-
JulkaisijaArtikkelit
-
k. kirjoitti: (10.8.2011 10:22:24)
ts kirjoitti: (8.8.2011 23:38:06)
vieraspelaaja kirjoitti: (8.8.2011 23:33:51)
Selkeä sääntö ja hyvä tarkotus on usein pilattu epäselvillä merkinnöillä.
Noissa Hyvinkään merkinnöissä ei ole mitään epäselvää.
Kyllähän niissä jotain epäselvää on, kun Q8:n ja pelikaverinsa olivat eri mieltä.
ts kirjoitti: (8.8.2011 23:38:06)
Pitää vaan ymmärtää, että niillä rajataan ulkona oleva alue, joita tuon väylän reunassa on kaksi. Tuo väylän alkupäässä oleva on kyllä tarkoitettu väylän 16 peliin, mutta turhaan noita toisesta kyljesään mustaksi maalaa. Jos sen pallon sinne 15 tiiltä saa, niin ei kun uutta vaan peliin suosiolla.
Vai onko siinä kaksi peräkkäistä riviä valkoisia paaluja, jossa kummankin rivin ensimmäinen ja viimeinen on malattu päästään mustaksi.
Nimenomaan kaksi peräkkäistä jaksoa. Itse en kyllä löytänyt 8(:n viesteistä mainintaa, että olisi pelikaverien kanssa oltu erimielisiä asiasta. Eikös hänen ihmettelynsä kohdistunut jurikin termiin väärä väylä?
ts kirjoitti: (9.8.2011 21:32:22)
KL kirjoitti: (9.8.2011 18:42:03)
[ Olennaista siis on se, ettei pallo jää niiden OB-paalujen väärälle puolelle paikoilleen, vaan lentää OB-rajan yli lennettyään takaisin pelattavan REIÄN alueelle.Toivottavasti tämä nyt selvensi jo ennestäänkin päivänselvää asiaa.
Ei se kyllä selventäny vaan sotkee montaa lisää. Olennaista on se, että pallo päätyy takaisin kentän alueelle. Pelattava reikä on harhaanjohtava yhtälailla kuin väärä väyläkin.
Minä kyllä ymmärsin tarkoittamasi, mutta kun tuollaista käsitettä ei tunneta paitsi tiiauspaikan ja viheriön osalta.
Ei riitä, että pallo päätyy kentän alueelle, jos OB-raja on kentän sisällä ja tästähän on nyt kyse. Pallon on päädyttävä sille puolelle rajaa, jossa pelattava reikä on tai vaihtoehtoisesti mentävä riittävän pitkälle, jotta OB-alue ehtii päättyä.
Minä kyllä ymmärsin tarkoittamasi …
Pallo ei ole vedessä, ellei se VARMASTI ole vedessä.
Ulla Heikkinen kirjoitti: (16.8.2011 0:51:40)
Pallo ei ole vedessä, ellei se VARMASTI ole vedessä.Ulla ei olis Ulla, jos ei se olis varmasti pihalla.
Onko kommentissani tulkinnanvaraisuuksia? Eikö pallo ole vesiesteessä vasta sitten, kun se varmasti on siellä?
Riittävätkö esim. kuulo yms. aisti’harhat’ tilanteen ratkaisuksi?
Ulla Heikkinen kirjoitti: (22.8.2011 21:40:43)
Onko kommentissani tulkinnanvaraisuuksia? Eikö pallo ole vesiesteessä vasta sitten, kun se varmasti on siellä?Riittävätkö esim. kuulo yms. aisti’harhat’ tilanteen ratkaisuksi?
Onko ihan varma, että olet tutustunut sääntökirjaan? Siltä varalta, ettet ole, lainaan tähän R&A:n golfin sääntöjen 2008-2011 suomenkielisen version otetta vesiestesäännöstä 26-1:
’Onko vesiestettä kohti lyöty pallo, jota ei ole löydetty kadonnut vesiesteeseen vai ei, on arvioitava käytettävissä olevien tosiasioiden perusteella. Jotta ao. sääntöä voidaan käyttää, tulee tietää tai olla käytännössä varma siitä, että pallo on vesiesteessä. Ilman tällaista tietoa tai varmuutta, tulee pelaajan jatkaa säännön 27-1 mukaan.’
Palloa ei siis tarvitse esteestä löytää voidakseen soveltaa vesiestesääntöä. Soveltamiseen riittää tieto siitä, ettei pallo ole käytännössä voinut kadota minnekään muualle. Täyttä varmuutta ei siis tarvita.
Olen ’tutustunut’ sääntökirjaan! Tämä vesieste -sääntö ’kiehuu’ keskusteluissa.
Käytännössä pallo ’ON’ vedessä -oli kisa tai harjoituskierros- jos se näyttää menneen vesiesteeseen.
Ulla Heikkinen kirjoitti: (22.8.2011 21:58:41)
Olen ’tutustunut’ sääntökirjaan! Tämä vesieste -sääntö ’kiehuu’ keskusteluissa.Käytännössä pallo ’ON’ vedessä -oli kisa tai harjoituskierros- jos se näyttää menneen vesiesteeseen.
Käytännössä pallo EI välttämättä ole vesiesteessä, vain jos se NÄYTTÄÄ menneen vesiesteeseen. Olennaista on se, onko muitakin mahdollisuuksia olemassa kuin pallon päätyminen vesiesteeseen.
Juurikin tänään katselin aitiopaikalta vesiesteen reunan puolelta, kun ryhmäni naisedustaja vetäisi kylkkärin n. 30 m esteen takaa. Pallo otti semmoiset 3-4 leipää vesikasvuston täyttämän lammikon pinnalla jaksaen juuri ja juuri esteen yli ruohikkoon. Rouva oli vallan hämmästynyt, koska hän oli ollut varma pallon päätyneen veteen. Olisi lähtenyt lyömään uutta palloa esteen takaa, jos en olisi kertonut hänelle pallonsa sijaintia.
Otapa Ulla tästä hieman opiksi.
Lainataan KL:
’Käytännössä pallo EI välttämättä ole vesiesteessä, vain jos se NÄYTTÄÄ menneen vesiesteeseen. Olennaista on se, onko muitakin mahdollisuuksia olemassa kuin pallon päätyminen vesiesteeseen.’
***Käytäntö lienee se, että pallon todetaan olevan vesiesteessä vaikka se ei varmuudella siellä olekaan. Muut vaihtoehdot:
– ei vedessä tai
– on outissa.Eihän siinä sitten muu auta kuin mennä lyömään uusi pallo sieltä, mistä (oletettavasti) veteen lyötiin. Sanoppa se merkkarina kisoissa/varsinkin harjoituskierroksilla
Ulla Heikkinen kirjoitti: (22.8.2011 23:31:31)
Lainataan KL:’Käytännössä pallo EI välttämättä ole vesiesteessä, vain jos se NÄYTTÄÄ menneen vesiesteeseen. Olennaista on se, onko muitakin mahdollisuuksia olemassa kuin pallon päätyminen vesiesteeseen.’
***Käytäntö lienee se, että pallon todetaan olevan vesiesteessä vaikka se ei varmuudella siellä olekaan. Muut vaihtoehdot:
– ei vedessä tai
– on outissa.Eihän siinä sitten muu auta kuin mennä lyömään uusi pallo sieltä, mistä (oletettavasti) veteen lyötiin. Sanoppa se merkkarina kisoissa/varsinkin harjoituskierroksilla
Jos siinä alkujaan jo on nuo muut mahdollisuudet, niin varapalloa peliin vain, ettei tarvitse ainakaan takaisin palata.
Olen muuten itsekin aikanaan lyönyt kunnon kumuran toista metriä syvällä ympäröivästä maastosta olleeseen noin 10 metriä leveään ojaan/puroon niin, että pallo tuli toiselle puolelle kentälle. Loiskahduskin näkyi, joten pelkästään sillä perusteella pallon olisi luullut jäävän veteen. Juuri tällaisesta on mainintakin deccarissa 26-1/1, että pelkkä loiskahdus ei välttämättä ole riittävä todiste pallon jäämisestä vesiesteeseen.
Ulla Heikkinen kirjoitti: (22.8.2011 23:31:31)
Lainataan KL:’Käytännössä pallo EI välttämättä ole vesiesteessä, vain jos se NÄYTTÄÄ menneen vesiesteeseen. Olennaista on se, onko muitakin mahdollisuuksia olemassa kuin pallon päätyminen vesiesteeseen.’
***Käytäntö lienee se, että pallon todetaan olevan vesiesteessä vaikka se ei varmuudella siellä olekaan. Muut vaihtoehdot:
– ei vedessä tai
– on outissa.Eihän siinä sitten muu auta kuin mennä lyömään uusi pallo sieltä, mistä (oletettavasti) veteen lyötiin. Sanoppa se merkkarina kisoissa/varsinkin harjoituskierroksilla
Yritänpä vielä valaista tätä asiaa Ullalle.
Lyötyäsi pallosi kohti vesiestettä tee itsellesi kysymys, onko pallo voinut päätyä jonnekin muualle kuin vesiesteeseen. Jos vastaus on kyllä, sinulla on oikeus lyödä varapallo, jos arvelet pallosi kenties kadonneen (siis esteen ulkopuolelle). Jos vastaus on ei, pallosi on vesiesteessä.
Sitten kun saavut pallon oletetulle katoamisalueelle tee itsellesi taas tuo sama kysymys. Jos vastaus edelleen on kyllä etkä löydä palloasi sen paremmin esteestä kuin mistään muualtakaan, pallosi on kadonnut esteen ulkopuolelle ja varapallosi on nyt pelipallosi. Jos et lyönyt varapalloa, marssit takaisin edellisen lyönnin paikalle lyömään uuden pallon.
Harjoituskierroksilla ei ole merkkaria, joten sinun ei tarvitse sanoa toiselle pelaajalle yhtään mitään. Kilpailuissa merkkarin ominaisuudessa kerrot pelaajalle tämän mitä juuri kirjoitin. Jos pelaaja ei menettele kuten yllä kuvailin, kerrot asiasta kilpailun tuomarille ennen kuin allekirjoitat pelaajan kortin. Tuomari kyllä kertoo pelaajalle huonot uutiset eikä sinun tarvitse siihen sekaantua.
Kiitti kun kävit rautakaupassa.Toivottavasti ei materiaali loppunut hyllystä.
Miksi harjoituskierroksella ei ole merkkaria? Jäin miettimään, että kuka ne harkkakierrosten tuloskortit allekirjoittaa.
Ulla Heikkinen kirjoitti: (2.9.2011 22:54:37)
Kiitti kun kävit rautakaupassa.Toivottavasti ei materiaali loppunut hyllystä.Miksi harjoituskierroksella ei ole merkkaria? Jäin miettimään, että kuka ne harkkakierrosten tuloskortit allekirjoittaa.
Harjoituskierroksen tuloskortilla ei ole mitään arvoa kuin kenties pelaajalle itselleen. Harjoituskierrokset eivät vaikuta tasoitukseen.
Tasoituskierros on sitten asia erikseen ja tasoituskierroksen pelaamiseksi pelaajalla on oletava merkkari. Tasoituskierros pelataan aivan kuin se olisi kilpailukierros, sääntöjä pilkulleen noudattaen.
Ulla Heikkinen kirjoitti: (2.9.2011 22:54:37)
Kiitti kun kävit rautakaupassa.Toivottavasti ei materiaali loppunut hyllystä.Miksi harjoituskierroksella ei ole merkkaria? Jäin miettimään, että kuka ne harkkakierrosten tuloskortit allekirjoittaa.
Jos niihin allekirjoitusta kaipaat niin käytettävissäsi on seuraavia vaihtoehtoja:
a) sinä itse
b) ensimmäinen vastaantulija
c) kuka tahansa jolta sitä pyydätMiksi harkkakierroksen tuloskorttiia kenenkään pitäisi allekirjoittaa? Eiköhän se ole niin, että allekirjoitukset tarvitaan vain kilpailu- tai tasoituskierrosten kortteihin.
Hyvä, että asiasta oli kirjoitus uusimmassa Golf -lehdessä. Se olikin ainoa juttu jonka luin a-ö.
Kiitos palstan ’termien’ korjaajille: harkkakierrokset eivät ole sama asia kuin tasoituskierrokset. Puhekielessä kylläkin mutta sen merkitys lienee ’vähäinen’.
-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (9.8.2011 21:32:22)
KL kirjoitti: (9.8.2011 18:42:03)
[ Olennaista siis on se, ettei pallo jää niiden OB-paalujen väärälle puolelle paikoilleen, vaan lentää OB-rajan yli lennettyään takaisin pelattavan REIÄN alueelle.Toivottavasti tämä nyt selvensi jo ennestäänkin päivänselvää asiaa.
Ei se kyllä selventäny vaan sotkee montaa lisää. Olennaista on se, että pallo päätyy takaisin kentän alueelle. Pelattava reikä on harhaanjohtava yhtälailla kuin väärä väyläkin.
Minä kyllä ymmärsin tarkoittamasi, mutta kun tuollaista käsitettä ei tunneta paitsi tiiauspaikan ja viheriön osalta.
Ei riitä, että pallo päätyy kentän alueelle, jos OB-raja on kentän sisällä ja tästähän on nyt kyse. Pallon on päädyttävä sille puolelle rajaa, jossa pelattava reikä on tai vaihtoehtoisesti mentävä riittävän pitkälle, jotta OB-alue ehtii päättyä.
Minä kyllä ymmärsin tarkoittamasi …