory Profiler – ohjelman mukaan. Mikä on carry, jos
a) ilman lämpötila 86 °F ja ilman paine 29,1 in-Hg ( eli 30 °C ja 740 mmHg)
b) 50 °F ja 30,7 in-Hg (eli 10 °C ja 780 mmHg)
Muut arvot samoja. Entä mitä vaikuttaa lämpötilan muutos 50 °F -> 86 °F (10 °C -> 30 °C ), jos ilman paine on molemmissa tapauksissa 29,9 in-Hg (760 mmHg).

a) 86 °F / 29,1 in-Hg: carry 194 yrd
b) 50 °F / 30,7 in-Hg: carry 174 yrd
c) 50 °F -> 86 °F / 29,9 in-Hg: carry 178 -> 190 yrd

Tämän perusteella, kun lyönnin pituus kasvaa lämpötilan ja ilmanpaineen yhteisvaikutuksesta 174 yrd -> 194 yrd, niin ilmanpaineen osuus on 8 yrd ja lämpötilan 12 yrd. Olen myös omassa sovelluksessani ja joskus jopa pelissä huomannut, että ilmanpaine vaikuttaa yllättävän paljon. Kerran kilpailussa ukonilman uhatessa oli lämpötila korkea ja ilmanpaine matala. Tasoituksella 3 pelaava vieraspelaaja löi aina yli griinin ja väitti kiroillen, että tällä kentällä mitat eivät ole oikein.

Eli mahdollista olisi siis tuossa ts:n mainitsemassa lyöntipituuksien erossa, että ks. kentällä / rangella vallitsee poikkeuksellinen mikroilmasto, josta syystä esim. vierekkäisiltä lyöntipaikoilta lyötäessä ilmanpaine vaikuttaisi lyöntipituuteen useampia jaardeja.

Mä mietin samaa vaihtoehtoa, mutta ei sekään oikeen toimi. Kyllä se vaan on pirun huona tuuria mun osalta. Lyöntivuoron vaihtuessa kentällä aina vaan kääntyy tuuli vastaiseks, lämpötila putoaa hetkellisesti 20 astetta ja ilmanpainekin muuttuu.

Kyllä tämä on ehdottomasti loogisin selitys asialle.

Ns. pahan ilman lintu?
Ei siis mikään birdie.

[mesikämmen]

ts kirjoitti: (24.5.2011 23:32:45)

Mä mietin samaa vaihtoehtoa, mutta ei sekään oikeen toimi. Kyllä se vaan on pirun huona tuuria mun osalta. Lyöntivuoron vaihtuessa kentällä aina vaan kääntyy tuuli vastaiseks, lämpötila putoaa hetkellisesti 20 astetta ja ilmanpainekin muuttuu.

Kyllä tämä on ehdottomasti loogisin selitys asialle.

Ja tähän vielä lisätään, että sinun pallothan oli varmaan halki 🙂

[ts]

yeux de serpent kirjoitti: (24.5.2011 23:22:20)

PG kirjoitti: (24.5.2011 21:02:45)

4par kirjoitti: (24.5.2011 20:03:07)

PG kirjoitti: (24.5.2011 19:35:21)
Mitä ilman lämpötila ja – paine vaikuttavat lyönnin pituuteen Trajectory Profiler – ohjelman mukaan. Mikä on carry, jos
a) ilman lämpötila 86 °F ja ilman paine 29,1 in-Hg ( eli 30 °C ja 740 mmHg)
b) 50 °F ja 30,7 in-Hg (eli 10 °C ja 780 mmHg)
Muut arvot samoja. Entä mitä vaikuttaa lämpötilan muutos 50 °F -> 86 °F (10 °C -> 30 °C ), jos ilman paine on molemmissa tapauksissa 29,9 in-Hg (760 mmHg).

a) 86 °F / 29,1 in-Hg: carry 194 yrd
b) 50 °F / 30,7 in-Hg: carry 174 yrd
c) 50 °F -> 86 °F / 29,9 in-Hg: carry 178 -> 190 yrd

Tämän perusteella, kun lyönnin pituus kasvaa lämpötilan ja ilmanpaineen yhteisvaikutuksesta 174 yrd -> 194 yrd, niin ilmanpaineen osuus on 8 yrd ja lämpötilan 12 yrd. Olen myös omassa sovelluksessani ja joskus jopa pelissä huomannut, että ilmanpaine vaikuttaa yllättävän paljon. Kerran kilpailussa ukonilman uhatessa oli lämpötila korkea ja ilmanpaine matala. Tasoituksella 3 pelaava vieraspelaaja löi aina yli griinin ja väitti kiroillen, että tällä kentällä mitat eivät ole oikein.

Eli mahdollista olisi siis tuossa ts:n mainitsemassa lyöntipituuksien erossa, että ks. kentällä / rangella vallitsee poikkeuksellinen mikroilmasto, josta syystä esim. vierekkäisiltä lyöntipaikoilta lyötäessä ilmanpaine vaikuttaisi lyöntipituuteen useampia jaardeja.

Mä mietin samaa vaihtoehtoa, mutta ei sekään oikeen toimi. Kyllä se vaan on pirun huona tuuria mun osalta. Lyöntivuoron vaihtuessa kentällä aina vaan kääntyy tuuli vastaiseks, lämpötila putoaa hetkellisesti 20 astetta ja ilmanpainekin muuttuu.

Kyllä tämä on ehdottomasti loogisin selitys asialle.

[mesikämmen]

yeux de serpent kirjoitti: (24.5.2011 23:22:20)

PG kirjoitti: (24.5.2011 21:02:45)

4par kirjoitti: (24.5.2011 20:03:07)

PG kirjoitti: (24.5.2011 19:35:21)
Mitä ilman lämpötila ja – paine vaikuttavat lyönnin pituuteen Trajectory Profiler – ohjelman mukaan. Mikä on carry, jos
a) ilman lämpötila 86 °F ja ilman paine 29,1 in-Hg ( eli 30 °C ja 740 mmHg)
b) 50 °F ja 30,7 in-Hg (eli 10 °C ja 780 mmHg)
Muut arvot samoja. Entä mitä vaikuttaa lämpötilan muutos 50 °F -> 86 °F (10 °C -> 30 °C ), jos ilman paine on molemmissa tapauksissa 29,9 in-Hg (760 mmHg).

a) 86 °F / 29,1 in-Hg: carry 194 yrd
b) 50 °F / 30,7 in-Hg: carry 174 yrd
c) 50 °F -> 86 °F / 29,9 in-Hg: carry 178 -> 190 yrd

Tämän perusteella, kun lyönnin pituus kasvaa lämpötilan ja ilmanpaineen yhteisvaikutuksesta 174 yrd -> 194 yrd, niin ilmanpaineen osuus on 8 yrd ja lämpötilan 12 yrd. Olen myös omassa sovelluksessani ja joskus jopa pelissä huomannut, että ilmanpaine vaikuttaa yllättävän paljon. Kerran kilpailussa ukonilman uhatessa oli lämpötila korkea ja ilmanpaine matala. Tasoituksella 3 pelaava vieraspelaaja löi aina yli griinin ja väitti kiroillen, että tällä kentällä mitat eivät ole oikein.

Eli mahdollista olisi siis tuossa ts:n mainitsemassa lyöntipituuksien erossa, että ks. kentällä / rangella vallitsee poikkeuksellinen mikroilmasto, josta syystä esim. vierekkäisiltä lyöntipaikoilta lyötäessä ilmanpaine vaikuttaisi lyöntipituuteen useampia jaardeja.

🙂 Juuri näin on tapahtunut, jännältä kuulostaa, mutta näin se vaan on pääteltävä 🙂

[yeux de serpent]

PG kirjoitti: (24.5.2011 21:02:45)

4par kirjoitti: (24.5.2011 20:03:07)

PG kirjoitti: (24.5.2011 19:35:21)
Mitä ilman lämpötila ja – paine vaikuttavat lyönnin pituuteen Trajectory Profiler – ohjelman mukaan. Mikä on carry, jos
a) ilman lämpötila 86 °F ja ilman paine 29,1 in-Hg ( eli 30 °C ja 740 mmHg)
b) 50 °F ja 30,7 in-Hg (eli 10 °C ja 780 mmHg)
Muut arvot samoja. Entä mitä vaikuttaa lämpötilan muutos 50 °F -> 86 °F (10 °C -> 30 °C ), jos ilman paine on molemmissa tapauksissa 29,9 in-Hg (760 mmHg).

a) 86 °F / 29,1 in-Hg: carry 194 yrd
b) 50 °F / 30,7 in-Hg: carry 174 yrd
c) 50 °F -> 86 °F / 29,9 in-Hg: carry 178 -> 190 yrd

Tämän perusteella, kun lyönnin pituus kasvaa lämpötilan ja ilmanpaineen yhteisvaikutuksesta 174 yrd -> 194 yrd, niin ilmanpaineen osuus on 8 yrd ja lämpötilan 12 yrd. Olen myös omassa sovelluksessani ja joskus jopa pelissä huomannut, että ilmanpaine vaikuttaa yllättävän paljon. Kerran kilpailussa ukonilman uhatessa oli lämpötila korkea ja ilmanpaine matala. Tasoituksella 3 pelaava vieraspelaaja löi aina yli griinin ja väitti kiroillen, että tällä kentällä mitat eivät ole oikein.

Eli mahdollista olisi siis tuossa ts:n mainitsemassa lyöntipituuksien erossa, että ks. kentällä / rangella vallitsee poikkeuksellinen mikroilmasto, josta syystä esim. vierekkäisiltä lyöntipaikoilta lyötäessä ilmanpaine vaikuttaisi lyöntipituuteen useampia jaardeja.

[PG]

4par kirjoitti: (24.5.2011 20:03:07)

PG kirjoitti: (24.5.2011 19:35:21)
Mitä ilman lämpötila ja – paine vaikuttavat lyönnin pituuteen Trajectory Profiler – ohjelman mukaan. Mikä on carry, jos
a) ilman lämpötila 86 °F ja ilman paine 29,1 in-Hg ( eli 30 °C ja 740 mmHg)
b) 50 °F ja 30,7 in-Hg (eli 10 °C ja 780 mmHg)
Muut arvot samoja. Entä mitä vaikuttaa lämpötilan muutos 50 °F -> 86 °F (10 °C -> 30 °C ), jos ilman paine on molemmissa tapauksissa 29,9 in-Hg (760 mmHg).

a) 86 °F / 29,1 in-Hg: carry 194 yrd
b) 50 °F / 30,7 in-Hg: carry 174 yrd
c) 50 °F -> 86 °F / 29,9 in-Hg: carry 178 -> 190 yrd

Tämän perusteella, kun lyönnin pituus kasvaa lämpötilan ja ilmanpaineen yhteisvaikutuksesta 174 yrd -> 194 yrd, niin ilmanpaineen osuus on 8 yrd ja lämpötilan 12 yrd. Olen myös omassa sovelluksessani ja joskus jopa pelissä huomannut, että ilmanpaine vaikuttaa yllättävän paljon. Kerran kilpailussa ukonilman uhatessa oli lämpötila korkea ja ilmanpaine matala. Tasoituksella 3 pelaava vieraspelaaja löi aina yli griinin ja väitti kiroillen, että tällä kentällä mitat eivät ole oikein.

[4par]

PG kirjoitti: (24.5.2011 19:35:21)
Mitä ilman lämpötila ja – paine vaikuttavat lyönnin pituuteen Trajectory Profiler – ohjelman mukaan. Mikä on carry, jos
a) ilman lämpötila 86 °F ja ilman paine 29,1 in-Hg ( eli 30 °C ja 740 mmHg)
b) 50 °F ja 30,7 in-Hg (eli 10 °C ja 780 mmHg)
Muut arvot samoja. Entä mitä vaikuttaa lämpötilan muutos 50 °F -> 86 °F (10 °C -> 30 °C ), jos ilman paine on molemmissa tapauksissa 29,9 in-Hg (760 mmHg).

a) 86 °F / 29,1 in-Hg: carry 194 yrd
b) 50 °F / 30,7 in-Hg: carry 174 yrd
c) 50 °F -> 86 °F / 29,9 in-Hg: carry 178 -> 190 yrd

[PG]

4par kirjoitti: (24.5.2011 9:50:34)
Trajectory Profiler-ohjelman mukaan tuo parempi tulos syntyy esim näin:
Carry Time (sec) 8.02
Carry Dist (Yrd) 185
Launch Speed (mph) 129.6
Horiz. Impact (mph) 39.3
Launch Angle (deg.) 21.5
Ball Spin (rpm) 8070
Impact Spin (rpm) 5964
Green Roll (ft) 4.2
Head Speed (mph) 97.0
Head Weight (gm) 265.0
Loft Angle (deg) 32.0
Attack Angle (deg) -2.0
Bending Angle (deg) 0.0
COR 0.76
Wind Speed (mph) 0
Baro Pres. In-Hg 29.9
Temp. (deg) 70
RH (%) 50
Kyseessä on tavanomainen, hyvä lyönti. Mielestäni tässä ei tarvitse etsiä (tukivoima tms) syita siihen, että pallo lentää näin kauas. Sitävastoin pitää miettiä, miksi 94 mph nopeudella pallo ei lennä hyvällä lyönnillä 164 – 166 metriä. Ensimmäisenä tulee mieleen ulkoisten tekijöiden (tuuli, lämpötila) aiheuttamat erot sekä mahdolliset erot pallon ja mailan ominaisuuksissa.

Mitä ilman lämpötila ja – paine vaikuttavat lyönnin pituuteen Trajectory Profiler – ohjelman mukaan. Mikä on carry, jos

a) ilman lämpötila 86 °F ja ilman paine 29,1 in-Hg ( eli 30 °C ja 740 mmHg)
b) 50 °F ja 30,7 in-Hg (eli 10 °C ja 780 mmHg)

Muut arvot samoja. Entä mitä vaikuttaa lämpötilan muutos 50 °F -> 86 °F (10 °C -> 30 °C ), jos ilman paine on molemmissa tapauksissa 29,9 in-Hg (760 mmHg).

[Pappa Tykki]

ts kirjoitti: (24.5.2011 17:42:13)

Pappa Tykki kirjoitti: (24.5.2011 15:44:28)

Tämä on suoraviivainen tutkimussuunnitelma, jossa ensimmäinen miettimisen paikka on kohdassa 1 mainittujen vapausteiden valinta eli mallin kuvailutaso. Joskus kauan sitten täällä puolustin niinkin yksinkertaista mallia kuin kaksoisheiluria. Se on varmasti pidemmälle menevää analyysiä varten aivan liian suppea kuvailutaso, mutta luonnollinen lähtökohta, koska nuo kaksoisheilurin vapausasteet on varmasti mukana yksityiskohtaisemmissakin malleissa ja siten soveltuu ainakin huonoille pelaajille.

Kiitokset Papalle hyvästä viestistä ja nopea kysymys:

Mitäs jos tuossa kaksoisheilurissa kiihtyvyyden kääntyvätkin nurin osumassa, eli lapa jääkin kehällä käsistä jälkeen osuman aikana?

Nyt pitää mennä jatkamaan sorvin vääntöä.

Kuten sanottu, kaksoisheiluri on parhaimmillaankin vain ensimmäinen approksimaatio ja alkupiste kun määritellään vapausasteita. Tuo data-analyysivaihe paljastaa siten mitä voimia heiluriin kohdistuu ja mitä muita vapausasteita sitten otetaan huomioon.

[ts]

Pappa Tykki kirjoitti: (24.5.2011 15:44:28)

Tämä on suoraviivainen tutkimussuunnitelma, jossa ensimmäinen miettimisen paikka on kohdassa 1 mainittujen vapausteiden valinta eli mallin kuvailutaso. Joskus kauan sitten täällä puolustin niinkin yksinkertaista mallia kuin kaksoisheiluria. Se on varmasti pidemmälle menevää analyysiä varten aivan liian suppea kuvailutaso, mutta luonnollinen lähtökohta, koska nuo kaksoisheilurin vapausasteet on varmasti mukana yksityiskohtaisemmissakin malleissa ja siten soveltuu ainakin huonoille pelaajille.

Kiitokset Papalle hyvästä viestistä ja nopea kysymys:

Mitäs jos tuossa kaksoisheilurissa kiihtyvyyden kääntyvätkin nurin osumassa, eli lapa jääkin kehällä käsistä jälkeen osuman aikana?

Nyt pitää mennä jatkamaan sorvin vääntöä.

[TeeTurbo]

Pappa Tykki kirjoitti: (24.5.2011 15:44:28)
.

Väittäisin että
– pallon lyöminen pitkälle (D > 250m; r8 150 m) ei ole vaikeaa
– pallon lyöminen pitkälle ja suoraan ei ole kovin vaikeaa, mutta vaatii aika paljon toistoja = biomekaniikan harjoitusta
– pallon lyöminen pitkälle, suoraan ja alastulon jälkeisten rullien hallitseminen (r4, lyönti 190 m:n pääsä olevalle griinille niin, että rullit ovat < 5 m) on jo aika vaikeaa
– chippaaminen ja puttaaminen on vaikeaa.

Väitteistä:

-Jatkuvasti pallon lyöminen pitkälle on kaikille vaikeaa, sekä D että r8
-pitkälle ja suoraan lyöminen on vielä vaikeampaa, vaikka olisi kuinka toistoja, kyse on enemmän psyykkisellä puolella.
– r4 lyönti pysähtyy myötätuuleenkin parissa metrissä (Ping i15) (175-180m normaali lyönti)
-chippaaminen ja puttaaminen näyttää olevan helppoa muille paitsi itselleni eli huonot lyönnit jää mieleen.

Eli jos kaiken osaisi, olisi golf helpohkoa, vai ?

[Pappa Tykki]

Vaikka olen itselleni luvannut pyhästi pysyä näistä golfin fysiikka -ketjuista pois, niin sorrun kuitenkin seuraavan ajatelman kirjaamiseen.

1) Mailaan kohdistuvat voimat ja pallon asema & muodonmuutos osuman aikana suhteessa mailan vapausasteisiin määrittävät newtonilaisen mekaniikan mukaisesti pallon liikerdan yksikäsitteisesti. (oletus newtonilaisen mekaniikan pätevyydestä)
2) Mailaan kohdistuvat voimat voidaan määrittää kokeellisesta (esim 4D Swing, ymmärtääkseni) datasta numeerisesti derivoimalla vapausasteiden ajallinen kehittyminen. Jonkin verran epätarkkuuttas syntyy numeerisen derivoinnin signaalikohinaa vahvistavasta vaikutuksesta, mutta on suodatettavissa. (data-analyysi)
3) Mitattuja voimia voidaan varioida laskennallisesti parhaan mailaan kohdistuvan voiman ajallisen riippuvuuden määrittämiseksi (dynaaminen optimointi).
4) Mailan ja pallon mekaanisia parametreja voidaan analysoida välineiden vaikutksen arvioimiseksi ja kehittämmiseksi. (designin optimointi)
5) Biomekaanisen analyysin tehtävänä on tämän jälkeen analysoida, miten tavoiteltavat voimat mailaan tuotetaan ihmiskehon lihaksistolla.

Tämä on suoraviivainen tutkimussuunnitelma, jossa ensimmäinen miettimisen paikka on kohdassa 1 mainittujen vapausteiden valinta eli mallin kuvailutaso. Joskus kauan sitten täällä puolustin niinkin yksinkertaista mallia kuin kaksoisheiluria. Se on varmasti pidemmälle menevää analyysiä varten aivan liian suppea kuvailutaso, mutta luonnollinen lähtökohta, koska nuo kaksoisheilurin vapausasteet on varmasti mukana yksityiskohtaisemmissakin malleissa ja siten soveltuu ainakin huonoille pelaajille.

Ajatuksena tässä on se, että lyönnin analyysi jaetaan kahteen osaan: osuman puhtaaseen klassiseen mekaniikkaan ja biomekaniikkaan, joka määrää, miksi osuman mekaniikan geometria ja voimat ovat sellaiset kuin ovat.

Oma lyöntianalyysini perustuu siihen, että ensin lentoradan perusteella päättelen osumatilanteen geometrian ja voimat (kvalitatiivisesti) ja sitten mietin, miten olen kropallani toiminut niin, että tuohon tilanteeseen on päädytty. Ymmärrän kyllä, miten osuman voimat ja geometria tuottavat kunkin lyöntiradan (korkea draw, matala fade, jne yhdeksän perusversiota ja parikymmentä variaatiota), mutta en pysty kaikkia noita kropallani tuottamaan, vaan pyrin aina vain lyömään melko agressivista drawta korkeutta vaihdellen. Kaikkien varianttien biomekaanin hallinta vaatii hieman enemmän harjoitteluaikaa kuin mihin olen valmis.

En väitä, että yllä esitetty tutkimussuunnitelma olisi paras tapa tuottaa huippugolfareita. Se vain on se analyyttinen ja siten ’tieteellinen’ tapa lähestyä asiaa. Monelta muultakin elämänalueelta toki tiedetään, että analyyttinen lähestymistapa ei johda nopeimmin käytännön kannalta parhaisiin tuloskiin, vaan joko intuitiolla tai hyvin monella rinnakkaisella trial-and-error yrityksellä päästään nopeammin tulokseen. Minä nyt vain olen analyytikko… mutta en hyvä golfin pelaaja.

Väittäisin että
– pallon lyöminen pitkälle (D > 250m; r8 150 m) ei ole vaikeaa
– pallon lyöminen pitkälle ja suoraan ei ole kovin vaikeaa, mutta vaatii aika paljon toistoja = biomekaniikan harjoitusta
– pallon lyöminen pitkälle, suoraan ja alastulon jälkeisten rullien hallitseminen (r4, lyönti 190 m:n pääsä olevalle griinille niin, että rullit ovat < 5 m) on jo aika vaikeaa
– chippaaminen ja puttaaminen on vaikeaa.

[Näprääjä]

B kirjoitti: (24.5.2011 14:48:33)
…Fysikaalinen tarkastelu antaa karkeamman tai tarkemman arvion riippuen siitä, mitä muuttujia halutaan mukaan ottaa. Smash sisältää kaiken ennen impactiä tuotetun ja osuma-aikaiset häviöt . Mukana on myös tukivoima. Osuman jälkeiset käsien kiihtyvyydet ovat heijastusta lyönnin varhaisemmista tapahtumista.

Mitkä aisat pitäsi muuttua jotta jo erittäin hyvä sf 1,47 olisi 1,54 ?
Poistetaan osuma, lavan vauhti ja lavan laskennallinen massa listalta.

[B]

Rauski kirjoitti: (24.5.2011 14:56:43)
Mua ainakin kiinnostaa kovasti tuo seikka että joillakin pelaajilla mailanpää hidastuu vähemän mutta pallo lentää pidemmälle, siihen yhtälöön kun lisää sen että mailanpää kiihttyy osuman jälkeen. Tämä on mitä todennäköisimmin fakta ja jostain palloon tulee lisävoimaa. Varren kautta siis välittyy kehosta nuppiin enemmän voimaa kuin nyt kaavoista on löytynyt. Lähtisin todellakin miettimään asiaa enkä tyrmäämään tuota.

Kerro sitten tulokset, kun olet asian valmiiksi miettinyt.

[Rauski1]

Mua ainakin kiinnostaa kovasti tuo seikka että joillakin pelaajilla mailanpää hidastuu vähemän mutta pallo lentää pidemmälle, siihen yhtälöön kun lisää sen että mailanpää kiihttyy osuman jälkeen. Tämä on mitä todennäköisimmin fakta ja jostain palloon tulee lisävoimaa. Varren kautta siis välittyy kehosta nuppiin enemmän voimaa kuin nyt kaavoista on löytynyt. Lähtisin todellakin miettimään asiaa enkä tyrmäämään tuota.

[B]

ts kirjoitti: (24.5.2011 13:26:04)

…. vaikka siihen liittyisi mittauksissa toistuva yhteys käsinopeuden ja oikean olkapään liikenopeudesta selittäjänä.

1. Muistelen edellen loistavaa Hebronin kirjaa, jossa hän totesi separation pointin lapanopeuden olevan merkittävämmässä roolissa kuin hit pointin. Olivat jollain tuota jo silloin mitanneet. 2. Lisäksi muistan erään ulkomaanelävän kertoneen, että ovat kovasti tourilla mittailleet juurikin osuman jälkeisiä lavan nopeuksia ja löytäneet sen reilusta putoamisesta selityksen lyhyempiin lyönteihin.

Molemmathan toki olivat täysin pihalla asiasta, eikä siitä kannata jatkaa. Ei edes sen vuoksi, että omat havaintoni vahvistavat nuo muiden esittämät varsin hyvin. Paljon helpompi on etsiä syitä mistä tahansa, kunhan kaavoja ei joudu korjaamaan vastaamaan 3. todellisuutta.

4 Ja livenä tehdyt mittaukset ovat ainakin ihan täyttä sontaa. Ei ne voi pitää paikkaansa vaikka niistä olis vuosien varrella satojen lyöntien kokemus. Kaavat rules!!

Bold 1-4:
1) Roolissa minkä suhteen. Onko ko tutkimus julkaistu?
2 Kuka. Missä havainnot on julkaistu ja mihin johtopäätös perustuu. Miten se on selitetty. Onko selitys linjassa fysikaalisen tarkastelun kanssa vai löytyykö siitä ristiriitaisuuksia?
3) todellisuus tukivoimasta on mittaustesi perusteella mikä? Miten sen perustelet.
4) Mittauksia pitää osata tulkita. Lyöntipituus ruoholla mitattuna on mittaustavan tarkkuuden ja inhimillisen erehtymisen rajoissa todellisuutta.
Loppu on spekulaatiota.
’Osumani oli täydellinen’ on olettamus. Mittalaitteilla sitä voidaan vajavaisesti arvioida. Fysikaalinen tarkastelu antaa karkeamman tai tarkemman arvion riippuen siitä, mitä muuttujia halutaan mukaan ottaa. Smash sisältää kaiken ennen impactiä tuotetun ja osuma-aikaiset häviöt . Mukana on myös tukivoima. Osuman jälkeiset käsien kiihtyvyydet ovat heijastusta lyönnin varhaisemmista tapahtumista.

[Nimetön]

mesikämmen kirjoitti: (24.5.2011 14:29:19)

Kualeppi kirjoitti: (24.5.2011 14:04:04)

data kirjoitti: (24.5.2011 13:10:53)

Ei kehon toimintaa ole unohdettu vaan se on nyt eliminoitu laskelmista. Jos mailanpäähän vaikuttavat voimat tunnetaan, voidaan sen liikerata laskea tai arvioida. Meidän ei tarvitse tietää, miten voima on syntynyt tai mikä sen aiheuttaa. Toki hyvin mielenkiintoinen alue on lihaksiston toiminta swingin aikana. Tämän alueen tutkimuksessa nimen omaan matemaattisilla malleilla ja voiman mittauksilla päästään paljon pidemmälle päätelmissä kuin pelkillä geometrisillä mittaustuloksilla. Toki niistäkin hyötyä on.

Maallikkoa ihmetyttää, miten sitä voimaa mitataan golflyönnissä? Geometrisillä mittaustuloksilla?

Toinen asia, mikä ihmetyttää peruskoulupohjan matemaatikkoa. Onko mistään ihmiskehon tuottamasta liikkeestä olemassa matemaattista kaavaa, josta olisi mitään hyötyä käytännön elämässä? Tämä siis todellakin on tietämättömyyttä, ei vinoilua.

Tässä pientä kulmaa:

Lihasvoimaa ei voida kuvata yhdellä operationaalisella määritelmällä. Voima kuvaa lihaksen suorituskykyä. Se on vektorisuure, jolla on suuruus, suunta ja vaikutuspiste. Lihakset tuottavat voiman, joka saa aikaan tietyllä nopeudella tapahtuvan liikkeen. Lihaksella on kyky kehittää jännitystä (tension) pitkän akselinsa kautta. Lihasjännitys voidaan jakaa voimaan, joka vaikuttaa luun pitkän akselin suuntaisesti lihaksen kiinnityskohtaan luussa sekä voimaan, joka on kohtisuorassa edellistä voimaa vastaan. Voima on lihaksen aktiivisesti tuottama maksimaalinen teho (power) tietyssä liikkeessä. Voima = massa x kiihtyvyys. Lihaksen suorituskykyä voidaan kuvata voiman (force), vääntövoiman (torque), tehon (power) ja työn (work) avulla. Lineaarisessa liikkeessä työ = voima x matka; rotaatioliikkeessä työ = vääntövoima x liikkeen kaari eli liikkeen liikelaajuus asteina. Teho = työ/aika. Lihaksen tuottama vääntövoimavoima = lihaksen kiinnityskohdassa luuhun kohdistuva kohtisuora voima x lihaksen kiinnityskohdan etäisyys nivelen rotaatiokeskuksesta. Lihasvoimaa mitataan yleisimmin vääntövoiman (torque, Nm) suuruutena, jonka lihas voi tuottaa nivelessä. (Rothstein 1985, Galley ja Forster 1990, Hall 1991).

Tätä mä vähän pelkäsinkin 🙂 Eli yhden tietyn lihaksen tuottama voima voidaan siis jollain tavalla periaatteessa laskea.

Entäs kun laitetaan lihaksia muutama kymmen ristiin rastiin ja yritetään laskea näiden yhteisvaikutus. Yksinkertaisen sormen koukistuksen voimakin voi olla aika vaikea kaavaksi johtaa. Helpommalla pääsee kun käyttää kalavaakaa.

[mesikämmen]

Kualeppi kirjoitti: (24.5.2011 14:04:04)

data kirjoitti: (24.5.2011 13:10:53)

Ei kehon toimintaa ole unohdettu vaan se on nyt eliminoitu laskelmista. Jos mailanpäähän vaikuttavat voimat tunnetaan, voidaan sen liikerata laskea tai arvioida. Meidän ei tarvitse tietää, miten voima on syntynyt tai mikä sen aiheuttaa. Toki hyvin mielenkiintoinen alue on lihaksiston toiminta swingin aikana. Tämän alueen tutkimuksessa nimen omaan matemaattisilla malleilla ja voiman mittauksilla päästään paljon pidemmälle päätelmissä kuin pelkillä geometrisillä mittaustuloksilla. Toki niistäkin hyötyä on.

Maallikkoa ihmetyttää, miten sitä voimaa mitataan golflyönnissä? Geometrisillä mittaustuloksilla?

Toinen asia, mikä ihmetyttää peruskoulupohjan matemaatikkoa. Onko mistään ihmiskehon tuottamasta liikkeestä olemassa matemaattista kaavaa, josta olisi mitään hyötyä käytännön elämässä? Tämä siis todellakin on tietämättömyyttä, ei vinoilua.

Tässä pientä kulmaa:

Lihasvoimaa ei voida kuvata yhdellä operationaalisella määritelmällä. Voima kuvaa lihaksen suorituskykyä. Se on vektorisuure, jolla on suuruus, suunta ja vaikutuspiste. Lihakset tuottavat voiman, joka saa aikaan tietyllä nopeudella tapahtuvan liikkeen. Lihaksella on kyky kehittää jännitystä (tension) pitkän akselinsa kautta. Lihasjännitys voidaan jakaa voimaan, joka vaikuttaa luun pitkän akselin suuntaisesti lihaksen kiinnityskohtaan luussa sekä voimaan, joka on kohtisuorassa edellistä voimaa vastaan. Voima on lihaksen aktiivisesti tuottama maksimaalinen teho (power) tietyssä liikkeessä. Voima = massa x kiihtyvyys. Lihaksen suorituskykyä voidaan kuvata voiman (force), vääntövoiman (torque), tehon (power) ja työn (work) avulla. Lineaarisessa liikkeessä työ = voima x matka; rotaatioliikkeessä työ = vääntövoima x liikkeen kaari eli liikkeen liikelaajuus asteina. Teho = työ/aika. Lihaksen tuottama vääntövoimavoima = lihaksen kiinnityskohdassa luuhun kohdistuva kohtisuora voima x lihaksen kiinnityskohdan etäisyys nivelen rotaatiokeskuksesta. Lihasvoimaa mitataan yleisimmin vääntövoiman (torque, Nm) suuruutena, jonka lihas voi tuottaa nivelessä. (Rothstein 1985, Galley ja Forster 1990, Hall 1991).

[B]

B kirjoitti: (24.5.2011 13:53:01)
… että sillä saavutettaisiin merkittävä vähennys mailanpään hidastumiseen tai pallon lähtönopeuden kasvuun.

hidastumiseen impactissä

[Nimetön]

data kirjoitti: (24.5.2011 13:10:53)

Ei kehon toimintaa ole unohdettu vaan se on nyt eliminoitu laskelmista. Jos mailanpäähän vaikuttavat voimat tunnetaan, voidaan sen liikerata laskea tai arvioida. Meidän ei tarvitse tietää, miten voima on syntynyt tai mikä sen aiheuttaa. Toki hyvin mielenkiintoinen alue on lihaksiston toiminta swingin aikana. Tämän alueen tutkimuksessa nimen omaan matemaattisilla malleilla ja voiman mittauksilla päästään paljon pidemmälle päätelmissä kuin pelkillä geometrisillä mittaustuloksilla. Toki niistäkin hyötyä on.

Maallikkoa ihmetyttää, miten sitä voimaa mitataan golflyönnissä? Geometrisillä mittaustuloksilla?

Toinen asia, mikä ihmetyttää peruskoulupohjan matemaatikkoa. Onko mistään ihmiskehon tuottamasta liikkeestä olemassa matemaattista kaavaa, josta olisi mitään hyötyä käytännön elämässä? Tämä siis todellakin on tietämättömyyttä, ei vinoilua.

[Rauta 1]

Milloinkahan näkyisi kaava jossa huomioitu kaikki asiaan vaikuttavat tekijät ? Vastaus: ei milloinkaan, sillä se ei yksinkertaisesti ole mahdollista ! Mnntako ulkoista seikkaa kaavassa tulisi huomioida oi kuninkaalliset kaava-nikkarit ? Ulkoisia seikkoja voisi mielestäni olla esim. paska pallon pinnassa, ruoho lavan ja pallon välissä, urien paskaisuus-aste jne jne jne jne. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jotta joku kaava toimisi, niin kaikki asiat tulisi olla siinä huomioitu. Vai miten on ?