-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Olipa ’mielenkiintoinen’ tuo lihaskeskustelu. Jäi vähän sellainen kuva, ettei fds:n väitettä pystytty kumoamaan. Olisi kiva kuulla muidenkin kuin näiden kinastelijoiden näkemys, miten sen ylävartalon kierron kanssa oikein on?
Juu.. kyllä tässä mielenkiintoisia näkemyksiä on tullut paljonkin. Tosin ei juurikaan mitään uutta. Tuon lihaksen toiminnan voit testata ihan itsekin yksinkertaisella pomppuharjoitteella. Millä tavoin toimien pystyt hyppäämään korkeimmalle??
Minua on jäänyt kyllä ihmetyttämään, mitkä ovat nuo yleisesti hyväksytyt opit, joita vastaan Fukke niin kovasti hyökkää. Onko sellaisia ollut enää olemassa pitkään aikaan?
Kaksivipuinen swingi? Ei kai kukaan väitä, että swingi olisi vain kahdesta vivusta koostuva liike. Mutta yksivipuinen se ei ainakaan ole, ja tuon asian hahmottaminen on varsinkin aloittelijoille erittäin tärkeää. Paljon tärkeämpää, kuin tietää kaikista voimista jotka tuohon liikeeseen vaikuttavat.
Kyllä tänä päivänä tunnetaan voimantuoton mekanismit, kulmakiihtyvyydet, hitausmomentin ym. seikkojen vaikutukset swingiin hyvinkin. (Tosin tutkimustyö tuolta saralta edelleen jatkuu) Pedagogisesti vaan asioiden esilletuomista pitää miettiä kuulijan kannalta, eikä osoittaakseen suurta tietämystä. Jos aloittelijan pitäisi valita kirja väliltä Golfing Machine ja Litle Red Golf Book. Suosittelisin vilpittömästi jälkimmäistä.
kehittyneempien pelaajien suosituslistalle voisin tuupata:
George Knudson: Natural Golf (ei pidä sekoittaa Moen naturaaliin)
Hebronin : Golf Swing secrets and lies
Chuck Hoganin: Rethinking GolfErinomaisia teoksia mielsetäni sekä oppimisesta, että pelistä sinänsä.
Luepa toi Boscon alkuperäinen kysymys neljääntoista kertaan, niin ehkä valkenee, miksi kirjoitin sitä kuin kirjoitin.
Tässä ei todellakaan ollut kysymys siitä, mitä aloittelijoille pitää opettaa tai mitä kirjoja aloittelijoiden kannattaisi lukea. Jos Bosco kysyy minulta toisenlaista näkemystä, niin silloin vastaan toisenlaisella näkemyksellä.
En ymmärrä, miksi koet noin voimakkaasti olevasi hyökkäyksen kohde. Luuletko olevasi se golfpisteen oppi-isä, joka pitää huolta alamaisten golfillisen ajattelun tasapainoisuudesta? Onko asemasi golfpisteen guruna ehkä uhattuna?
Ihan pakko heittää yksi kysymys. Miten sinä luulet, että lihaksen toimintatilojen muutokset voi testata ihan itsekin pomppuharjoitteella? Tuo kommentti kuvastaa ihan nappiin golftutkimuksen tämän hetkistä tilaa.
setsen sii siihen und neemen sii aine holkkisaimaa.
”Golflyönti ei ole pelkkää voimantuottoa…”
Tuo osui asian ytimeen! Voima=mailanpään nopeus ei todellakaan pidä paikkaansa.
Taisi ts kyllä tarkoittaa vähän muuta. Tai jos ei tarkoittanut, niin nostan asian itse esiin.
Voimantuotto on yksi osa golf swingiä. Paljon tärkeämpiä osia ovat toistettavuus, puhdas osuma, pituuskontrolli ja mailanpään oikea tulokulma. Riittävän voiman tuottaminen ei urheilutaustan omaavalle ihmiselle ole yleensä mikään ongelma.
fukke diise saisse kirjoitti: (31.1.2006 0:52:51)
Ihan pakko heittää yksi kysymys. Miten sinä luulet, että lihaksen toimintatilojen muutokset voi testata ihan itsekin pomppuharjoitteella? Tuo kommentti kuvastaa ihan nappiin golftutkimuksen tämän hetkistä tilaa.
No pistetään sitten tieteellisemmin:
Lihasspindelit keräävät sensorista tietoa lihassolujen pituuden ja voiman muutoksista, Niiden päätehtävä on vastata lihaksen venytykseen, ja refleksitoiminnan kautta käynnistää voimakkaampi lihastoiminta venytyksen vähentämiseksi…..
Lihasspindelin toiminnallinen merkitys keskittyy venytysrefleksiin. Se antaa suoritukseen lisävoimaa lihasjäykkyyden avulla….
Kahden eri hypyn – kevennyshypyn ja hypyn ilman kevennystä – vertailu osoittaa, että kevennyshyppy nouseee noin 5-15% korkeammalle…
(Nykyaikainen urheiluvalmennus s. 127 – 128)
En minä todellakaan koe joutuneeni hyökkäyksen kohteeksi. Täällä vaan on esitetty kysymyksiä, joihin olen vastaillut. Kun maallikko heittää juttuja ilmaan, jotka ovat aivan muuta kuin tutkittu tieto, tuntuu kuvio huvittavalta.
Mutta puolestani täällä saadaan huoletta keksiä pyörää uudestaan ja koittaa siihen laittaa vaikka muutama kulma mukaan toimnnan parantamiseksi. Poistun takavasemmalle… eikun oikeestaan alas vasemmalle… siellä on lämmintä ja kentät auki 🙂
NimetönSinne alas vasemmalle minäkin lähden spindeleitäni venuttelemaan ja lataamaan hartiankierrolla äärimmäisiä voimavektoreita, jotka haballa pläjäytän proV1 kylkeen näin saattaen sen ehkäpä viimeiselle matkalleen 😀
Pomppututkimuksia voi katsoa vaikkapa Komin ja Boscon julkaisemina ainakin v:lta 1978. Lihasfysiologiassa fukke vielä hakee ilmaisuaan. 🙂
PS
On eri Bosco.NimetönSelventäisin hieman tuota kaksivipuisen järjestelmän käyttöä, kun siihen näyttää
liittyvän niin paljon epätietoisuutta.Fysikaalisesti kaksivipuinen järjestelmä on sellainen, jossa ympyrän muotoista
rataa pitkin liikkuu nivel, johon on kiinnitetty vipu. Vaikka svingissä tuo rata
ei ole täysin ympyrän muotoinen, on se sitä täysin riittävällä tarkkuudella.
Kun systeemiin vielä lisätään vartalon osien massat päästään malliin, jolla
mukavan tarkasti voidaan laskea kaikki se kiinnostava voiman tuotto ja energian siirto,
mitä svingissä tarvitaan. Asioita ei kannata tehdä yhtään mutkikkaammaksi kuin on tarpeen. Vaadittu tarkkuus on varmistettu käytännön mittauksin.Kun tutkimme, miten lihasten ja vartalon osien tulee toimia, jotta pääsemme
tarvittaviin voimiin, tulee tietysti huomioida kaikki vartalossa liikkuvat osat.
Voimme lähestyä asiaa toisinkin päin. Eli millainen svingin on oltava, jotta vartalo
pystyy siinä esiintyvät voimat parhaiten tuottamaan.Tämä tutkimus kannattaa tehdä jo käytännönläheisemmin esim. kiinnittämällä
anturoita kehoon ja siirtämällä mittaukset tietokoneelle. Kun tuohon kaksivipuiseen
järjestelmään vähän paneutuu, niin huomaa, että nimestään huolimatta meillä on
suhteellisen mutkikas systeemi. Eli tähänkin pätee, että kun tietää vähän, niin ei
loppujen lopuksi ymmärrä miten vähän tietääkään. Esim. Pennerin raportin mukaan,
svingin fysikaalinen tutkimus tehdään edelleen kaksivipuista järjestelmää käyttäen.
Tuon fysikaalisen mallin ja ihmiskehon toiminnan optimaalisessa yhdistämisessä on
vielä paljon opittavaa.Ts on varmasti oikeassa siinä, että näitä asioita on tutkittu maailmalla paljonkin.
Jostain kumman syystä se tieto ei kuitenkaan ole selvästikään Suomea kovin hyvin
saavuttanut. Onko tieto katsottu turhaksi, sitä en tiedä.VP puhui riittävästä voiman tuotosta. Kysymys tältä osin on tietysti täysin
riippuvainen tavoitteista. Jos tarkoitus on ulkoilla golfkentällä, riittää vähempikin. Jos halutaan pärjätä maailman huipuille, olemme tiedossa todella kaukana. Vaikka tällä kertaa en täysin samaa mieltä fds:n kanssa ollutkaan, toivoisin kuitenkin
kohtaavani enemmän hänen kaltaisia innokkaita uudistajia.Mistä noita spindeleitä sais ostaa? Mulle kans 🙂
NimetönMinustakaan pyörää ei välttämättä kannata keksiä uudestaan. Kuitenkin meillä
täällä Suomessa suurin ongelma näyttäsi olevan se, että emme vielä edes tiedä, mikä pyörä on.data kirjoitti: (31.1.2006 11:22:48)
Minustakaan pyörää ei välttämättä kannata keksiä uudestaan. Kuitenkin meillä
täällä Suomessa suurin ongelma näyttäsi olevan se, että emme vielä edes tiedä, mikä pyörä on.Eipäs malttanut olla vastaamatta 🙂
Siis mistä johtaa päätelmä, että noita asioita ei Suomessa tiedetä tai osata ? Kyllä noista jutuista on tietoa runsaastikin, mutta niiden suhde todelliseen scooraamiseen on lopulta kohtalaisen pieni. Ongelmat suomalaisten tuloksentekokyvyssä ovat kuitenkin pitkälti muualla kuin lihasspindeleissä. Itse tutkin tällä hetkellä parhaillaan varsin tiiviisti voimantuottoon liittyvien vipuvarsien toimintaa, sekä voiman määrään, että vakioitavuuteen liittyen.
Tärkeintä on ymmärtää riittävästi, ettei ainakaan virheelliseen suuntaan johdata.
ts kirjoitti: (30.1.2006 23:15:52)
Kaksivipuinen swingi? Ei kai kukaan väitä, että swingi olisi vain kahdesta vivusta koostuva liike. Mutta yksivipuinen se ei ainakaan ole, ja tuon asian hahmottaminen on varsinkin aloittelijoille erittäin tärkeää. Paljon tärkeämpää, kuin tietää kaikista voimista jotka tuohon liikeeseen vaikuttavat.
Kaksvipuisuuden hahmottaminen kyl vie sekin aikaa osalta pelaajista (joka tosin koostunee lähinnä alottelevista tumpuloista). Kahta vipua enämpiä en kaipaa kyl lainkaan, ainakaan piiitkään aikaan (lue: ei koskaan). Jotta tältä osin lähten allekirjoittamaan kaksvipuisuuden hyvänä tapana selittää swingiä. Jos nyt löytyy helppotajuisempi tapa esittää swingi tällä tasolla nin kertoo sitten…
data kirjoitti: (31.1.2006 11:04:53)
VP puhui riittävästä voiman tuotosta. Kysymys tältä osin on tietysti täysin
riippuvainen tavoitteista. Jos tarkoitus on ulkoilla golfkentällä, riittää vähempikin. Jos halutaan pärjätä maailman huipuille, olemme tiedossa todella kaukana. Vaikka tällä kertaa en täysin samaa mieltä fds:n kanssa ollutkaan, toivoisin kuitenkin
kohtaavani enemmän hänen kaltaisia innokkaita uudistajia.Itse olisin kuitenkin tuon VP:n mainitseman riittävän voiman ajatuksen kannalla. Tokikin nykypäivän golffissa on enemmän ja enemmän todella pitkälle lyöviä ’voimapelaajia’, joilla tuo kyky tuottaa palloon kohdistuvaa voimaa on aika ilmiömäistä. Mutta kuitenkin Euroopan ja maailman huipulta löytyy myös suht lyhytlyöntisiä heppuja, jotka kompensoi tuota voiman/lyönnin pituuden puutetta muilla pelin osaalueilla. Esim heppuli nimeltä M.A. Jimenez on tullut suht hyvin toimeen keskivertoa lyhyemmälläkin lyönnillä.
Enpä siis usko, että suomalaisilla tuosta jää homma kiinni.El ninó kirjoitti: (31.1.2006 15:45:24)
Itse olisin kuitenkin tuon VP:n mainitseman riittävän voiman ajatuksen kannalla. Tokikin nykypäivän golffissa on enemmän ja enemmän todella pitkälle lyöviä ’voimapelaajia’, joilla tuo kyky tuottaa palloon kohdistuvaa voimaa on aika ilmiömäistä.Onko siis ymmärrettävä niin että ainoastaan ’voimapelaajat’ tuottavat swingissään voimaa?
Eipä tokikaan. Siksi laitoin tuon hipsuihin. Huono ilmaus siltikin.
Eiköhän se ole aika monen tekijän summa. Golf-lyönti voi olla aika yksinkertainen asia, mutta jossiihen paneutuu ja asiaa tutkii, niin siitä voi saada niin pirun monimutkaisen yhtälön ettei mitään järkeä. Siltä välillä ainakin tuntuu.
Itse oon parin viimesen vuoden aikana tutkaillut aika paljon golf-swingiä, kerännyt tietoa erilaisilta formueilta, lehdistä jne.. . Jossain vaiheessa tuntu siltä, että alkaa palikat sekoomaan ja langat karkaamaan käsistä. Liikaa tietoa liian monelta eri taholta…siitä seuraa sellanen soppa,että jepjep.
Pitäskin osata kerätä ne itselle sopivat ’oikeat’ asiat, ja osata lisäks soveltaa niitä omaan swingiin. Se voi olla aika hankala pala itsekseen purtavaksi.
Ehkä sitä joku kaunis päivä tajuaa sen itsekkin, ja hommautuu oikeen Pron oppiin… 😉Data on oikeassa, pyörää ei välttämättä kannata keksiä uudestaan. Toisaalta väitän, ettei maailmallakaan tiedetä tarkalleen, mikä pyörä on. Ja mitä golftutkimukseen tulee, kyllä golfpiireissä luullaan oman tutkimustominnan laajuudesta ja syvyydestä hiukan liikoja.
Lihasten toiminnan suhteen myönnän olevani itseopiskelija ja haen vielä ilmaisuja, jotka voivat olla alan ammattilaiselle vieraita. Toisaalta Boscon ja Komin jutut minäkin tunnen ja kuminauhaenergiasta olen samaa mieltä, minkä olen jo aiemmin myöntänyt. Siis lihasta venytettäessä elastinen energia (eli vastaliike) täytyy käyttää hyväksi heti tai muuten se valuu lämpönä hukkaan. Kevennyshypyssä se tarkoittanee, että spindelit haetaan pohjalta ja tullaan heti ylös. Jos liike pysähtyy pohjalla, elastisen energia hyöty häviää. Tämän soveltaminen golfsvingissä nykyisten pro-ohjeiden mukaan on kuitenkin kyseenalaista. Jos teet täyden hartiakierron backsvingissä ja käytät hyväksesi sen kimmovaikutuksen, kyllä hartiat heittää mailan ulos (ja siitä se slaissi tulee). Jos taas yrität ylläpitää venytystilaa “pallolle saakka”, energiaa ei enää olekaan vaan se on valunut lämpönä hukkaan. No koska tiedetään, että elastisen energian etu on vain 10-15 %, kannattaako sitä yrittääkään hyödyntää, koska timing on erittäin hankalaa. Itsekään en tiedä tätä mekanismia aivan tarkkaan, mutta jollain tavalla on tieteellisesti mahdollista selittää (jos tutkitaan), miksi esim. Hogan pyrki pitämään lantion vetävänä elementtinä aina läpilyöntiin saakka.
Mutta “voima = nopeus” –konsepti ei ole näin yksioikoinen. Svingissä mailanpään nopeus saadaan synnyttämällä kiertolihaksilla vääntömomentti, joka vipuvarsisysteemin (1, 2, 3, 4 vipua whatever) kautta kiihdyttää kiertokeskipisteestä tietyllä etäisyydellä olevaa mailanpäätä. Mailanpään kiihtyvyyteen vaikuttaa paitsi raaka voima, myös se, kuinka kaukana mailanpää on kiertokeskipisteestä. Henkilö, jolla mailanpää on kaksi kertaa kauempana (kulmat auki), tarvitsee kaksi kertaa suuremman vääntömomentin, päästäkseen samaan kiihtyvyyteen. Tämän vuoksi minusta on aivan ensiarvoisen tärkeätä, että olka- ja rannekulmat pysyvät pieninä viimeiseen saakka. Ja väitä, että rannekulmaa ei pysty pitämään kiinni ranteita pitämällä, vaan siihen tarvitaan käsien/käsivarsien apua ja siksi vipu systeemi pitää purkaa niin, että toinen käsi on osa vipusysteemiä ja toinen siihen ulkoisesti vaikuttava elementti (vrt. aiempi juttuni).
Kolmanneksi vielä ehkä kaikkein tärkein asia, missä nykyiset svingiopit menevät pieleen. Kaikki keskittyvät maksimaalisen tehon ulosmittaamiseen. Jos svingin alin kohta ei ole sama, missä svingin rata on kohteen suuntaan, on olemassa ristiriita. Osumat eivät ole puhtaita. Aivan sama, mitkä ovat tehot, voimat, nopeudet, jos pelaajalla on vaikeuksia osua puhtaasti palloon. Koko ajan joutuu tekemään säätöjä, jolloin toistettavuus häviää. Kaksivipuisessa systeemissä alin kohta ei ole siellä, missä maailman parhailla pelaajilla todellisuudessa on, siksi se ei toimi. Vasemman käsivarren kautta välittyvässä vipujärjestelmässä se on noin vasemman kainalon kohdalla. Myös siksi minun mielestäni tutkimuksessa pitäisi soveltaa erilaista mallia.
Nykyiset svingitutkimukset ovat hyvin pitkälle kuvakoosteita tai Golf Machinen animaatioversioita. Kukaan ei ole edes yrittänyt jatkaa Alistair Cochranin professoripaneelin ajatuksia, vaan siitä päätettiij tehdä ramattu ja piste. Ralf Mannin tietokoneanalyysit perustuvat huippupelaajien keskiarvoasentoihin ja sitä pidetään jotenkin korkeatasoisena. Mike Hebron heittelee funtsimisen aiheita ilman mitään clueta.
Leadbetter tekee rahaa ja pilaa pelaajia. Rick Smith tekee pelkästään rahaa. Jim Mclean pelkästään pilaa pelaajia. Chuck Hogan harjoittelee vain loppukiriä. Sitten tulee John Daly ja sanoo: Mä teen näin. No totta kai ihmiset uskoo Dalyä, ja kaikki tosiasiallinen tietous kumotaan. Kirjoja on tehty miljoona. Seminaareissa käymisen mä lopetin siihen, kun tajusin, että luennoitsijat olivat panneet kaiken tarmonsa Powerpoint-esitysten ja tietokoneanimaatioiden raameihin, ei asiaan.Luin ensimmäisen kerran Hoganin kirjan, kun Tirrosen Epe oli kolmekymmentä vuotta sitten tehnyt ruotsinkielisestä versiosta suomennoksen ruutupaperille. Silloin peli kulki ja SM-kultakin napsahti plakkariin. Ei oikeen kirjaopit vakuuttanut. Toisen kerran luin sen joskus parikymmentä vuotta sitten ruotsinkielisestä versiosta. En uskonut lantiojuttuun edelleenkään. Seuraavaksi luin koko golfkirjaston. Sitten tehtiin EU-direktiivin mukaista PGA-koulutusohjelmaa. Kaikki byrokraatit olivat huolissaan Espanjasta. Ei mitään koulutusohjelmaa, mutta tähtiä kuin sieniä sateella. Meilläkin ravasi Ledua, Pughia, Holmesia, Hebronia and you name it. Osa luennoitsijoista oli jopa hereillä. Seminaarit mä lopetin siihen, kun kaikki vaan yritti eri tavalla sanoa, miten pyörä pyörii.
Joku aika sitten palasin takaisin Hoganiin ja ajattelin “Give it a try”. Sitten toisen kerran ja sitten kolmennen kerran ja sitten… niin – Hogan ilmoitti jo heti alkuun, että hän ei ole kirjoittanut tieteellistä teosta vaan oman empiirisen ajattelun tuotoksen. Hän siis jätti tilaa muille tarkastella tätä tuotosta toisesta näkökulmasta. Sitä vaan ei ole kukaan tehnyt.
Itse asiassa mä on tehnyt yhden pahan virheen eli vastasin Boscon kysymykseen. Mä kuvittelin, että täällä löytyisi jengiä, joka aidosti lähtisi mukaan heittelemään ajatuksia ja synnyttämän uusia ideoita. Sen sijaan täällä onkin pelkkiä kyseenalaistajia ja alasampujia. Toisaalta mulle on ihan sama, mitä te golfpisteen gurut mietitte tai hyväksyttekö te nää mun jutut tai pidättekö te niitä realistisina. Minulla ei ole minkäänlaista tarvetta saada ketään puolelleni ja aionkin nyt käyttää aikani järkevämmin kuin kirjoitella tätä paskaa.
Tänään se tarkoittaa sitä, että menen tästä nyt heti kuuntelemaan pariksi tunniksi, kun Toskille tulee vieraaksi Marylandin college-jengi. Iltapäivällä sitten Twilight-feellä Inverraryyn, koska tänään on se päivä, kun Hooters-tytöt ajaa kenttää vastapäivään pullot ja pallot pullollaan. Näkemiin.
Kyllä mä data ihan kilpaa tätä lajia pelaan. Vertaisin golfia tikanheittoon – pisteet lasketaan sen mukaan kuinka tarkasti tauluun osuu, eikä sen mukaan, pitääkö tikat irroittaa hohtimilla taulusta. Jos Ernie Els keskittyisi tuottamaan maksimivoimaa, hän ei varmaankaan sanoisi lyövänsä 70% teholla (eikä olisi kovin korkealla maailmanlistalla). Hän laittaa peliin sen verran papua kuin tarvitaan ja lyönti pysyy vielä toistettavana.
Esimerkkinä toisenlaisesta lajista voisi käyttää vaikka keihäänheittoa. Siinä pyritään tuottamaan voimaa maksimaalisesti. Jos tavoitteena siinä olisi heittää mahdollisimman tarkasti 50m viivalle, niin tuskin Pitkämäki riuhtaisisi niin paljon kun kädestä lähtee.
”Jos svingin alin kohta ei ole sama, missä svingin rata on kohteen suuntaan, on olemassa ristiriita.Osumat eivät ole puhtaita.”
Väittämälläsi ei ole mitään tekemistä puhtaan osuman kanssa. Kokeneella pelaajalla lapa osuu palloon ollessaan menossa kaarensa alimpaan kohtaan ja jatkaa samaa linjaa (sisältä ulos, jos tykkää pelata drawta) vielä ohitettuaan alimman kohdan.
Itse swingaan noin ja osun puhtaasti…
NimetönKoko tieteellisen kritiikin tarkoitus on ‘kyseenalaistaa ja ampua alas’ esitettyjä väitteitä. Ilman kritiikkiä väärät tulokset ja väärä tieto vain tekisivät turhaksi kaiken jatkotutkimuksen samasta aiheesta, sillä sehän perustuisi silloin virheellisiin lähtöolettamiin. Aivan samoin kuin mistä fds on syyttänyt koko aiempaa golftutkimusta.
Fds on nähnyt paljon vaivaa osoittaakseen, että hän on tutustunut asioihin varmasti laajemmin kuin moni muu tälle palstalle kirjoittava. Niin kunnioitettavaa kuin se onkin niin se ei vielä yksin riitä osoittamaan joitain asiaa oikeaksi tai vääräksi. Joku viisaampi onkin sanonut: ‘se että tiedemies spekuloi ei nosta spekulaation arvoa jos hänellä ei ole riittävästi faktapohjaa‘ Tällä palstalla esitetyt väitteet yleensäkin eivät ole olleet juurikaan muuta kuin eri ihmisten esittämiä henkilökohtaisia näkemyksiä jostain asiasta. Varsinainen näyttö on ollut hyvin vaatimatonta ja näkemykset perustuneet paljolti vakuutteluun siitä, että kyllä minä tiedän asiat kun olen lajia niin paljon harrastanut ja/tai lukenut monta kirjaa.
Ja vaikka myös kritiikin esittämisen pitää täyttää tiettyjä perusvaatimuksia niin kyllä se todistustaakka jonkin uuden väitteen esittäjällä on edellään tällaisen väitteen esittäjällä itsellään. Asiaan kriittisesti suhtautuvan ei tarvitse kyetä jokaista perusteetonta väitettä kumoamaan. Viitattakoon vaikka ns. ’ufotutkimukseen’ jossa kaikki hörhelöt esittävät mitä mielikuvituksellisimpia väitteitä milloin mistäkin avaruusolennosta ja jos niitä ei heti pystytä tieteellisesti kumoamaan (kun väitteet jo lähtökohtaisesti ovat aivan hulluja) niin juttuhan on silloin tietysti totta 😉
Mikäs Fukkeen on mennyt, kun sieltä tulee nykyään niin analyyttistä ja perusteltua tekstiä. Hienoa!
Mikset ole tuollaisia juttuja aikaisemmin kirjoittanut, vaikka tietoa ja perusteltuja mielipiteita/näkemyksiä riittää näköjään pilvin pimein. Jatka vaan samaa rataa. Toiset haluavat vaan romuttaa kaiken kirjoitetun, jos vaan löytävät pienenkin epätarkkuuden tai virheen. Kuuluu valitettavasti suomalaiseen nettikeskusteluun 🙁
Bosco kirjoitti: (24.1.2006 10:01:13)
Kiinnostuin (vilpittömästi) ja haluaisin kuulla niin fukkelta, kuin muiltakin, minkälaisia virityksiä olette svingiin tehneet parantaaksenne ns virallista oppia.
Onkos tähän alkuperäiseen nyt sitten vastannut kukaan? Jos joku voisi tiivistää kun ei jaksas kaikkea lukea, sorry :-).
Tsemiä fukke, älä anna fariseusten jyrätä. Äläkä ainakaan vielä haistata pulunnussimalle vittuilupalstalle..
fukke diise saisse kirjoitti: (31.1.2006 17:22:00)
Mä kuvittelin, että täällä löytyisi jengiä, joka aidosti lähtisi mukaan heittelemään ajatuksia ja synnyttämän uusia ideoita. Sen sijaan täällä onkin pelkkiä kyseenalaistajia ja alasampujia.
Täällä ei ole pelkkiä kyseenalaistajia ja alasampujia. Minä olen ainakin ihan mielenkiinnolla seurannut mihin olet mietteinesi tulossa. Tosin sinuakin kai voi syyttää kyseenalaistamisesta ja alasampumisesta tässä ketjussa:-).
Puhtaassa kaksivipuisessa swingissähän käsien pitäisi olla koko swingin ajan rintalastan edessä. Oikeastihan ne liikkuvat myös sivusuunnassa. Selkeästi swingissä on siis enemmän kuin kaksi vipua/niveltä. En ota kantaa voiko/pitääkö tuota kertoa oppilaalle opetustilanteessa.
NimetönJoo, minäkin kuulun fukken kannattajiin.
Rifle, sinulla ei näytä olevan muita perusteluja kuin se, ettei sinunkaan työpaikallasi ole keksijät keksineet mitään, niin eihän fukkekaan voi. Sinun tapaistesi alasampujien takia tänne ei kukaan enää uskalla kirjoitella mitään. Sitä paitsi näillä palstoilla tuo velvollisuus on enemmänkin lukijalla ja kiitos niille, jotka uskaltavat tuoda näkemyksensä esille. Jos fukke lähtee, niin golfpiste palaa taas arkeen.
Viran omainen, kuinka hyvin osut palloon? Millä tourilla pelaat?
Minä olen kyseenalaistanut (ja ehkä alasampunutkin) kaksi asiaa:
Kommentit yleisesti hyväksytyistä opeista, joita en vieläkään tunnust olevan. Ja samalla sen, että Fukke on yleistänyt tiedon ja tutkimuksen tason. Kuinka voi tietää toisen tiedon määrän, jos ei koskaan ole edes asiasta henkilön / henkilöiden kanssa keskustelut tai ei edes tunne heitä. Ei kai palstalla esiintyminen automaattisesti osoita ammattitaidottomuutta? Tai ettei olisi olemassa tutkittua tietoa, joka ei vaan vielä ole omiin korviin kantautunut.
Toisaalta tuon lihaksen toiminnan, jossa oli kyllä aito asiavirhe. Siis kimmovaikutuksen osalta.
Muilta osin olen mielestäni useasti tuonut esiin oman kriittisyyteni perinteisiä oppeja vastaan. En kylläkään Hoganin, mutta monen muun.
Tuo VP:n mainitsema seivuttaisliike on taasen minun opeissani yksi suurimpia haittoja, jos se tapahtuu backswingin aikana, ja väittäisin enemmänkin tuossa käsivarsien ja hartian seudun lihasten kimmovaikutuksen juuri aiheutuvan tuota mailan ulkolinjalle siirtymistä. Siitä lisää paremmalla ajalla jos keskusteluun syntyy asialinja.
-
JulkaisijaArtikkelit