Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Voimaa osumaan – uusi kierros
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tällä palstalla on keskusteltu viime vuosina ennenkin osumasta ja voiman vaikutuksesta siinä – painetta palloon, voimaa osumaan jne; ja esitetty hyviä kaavoja mailanpään vauhdin hidastumisen laskemiseksi osumassa ja voiman vaikutuksesta siinä. Usein taidettiin kai päätyä siihen, että matematiikan/fysiikan kannalta voiman rooli jäi pieneksi tai suuruudeltaan merkityksettömäksi (’vain mailanpään vauhdilla on merkitystä’); ja osaavien pallonlyöjien mielestä tää ei edustanu koko totuutta, ja osumassa voi (ja ehkäpä pitääkin) olla voimaa mukana. Näiden väitteiden todistusvoima ei oikein saanut kannatusta ns fyysikoilta. Lisäksi, mukana esiintyi (omasta mielestäni) kohtuullisen väljiä käsitteitä kuten tukivoima ja tehollinen massa, joiden sisältö ja rooli asiasta ei ainakaan mulle selvinny ko jutuissa.
Mulla on pikkuhiljaa rakentunu jokunenkin ajatus asiasta, ja voisin yrittää avata omaa käsitystäni, jos se ketä kiinnostaa. Noiden aiempien juttujen aikaan olin pallonlyönnin saralla vielä varsin noviisi, mutta nyt luullakseni ymmärrän siitä jo enemmän. Toisaalta, olen tässä asiassa erehtyny ennenkin, joten ei luvata liikoja. Laskutikku on kyllä ennenkin pysyny hyppysissä, joten en usko että se puoli mättää, ainakaan pahasti. Toisaalta, olen kallistunut siihen, että sopiva / oikeanlainen voimankäyttö kannattaa. Pallohan lentää sitä pitemmälle mitä ’kovempaa’ lyö, mutta asia ei tietenkään näin yksinkertainen ole.
Voi olla että aihe oli jo loppuunkaluttu, mutta mun mielestä se ei oikein koskaan tullu valmiiksi, vaan jäi pikemminkin pattitilanteeseen. Kysymys kuuluu siis onko forumilaisilla kiinnostusta pohtia (uuden kierroksen verran) pelaajan tuottamia voimia, jotka voi osumassa vaikuttaa ja sitä kautta avittaa pallon lentoa; ja mistä syystä ko voimat mahdollisesti tuo siihen lisäpotkua? Kuulisin mielelläni myös vasta-argumentteja siltä osin kun olen harhateillä.
Tästä pari pohdittavaa asiaa jos aihe kiinostaa laskutikku pysyy kädessä 😉
Ja vähän lisää
Och en till..
Noi COR ja Smash factor jutut liippaa kyllä läheltä. Toisaalta, COR lukuja mitataan, jos oikein ymmärsin, testeillä jossa maila ja lapa liikkuu testilaitteessa vakionopeudella. Ja Smash factor laskennassa käytetään näin saatua COR lukua. Mua taas kiinnostaa tilanne, jossa lapa liikkuu jollain nopeudella osumaan tullessa ja samassa tilanteessa käytetään lisäksi voimaa (esim osuman rekyylin kompensoimiseksi), jolloin lopputulos on (ainakin voi olla) vähän erilainen kuin noissa kaavoissa on kuvattu.
Eikös smash factor lasketa esim. Tracmanin toimesta ihan yksinkertaisesti pallon lähtönopeus / mailanpään nopeus?! COR on sitten välineille suurin sallittu kimmoisuus. Sehän mm. muuttui säännöissä 2000 luvun alkupuolella jolloin osasta draivereita tuli sen osalta laittomia.
Mitä tulee voimaan niin perehdy noihin Fingolfin blogeihin draiverin varresta…
Edit: ”Tämän tutkielman päätelmä : Varsi ei tuota riittävästi hyödyllistä voimaa lapaan osumassa. Kun mailan lapa on lähetty kiihtymään kohti palloa (downswing) lyöjän omalla voimalla, ei varrella enää osumahetkessä ole sen enempää vaikutusta kuin jos se olisi naru.”
Hyviä juttuja, luin mielenkiinnolla, kiitos! Tuosta varren käyttäytymisestä narun lailla, luullakseni tuossa tutkittiin vähän eri asiaa kuin mitä mulla on mielessä. Siinä ilmeisesti käytiin läpi varren taipumista ja palautumista ja näiden kahden asian vaikutusta osuman voimiin. Eli, tavallaan se mitä varsi itsenäisesti ja omalla taipumisellaan aikaansaa, ja lopputulemana että ’varsi ei tuota voimaa osumassa’. No, tämän ostan, mutta se on kuitenkin rinnakkainen mutta pohjimmiltaan eri asia kuin minkä perässä itse olen – eli mitä pelaaja tekee tai voi tehdä (ei se mitä varsi itse tekee) swingin aikana ja osumaan tultaessa. Ja, mun mielestä pelaajan tekemisillä voi aikaansaada kiinteän varren kanssa aika paljon enemmän voimaa osumaan kuin narun kanssa.
Trackmanin tavasta laskea smash factorya en osaa paljoakaan sanoa, eikä se oikeastaan ole tämän jutun tarkoituskaan.
Hyvä että saatiin juttu kuitenkin käyntiin, voisin ehkä seuraavaksi vähän avata aatoksieni taustaa [kunhan ehdin pari muuta asiaa työstää ensin].
Kysytäänpä vielä toisella tavalla: jos lyödään samalla draiverilla ja mailan liikerata, tulokulma, lavan asento ja osuma sweet spottiin jne. on optimaalinen (ja vakio kaikissa tapauksissa) niin vaikuttaako pallon lähtönopeuteen muu kuin lavan nopeus? Eli mitä on se muu ”voima” joka ei vielä ole mukana mailanpään nopeudessa ja välittyy lyöjästä mailaan ja mailan lavasta palloon sen 5 millisekunnin aikana?
Vai haetko jotain muuta? Miten lyöjän käyttämä voima muuttuu mailanpään nopeudeksi?
Massalla ei tässä varmaankaan ole paljon tekemistä ja epäilen, että ei noin lyhyessä kosketusajassa pysty lapaa manipuloimaankaan (esim. poistamaan vastusta tai kääntämään sitä). On tekemätön paikka 😅
ArnoldPalmer:
Kysytäänpä vielä toisella tavalla: jos lyödään samalla draiverilla ja mailan liikerata, tulokulma, lavan asento ja osuma sweet spottiin jne. on optimaalinen (ja vakio kaikissa tapauksissa) niin vaikuttaako pallon lähtönopeuteen muu kuin lavan nopeus? Eli mitä on se muu ”voima” joka ei vielä ole mukana mailanpään nopeudessa ja välittyy lyöjästä mailaan ja mailan lavasta palloon sen 5 millisekunnin aikana?Vai haetko jotain muuta? Miten lyöjän käyttämä voima muuttuu mailanpään nopeudeksi?
Hyviä kysymyksiä.
Jos se muu voima on F, ja niin fysiikan lakien mukaan on
F*t + mclub*(vclub – Vclub) = mball*vball,
t =kontaktiaika (~0,5 ms)
mclub = mailanpään massa,
mball = pallon massa,
vclub = mailanpään nopeus osuman alussa,
Vclub = mailanpään nopeus osuman lopussaOttamalla COR laskuihin mukaan, pallon lähtönopeudeksi saadaan
vball = (1 + COR)*vclub/(1 + mball/mclub) + F*t/(mclub + mball)
Koska t on vain puolen millisekunnin luokkaa, on lausekkeen F*t/(mclub + mball) arvo häviävän pieni ja voidaan hyvällä omallatunnolla unohtaa täysin. Voima F jää siis merkityksettömäksi.
Mikä tuo F sitten voisi olla? Ei mikään muu, kuin se ulkoinen voima, jolla pelaaja mailanpäätä osumaan tultaessa kiihdyttää (mikäli kiihdyttää).
Pallon ja lavan yhteentörmäyksessä syntyvään voimaan verrattuna F on mitättömän pieni ja sen vaikutusaika äärettömän lyhyt. Mitä suurempi on mailanpään nopeus, sitä suurempi on törmäysvoima. Siksi puhuisin mieluummin mailanpään nopeuden tuottamisesta, kuin (enemmän tai vähemmän epämääräisestä) voiman tuottamisesta.Ketjussa Mailanpään hidastuminen näistä asioita keskusteltiin aika paljon (2000 viestiä!) jo kymmenen vuotta sitten. (Mm. edellä esittämäni matemaattinen tarkastelu löytyy sieltä vähän tarkemmin, 3.3.2011 15:49:00#447333).
Tukivoimaa en parhaalla tahdollanikaan löytänyt. Tehollisen massan käsitteen otin käyttöön, kun PGA-tourin tilastoja tarkastellessani totesin, että teoria ja käytäntö sopivat paremmin yhteen, mikäli em. kaavan mclub arvona ei käytetä pelkkää lavan massaa, vaan mailanpään ’tehollista massaa’, joka olisi lavan massa + n. kolmannes varren massasta. Tosin tulokseni perustui varsin vähäiseen dataan.
Siksi puhuisin mieluummin mailanpään nopeuden tuottamisesta, kuin (enemmän tai vähemmän epämääräisestä) voiman tuottamisesta.
Sic!
AP:lle: juuri tuota haen – osumassa voi olla mukana pelaajan tuottamaa voimaa joka vaikuttaa pallon lähtönopeuteen lavan nopeuden lisäksi. Esim, pron ohje ’kiihdyttää osuman läpi’ kertoo insinöörihenkiselle että mukana on myös yksi tai useampi voimaelementti, koska kiihtyvyyttä ei voi olla ilman että joku voima aikaansaa sen. Vähän vastaavia sanontoja lienee late hitting, osumaa voimaan, painetta palloon jne. Olen noita nyt aikani pohtinu ja harjoitellut, ja päätynyt siihen että paitsi se on mahdollista, noita mahdollisia voimia on itse asiassa aika monia, ja olen mielessäni jakanu ne neljään kategoriaan. En kuitenkaan sano että lisävoimaa olisi kaikkien pelaajien lyönneissä, tai edes pitäisi olla, mutta että voi olla. Lisääkö ne mailanpään nopeutta tai ei, lienee vähän veteen piirretty viiva. En myöskään oleta että ko voiman/voimien aikaansaaminen osuisi vain siihen 0.5ms ajanjaksoon, se olisi aika kova vaatimus, mutta kyllä ne siihen osuman hetkeen pyritään kohdistamaan.
Tarkoitus olisi noita voimia käydä vähän tässä läpi, mutta ennen kuin mennään niihin, tässä vähän teoriataustaa ensin. Aloitetaan vaikka tästä MAOLin/yliopiston kokeesta (koe 19 täällä: http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/maol/liike_tasapaino/) – superpallo ja rautapallo (sama massa) törmäävät seinään. Superpallon liikemäärän muutos on 2x verrattuna rautapalloon – kimmoisen ja kimmottoman törmäyksen ero. Lavan osuma golfpalloon on vastaava tilanne, vaikka siinä pallo on paikallaan ja seinä (lapa) liikkuu; ja vaikka golfpallo ei mikään superpallo olekaan, se kuitenkin puristuu osumassa ja sen sisäosat on kumia, joten voisi olettaa että kun golfpallo kimpoaa lavasta, sen liikemäärän muutos ko osumassa on jossain 1x-2x välillä.
Toinen teoriaosa on sitten ihan peruskauraa liikemäärän ja voiman suhteesta, esim täällä (Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Liikemäärä) ja on siis dp/dt=F. Osumassa pallo lähtee paikaltaan ja saa lähtönopeuden X, joten dp on helpohkosti yhtäsuuri kuin pallon liikemäärä osuman jälkeen eli massa x pallon (lähtö)nopeus. dt on puolestaan osuman kesto (n. 0.5ms). Näiden suhde on siis se voima jolla mailan lapa lähettää pallon liikkeelle ja vastaavasti pallo hidastaa mailanpään liikettä (voima ja vastavoima) -> osuman ’rekyyli’. Ja, koska (kokonais)voima on vektorisuure, ja voiman eri osien summa, niin voidaan edelleen päätellä, että jos pelaaja onnistuu tuottamaan voimaa joka kompensoi tuota osuman rekyyliä eli toimii sitä vastaan, niin voiman kokonaisvaikutus tuottaa sitten isomman liikemäärän pallolle -> se lentää pitemmälle (meni sitten mihin meni). Ja, tuo superpallon luonteinen käyttäytyminen johtaa sitten siihen että ko voiman vaikutus on enemmän kuin ’1x’.
Vähän rinnakkainen ajatus liittyy ohjeeseen ’lyödä pallon läpi’. Vaikka tuon perimmäinen tavoite on ehkä ohjeistaa pelaajaa siihen että ei pysäytä lyöntiä itse osumaan, niin itse ajattelisin tuon nyttemmin niin että tavoitteena on lyödä niin että pyritään kompensoimaan osuman rekyyliä. Esim, kun hyvä pelaaja tekee sen, silmä ei näe siinä mitään voimaa mutta maila/lapa näyttäisi menevän osumasta kevyesti ja vaivattomasti läpi. Joten, tarkemmin ajatellen, pelaaja on itse asiassa käyttäny voimaa osuman rekyyliä vastaan ja siten osuman hidastava vaikutus on huomattavasti pienempi, ja vastaavasti ko voiman seurauksena pallo saa isomman liikemäärän ja lähtee liukkaasti liikkeelle. Hyvä pelaaja on vaan oppinut sadoilla ja tuhansilla harjoituslyönneillä säätämään tuon voiman käytön niin että se ei varsinaisesti välttämättä näy ulospäin.
Ehkäpä tämä riittää tällä erää, jatkan noista mahdollisista voimista erikseen ettei tule liian pitkään juttua. Sillä välin, saa kommentoida ja ihmetellä. En tosin tiedä oliko tässä varsinaisesti vielä mitään uutta.sorry, jouduin jakamaan tän useampaan postaukseen – jostain syystä gp ei hyväksyny yhtä pidempää juttua – apinafiltteri päällä?
Nimetön”Rekyylin kompensointi”, josta puhut on siksi ongelmallinen ajatus, että ennen osumaa maila ja pallo ei tiedä toisistaan, ja siinäkohtaa kun varren kautta mitään voimaa osumasta käsille välittyy kompensoitavaksi on pallo jo kaukana lavasta.
Mielestäni myös koko tilanne täydellisessä osumassa redusoituu ainoastaan mailanpään nopeuteen kuten PGkin räknäili.
Miten ja millä ajatuksilla sitä sitten tuotetaan ja miltä se näyttää on toinen asia.
Tästä olisi mielenkiintoista olla väärässä mutta toistaiseksi matikka on yksinkertaisen puolella.
Joo, samaa mieltä – mutta tuohan on osin ajoituskysymys. Jos ajattelee aloittavansa jonkun voiman tuottamisen sillä hetkellä kun lapa osuu palloon, niin aika velho saa olla jos meinaa ehtiä vielä jotain tehdä. En siihen itsekään usko. Eli, ei odoteta että osumasta käsille jotain välittyisi, vaan niin päin että kun tiedetään kohta rekyyliä tulevan, niin käsien ja varren kautta sitä voimaa välitetään osaksi osumaa, jolloin se pääsee mukaan vaikuttamaan.
Teoria on teoriaa mutta..
…Käytännön tasolla parhaiten liikevoimaa palloon välittyy ns. hyvällä ja oikeansuuntaisella osumalla.
– tämän oppii (mielestäni) helpoimmin harjoittelemalla lyöntiä pitkillä (blade-)raudoilla (esim. r2 ja r3 ja jos svinginopeutta riittää niin myös r1:llä)
– hyvä ja tarkasti oikean suuntainen sweetpot-osuma palkitsee.
– toisaalta hiemankin huono, lavan sivuun ja/tai väärän liikeradan suuntainen osuma antaa palautteensa välittömästi
– tämä on tärkeää sillä palautteen määrä on keskeinen tekijä oppimisessa.
– enkä suinkaan tarkoita että itse osaisin..Ymmärrän kyllä hyvin että tavallisten tuuppareiden on parempi valita mailoikseen mahdollisimman suurilapaiset ja ns. kehäpainotteiset sekä anteeksiantavat mailat.
– näin osuman laadun merkitys vähenee ja pallo lähtee aina enemmän ja vähemmän kivuttomasti.
– nykyaikaiset välineet tarjoavat myös tuupparitasolla mahdollisuuden kiskoa lyöntiään maksimaalisella äärinopeudella.Jos/kun harrastuksessaan haluaa edetä pidemmälle niin osuman laadun ja toistettavuuden merkitys nousee keskeiseksi.
– tällöin maksimaalisen voiman tavoittelu ei ehkä olekaan lähtökohtana.
– tärkeintä lienee suorituksen ja sen myötä osuman ”puhtaus” ja toistettavuus.
– itseasiassa voiman (=nopeuden) siirtyminen palloon tapahtuu ikäänkuin sivutuotteena.Voisin jopa sanoa että kaikilta niiltä pelaajilta löytyy riittävästi lyöntipituutta jotka pelitilanteessa osuvat mailoillaan toistuvasti (tyyliin 99/100:sta) keskelle ”sweetpottia”.
– näin niin kuin käytännössä..
– mutta tottakai on hyvä tietää sekin kuinka kaikki (energian/liikemäärän siirtyminen jne.) tapahtuu teorian tasolla.Ohessa asiaa sivuten. Eli kannattaa lukea tarkkaan mistä mailanpään nopeus golfissa syntyy. Oikea vartalonosien sekvenssi / liikejärjestys ja ranteiden käyttö ja vapauttaminen oikea-aikaisesti ennen osumahetkeä tuottavat mailanpään nopeutta. Gripillä on tässäkin asiassa iso merkitys.
Aiempaan postaukseeni viitaten: osumahetkellä maila on käytännössä naru, käsillä ei enää välitetä mitään voimia palloon. Kyse on nupin ja osittain varren liike-energiasta kuten PG edellä jo totesi.
Toinen asia on sitten se millaisia voimia ennen osumaa välitetään tukipisteiden kautta maahan jotta saadaan vartalon voimantuotto muunnettua mailanpään nopeudeksi (voima ja vastavoima ettei mennä nurin). Esimerkkinä taemman jalan liian aikainen ”painonsiirto” syö tehoa (early releasessa) sen sijaan että sillä aktiivisesti ”ponnistetaan” kun down swngissä painutaan maata kohti. Mm. siitä saadaan lyöntiin sitä peräänkuuluttamaasi painetta.
Swinger?
…voidaan edelleen päätellä, että jos pelaaja onnistuu tuottamaan voimaa joka kompensoi tuota osuman rekyyliä eli toimii sitä vastaan, niin voiman kokonaisvaikutus tuottaa sitten isomman liikemäärän pallolle -> se lentää pitemmälle…tarkemmin ajatellen, pelaaja on itse asiassa käyttäny voimaa osuman rekyyliä vastaan ja siten osuman hidastava vaikutus on huomattavasti pienempi, ja vastaavasti ko voiman seurauksena pallo saa isomman liikemäärän ja lähtee liukkaasti liikkeelle.
Rekyyli tuntuu luonnollisesti sitä pienemmältä, mitä vähemmän mailanpää hidastuu osumassa.
Jos siis pelaaja onnistuu vähentämään mailanpään hidastumista osumassa, liikemäärää säästyy itse pallolle? Joka näin saa suuremman lähtönopeuden ja lentää pitemmälle? Sitäkö tarkoitat, Swinger?
Esim, pron ohje ’kiihdyttää osuman läpi’ kertoo insinöörihenkiselle että mukana on myös yksi tai useampi voimaelementti, koska kiihtyvyyttä ei voi olla ilman että joku voima aikaansaa sen. Vähän vastaavia sanontoja lienee late hitting, osumaa voimaan, painetta palloon jne.
Swinger? — mieti miten katapultti toimii vipuvarsien suhteen. Golfmailan kiihtyvyydessä on osittan kyse samankaltaisesta asiasta eli vartalon ja käsivarsien toimiminen oikeassa järjestyksessä ja ranteiden vapauttaminen oikealla hetkellä saa mailanpään nopeuden kiihtymään suunnilleen maksimiin juuri ennen osumaa.
Jos tämä ”paketin laukeaminen” tapahtuu liian ajoissa (early release) niin vartalo alkaa ehtiä hidastaa mailanpään liikettä ennen osumaa ja vastaavasti jos tapahtuu liian myöhään niin vartaloon latautunut jännite ei ehdi purkautua osumassa.
PG
Rekyyli tuntuu luonnollisesti sitä pienemmältä, mitä vähemmän mailanpää hidastuu osumassa.
Jos siis pelaaja onnistuu vähentämään mailanpään hidastumista osumassa, liikemäärää säästyy itse pallolle? Joka näin saa suuremman lähtönopeuden ja lentää pitemmälle? Sitäkö tarkoitat, Swinger?Osin noin, mutta vierastan vähän tuota ’säästyy’ ilmaisua. Itse asia taas on mun mielestä suora seuraus liikemäärän ja voiman kaavasta dp/dt=F, ja sovelsi sitä mailanpään liikemäärän muutokseen (hidastuu) tai palloon (kiihtyy nollasta sataan), ajatus on sama eli jos pelaaja pystyy työllään aikaansaamaan voimaa joka pienentää ko osuman rekyyliä, niin mailanpää hidastuu vähemmän ja pallo saa isomman liikemäärän = enemmän lähtönopeutta. Molemmat on seurausta samasta asiasta. Eli, oikeastaan sama mitä nostit mun jutusta mutta vähän eri sanoin sanottuna; ja ehkäpä niin päin että pelaajan tavoite on [usein, ei aina] lyödä palloa pitemmälle (pallon liikemäärän kasvatus) ja mailanpään hidastumisen väheneminen on sitten onnistumisen seuraus.
ArnoldPalmer
Ohessa asiaa sivuten. Eli kannattaa lukea tarkkaan mistä mailanpään nopeus golfissa syntyy.Luin, ja kuten ne aiemmat, hyvää asiaa. Kiinnitin myös huomiota että sisällössa viitattiin ’to increase speed and power’. Ei siis pelkästään speed. Huom, en ole eri mieltä että mailanpään nopeudella olisi osumassa selkeästi suurin merkitys pallon saamaan lähtönopeuteen, ja jos saa mailanpään nopeutta kasvatettua, on jo pitkällä. Mutta, mua kiinnostaa myös tuo power osuus, tyyliin mitä ja miksi. Sen jälkeen tulee tietty kysymyksiä mitä niistä kannattaa käyttää ja kuinka suuri vaikutus niillä voi olla. Tähän voidaan palata kunhan ollaan ensin resoneerattu noita mitä ja miksi asioita.
Palloahan voi lyödä pelkällä voimalla, pelkällä mailanpään vauhdilla, tai sitten noiden yhdistämisellä. Noiden yhdistäminen ei vaan ole kovin helppoa samalla kun mailanpään vauhtia saa kasvatettua. ’Mulle on kerrottu’ että se kuitenkin kannattaa, joten olen sitä yrittäny harjoitella ja analysoida – ja siitäpä tää juttu oikeastaan lähtikin liikkeelle.
ArnoldPalmer
Aiempaan postaukseeni viitaten: osumahetkellä maila on käytännössä naru, käsillä ei enää välitetä mitään voimia palloon. Kyse on nupin ja osittain varren liike-energiasta kuten PG edellä jo totesi.Sanoin tuossa aiemmin että mulla on mielessä joukko voimia. Osa niistä tukee ajattelua että maila on osumahetkellä ’vain’ naru, osa taas ei. Olin etukäteen ajatellu aloittaa noilla muilla, mutta sinänsä järjestyksellä ei ole niin väliä, voin aloittaa silläkin. Siitä kohta lisää.
Käy vielä vilkaisemassa tämä niin siinä on aika hyvin selitetty miten swingin rotaatio muuttuu mailanpään nopeudeksi. Ja toki tuohon vartalon ja käsien liikkeeseen joka sitten muuttuu mailanpään nopeudeksi, tarvitaan runsaasti nopeusvoimaa ennen osumaan tuloa.
Mutta osumahetkellä voima tulee käytännössä 100% siitä mailanpään ja mailanvarren liike-energiasta kun ranteet on vapautettu oikea-aikaisesti.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Voimaa osumaan – uusi kierros