-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
duffer kirjoitti: (6.12.2011 18:16:02)
Väitän, että tämä on aikamoinen vedätys ja trolli johon moni näyttää menneen.En usko, että mikään suomalainen kenttäyhtiö olisi ottanut velkaa 16k/osake. Niinkuin joku tuolla edellä huomautti, rahalla rakentaisi komeasti uuden kentän.
Muutenkaan avauksessa mainitut yksityiskohdat ei tunnu oikeilta. Maininta yrityksestä myydä osaketta eteenpäin velattomana ei sekään oikein kolahda.
vähän parempaa faktaa tarvitaan että minä uskon avaukseen.
Ihan faktaa kuule on tuo ~16000€ + korot / A-osake. On ihan älytöntä käydä aloitustani kyseenalaistamaan ’vedätykseksi ja trolliksi’. Vaikka vaadit parempaa faktaa, en aio täällä mainostaa kyseistä golf-yritystä. He mainostakoot itse itseänsä ja toivottavasti saavat siten monta velatonta osaketta myytyä…
Miksi tulisin tänne vedättämään?
Haluan PÄÄSTÄ OSAKKEESTA EROON ja siksi kysyin aiheesta palstalla, jossa aihetta edes jonkin verran tuntevat joskus käyvät.
Tottakai olen yrittänyt kaikilla keinoin myydä/antaa osaketta pois. Jos olisin sen saanut myytyä/annettua, en olisi tänne mitään kirjoittanut. Luontaisesti ihmimen pyrkii pääsemään ongelmasta eroon. Ja niin kuin ensimmäisessä viestissäni jo mainitsin golfosake on ongelma monelle.
Muutama kommentti kirjoituksiin:
3/25
’Osakeyhtiö ei ilman yhtiökokouksen lupaa ole tuollaisia velkamääriä voinut ottaa.Eli ei ketään ole huijattu. Yhtiön omistaja, joihin itsekin kuulut, ovat päättäneet toimia siten että hankkivat ulkopuolista rahoitusta’
Olen ollut osakkeenomistaja 90-luvulta lähtien harrastaakseni golfia. Intressini hankkia osake on ollut siinä, että pelaisin sitä. Tuolloin ainut tietämäni mahdollisuus pelata lajia oli hankkia osake. Sellaisen ostin ja maksoin velattomaksi. Hölmöä, mutta totta ettei mieleeni juolahtanut käydä kuuntelemassa yhtiökokouksissa mitä siellä päätetään. En ajatellut että urheilulajia harrastamalla voisi saada velat osakseen ilman, että kukaan kysyy asiasta henkilökohtaisesti minulta.
Näin kuitenkin kävi. Huijaukselta se minusta tuntuu, joten älä väitä muuta.22/25
’
Minua oikeasti masentaa osakkaiden kyky kantaa vastuuta omasta leiviskästään. Valtavaa narinaa kun kukaan (passiivissa) ei fixaa minun ongelmiani jotka vapaaehtoisesti otin kantaakseni ostamalla osakkeen. Ja sitäpaitsi tämän piti olla todella tuottoisa sijoitus. Vaikka eihän mulle raha merkkaa mitään.’
Kannan kyllä oman vastuuni tässä asiassa, kuten sanoin olen yrittänyt myydä/ antaa osaketta muille niin ettei siitä koidu heille enää haitta, mutta tuloksetta. Jos olisin aikoinani tiennyt osakkeen ostaessani, että kyse on ’kunnes kuolema meidät erottaa’ kaupasta, en ikimaailmassa olisi kaupaa tehnyt. Sen sopimuksen olin pyhittänyt kerran kirkossa tehtäväksi.
Ja kerrotko minulle sen henkilön kenelle raha ei merkitse enää mitään, niin voisin kysyä häneltä, josko hän vaikka ottaisi osakkeeni vastaan…Yritetään pitää keskustelu asiallisella tasolla tai pysytään siitä poissa. Kiitos!
käyttäjä kirjoitti: (6.12.2011 20:58:05)
Ihan faktaa kuule on tuo ~16000€ + korot / A-osake.Tuo summa on niin suuri, että moisesta remontista olisi ihkasen varmasti ollut kirjoittelua valtakunnan golflehtiä myöten. Avaa siis sanainen arkkusi ja kerro mistä kentästä on kyse. Sillä luultavasti saat keskustelun pysymään lähempänä asiaa.
Toisaalta, kaikki olennainen on jo sanottu. Olet naimisissa velkojesi ja osakkeesi(kin) kanssa, ellet saa sitä myydyksi jollekin. Partin mainitsema Arska Hakaniemessä ei ideana välttämättä ole sieltä huonoimmasta päästä…
Tämä ALV on vähän monimutkainen juttu. Paras ratkaisu on jos seura ei ole ALV velvollinen silloin ei tarvitse lisätä 23 % hintoihin. Jos taas on ALV velvollinen tulee hintoihin 23 % lisää. Toisaalta ALV velvollinen saa vähentää ALV osuuden ostamistaan palveluista ja tavaroista. Mutta käytännössä asia saattaa olla niin että seuralle ei kerry ALV sisältäviä ostoja kovinkaan paljon, kun taas osakeyhtiölle niitä kertyy. Näin ollen osakehtion kautta kierrätetty liiketoiminta saattaa hyötyä enemmän ALV vähennyksistä.
Problematiikkaa kuvaa oheinen verohallinnon päätös
http://arkisto.vero.fi/?article=4021&domain=VERO_MAIN&path=5,40,372,374,682&language=FIN
En minäkään usko että pelkkään kentän remonttiin saadaan noin suuri summa palamaan, mm. Talmassa on korotettu vastiketta kentän hoitoon,mutta tuskin noin suuresta summasta on kysymys.
Ainoa joka tulee mieleen on rakenteilla oleva Tapiola Golf, siellä on suunnitteilla ns. vaihtovelkakirjalaina, mutta epäilen että sielläkään olisi kysymys noin suuresta velkaosuudesta osaketta kohti.
Jos nyt ajattelee että olisi 18 reikää ja vain 500 osakettaja osakekohtainen laina on 16.000 ecua sehän tekee jo 8.000.000 !
Onkohan asiassa joku väärinkäsitys ? Where is the comma ?johto kirjoitti: (6.12.2011 22:09:59)
Tämä ALV on vähän monimutkainen juttu. Paras ratkaisu on jos seura ei ole ALV velvollinen silloin ei tarvitse lisätä 23 % hintoihin. Jos taas on ALV velvollinen tulee hintoihin 23 % lisää. Toisaalta ALV velvollinen saa vähentää ALV osuuden ostamistaan palveluista ja tavaroista. Mutta käytännössä asia saattaa olla niin että seuralle ei kerry ALV sisältäviä ostoja kovinkaan paljon, kun taas osakeyhtiölle niitä kertyy. Näin ollen osakehtion kautta kierrätetty liiketoiminta saattaa hyötyä enemmän ALV vähennyksistä.Problematiikkaa kuvaa oheinen verohallinnon päätös
http://arkisto.vero.fi/?article=4021&domain=VERO_MAIN&path=5,40,372,374,682&language=FIN
Ei kannata yleistää. Monille suroille on paras ratkaisu, että nimen omaan on ALV-velvollinen.
Kun puhutaan yhteisön ALV-juridiikasta, niis se on perustasolla hyvin yksinkertaista.
tutkiva journalismi paljasti, että Gumbölen A-osakkeessa lienee 15300 velkaosuutta. Käsittääkseni siellä ei ole isompia remontteja tehty, uudella kentällä. Joten ihmettelee hiljaa mielessään, miten A-osakkeelle on osakkeen oston jälkeen velkaa tullut tämöinen määrä. Joku ei ole ymmärtänyt jotain jossain vaiheessa.
NimetönA-osakkeen velkaosuuden maksettua saa velattoman C ja D osakkeen…
Kenttää en täällä aio nimetä.Arska Hakaniemessä tarvitsisi varmasti muuta apua kuin yhden lisäongelman…
Mielestäni oikeudenmukaisuuden nimissä niiden tahojen, jotka ovat golfin osake- ongelman aiheuttaneet pitäisi auttaa niitä monia, joille ovat harmia aiheuttaneet.
Velkojen kanssa ’naimisissa’ olo on suotavaa silloin, kun on ne itse hankkinut. Tässä tilanteessa tilanne ei ole sellainen, koska en ole mitään sopimusta tehnyt ottaakseni golfosakkeen velat kontolleni. Osakkeen kanssa ’naimisissa’ olokaan ei ole oikeudenmukaista tässä tilanteessa, koska sitä hankkiessani en tiennyt tulevista muutoksista, jonka golfpamput kaavailivat osakkeenomistajien turmioksi.
Tilanne on mielestäni äärimmäisen absurdi.
Eihän riskisijoittamisessakaan ole mahdollisuutta hävitä kuin sen mitä itse on sijoittanut. Miten golfosakkeiden kohdalla on mahdollisuus yhdellä aikoinaan ostetulla osakkeella hävitä kolminkertaisesti? Aikonaan maksetun summan menettämisen ymmärrän, mutta lisäksi 16000+korot on jo törkeätä. Golfin pitäisi olla terveyttä edistävä harrastus, eikä riskisjoittamistakin riskialttiimpaa toimintaa .Golf on herrasmieslaji – mistähän tämä sanonta juotaa juurensa… nyt taidetaan olla tultu aika kauas siitä.
duffer kirjoitti: (6.12.2011 22:43:50)
tutkiva journalismi paljasti, että Gumbölen A-osakkeessa lienee 15300 velkaosuutta. Käsittääkseni siellä ei ole isompia remontteja tehty, uudella kentällä. Joten ihmettelee hiljaa mielessään, miten A-osakkeelle on osakkeen oston jälkeen velkaa tullut tämöinen määrä. Joku ei ole ymmärtänyt jotain jossain vaiheessa.Onkohan tässä käynyt niin, että kun par3 kentän päälle on rakennettu uusi täysimittainen kenttä klubitaloineen, niin osakesarjoja ei ole heti vaihdettu ja onkin rakennettu velaksi. Lisäksi vuosittain tullut syömävelkaa.
Osakaspohja on ollut liian pieni ja vuosittaista vastiketta ei ole peritty riittävästi. Lisäksi golfosakkeiden myynti tällä hetkellä hyvin haastavaa.
Vastaavassa tilanteessa on valitettavasti aika moni kenttäyhtiö Suomenmaassa.
duffer kirjoitti: (6.12.2011 22:43:50)
tutkiva journalismi paljasti, että Gumbölen A-osakkeessa lienee 15300 velkaosuutta. Käsittääkseni siellä ei ole isompia remontteja tehty, uudella kentällä. Joten ihmettelee hiljaa mielessään, miten A-osakkeelle on osakkeen oston jälkeen velkaa tullut tämöinen määrä. Joku ei ole ymmärtänyt jotain jossain vaiheessa.Oma arvaukseni oli yhtenevä dufferin kanssa, sijainti antaa kuitenkin toivoa paremmasta. Vastaavassa taloudellisessa tilanteessa painivat ’erämaakentät’ ovat todella säälittävässä asemassa.
On jo aikaisemmissa ketjussa pohdittu sitä, että osakeyhtiölaki ei riittävän hyvin määritä näiden ’keskinäisten osakeyhtiöiden’ osakkaan riskiä ja sen kantovelvollisuutta. (kenttäyhtiöt ja asuntoyhtiöt ovat suurimpia ryhmiä ainakin nuppiluvulla mitattaessa.) Näissä kaikissa yhtiöissä on vastikkeen kanto-oikeus ja sen ’pakkoperintään’ voi käyttää osakkeenomistajan koko omaisuutta. Tämä oikeus on rinnastettavissa valtion verotusoikeuteen.
’Osta golfosake ja sido itsesi sekä perikuntasi maksamaan yhtiövastikkeita, pelasitpa paljon tai vähän tai et ollenkaan.
Tähän pulmalliseen tilanteeseen ei taida olla kuin yksi pakotie ja sekin on melko karhea sellainen, yhtiökokous voi asettaa yhtiön selvitystilaan yksinkertaisella enemmistöllä. Selvitysmies tekee sitten ratkaisuja eikä siinä paljon osakkaan tai yhtiön hallinnon sana paina.johto kirjoitti: (6.12.2011 22:26:06)
Onkohan asiassa joku väärinkäsitys ? Where is the comma ?
Samaa itsekin ensin epäilin, sillä oman klubini 9 reiän laajennus maksoi mainitusta 16000 € summasta vain vajaa kymmenesosa pelioikeutta kohti. Kysymyksessä ei ole pilkkuvirhe, jos 9 reiän lisäksi velaksi on rakennettu uusi hulppea klubirakennus, maksava osakasmäärä on neljännes oman klubini maksavasta osakasmäärästä ja kustannukset 2,5- kertaiset. Tällainen päätös on mahdollinen, jos äänivalta yhtiökokouksissa on käytännöllisesti katsoen kokonaan osakkailla, jolla itsellä ei ole vastikevelvollisuutta.
Ymmärrän niin, että käyttäjä on uhri, joka etsii taloudellisesti järkevää ja laillista ulospääsyä vaikeasta tilanteesta. Itse en keksi mitään, mutta toivottavasti edes joku keksii edes jotain. Sääliä käyttäjä ei ole pyytänyt, syyllistämiseen ei ole aihetta.
Tässä muuten on mielenkiintoinen yhtiöjärjestys (yhteystiedot->materiaalisalkku-> OY yhtiöjärjestys).
Kyllähän epäilyt vahvistuvat että kyseessä olis juuri tuo kenttä. Lainaa otettu noin 6,3 milliä ja tuo jaettuna 16000€:lla, joten maksavia osakkeenomistajia olisi noin 394 kpl. Jäseniä ilmoittaa olevan 600 kpl.
PG kirjoitti: (7.12.2011 8:36:28)
Tällainen päätös on mahdollinen, jos äänivalta yhtiökokouksissa on käytännöllisesti katsoen kokonaan osakkailla, jolla itsellä ei ole vastikevelvollisuutta.Tässä muuten on mielenkiintoinen yhtiöjärjestys (yhteystiedot->materiaalisalkku-> OY yhtiöjärjestys).
No niinpäs on mielenkiintoinen yhtiöjärjestys ja taisi se ketjun aloittajan kenttäkin samalla varmistua!
I-lajin osakkeilla on monikymmenkertainen äänienemmistö muihin osakkeisiin nähden eikä lainkaan vastikevelvollisuutta. Toisten rahoilla on helppo mällätä…
KL kirjoitti: (7.12.2011 9:55:02)
I-lajin osakkeilla on monikymmenkertainen äänienemmistö muihin osakkeisiin nähden eikä lainkaan vastikevelvollisuutta. Toisten rahoilla on helppo mällätä…
Oikaistaanpas tämä nyt heti, ennenkuin lähtee käsistä.
I-osakkeet ovat kaikki Gumböle Golf Ry:n omistuksessa.Valoitanpa hieman tilannettamme ja taustoja;
Gumböle Golf perustettiin 1991 ja alkuvuosina jäsenistön käytössä oli ainoastaan lähipelialueet ja par3 väyliä. Kenttää laajennettiin pikkuhiljaa väylä kerrallaan talkoovoimin ja tulorahoitukseen perustuvilla maltillisilla investoinneilla. Vuonna 2000 kenttä oli saavuttanut 9 reiän mitan ja jäsenmääräkin oli kasvanut jo 400 jäseneen. Tuolloin päätettiin teettää kerralla loppulaajennus ja ottaa investointia varten rahoitus pankista. Jokainen tuolloinen Ry:n jäsen sai merkitä perustettavan Oy:n osakkeen (A-osake) itselleen. Osakesarjojen joukossa oli ehdotonta äänivaltaa käyttävä I-sarja, joka jäi kokonaisuudessaan Ry:n omistukseen. Tällä haluttiin varmistaa jo Ry:ssä vallitseva 1mies = 1ääni –periaate. Gumböle Golf haluttiin pitää pelaajan kenttänä.
Kenttälaajennusta varten vuokrattiin kaupungilta viereinen suo. Juuri niin – suo. Maaperä oli erittäin haastava rakennustöille ja paikoin kenttämestari (Jussi) sai hypätä vyötäröään myöten lapioimaan, kun koneella ei voinut mennä. ”Suo, Kuokka ja Jussi –työmenetelmä” tuli aidosti tutuksi. Miltei koko alue on siis paalutettu, verkotettu, tuettu, … ja kaikki tämä tarkan silmän alla, sillä Gumbölen jokea tuli varoa joka työvaiheessa. Rakentamisen aloittamista viivästyttäneet turhat valitukset aiheuttivat myös suurta kustannusten nousua. Niinpä kentän rakentamisen normaalikustannukset ja keskiarvot eivät valitettavasti Gumbölen hankkeessa päteneet ja budjetti ylittyi sekä aikataulullisesti että rahallisesti.
Kenttä kuitenkin valmistui. Klubitalo avattiin 2007 ja kenttälaajennus avattiin heinäkuussa 2009. Tarkoituksena ei missään nimessä ollutkaan rakentaa ns. championship -kenttää, vaan miellyttävä ja nopeasti pelattava jokamieskenttä. Tuo toteutui hienosti. Kierrosaika täydelle 18 reiän kierrokselle on kolmen hengen ryhmällä 3-3½h ja nelosellakin alle 4h. Kenttä on myös rakennettu siten, että molempia ysejä voi peluuttaa omalla ajanvarauksellaan, mikä on osoittautunut näin syksyisin todella miellyttäväksi. Töiden jälkeenkin mahdollisimman moni ehtii vielä yhdeksän reiän kierroksen pelaamaan, sillä kierrosaika tuolle on vain 1½h. Ja sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella on osakkaidemme mielestä positiivinen asia; ajoaika kotoa kentälle on valtaosalla alle 15min. Junnut pääsevät bussilla kentälle…
Yhtiöjärjestykseen päätettiin tehdä muutos koskien osakesarjoja ja niiden vastikevelvollisuuksia. Päätettiin, että otetusta lainasta vastaavat kaikki nykyiset A-osakkaat. Haluttiin kuitenkin pienentää tuota osakaskohtaista velkaosuutta ja luotiin velaton D-osake, jota oli tarkoitus markkinoida uusille osakkeenomistajille. Koko D-osakkeen merkintähinta lyhentäisi yhtiön lainaa ja sitä kautta jokaisen A-osakkaan velkaosuutta. Ajankohta osakkeen kauppaamiselle ei vaan ollut suotuisa. Yhtiökokous on kuitenkin toistuvasti päättänyt pitää osakkeen hinnan samana ja odottaa markkinoiden elpymistä.
Yhtiö järjesti myös suunnatun osakeannin A-osakkeen omistajille; maksaessaan koko velkaosuuden pois, saa osakas A-osakkeensa tilalle velattoman C-osakkeen ja velattoman D-osakkeen. Kun A-osakkeen velkaosuus on maksettu, se mitätöidään. C- ja D-osakkeet tuottavat kumpikin yhden pelioikeuden. D-osakkeen vastikevelvollisuus alkaa vasta sitten, kun osake on otettu pelikäyttöön.
Yhteensä Gumböle Golfissa tulee olemaan siis 1.000 osaketta/ pelioikeutta. Yhtiöllä on 200kpl D-osaketta, joita yhtiö markkinoi. Loput osakkeet ovat osakkaiden hallinnassa; 400 A-osaketta, jotka muuttuvat lainalyhennysten jälkeen 400 C-osakkeeksi ja 400 D-osakkeeksi.Gumböle Golf omistaa myös yritysosakkeita viideltä muulta golfkentältä. Näiden osakkeiden tuottamia pelioikeuksia voi jäsen (osakas) käyttää veloituksetta. Kyseessä on aito lisäarvo osakkeemme omistamiselle. Näiden lisäksi Gumböle Golf kuuluu SGKY:n kultakorttikenttiin. ( Kultakortti )
Itse edustan rakennustöiden jälkeistä hallintoa. Tehtäväni on varmistaa Gumböle Golfin kannattavuus ja toimintakyky. Luotsaamani kolme viimeistä vuotta on ollut toiminnallisesti kannattavaa. Poistot ovat toki suuret, joiden jälkeen myöskin tilinpäätöksen tappio muodostuu merkittäväksi.
Mainittakoon vielä, että tällä hetkellä A-osakkeeseen kohdistuva velkaosuus on n. 14.840€ ja velattoman D-osakkeen saa merkittyä hintaan 9.750€.
ystävällisesti,
Gumböle Golf Oy
Timo Käiväräinen, TJVoidaanko tästä päätellä (jos vetää hieman mutkia suoriksi) että a-osakkeen omistajalla onkin 2 osaketta (ja velkaa), mutta toisen saa käyttöön vasta kun maksaa velan pois?
eikka kirjoitti: (7.12.2011 7:27:21)
Tähän pulmalliseen tilanteeseen ei taida olla kuin yksi pakotie ja sekin on melko karhea sellainen, yhtiökokous voi asettaa yhtiön selvitystilaan yksinkertaisella enemmistöllä. Selvitysmies tekee sitten ratkaisuja eikä siinä paljon osakkaan tai yhtiön hallinnon sana paina.Olisikohan sellainen ratkaisu mahdollinen, että ketjun avaaja (tai joku muu) perustaa minimipääomalla osakeyhtiön, myy tuolle yhtiölle osakkeensa yhdellä eurolla ja hakee sen jälkeen yhtiön konkurssiin? Osake jää tuolloin konkurssipesälle.
Kave kirjoitti: (7.12.2011 10:23:03)
Yhtiöjärjestykseen päätettiin tehdä muutos koskien osakesarjoja ja niiden vastikevelvollisuuksia. Päätettiin, että otetusta lainasta vastaavat kaikki nykyiset A-osakkaat.
Saapikos tuosta kysyä, ihan vaan mielenkiinnosta. Oliko tuo sellainen yhtiöjärjestyksen muutos joka vaatii (jokaisen) osakkeenomistajan suostumuksen (määräenemmistö ei riitä), ks oy laki 5 luku, 29§, kohta 2? Ja, jokainen (A-)osakkeenomistaja on siihen suostumuksensa antanut? Muussa tapauksessa 21 luvun perusteella ko yhtiöjärjestyksen muutos voitaisiin tulkita mitättömäksi(?).
Ruis kirjoitti: (7.12.2011 12:38:38)
Voidaanko tästä päätellä (jos vetää hieman mutkia suoriksi) että a-osakkeen omistajalla onkin 2 osaketta (ja velkaa), mutta toisen saa käyttöön vasta kun maksaa velan pois?Kyllä sen noin voisi kiteyttää 🙂 Pankkimme hyväksyy nuo osakkeet lainan vakuudeksi (100%), jos haluaa rahoituksen osakkeen merkinnälle tai lainaosuuden maksamiselle.
Swinger? kirjoitti: (7.12.2011 13:56:53)
Kave kirjoitti: (7.12.2011 10:23:03)
Yhtiöjärjestykseen päätettiin tehdä muutos koskien osakesarjoja ja niiden vastikevelvollisuuksia. Päätettiin, että otetusta lainasta vastaavat kaikki nykyiset A-osakkaat.
Saapikos tuosta kysyä, ihan vaan mielenkiinnosta. Oliko tuo sellainen yhtiöjärjestyksen muutos joka vaatii (jokaisen) osakkeenomistajan suostumuksen (määräenemmistö ei riitä), ks oy laki 5 luku, 29§, kohta 2? Ja, jokainen (A-)osakkeenomistaja on siihen suostumuksensa antanut? Muussa tapauksessa 21 luvun perusteella ko yhtiöjärjestyksen muutos voitaisiin tulkita mitättömäksi(?).
Esitin asian väärin. A-osake oli jo yhtiöjärjestyksen mukaan velvollinen maksamaan hoito- ja rahoitusvastiketta. Yhtiöjärjestykseen tuli lisäyksenä C- ja D-osakesarjat, jotka määriteltiin vapaaksi rahoitusvastikkeen maksusta, (joka liittyy tuohon yksilöityyn investointilainaan). Eli luotiin kaksi velatonta osakesarjaa – ei muutettu silloisten osakkaiden vastuita tai velvollisuuksia.
Ballmarker kirjoitti: (7.12.2011 13:44:41)
eikka kirjoitti: (7.12.2011 7:27:21)
Tähän pulmalliseen tilanteeseen ei taida olla kuin yksi pakotie ja sekin on melko karhea sellainen, yhtiökokous voi asettaa yhtiön selvitystilaan yksinkertaisella enemmistöllä. Selvitysmies tekee sitten ratkaisuja eikä siinä paljon osakkaan tai yhtiön hallinnon sana paina.Olisikohan sellainen ratkaisu mahdollinen, että ketjun avaaja (tai joku muu) perustaa minimipääomalla osakeyhtiön, myy tuolle yhtiölle osakkeensa yhdellä eurolla ja hakee sen jälkeen yhtiön konkurssiin? Osake jää tuolloin konkurssipesälle.
Ehkä helpompi ostaa valmis laatikkofirma jonka nimiin osakkeen ostaa, niitä saa muutamalla eurolla kun uuden yrityksen perustaminen maksaa kuitenkin ja perustamisessakin on oma vaivansa. Ja varmaan yhtiön selvitystilaan haunkin hoitaa golfyhtiö jos vastikkeita ei makseta.
haamu kirjoitti: (7.12.2011 14:11:54)
Ballmarker kirjoitti: (7.12.2011 13:44:41)
eikka kirjoitti: (7.12.2011 7:27:21)
Tähän pulmalliseen tilanteeseen ei taida olla kuin yksi pakotie ja sekin on melko karhea sellainen, yhtiökokous voi asettaa yhtiön selvitystilaan yksinkertaisella enemmistöllä. Selvitysmies tekee sitten ratkaisuja eikä siinä paljon osakkaan tai yhtiön hallinnon sana paina.Olisikohan sellainen ratkaisu mahdollinen, että ketjun avaaja (tai joku muu) perustaa minimipääomalla osakeyhtiön, myy tuolle yhtiölle osakkeensa yhdellä eurolla ja hakee sen jälkeen yhtiön konkurssiin? Osake jää tuolloin konkurssipesälle.
Ehkä helpompi ostaa valmis laatikkofirma jonka nimiin osakkeen ostaa, niitä saa muutamalla eurolla kun uuden yrityksen perustaminen maksaa kuitenkin ja perustamisessakin on oma vaivansa. Ja varmaan yhtiön selvitystilaan haunkin hoitaa golfyhtiö jos vastikkeita ei makseta.
Mikäli yrityksen ainoaksi toiminnaksi jää tuon osakkeen osto, niin tuskin se on pätevä kauppa. Asialle yritetään siis antaa muoto, joka ei vastaa tarkoitusta. Varaton ja ilman minkäänlaista varainhankintaa oleva yhtiö ostaa hyödykkeen (haitakkeen) velaksi, jota sillä ei ole tarkoituskaan maksaa. Siinähän voivat yhtiömiehet joutua kuseen.
Eiköhän noita laatikkofirmoja ole yllin kyllin tarjolla joiden toiminta-alaan kuuluu mm. osakkeiden hankinta ja omistaminen. Ja voisihan sitä sitten käräjäoikeudessa myös sanoa hyvälläkin omallatunnolla että nimenomaan luuli että golfosakkeen omistus on hyvä varainhanintakeno, ts. siihen liittyvän pelioikeuden vuokraamismahdollisuuden myötä. Jos ei se edes tällaista toimintaa kannata, niin sittenhän se on vain huono investointi. Ja toki pitää huolehtia, että on varaa firman tilillä nuo muutamat eurot joilla osakkeen + varainsiirtoveron maksaa.
Ihan rehti peli ja tuntuisi aika omisuiselta jos golfyhtiö edes yrittäisi kaupan mitätöintihaastetta. Perusteenahan käytännössä olisi väite että ei yhtiön osaketta voi olla kannattavaa ostaa? Tämähän olisi varmaan täysin päinvastoin sitä mitä yhtiön tj ja hallitus samaan aikaan koko ajan väittävät yrittäessään saada yhtiön osakkeet näyttämään hyvältä investoinnillta?
Eipä tuossa paljon hävittävääkään olisi, ei liene kovin pitkä oikeustaistelu jos siihen yhtiö edes lähtisi mm. juuri em. syistä. Kannattaa silti kysäistä vielä lakimieheltä ja varmistaa oikeusturvavakuutuksen kattavuus ennen etenemistä …
Golfpisteen pörssissä pyynti 1 euroa. Tuosta ei paljon varainsiirtoveroa mene. 😉
haamu kirjoitti: (7.12.2011 14:59:43)
Eiköhän noita laatikkofirmoja ole yllin kyllin tarjolla joiden toiminta-alaan kuuluu mm. osakkeiden hankinta ja omistaminen. Ja voisihan sitä sitten käräjäoikeudessa myös sanoa hyvälläkin omallatunnolla että nimenomaan luuli että golfosakkeen omistus on hyvä varainhanintakeno, ts. siihen liittyvän pelioikeuden vuokraamismahdollisuuden myötä. Jos ei se edes tällaista toimintaa kannata, niin sittenhän se on vain huono investointi. Ja toki pitää huolehtia, että on varaa firman tilillä nuo muutamat eurot joilla osakkeen + varainsiirtoveron maksaa.Ihan rehti peli ja tuntuisi aika omisuiselta jos golfyhtiö edes yrittäisi kaupan mitätöintihaastetta. Perusteenahan käytännössä olisi väite että ei yhtiön osaketta voi olla kannattavaa ostaa? Tämähän olisi varmaan täysin päinvastoin sitä mitä yhtiön tj ja hallitus samaan aikaan koko ajan väittävät yrittäessään saada yhtiön osakkeet näyttämään hyvältä investoinnillta?
Eipä tuossa paljon hävittävääkään olisi, ei liene kovin pitkä oikeustaistelu jos siihen yhtiö edes lähtisi mm. juuri em. syistä. Kannattaa silti kysäistä vielä lakimieheltä ja varmistaa oikeusturvavakuutuksen kattavuus ennen etenemistä …
Et kai nyt tosissasi kuvittele, että perustamalla tai ostamalla osakeyhtiön, voi sen nimissä ryhtyä aivan mihin tahansa lume-oikeutoimiin ja selvitä niistä ilman mitään jälkiseurauksia. En kylläkään usko, että golfyhtiö ryhtyisi heti käymään oikeutta tuollaista yrittäjää vastaan, ellei toiminta laajenisi niin mittavaksi, että siitä olisi jo suurempaa haittaa yhtiön toiminnalle. No tässähän on kyseessä vain harmiton huulenheitto ilman tositarkoitusta!
Ihan vaan mielenkiinnosta. Mikä olisi sellainen hinta millä tällainen kauppa voitaisiin tehdä? Tässäkin tapauksessa näyttäisi siltä, että ’oikea’ hinta olisi negatiivinen. Kuinka kauan myyjä on vastuussa ostajan mahdollisesta maksukyvyttömyydestä. Jos myy eurolla omalle firmalleen, onko se peiteltyä osingonjakoa?
-
JulkaisijaArtikkelit