-
JulkaisijaArtikkelit
-
Pari kysymystä heräsi itselleni:
Uuden tasoituksen saamiseksi vaaditaan edelleen vain 18 reiän tulos (normaalisti 54 reiän tulokset).
=> Mitä tämä normaalisti 54 reiän tulokset tarkoittaa? Että normaalisti tarvitaan kolme kierrosta vuodessa, vai että on päivittynyt aiemmin vasta kolmen kierroksen jälkeen..?Entäs 1.tasoitusryhmän tyypit, onko edelleen voimassa että vaan kisakierrokset vaikuttaa tasoitukseen?
Nämä nykyistä materiaalia lukien ymmärrettymä:
Jos Golfliitto ei muuta ehdota, niin 54 reikää tarvitaan ensimmäisen tasoituksen saamiseen. Nyt vaikuttaa siltä, että SGL hyväksyy myös yhden kierroksen ensimmäisen tasoituksen määräämiseen. Kun tasoitus kerran on saatu, niin mitään minimimäärää ei vuodessa ole ainakaan ilmoitettu.
Mistään tasoitusryhmistä ei ainakaan julkisesti ole tiedotettu, ei myöskään tasoituksen ”aktiivisuudesta”. Ainoastaan se on mainittu, että 8 parasta 20 kierroksesta ilman aikarajaa. Mutta ei monesta muustakaan asiasta ole tiedotettu. Mutta tietoa varmaan tulee heti kun sitä on. Keskusteluthan jatkuvat vielä ainakin vuoden yksityiskohdista.
Tein nopean analyysin omien viimeisen 20 tasoituskierroksen ja niistä 8 parhaan suhteen. Tyypillisesti on tullut pelattua 33..35 pistettä. Pari kierrosta 38 pistettä.
Voiko tästä ennustaa, että uudessa järjestelmässä tasoitus tulee nousemaan jonkin verran? Vai onko edelleen jotenkin bufferit olemassa? Vai mitenköhän tuo oikein menee…?
Voiko tästä ennustaa, että uudessa järjestelmässä tasoitus tulee nousemaan jonkin verran? Vai onko edelleen jotenkin bufferit olemassa? Vai mitenköhän tuo oikein menee…?
Tällä hetkellä voimakas kannatus on kuulemma Aussien käyttämällä laskentakaavalla:
8 parasta viimeisestä 20 (USA nykyään 10/20)
otetaan keskiarvo
kerrotaan 0,93:lla (USA nykyään 0,96)buffereita ei tod näk ole
Isompi juttu on se, että pelitasoituksen laskentakaavana käytettäisiin jenkkien kaavaa jossa ei CR:ää oteta pelitasoitukseen mukaan. Vasta kun lasketaan ”differentiaaleja” tuloksesta tasoituslaskentaa varten.
Tämä aiheuttaa sen, että jos pelataan kisoissa eri tiiltä tai muusta syystä CR on eri pelaajien kesken, pitää lyönnit tasoituslyönnit laskea ”käsin” mukaan. Suoraan pelitasoituksia ei voikaan verrata vaan pitää CR ero huomioida. USA:ssa näin tehdään ja se ei kai ole ongelma, mutta uskon, että aiheuttaa Suomessa pähkäilyjä.
Ok eli tuo kerroin tavallaan kompensoi bufferia, vaikkakin periaate on ihan eri. Eli jatkossa siis jokainen paras 8/20 kierroksesta vaikuttaa, mutta tasoitus on 0,93 (0,96) noiden perusteella lasketusta.
Ehkä tätä jossain vaiheessa alkaa ymmärtää. Tai sit ei.
Tällä hetkellä voimakas kannatus on kuulemma Aussien käyttämällä laskentakaavalla:
8 parasta viimeisestä 20 (USA nykyään 10/20)
otetaan keskiarvo
kerrotaan 0,93:lla (USA nykyään 0,96)buffereita ei tod näk ole
Laskin mielenkiinnosta, miten oma tasoitukseni olisi muuttunut tällä systeemillä ja käytin kerrointa 0,95, jolloin päädyin yllättäen lähes tasan nykyiseen tasoitukseeni. Hieman pohditutti mitä tarkoittaa tuo kerroin, koska ymmärtääkseni uudessa järjestelmässä lasketaan lyötimääriä (eikä bogey-pisteitä). Jos siis tulos on par72 kentällä esim. keskiarvo on 82 lyöntiä, niin ilman kerrointa hcp olisi 10. Mutta jos kerrotaan 0,93 * 82 = 76,26, päädytään hcp 4,3. Jos siis näin on, tuolla kertoimella on valtavan suuri vaikutus tasoitukseen ja tuo ero tuntuu liian suurelta… vai miten tuo kerroin toimii.
Laskennassa käytetään differentiaalia (mikähän olisi suomennos? nettoero?), ei (brutto tai netto) tulosta suoraan.
Eli pelaat 82 brutto. Differentiaali on (82-CR)*113/Slope. Eli esim 9,6. Tuo (tai niiden keskiarvo) kerrotaan sitten 0,93:lla.
Nyt on hivenen tullut seurattua tätä tasoituskeskustelua muutamilla foorumeilla ja mikä itselle on tullut täysin yllätyksenä, että reikä- ja joukkuepeli voivat vaikuttaa tasoitukseen tässä uudessa systeemissä. Tai siis nykyään vaikuttavat jo Usa:n puolella ymmärtääkseni, joten pahoin pelkään, että tulevat tähän uudistuneeseen myös.
Mielestäni tuo olisi aivan järjetöntä.
Reikäpelissä pelaan vastustajaa vastaan. Joukkuepelissä joukkueen etu edellä. Normi tasurikierroksella tasoitusta ja itseä vastaan. Kyllä noissa on todella iso ero, miten peliä pelaa.Jos reikäpelissä pelaaja pelaa kierroksen sillä tasolla, että olisi lyöntipelissä saanut 40 bp, niin eikö tämän tulisi vaikuttaa tasoitukseen?
Tähän tietysti sääntönikkarit toteavat, ettei reikäpeliä ja lyöntipeliä voi verrata kun niissä on eri säännöt. Mutta jos USAn puolella on tähän joku laskentatapa jo olemassa niin mielestäni tämä on hyvä ottaa käyttöön. Saadaanpahan nämä väärällä tasoituksella pelaavat reikäpeliekspertit kuriin.
Pelkäätkö Jaska Jokunen, että reikäpelin ja joukkepelin tulokset tulevat nostamaan tasoitustasi? Missä on se todellinen ongelma? Jos joissain noista pelimuodoista venyy parhaimpaansa niin mielestäni sen pitää heijastua tasoitukseen.
Tasoituksen määrittelyhän on sopimuskysymys. Ja isoja muutoksia tulee joka tapauksessa, jos bufferista luovutaan ja otetaan tilalle 8 parasta 20 viimeisestä ja siihen päälle vielä justeerauskerroin.
”…mikä itselle on tullut täysin yllätyksenä, että reikä- ja joukkuepeli voivat vaikuttaa tasoitukseen tässä uudessa systeemissä. ”
Luultavaa on että näissäkin tarkoitetaan sellaisia joukkuepelimuotoja, joissa yksilötulos (lyöntitulos) on olemassa ja erotettavissa.
Turhilta nämä erilaiset variaatiot tuloslaskenassa tosin tuntuvat.
Yksinkertaisinta on edelleen se pienin lyöntitulos, sen osaa laskea vielä
oikein.”…mikä itselle on tullut täysin yllätyksenä, että reikä- ja joukkuepeli voivat vaikuttaa tasoitukseen tässä uudessa systeemissä. ”
Vaikka reikäpelissä tai joukkuepelissä voitaisiin laskea yksilötulos, niin reikäpelissä se tietenkin edellyttää reiän pelaamista loppuun. Eli vaikka pelikaveri antaa reiän, korttia tehdäkseen on jatkettava peliä. Silti on erikoista, jos reikäpelituloksesta lasketaan lyöntipelitulos (josta siis tasoitus lasketaan), koska säännöissä on aika monta kohtaa, jossa reikäpelin ja lyöntipelin säännöt poikkeavat toisistaan.
Lisäksi reikäpelissä ja joukkuepelissä riskin ottaminen vs. karttaminen on aivan erilaista verrattuna lyöntipeliin. Esimeriksi jos vastustaja (tai joukkuepelissä pelitoveri) on lyönyt par4 kakkoslyönnin aivan lipun viereen, kannattaa ottaa tavallista isompi riski ja päinvastoin jos vastustaja on lyönyt kakkoslyönnin veteen, kannattaa pelata varman päälle.
Tähän tietysti sääntönikkarit toteavat, ettei reikäpeliä ja lyöntipeliä voi verrata kun niissä on eri säännöt. Mutta jos USAn puolella on tähän joku laskentatapa jo olemassa niin mielestäni tämä on hyvä ottaa käyttöön. Saadaanpahan nämä väärällä tasoituksella pelaavat reikäpeliekspertit kuriin.
Pelkäätkö Jaska Jokunen, että reikäpelin ja joukkepelin tulokset tulevat nostamaan tasoitustasi? Missä on se todellinen ongelma? Jos joissain noista pelimuodoista venyy parhaimpaansa niin mielestäni sen pitää heijastua tasoitukseen.
USAssa reikäpelien tulokset lasketaan ”oletetun tuloksen mukaan” rei’iltä joita ei pelattu loppuun. En tiedä kuinka joukkuepeleissä tasoitus lasketaan. Fourball onnistunee, mutta foursome alkaa mennä haastavaksi ja vielä jos se pelataan reikäpelinä niin alkaa arpominen olla parempi.
Uskoisin reikäpelipelaajien pelaavan lyöntipeliäkin sen verran, että tasoitus on ainakin hyvin lähellä oikeata. Isompi ongelma on mielestäni joukkuepelaajat jotka keskittyvät pääasiassa tasoituksellisiin fourball kisoihin.
Uskoisin reikäpelipelaajien pelaavan lyöntipeliäkin sen verran, että tasoitus on ainakin hyvin lähellä oikeata. Isompi ongelma on mielestäni joukkuepelaajat jotka keskittyvät pääasiassa tasoituksellisiin fourball kisoihin.
Näinhän se on, että todelliset huijarit kiertävät noita tasoituksellisia fourball kisoja. Mutta kyllä välillä reikäpeleissäkin törmää tilanteeseen, jossa tiukassa paikassa vastustaja ”yllättäen” venyy 4-5 lyöntiä tasoitustaan parempaan. Eli vaikka kuinka itse pelaat tasoitukseesi niin mitään ei ole tehtävissä.
Mutta kyllä välillä reikäpeleissäkin törmää tilanteeseen, jossa tiukassa paikassa vastustaja ”yllättäen” venyy 4-5 lyöntiä tasoitustaan parempaan. Eli vaikka kuinka itse pelaat tasoitukseesi niin mitään ei ole tehtävissä.
En näe tuossa muuta vikaa kuin sen, että tulos ei tällä hetkellä vaikuta tasoitukseen. Joten en käyttäisi hipsukoita sanan yllättäen ympärillä. Mutta tässä tullaankin sitten siihen, mikä on reikäpelin tulos jos reikiä tai lyöntejä on ”annettu”.
Tasoitusjärjestelmä monine subjektiivisine parametreineen (Cr, slope, CBA, kertoimet) sekä seikka, että pelaajien aktiivisuus ylläpitää tasoitustaan tarkoittaa, että tasoituksen ”epävarmuus” (vertailukelpoisuuden tarkkuus) on useita lyöntejä. Kun kilpailut pääosin ratkotaan 1-2 lyönnin eroilla, tasoituskilpailujen ratkaisut ovat jotain arpajaisten ja ”kuka on venyttänyt rehellisyyttään eniten” välillä.
Kilpailujärjestelmässä pitäisikin siirtyä sarjajakoon ja sarjojen sisällä pelattaisiin ilman tasoituksia. Sarjojen muodostamiseksi ylläpidettäisiin shakista tuttua vahvuuslukua (SELO), joka perustuu pelaajan suhteelliseen menestykseen sarjassa, ei absoluuttisen tulokseen (hyvin mutkat suoraksi vetäen: monesko olisi vahvuusluvun perusteella osanottajista vs sijoittuminen scr tuloksissa; täsmällisemmän laskennan sisäsitäminen vaatii hieman todennäköisyyslaskennan tuntemusta, joten ei tässä). Kisoissa olisi varmaan sarjoja miehille ja naisille yhteensä 4-10. Jako sarjoihin menisi vahvuuslukujen järjestyksessä.
Voisihan tämän rinnalla pitää tasoitustakin, mutta sitä ei siis käytettäisi kilpailuissa.
Shakissa uuden pelaajan vahvuusluku muodostuu niin, että hän osallistuu kisaan, jossa on muita pelaajia, joilla on jo vahvuusluku. Näin ollen vahvuuslukujärjestelmän käynnistäminen olisi jonkunmoinen ongelma, jonka suoraviivaisin ratkaisu olisi mäpätä nykyiset tasoitukset aluksi vahvuusluvuiksi.
Helpotetaan tätä sen verran, että naulataan kerroin vaikka lukuun 1 😉
Nyt pitäisi tietää vielä mikä kerroin…
Australia ilmoitti juuri jatkavansa 0,93 kertoimella, mutta voihan olla ihan muusta kyse.
Australia ilmoitti juuri jatkavansa 0,93 kertoimella, mutta voihan olla ihan muusta kyse.
Täältä löytyy lisää joitakin yksityiskohtia esityksestä:
Tulkitsen sieltä seuraavaa:
– Tasoitukseen vaikuttavat harjoituskierrokset pitäisi edelleen ilmoittaa etukäteen, eikä niin kuin USGA systeemissä että kaikki kierrokset pitäisi huomioida.
– Tasoitus voisi nousta max 5 lyöntiä viimeisen 12kk alimmasta ja 3:n jälkeen nousua rajoitettaisi 50% leikkurilla. (Aussien nykysysteemissä on vain tuo 5:n rajoitus ja vaikuttaa n. 5% pelaajien tasoituksista)
– Päivittäinen tilastollinen olosuhdekorjaus, joka poikkeaa Aussien nykyisestä. Mielenkiintoista nähdä tullaanko siinä huomioimaan kaikki kentällä saman päivän aikana pelatut kisa- ja tasoituskierrokset (kuten Ausseissa nyt), joka laittaisi kaikki tasoitukseen vaikuttavat tulokset ehkä paremmin samalle viivalle.
– Sieltä ei käy ilmi että onko 0.93 kerroin esityksessä vain aikovatko Aussit muuten vaan edelleen käyttää sitä.Minua kun koskee vielä NDA tuosta WHS:Stä, en paljoa voi kertoa, mutta WHS:ssä tulee olemaan alkuun vielä optioita, joita eri systeemit voivat käyttää halutessaan.
Voi olla, että koskee kerrointa, hyväksyttäviä tasoituskierroksia, CAP:ia (tuo max HCP nousu), ”CBA”:ta, yms… tai sitten ei 😉
EGA:n alueelle mennään kohtalaisen samoilla säännöillä. Ainoa mikä vielä poikennee on Four-Ball-tulokset, joita Espanja ja Italia saavat edelleen testata. Olen ilmoittanut, että Suomi on valmis mukaan testiin, jos haluavat vielä laajentaa testijoukkoa ja valmiita ottamaan nuokin tulokset huomioon, jos sallittaisiin.
Italiassa ja Espanjassa tekevät hiukan erilailla nuo laskennat, mutta Italia on todennut, että espanjan malli on parempi. Italiassa viime vuosina noin 50 tulosta on muuttanut pelaajien tasoitusta ja he pelaavat aika paljon Four-Ball-kisoja (kuulemma).Kiitos Baystreamille avautumisesta. Ymmärrän NDAn ja pitänee vain sitten odottaa.
-
JulkaisijaArtikkelit