-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (16.8.2013 17:31:41)
KL kirjoitti: (16.8.2013 16:43:03)
pjs kirjoitti: (16.8.2013 12:19:24)
Jos unohdetaan selvät tapaukset (esim. lampi) ja keskitytään ’ojaan’ – johon viitataan englanniksi kahdellakin termillä ’ditch or surface drainage ditch’, suomeksi vain tuolla yhdellä – tullaan vaikeampien kysymysten äärelle. Missään dekkarissa ei olla tarkemmin selvitetty sitä, mikä on on määritelmän täyttävä ’oja’.Yksi tapa lähestyä tätä olisi määritelmän osa, jossa mainitaan ’or other open water course (whether or not containing water)’. Alkuosa viittaa siihen, että muidenkin määritelmien mukaisten paikkojen tulisi olla vastaavalla tavalla ’open water’ (suomennettu: avoin vesialue). Tästä voisi niin ikään johtaa tulkinnan, että ojankin pitäisi lähtökohtaisesti olla sellainen, että siellä ainakin aika usein olisi vettä – mutta juuri kyseisellä hetkellä välttämättä ei (mitä jälkimmäinen osa mielestäni tarkoittaa).
Tämä olisi aika kirjaimellinen ja määritelmien ehkä tarkoituksettomista sanavalinnoista johtava tulkinta, ja asiaa olisi ehkä hyvä tarkastella kokonaisvaltaisemmin. Joka tapauksessa mikä tahansa painauma ei liene oja, ellei sillä ole jotakin veden johtamiseen, keräämiseen tms. liittyvää tehtävää ja se myös täyttäisi ainakin silloin tällöin (tai aika usein) kyseisen tehtävän.
Tuosta lihavoidusta löytyy viisasten kivi. Painaumat kentällä eivät yleensä johda vettä minnekään, ojat johtavat, tai ainakin niiden on tarkoitus tehdä niin. Perin usein ojat kentällä ovat myös ihmisen kaivamia, jolloin ne on helppo erottaa kentän muotoihin tarkoituksella tai tahattomasti syntyneistä painanteista. Toki tulkinnanvaraisia paikkoja löytyy, se on aivan selvää, ja siksi toimikunnan tulee merkitä vesiesteet kunnolla ja mieluiten sääntöjen mukaisesti.
Kyllä ne painumatkin sateella johtavat/varastoivat vettä. Esim tien penkeren viereen on saattanut aikojen kuluessa syntyä muutaman sentin syvyinen pitkä painanne, joka isommalla sateella saattaa hyvinkin toimia ojana. Normaalisti siinä ei kuitenkaan varsinaista ojaa ole, eikä se missään tapauksessa ole paikka joka olisi esteeksi tarkoitettu ja juuri tällaisista paikoista voi sitten vääntö alkaa kun osa lukee kirjaa kuin piru raamattua.
Voisitko KL kertoa, mitä todellista haittaa kyseisen tekstin olosta paikallissäännöissä voisi olla, jos se on tehty selventämään juuri tällaisia rajatapauksia?
Esimerkiksi Lohjalla Kalkki-Petterin väylän 11 ja Pyhä Laurin väylän 17 välissä on n. 40 cm syvä 30 cm leveä oja, jota ei ainakaan viimeksi pelatessani ollut merkattu ja kentän paikallissäännöissä on lukenut, että kaikki vesiesteet on merkitty…
Vähemmän sääntötuntijat eivät voi ymmärtää, että paikallissääntö ei aja vesiesteen määritelmän ohi.
Jos tuollaista tarkennusta halutaan epäselvien tapausten varalta pitää paikallissäännöissä, pitäisi se kirjoittaa sellaiseen muotoon, joka ottaa kantaa väyläkohtaisesti niihin painanteisiin, epäselviin tai tulkinnanvaraisiin paikkoihin, jotka hatarasti tulkiten voitaisiin vesiesteeksi määritelmän mukaan luokitella, eikä päinvastoin.
Pekka Pelimies kirjoitti: (17.8.2013 5:36:25)
Jos tuollaista tarkennusta halutaan epäselvien tapausten varalta pitää paikallissäännöissä, pitäisi se kirjoittaa sellaiseen muotoon, joka ottaa kantaa väyläkohtaisesti niihin painanteisiin, epäselviin tai tulkinnanvaraisiin paikkoihin, jotka hatarasti tulkiten voitaisiin vesiesteeksi määritelmän mukaan luokitella, eikä päinvastoin.Tuossa voisi olla jo enemmän ideaa, edellyttäen ettei moisia paikkoja ole kovin monta. Monen kentän paikallissäännöt kun jo nykyisellään pursuavat kaikenlaista aivan tarpeetonta tekstiä eivätkä pelaajat edes kilpailuissa jaksa niitä lukea. Siksipä tyystin tarpeettomat sääntökirjasta löytyviä tekstejä toistavat lausahdukset ovat ainoastaan haitaksi ja häiriöksi ja vievät pelaajan huomion niistä kenttäkohtaisista poikkeamista, joita varten paikallissäännöt oikeasti tulee kirjoittaa.
Toistan vielä kerran, että toimikunnan velvollisuus on määritellä (lue: merkitä) kentän vesiesteet tarkasti. Pelaajan on tuohon myös voitava luottaa ilman mitään paikallissääntöihin kirjattua lausettakin.
KL kirjoitti: (17.8.2013 11:42:40)
Pekka Pelimies kirjoitti: (17.8.2013 5:36:25)
Jos tuollaista tarkennusta halutaan epäselvien tapausten varalta pitää paikallissäännöissä, pitäisi se kirjoittaa sellaiseen muotoon, joka ottaa kantaa väyläkohtaisesti niihin painanteisiin, epäselviin tai tulkinnanvaraisiin paikkoihin, jotka hatarasti tulkiten voitaisiin vesiesteeksi määritelmän mukaan luokitella, eikä päinvastoin.Tuossa voisi olla jo enemmän ideaa, edellyttäen ettei moisia paikkoja ole kovin monta. Monen kentän paikallissäännöt kun jo nykyisellään pursuavat kaikenlaista aivan tarpeetonta tekstiä eivätkä pelaajat edes kilpailuissa jaksa niitä lukea. Siksipä tyystin tarpeettomat sääntökirjasta löytyviä tekstejä toistavat lausahdukset ovat ainoastaan haitaksi ja häiriöksi ja vievät pelaajan huomion niistä kenttäkohtaisista poikkeamista, joita varten paikallissäännöt oikeasti tulee kirjoittaa.
Toistan vielä kerran, että toimikunnan velvollisuus on määritellä (lue: merkitä) kentän vesiesteet tarkasti. Pelaajan on tuohon myös voitava luottaa ilman mitään paikallissääntöihin kirjattua lausettakin.
Ristiriita on vaan siinä, että vesieste on vesieste edelleen ilman merkintääkin.
Toisaalta olis vielä älyttömämpää luetella 15 paikkaa kentältä kun sen voi tehdä tuolla yhdellä lausellakin. Vielä ei ole KL kertonut mitä käytännön haittaa moisesta lauseesta on, eikä varmaan tule kertomaankaan.
ts kirjoitti: (17.8.2013 17:38:21)
Toisaalta olis vielä älyttömämpää luetella 15 paikkaa kentältä kun sen voi tehdä tuolla yhdellä lausellakin. Vielä ei ole KL kertonut mitä käytännön haittaa moisesta lauseesta on, eikä varmaan tule kertomaankaan.Voisin kuvitella ainakin yhden argumentin (jos oletetaan, että ’paikallissäännöt ovat turhan pitkiä ja kaikenlaista tarpeetonta toistavia’ ei ole ’käytännön haitta’ – joka se kyllä tietyllä lailla onkin – voisikin olla hyvä, että kentän paikallissäännöt perustuisivat esim. ns. Hard Cardin pohjalle ja niissä lueteltaisiin vain muutokset/lisäykset siihen).
Oletetaan skenaario, että joku vandaali käy heittämässä yön aikana jorpakkoon kaikki tai jotkut vesiestemerkit. Tai niille tapahtuu jotain vähemmän dramaattista.
Jos lause on tekstissä, pelaajat voisivat sen nojalla pelata kentän kuten ko. paikat eivät olisi vesiesteitä laisinkaan (eihän niitä ole merkitty) joko tahallaan tai tahattomasti. Kynnys ottaa yhteyttä toimikuntaan olisi korkeampi.
Jos lausetta ei ole tekstissä, olettaisin että pelaajien oletettaisiin käyttävän enemmän omaa järkeä sen arvioimiseksi, onkohan oikeasti kyse vesiesteestä, vaikka merkintöjä kaiken järjen mukaan pitäisi olla.
En kyllä tiedä kuinka merkittävä tapaus tämä lopulta on. Kummassakin tapauksessa kai paras vaihtoehto on, että pelaaja soittaa toimikunnalle eli käytännössä caddiemasterille. Ja jos pelaaja on hyvässä uskossa pelannut kentän merkintöjen mukaan, tuskinpa häntä voidaan jälkeenpäin rokottaa. Joka tapauksessa kummassakin tapauksessa pelaajan kynnys ottaa vesiestedroppeja ilman kentällä olevia merkintöjä on aika korkea.
Tänään katselin siitä rinkun terassilta väylän 18 takana olevaa tien vierustaa (13 väylän suuntaan)
Mielenkiintoinen painauma ja sateen jäljilta varmaan reilut 1ocm vettä aika isolla alueella. Kuivalla jos sitä joku vesiesteeksi alkaisi väittämään niin yleinen nauruhan siitä syntyisi. Sateella sen nähdessään voisi hyvinkin sanoa määritelmien mukaiseksi vesiesteeksi.
Tämä nyt vaan on jälleen yksi asia joka saa ihmiset esittämään järjettömän vahvoja kannanottoja asian tiimoilta, vaikka todellisuudessa mitään haittaa ei tuosta lausekkeesta ole. Ilmeisesti se elämä on muidenkin pohdittavien asioiden ympärillä yhtä vaikeeta.
pjs kirjoitti: (17.8.2013 19:05:20)
Voisin kuvitella ainakin yhden argumentin (jos oletetaan, että ’paikallissäännöt ovat turhan pitkiä ja kaikenlaista tarpeetonta toistavia’ ei ole ’käytännön haitta’ – joka se kyllä tietyllä lailla onkin – voisikin olla hyvä, että kentän paikallissäännöt perustuisivat esim. ns. Hard Cardin pohjalle ja niissä lueteltaisiin vain muutokset/lisäykset siihen).Oletetaan skenaario, että joku vandaali käy heittämässä yön aikana jorpakkoon kaikki tai jotkut vesiestemerkit. Tai niille tapahtuu jotain vähemmän dramaattista.
Jos lause on tekstissä, pelaajat voisivat sen nojalla pelata kentän kuten ko. paikat eivät olisi vesiesteitä laisinkaan (eihän niitä ole merkitty) joko tahallaan tai tahattomasti. Kynnys ottaa yhteyttä toimikuntaan olisi korkeampi.
Jos lausetta ei ole tekstissä, olettaisin että pelaajien oletettaisiin käyttävän enemmän omaa järkeä sen arvioimiseksi, onkohan oikeasti kyse vesiesteestä, vaikka merkintöjä kaiken järjen mukaan pitäisi olla.
En kyllä tiedä kuinka merkittävä tapaus tämä lopulta on. Kummassakin tapauksessa kai paras vaihtoehto on, että pelaaja soittaa toimikunnalle eli käytännössä caddiemasterille. Ja jos pelaaja on hyvässä uskossa pelannut kentän merkintöjen mukaan, tuskinpa häntä voidaan jälkeenpäin rokottaa. Joka tapauksessa kummassakin tapauksessa pelaajan kynnys ottaa vesiestedroppeja ilman kentällä olevia merkintöjä on aika korkea.
Suurin piirtein juuri noin. Turha teksti paikallissäännöissä on pelkästään negatiivista ja vie pelaajan huomion pois niistä oikeasti tärkeistä ja ko. kentälle olennaisista asioista.
KL kirjoitti: (17.8.2013 22:32:34)
Suurin piirtein juuri noin. Turha teksti paikallissäännöissä on pelkästään negatiivista ja vie pelaajan huomion pois niistä oikeasti tärkeistä ja ko. kentälle olennaisista asioista.
Kuulkaa kaikki tätä suurta ja kaikkitietävää julistusta… on se hienoa että meillä on KL vailstamassa meitä aina ja kaikesta.
Harmi että ainoatakaan konkreettista haittaa ei ole tuosta vielä pystynyt esittämään, mutta niitä odotellessa luetaan näitä mitäänsanomattomia heittoja
ts kirjoitti: (17.8.2013 19:16:53)
Tänään katselin siitä rinkun terassilta väylän 18 takana olevaa tien vierustaa (13 väylän suuntaan)Mielenkiintoinen painauma ja sateen jäljilta varmaan reilut 1ocm vettä aika isolla alueella. Kuivalla jos sitä joku vesiesteeksi alkaisi väittämään niin yleinen nauruhan siitä syntyisi. Sateella sen nähdessään voisi hyvinkin sanoa määritelmien mukaiseksi vesiesteeksi.
Tämä nyt vaan on jälleen yksi asia joka saa ihmiset esittämään järjettömän vahvoja kannanottoja asian tiimoilta, vaikka todellisuudessa mitään haittaa ei tuosta lausekkeesta ole. Ilmeisesti se elämä on muidenkin pohdittavien asioiden ympärillä yhtä vaikeeta.
Kyseinen maininta ei vastaa vesiesteen määriltelmää ja on siksi väärä tai ainakin harhaanjohtava. Se antaa virheellisen käsityksen vesiesteestä yleensä, ja kulkeutuu helposti mukana muillekin kentille.
Kyseinen 18 reiän painanne ei ole niin yksiselitteinen kuin voisi terassilta kuvitella. Kyseisen tien ali on vedetty putkia, joiden ainoa tarkoitus on veden kuljettaminen tien ali. Painanteet selkeästi keräävät vettä putken suulle. Muistamani mukaan painanne seuraa tien reunaa pitkällä matkalta eikä vain siellä täällä, toisin sanoen, se on tarkoituksellisesti rakennettu. Jos painanteen tarkoitus ei ole johtaa vettä, mikä se on?
vieraspelaaja kirjoitti: (18.8.2013 12:08:38)
Kyseinen maininta ei vastaa vesiesteen määriltelmää ja on siksi väärä tai ainakin harhaanjohtava. Se antaa virheellisen käsityksen vesiesteestä yleensä, ja kulkeutuu helposti mukana muillekin kentille.
Kyseinen 18 reiän painanne ei ole niin yksiselitteinen kuin voisi terassilta kuvitella. Kyseisen tien ali on vedetty putkia, joiden ainoa tarkoitus on veden kuljettaminen tien ali. Painanteet selkeästi keräävät vettä putken suulle. Muistamani mukaan painanne seuraa tien reunaa pitkällä matkalta eikä vain siellä täällä, toisin sanoen, se on tarkoituksellisesti rakennettu. Jos painanteen tarkoitus ei ole johtaa vettä, mikä se on?
Onpa hienoa ettei KL joudu yksin näitä latteuksia jakelemaan, vaan voi aina luottaa rinnakkaistukeen.
Aika vastaavan syvyisiä ja oloisia paikkoja on muualla vesiesteiksi merkitty, mutta mitäpä minä näistä tietäisin…
ts kirjoitti: (18.8.2013 12:30:21)
Aika vastaavan syvyisiä ja oloisia paikkoja on muualla vesiesteiksi merkitty, mutta mitäpä minä näistä tietäisin…
Mutta miten se lause kortissa mitään auttaa? Koska se ei kuitenkaan sääntöjen ohi mene. Ja kuten vp mainitsee, jää sitten vaikuttamaan tulkintoihin muillakin kentillä.
Vaatisi sääntöihin muutoksen, että ’kaikki vesiesteet on merkattu’ ja muut pelataan ’through the green’. En ymmärrä miten KL ja vp voisivat muuten vastata.
Q8 kirjoitti: (18.8.2013 14:55:36)
ts kirjoitti: (18.8.2013 12:30:21)
Aika vastaavan syvyisiä ja oloisia paikkoja on muualla vesiesteiksi merkitty, mutta mitäpä minä näistä tietäisin…
Mutta miten se lause kortissa mitään auttaa? Koska se ei kuitenkaan sääntöjen ohi mene. Ja kuten vp mainitsee, jää sitten vaikuttamaan tulkintoihin muillakin kentillä.
Vaatisi sääntöihin muutoksen, että ’kaikki vesiesteet on merkattu’ ja muut pelataan ’through the green’. En ymmärrä miten KL ja vp voisivat muuten vastata.
Se lause kortissa auttaa, kuten olen jo moneen kertaan todennut, rajaamaan ojan oloiset painaumat pois tarkoituksellisten vesiesteiden joukosta ja siten vähentää käytännön tulkintaeroja kentillä. On siis olemassa joillain kentillä paikkoja, jotka sateiden jälkeen tai aikana voivat säilyttää ja kuljettaa vettä (täyttävät määritelmän) mutta kuivalla ovat niin matalia painanteita ja sellaisissa paikoissa, että niitä ei missään tapauksessa ole tarkoitettu esteiksi.
Se mikä tässä oikeesti närästää, on parin kirjanoppineen tuomio ja iva joitain toimikuntia kohtaan, jotka todellisuudessa ovat paikallisista olosuhteista tietoisia ja ymmärryksessä, ja sen vuoksi käytännön tilanteita selventääkseen päätyneet ko. tekstin käyttöön. Siispä aika liki sama tilanne kun taannoin Hyg:n kasiväylän vesiesteen keskustelu, jossa paikalla käymättömät tiesivät varapallomahdollisuuden tarpeettomaksi, vaikka kaikki asiaan perehtyneet ymmärtävät siinä jos jossain tuon olevan oikea paikka käytännölle.
Olipa kerran kaukana Pohjolassa pieni maa nimeltään Suomi. Siellä golf oli kansan suurena huvina ja maassa oli peräti viisi kenttää A, B, C, D ja E. Eräänä päivän kentän A toimitusjohtaja oli ollut katsastamassa kenttäänsä ja kutsui kenttätoimikunnan puheenjohtajan pakeilleen.
– Onkos meidän kentällä kaikki vesiesteet merkitty?
– Tietääkseni kyllä. Kuinka niin?
– Ajattelin vain, että kun ne kerran on kaikki merkitty, niin siitä olisi hyvä kertoa pelaajille vaikkapa paikallissäännöissä mahdollisten sekaannusten välttämiseksi.
– Liekö tuo tarpeellista? Säännöthän edellyttävät vesiesteiden merkitsemistä.
– Eivät pelaajat sitä tiedä.
– Niin, mutta…
– Älä nyt siinä urputa, vaan kirjoita meidän paikallissääntöihimme, että kentän kaikki vesiesteet on merkitty!Niin tapahtuikin. Seuraavalla viikolla kentän B kapteeni tuli kentän A kapteenin vieraaksi pelaamaan ja sattui lukaisemaan uunituoreet paikallissäännöt.
– Miksi teillä lukee, että kentän kaikki vesiesteet on merkitty? Eikös se ole muutenkin aivan päivänselvää?
– On on, mutta nyt se on vielä selvempää eikä sekaannuksia pääse syntymään, koska kukaan ei voi tulla väittämään, että joku vettä kuljettava painanne olisi vesieste, jos sitä ei ole sellaiseksi merkitty.
– Tuopas on hyvä keksintö, taidanpa ehdottaa tuota meidänkin paikallissääntöihimme!Niin tapahtuikin, eikä aikaakaan, kun kaikki viisi kenttää olivat kirjanneet tuon selventävän lauseen omiin paikallissääntöihinsä. Tämä linjakas muutos kantautui myös Suomen Golfliiton sääntö- ja tasoitustoimikunnan puheenjohtajan korviin ja asia otettiin esille heti seuraavassa toimikunnan kokouksessa.
– Olen saanut tietää, että kaikilla Suomen kentillä on paikallissäännöissä lause ’kentän kaikki vesiesteet on merkitty’.
– Miksi kummassa? Säännöthän edellyttävät, että toimikunta määrittää vesiesteiden rajat tarkasti.
– Tällä lauseella on kuulemma tarkoitus vähentää epäselvyyksiä ja varmistaa, että pelaajat eivät omin päin ryhdy tulkitsemaan asioita.
– Hmmm…. kuulostaa aika järkevältä. Mitäs jos me lisäisimme tuon lauseen koko maata käsittäviin liiton paikallissääntöihin, niin kenttien ei tarvitse pitää sitä omissa paikallissäännöissään?
– Erinomainen ajatus, herra puheenjohtaja!Niin tapahtuikin, ja lause poistettiin tarpeettomana kenttien omista paikallissäännöistä.
Hieman myöhemmin Suomeen saapui vaikutusvaltainen delegaatio Skotlannista, itse R&A:sta tutustumaan paikalliseen golfkulttuuriin ja –kenttiin. Liiton herrat hövelisti esittelivät aikaansaannoksiaan ja paria kenttääkin. Myös liiton koko maan kattavat paikallissäännöt joutuivat delegaation tarkkaan syyniin.
– Hmmm… teillä on näköjään yksi uusi paikallissääntö täällä. En muista meidän hyväksyneen sitä.
– Niin, katsokaas, tämä asia on kovin tuore emmekä ole vielä ehtineet hyväksyttää sitä teillä, mutta tarkoitus on tehdä se mahdollisimman pian.
– ’Kentän kaikki vesiesteet on merkitty’. Mistä tässä oikein on kyse?
– No katsokaas, joskus pelaajat ja tuomaritkin ovat epätietoisia siitä onko jokin merkitsemätön paikka vesieste vai ei, joten selvensimme asiaa tällä lauseella.
– Mutta sääntö 33-2 nimenomaisesti velvoittaa toimikunnan määrittämään vesiesteiden rajat tarkasti. Eikö se teidän mielestänne riitä?
– Kyllä muuten, mutta pelaajat eivät sitä tiedä ja siksi tämä lause auttaa heitä ymmärtämään asian paremmin.
– Onko kaikki vesiesteet sitten todella merkitty?
– On on.
– Mistä te sen tiedätte?
– No, olemme kysyneet kenttien toimitusjohtajilta.
– Ette siis itse ole käyneet asiaa varmistamassa?
– Öh… emme ole, luotamme toimitusjohtajien sanaan.
– Kuulkaas nyt! Ettekö te ymmärrä, että tämä teidän paikallissääntönne yrittää modifioida golfin sääntöjä?
– Ai…?
– Jos teidän kentiltänne löytyy yksikin merkitsemätön vesieste, niin tämä teidän lauseenne määrittelee tuon vesiesteen pelialueeseen kuuluvaksi vastoin sääntöjen vesiesteen määritelmää! Sitä me emme voi hyväksyä. Poistakaa tuo lause heti kaikista mahdollisista paikallissäännöistänne!
– Mutta kun…
– Do it NOW !!! Or I will kick your ass up to your shoulderblades!! Bleeding Finns with their local rules….(tämä tarina on tietenkin täysin fiktiivinen, koska SGL:n sääntö- ja tasoitustoimikunta ei ikimaailmassa lisäisi tuota lausetta SGL:n paikallissääntöihin)
Hienoa että KL löysi edes pienen käytännön haitan tuosta teksitstä, eli kyseisen lausahduksen haitta on se, että jos loordit tulevat käymään, toimikuntaa nolottaa kun on tuon tekstin julkaissut.
Muilta osinhan tarinassa ei juurikaan järkeä ollut
Ovatkohan loordit muuten joskus tulossa käymään? Minua ainakin kiinnostaisi käydä keskustelua, käytännön esimerkkien avulla, siitä mikä on tai ei ole vesiestemääritelmän mukainen oja. Ettei menisi paperin ja määritelmien pyörittämiseksi. Tämä vaikuttaa vähän näpertelyltä ilman konkretiaa. Loordien visiitin jäädessä toistaiseksi toteutumatta ehkä lisäinformaatiota voitaisiin saada siitä, millä tavoin tällaisia ojatyyppisiä painanteita on velvoitettu merkittäväksi esimerkiksi Suomessa järjestettyjen kansainvälisten kilpailujen yhteydessä? Luulisi esimerkiksi Linnasta, Kytäjältä tai Talistakin löytyvän monenlaisia tienvarsien ym. vierellä olevia painanteita, joita ei vesiesteiksi merkitty.
pjs kirjoitti: (19.8.2013 9:21:11)
Ovatkohan loordit muuten joskus tulossa käymään? Minua ainakin kiinnostaisi käydä keskustelua, käytännön esimerkkien avulla, siitä mikä on tai ei ole vesiestemääritelmän mukainen oja. Ettei menisi paperin ja määritelmien pyörittämiseksi. Tämä vaikuttaa vähän näpertelyltä ilman konkretiaa. Loordien visiitin jäädessä toistaiseksi toteutumatta ehkä lisäinformaatiota voitaisiin saada siitä, millä tavoin tällaisia ojatyyppisiä painanteita on velvoitettu merkittäväksi esimerkiksi Suomessa järjestettyjen kansainvälisten kilpailujen yhteydessä? Luulisi esimerkiksi Linnasta, Kytäjältä tai Talistakin löytyvän monenlaisia tienvarsien ym. vierellä olevia painanteita, joita ei vesiesteiksi merkitty.Juuri näin.
Lisäksi pitää miettiä niitäkin pelaajia, jotka eivät ole jaksaneet sääntökirjaa kaikilta osin mieleensä painaa, kun joidenkin mielestä jo muutaman kohdan paikallissääntöjenkin lukeminen saa heidän päänsä sekaisin.
Tuleepa mieleen tapaus parin vuoden takaa Keimolasta FT-kisasta, jossa erään väylän vieressä on tuollainen merkitsemätön painauma, jota kuitenkaan ei vesiesteeksi ollut merkitty, vaikka muissa vesiesteissä merkinnät olivat selkeät. Tuomarin tulkinta oli, että vesiesteestä on kysymys ja pelaajaa kohdeltiin sen mukaisesti hänen sieltä risuja poistaessaan. Oliko siinä tapauksessa kyse siitä, että toimikunnan mielestä tuo alue ei kuuluisi estettä olevan vai oliko jäänyt vahingossa merkkaamatta? Jos tämä teksti olisi paikallisissa ollut, ei tuota kysymystä olisi tarvinut pohtia.
pjs kirjoitti: (19.8.2013 9:21:11)
Ovatkohan loordit muuten joskus tulossa käymään? Minua ainakin kiinnostaisi käydä keskustelua, käytännön esimerkkien avulla, siitä mikä on tai ei ole vesiestemääritelmän mukainen oja. Ettei menisi paperin ja määritelmien pyörittämiseksi. Tämä vaikuttaa vähän näpertelyltä ilman konkretiaa. Loordien visiitin jäädessä toistaiseksi toteutumatta ehkä lisäinformaatiota voitaisiin saada siitä, millä tavoin tällaisia ojatyyppisiä painanteita on velvoitettu merkittäväksi esimerkiksi Suomessa järjestettyjen kansainvälisten kilpailujen yhteydessä? Luulisi esimerkiksi Linnasta, Kytäjältä tai Talistakin löytyvän monenlaisia tienvarsien ym. vierellä olevia painanteita, joita ei vesiesteiksi merkitty.Lordit tuskin ehtivät määrittää kaikkien maailman kenttien kaikkia mahdollisia vesiesteitä eikä tietenkään ole tarvettakaan. Sääntöjen määritelmä antaa puitteet, deccarit täydentävät niitä puitteita ja näiden mukaan vesiesteiden rajat määritetään (tarkasti) ja merkitään. Sitä paitsi aina löytyy pieniä mielipide-eroja, joiden johdosta viiden eri lordin vesiestemerkit kuitenkin päätyisivät hieman eri kohtiin, mutta sillä ei ole yhtään mitään väliä, kunhan ne vesiesteiden rajat on merkitty.
Maamme ykköstuomari Arto Teittinen kertoi keväällä kokemuksistaan Turkin MM-kisoista. Oli mennyt kysäisemään vesiesteiden rajoja maalaavalta R&A:n kaksikolta josko hän olisi voinut auttaa rajojen maalaamisessa, siinä kun oli melkoinen urakka. Vastaus oli kielteinen. Kyse ei varmasti ollut siitä, etteikö MM-kisoihin valittu tuomari olisi osannut rajoja maalata, vaan siitä, että tällä kaksikolla oli jo muodostettuna oma linjansa eikä se halunnut, että kentällä olisi samaan aikaan kahdella tai useammalla eri ’linjalla’ maalattuja esteitä. Täysin ymmärrettävää, ja se kertoo juuri siitä mitä yllä olen kuvaillut. Jokainen määrittää rajat kuitenkin omalla tavallaan, joskin sääntöihin perustuvalla tavalla. Kokenut ja taitava tuomari tekee sen oletettavasti loogisemmin ja linjakkaammin kuin vähemmän kokenut, mutta kumpikin pyrkii tekemään sen sääntöjen mukaan.
Tuon kuuluisan lauseen kirjoittaminen paikallissääntöihin johtaa ojasta allikkoon. Jos kentän A paikallissäännöissä tuo lause on, mutta kenttien B ja C ei, niin kentän A pelaajat hyvin nopeasti kyseenalaistavat kenttien B ja C heidän mielestään puuttuvat merkinnät ja ryhtyvät tulkitsemaan omiaan. Vastaavasti kentällä A keskelle metsää vuolaasti virtaavaan vesiesteeksi merkitsemättömään puroon pallonsa lyönyt ottaa sieltä vapaan droppin tilapäisen veden säännön perusteella. Nämä eivät kenties jonkun mielestä ole konkreettisia haittoja, mutta minun mielestäni ne ovat nimenomaan sitä. Samaa mieltä olivat ne kaksi omaa kansainvälistä tuomariamme, joiden kanssa asiasta eilen ja tänään keskustelin.
Toinen noista kv. tuomareista kertoi, että hänen vanhalla kotikentällään on metsässä joitakin ojia, joita ei vesiesteiksi ole merkitty. Syy on siinä, että pallot päätyvät noihin ojiin kerran vuosikymmenessä eikä siksi ole mitään järkeä käyttää aikaa ja merkintöjä niiden merkitsemiseen. Jos ja kun pallo sinne kilpailussa päätyy, tuomari kertoo miten jatketaan. Saman olen todennut itsekin monella kentällä ja mielestäni moinen toiminta on varsin järkevää, tosiaankin edellyttäen, että palloja päätyy noihin paikkoihin varsin harvoin. Samaa periaatetta olen/olemme noudattaneet sellaisissa paikoissa, joissa vesiesteessä ja sen takana kasvaa runsaasti pieniä puita ja pensaita ja pallo hyvin harvoin päätyy esteen takamaastoon. Rajojen määrittäminen tarkasti ja merkitseminen sellaiseen paikkaan on perin työlästä ja vaatii hurjasti paaluja. Siksi rajat määritetäänkin nk. riittävällä tarkkuudella ja tarkka ruling annetaan sitten vuonna 2027, kun pelaajan pallo seuraavan kerran sinne päätyy ja kaiken lisäksi löytyy.
Tiedän kaksi kenttää, joiden paikallissäännöissä tuo legendaarinen lause on. Kummankin kentän alueelta löytyy useita merkitsemättömiä vesiesteitä, sellaisia, joiden määritelmänmukaisuudesta ei tarvitse keskustella. Ne ovat ojia, jokia ja suvantoja. Toisen kentän selitys on, etteivät ne koskaan tule peliin. Kuitenkin eräissä mestikoissa satuin todistamaan, kun pallo avauksesta lensi juuri sellaiseen merkitsemättömään vesiesteeseen. Toisen kentän selitystä en tiedä, mutta se on luultavimmin aivan yhtä hatara ja vastoin sääntöjä kuin tuon ensimmäisenkin.
Just juu.. eli tuota tekstiä ei tarvita, koska muutenkin toimikunnan velvoite on merkitä kaikki vesiesteet tarkasti, mutta jos toimikunta sitä ei tee, se on kuitenkin oikein, paitsi jos toimikunta on katsonut tuon tarpeelliseksi erikseen mainita.
Erittäin loogista….
ts kirjoitti: (19.8.2013 9:34:45)
pjs kirjoitti: (19.8.2013 9:21:11)
Ovatkohan loordit muuten joskus tulossa käymään? Minua ainakin kiinnostaisi käydä keskustelua, käytännön esimerkkien avulla, siitä mikä on tai ei ole vesiestemääritelmän mukainen oja. Ettei menisi paperin ja määritelmien pyörittämiseksi. Tämä vaikuttaa vähän näpertelyltä ilman konkretiaa. Loordien visiitin jäädessä toistaiseksi toteutumatta ehkä lisäinformaatiota voitaisiin saada siitä, millä tavoin tällaisia ojatyyppisiä painanteita on velvoitettu merkittäväksi esimerkiksi Suomessa järjestettyjen kansainvälisten kilpailujen yhteydessä? Luulisi esimerkiksi Linnasta, Kytäjältä tai Talistakin löytyvän monenlaisia tienvarsien ym. vierellä olevia painanteita, joita ei vesiesteiksi merkitty.Juuri näin.
Lisäksi pitää miettiä niitäkin pelaajia, jotka eivät ole jaksaneet sääntökirjaa kaikilta osin mieleensä painaa, kun joidenkin mielestä jo muutaman kohdan paikallissääntöjenkin lukeminen saa heidän päänsä sekaisin.
Tuleepa mieleen tapaus parin vuoden takaa Keimolasta FT-kisasta, jossa erään väylän vieressä on tuollainen merkitsemätön painauma, jota kuitenkaan ei vesiesteeksi ollut merkitty, vaikka muissa vesiesteissä merkinnät olivat selkeät. Tuomarin tulkinta oli, että vesiesteestä on kysymys ja pelaajaa kohdeltiin sen mukaisesti hänen sieltä risuja poistaessaan. Oliko siinä tapauksessa kyse siitä, että toimikunnan mielestä tuo alue ei kuuluisi estettä olevan vai oliko jäänyt vahingossa merkkaamatta? Jos tämä teksti olisi paikallisissa ollut, ei tuota kysymystä olisi tarvinut pohtia.
Omakohtaista kokemusta on vain sunnuntaikisapeliryhmän tapauksesta, missä pallo oli selkeässä ojassa. Ojaa ei oltu merkitty, mutta paikallissäännöistä löytyi maininta, että kaikki vesiesteet on merkitty. Näinpä siis pelaaja poisti lehtiä ja risuja pallon ympäriltä ja paukautti eteenpäin. KL:n ja VP:n mukaan ymmärtäisin, että ei mennyt aivan oikein ilman penaltteja… ts:n osalta ilmeisesti meni pykälien mukaan? Ei kysytty tuomarilta, ja miksi oliskaan kun paikallissääntö selkeästi määritteli ettei oja ollut vesieste.
swinging kirjoitti: (19.8.2013 21:22:01)
Omakohtaista kokemusta on vain sunnuntaikisapeliryhmän tapauksesta, missä pallo oli selkeässä ojassa. Ojaa ei oltu merkitty, mutta paikallissäännöistä löytyi maininta, että kaikki vesiesteet on merkitty. Näinpä siis pelaaja poisti lehtiä ja risuja pallon ympäriltä ja paukautti eteenpäin. KL:n ja VP:n mukaan ymmärtäisin, että ei mennyt aivan oikein ilman penaltteja… ts:n osalta ilmeisesti meni pykälien mukaan? Ei kysytty tuomarilta, ja miksi oliskaan kun paikallissääntö selkeästi määritteli ettei oja ollut vesieste.
En kai minä missään ole sanonut että toimikunta saisi tuossa kohti jättää selkeitä ojia merkkaamatta. Silloinhan se on tehnyt työnsä todella huonosti.
Jos tuollaista lausetta käytetään, pitää pitää huoli siitä että ne esteet sitten todellakin on merkitty. Tässä ei ole mitään reistiriitaa siihen, että toimikunnan ne pitäisi joka tapauksessa merkitä. Lisäksi kentän pitää olla sellainen, että piilossa ei esteitä ole (mmutenkin ryteikön keskellä olevat ojat ovat ongelmallisia tulkinnoiltaan) ja lauselman tarkoitus on ainoastaan estää väännöt juri epäselvien painanteiden osalta.
Ihan vaan mielenkiinnosta: Jos pallo päättyy merkkaamattomaan vesiesteeseen lopullisesti, niin voiko siitä vapautua ’tilapäisen veden säännön mukaan’ (tosin pallo on hukassa ja vesi ei ole tilapäistä) vai pelaanko kadonneen pallon mukaan edelliseltä lyöntipaikalta (tai mahdollista varapalloa)?
swinging kirjoitti: (19.8.2013 21:22:01)
Omakohtaista kokemusta on vain sunnuntaikisapeliryhmän tapauksesta, missä pallo oli selkeässä ojassa. Ojaa ei oltu merkitty, mutta paikallissäännöistä löytyi maininta, että kaikki vesiesteet on merkitty. Näinpä siis pelaaja poisti lehtiä ja risuja pallon ympäriltä ja paukautti eteenpäin. KL:n ja VP:n mukaan ymmärtäisin, että ei mennyt aivan oikein ilman penaltteja… ts:n osalta ilmeisesti meni pykälien mukaan? Ei kysytty tuomarilta, ja miksi oliskaan kun paikallissääntö selkeästi määritteli ettei oja ollut vesieste.Tässä on erimonainen esimerkki siitä mihin tuo lause voi johtaa. Jos tuota lausetta ei olisi ollut, pelaaja olisi mahdollisesti kutsunut paikalle tuomarin tai vaihtoehtoisesti olettanut paikan olevan vesiesteen ja pelannut sen mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa pelaaja saa ilman omaa syytään kaksi penalttia tai jopa diskauksen. Jonkun mielestä se ei ole konkreettinen haitta, pelaaja saattaa olla asiasta toista mieltä.
Nyt joku tietenkin esitää vastaväitteenä, että tietenkin kaikki vesiesteet pitää olla merkitty, jos tuota lausetta käytetään. Niinpä niin pitäisi, mutta meillä on tässä jo kaksi, mahdollisesti kolme esimerkkikenttää, joiden paikallissäännöissä tuo lause on, mutta selkeitä vesiesteitä on silti jätetty merkitsemättä. Tämä johtuu siitä, että merkinnöistä vastuussa olevissa toimikunnissa on niitä vanhoja kaakkeja, jotka
a) jättävät merkitsemättä sellaiset vesiesteet, jotka ’eivät tule peliin’, tai
b) yksinkertaisesti eivät osaa merkitä vesiesteitä, koska eivät ymmärrä vesiesteen määritelmää käytännön tasolla, tai
c) kirjoittavat tuon lauseen paikallissääntöihin vain siksi, että se kuulostaa komealta ja antaa hyvän kuvan toimikunnasta, tai
d) ovat huolimattomiaJo esitettyjen esimerkkien valossa on täysin selvää, että tuosta lauseesta on merkittävästi enemmän konkreettista haittaa kuin hyötyä. Tämä tietenkin sen lisäksi, että noilla kahdella tai kolmella esimerkkikentällä tuo lause on sääntöjen vastainen.
Vipsu kirjoitti: (20.8.2013 3:57:19)
Ihan vaan mielenkiinnosta: Jos pallo päättyy merkkaamattomaan vesiesteeseen lopullisesti, niin voiko siitä vapautua ’tilapäisen veden säännön mukaan’ (tosin pallo on hukassa ja vesi ei ole tilapäistä) vai pelaanko kadonneen pallon mukaan edelliseltä lyöntipaikalta (tai mahdollista varapalloa)?Merkkaamaton vesieste on vesieste, vaikka paikallissäännöissä sanottaisiin mitä. Jos pallo sellaiseen katoaa, menetellään vesiestesääntöjen mukaisesti (sääntö 26).
ts kirjoitti: (19.8.2013 21:32:52)
Jos tuollaista lausetta käytetään, pitää pitää huoli siitä että ne esteet sitten todellakin on merkitty. Tässä ei ole mitään reistiriitaa siihen, että toimikunnan ne pitäisi joka tapauksessa merkitä. Lisäksi kentän pitää olla sellainen, että piilossa ei esteitä ole (mmutenkin ryteikön keskellä olevat ojat ovat ongelmallisia tulkinnoiltaan) ja lauselman tarkoitus on ainoastaan estää väännöt juri epäselvien painanteiden osalta.
Vesiesteiden merkinnät ja sitä kautta tulkinnat ovat aika retuperällä monella kentällä. Minua on jäänyt harmittamaan seuraavat tilanteet:
– ryteikkövesieste, jossa ns. luonnollista vesirajaa on mahdoton määrittää
– oja, joka on ylä tai alamäessä, jolloin ns. luonnollinen vesiraja on entistä ongelmallisempi
– merkitsemättömät vesiesteet eivät ole käsittääkseni koskaan sivuvesiesteitä, jolloin ’ei lähemmän lippua’ droppipaikka voi olla ryteikössä tai lammen tai jopa järven takana
– vaikka paikallissäännössä olisi todettu, että kaikki merkitsemättömät vesiesteet ovat sivuvesiesteitä, niiden raja on sen verran epäselvä, että kahden mailanmitan sääntö antaa aika isoja tulkintamahdollisuuksia (etenkin jos maa viettää vesiesteeseen vähitellen, missä on luonnollisen veden raja)
– kenttätoimikunta on ilmeisesti ajatellut, että tuo ’kaikki merkitsemättömät … sivuvesiesteitä’ poistaisi jotenkin ongelman, mutta se poistaa vain osan ongelmistaKL kirjoitti: (20.8.2013 8:41:01)
Vipsu kirjoitti: (20.8.2013 3:57:19)
Ihan vaan mielenkiinnosta: Jos pallo päättyy merkkaamattomaan vesiesteeseen lopullisesti, niin voiko siitä vapautua ’tilapäisen veden säännön mukaan’ (tosin pallo on hukassa ja vesi ei ole tilapäistä) vai pelaanko kadonneen pallon mukaan edelliseltä lyöntipaikalta (tai mahdollista varapalloa)?Merkkaamaton vesieste on vesieste, vaikka paikallissäännöissä sanottaisiin mitä. Jos pallo sellaiseen katoaa, menetellään vesiestesääntöjen mukaisesti (sääntö 26).
Kun paikallissäännössä sanotaan ’merkkaamaton vesieste on sivuvesieste’, niin eihän silloin menetellä vesiestesääntöjen mukaisesti vaan sivuvesiestesäännön mukaisesti. Eikö?
Putti-Possu kirjoitti: (20.8.2013 9:15:53)
KL kirjoitti: (20.8.2013 8:41:01)
Vipsu kirjoitti: (20.8.2013 3:57:19)
Ihan vaan mielenkiinnosta: Jos pallo päättyy merkkaamattomaan vesiesteeseen lopullisesti, niin voiko siitä vapautua ’tilapäisen veden säännön mukaan’ (tosin pallo on hukassa ja vesi ei ole tilapäistä) vai pelaanko kadonneen pallon mukaan edelliseltä lyöntipaikalta (tai mahdollista varapalloa)?Merkkaamaton vesieste on vesieste, vaikka paikallissäännöissä sanottaisiin mitä. Jos pallo sellaiseen katoaa, menetellään vesiestesääntöjen mukaisesti (sääntö 26).
Kun paikallissäännössä sanotaan ’merkkaamaton vesieste on sivuvesieste’, niin eihän silloin menetellä vesiestesääntöjen mukaisesti vaan sivuvesiestesäännön mukaisesti. Eikö?
Sivuvesiestettä käsittelevät säännöt ovat myös vesiestesääntöjä. Kun puhutaan vesiesteestä yleisesti, niin se käsittää kaikenlaiset vesiesteet. Kirjoittamisesta ja puhumisesta tulisi pidemmän päälle kovin kömpelöä, jos aina pitäisi mainita molemmat. Toki sivuvesiesteen ollessa kyseessä noudatetaan sivuvesiesteelle kirjoitettuja sääntöjä.
Toivottavasti tuollaista paikallissääntöä ei ole missään.
-
JulkaisijaArtikkelit