-
JulkaisijaArtikkelit
-
Suomalaisten kenttien reuna alueet ovat usein täysin rakentamattomia ja luonnonvaraisia. hiukankin väylän sivuun lyöty pallo on usein hukattu pallo. Hyvän golfkentän idea on siinä, että vaikka lyötkin pieleen, voit silti ainakin yrittää korjauslyöntiä ilman sakkolyöntejä. Kun seuraa ammattilaiskisoja huomio kiinnittyy väylien reuna alueiden ’anteeksiantavuuteen’ pelimies (nainen) palauttaa pallon väylälle, josta sitten usein syntyykin pelastus paari. Nostakaa hyvät golfkenttien omistajat vaikka greenfeen hintaa lisäämällä siihen reuna-alue fee, tai sitten lisän voisi greenfee pelaaja suorittaa perkaamalla reuna- alueita esim tunnin verran, kenttäyhtiön hallituksen jäsenen valvonnassa.
metsä on metsää..’Luonnollinen’ out on hyvä,
ei tarvita mitään outpaaluja. Jos nyt joku
haluaa metsässä golfata voi hän tietysti siellä
raivaustakin harrastaa tai mennä lentokentälle pelaamaan…
Kyllä siistit metsikköjen reuna-alueet antaa hoidetun ja positiivisen vaikutelman kentästä.Toinen asia on peliaika,kun ei tarvitse niin paljon palloa etsiä.Kolmas asia on ,että siellä repii vaatteensa,naarmuttaa ihonsa ja saattaa jopa puhkoa silmänsä kuivuneisiin oksiin.
Kandee pitää pallo väylällä 🙂 Oikeasti olen kyllä samaa mieltä. Kyllä kentän pitää rangaista huonosta lyönnistä, mutta tuntuu kohtuuttomalta, että väylältä sivuun lyöty pallo on automaattisesti hukassa tai pelaamattomassa paikassa. Toisaalta on sitten väyliä, joissa karsee slaissi menee vain naapuriväylälle ja on ihan hyvin pelattavissa edelleen…
Kandee pitää pallo väylällä 🙂 Oikeasti olen kyllä samaa mieltä. Kyllä kentän pitää rangaista huonosta lyönnistä, mutta tuntuu kohtuuttomalta, että väylältä sivuun lyöty pallo on automaattisesti hukassa tai pelaamattomassa paikassa. Toisaalta on sitten väyliä, joissa karsee slaissi menee vain naapuriväylälle ja on ihan hyvin pelattavissa edelleen…
Itse kannatan paksuja ja tuuheita raffeja, oppiipahan lyömään väylälle. Mutta kaikille kentille tällaiset raffit eivät yksinkertaisesti sovi, esim. kentille, joilla on usein ruuhkaa, sillä pallon etsiminen tuuheasta raffista on onnenkauppa, varsinkin jos ei ole tarkkaa tietoa, mihin pallo tuli alas. Hieman lyhyemmiksi leikatut raffit ja peratut metsänreunat nopeuttaisivat peliä kummasti useimmilla kentillä. Voihan raffien korkeutta aina nostaa ennen jotakin suurempaa kilpailua.
Niin kuin moni on jo todennutkin, niin kyllä väylän ulkopuollelle menneestä lyönnistä on rangaistuksensa ansainnut.
Mutta osaako kukaan sanoa miten väylien leveydet ja ruffien luonne huomioidaan slopessa? Usein tuntuu että lyhyehköillä, kapeaväyläisillä ja ilkeä-raffisilla kentillä on kovin pienet slopet verrattuna pitkiin ja leveisiin lentokenttiin, joilla raffi on aavistuksen väylää pidempää ruohoa tai joilla leveäksi mennyt lyönti lähes poikkeuksetta päätyy naapuriväylälle. Vai onko mutu-havaintoni täysin perätön?
Ei varmaan ole tarkoitus, että jos lyöt raffiin niin pitää varmuudeksi lyödä varapallo ,koska pallo hukkuu pitkään raffiin todella helposti. Miettikääs mitä tuo tekee pelinopeudelle pelattaessa esim. tasoituskierrosta tai klubikilpailuja. Etsit vaikkapa 5-6 väylällä kiepilläsi raffista palloa tai lyöt varapallon joka kerta niin tulee helposti se 20 min ylimääräistä aikaa kierokselle ja takana pelaavat nauttivat varmasti 🙁
Kyllä itsekin kaipaan niitä n. 2m levyisiä hiukan matalemmaksi leikattua nurmialuetta väylän välittömässä läheisyydessä. Niitä ei kotimaisilla kentillä paljoa näe.Tourin kisassa niitä kyllä näkee.
Esikarheikon eli semiraffin leikkaaminen vaatii yhden leikkurin lisää, lisäksi se työllistää melko paljon. Tunteja semin leikkuuseen ei hierveästi mene, mutta sekin pitäisi leikata maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina (kuten kaikki muutkin alueet). Siis yksi kentänhoitaja lisää ajamaan semiraffia.
Varsinaisen karheikon lannoitusta pyritään rajoittamaan liiallisen kasvun rajoittamiseksi. Ongelmaksi muodostuu kapea vyöhyke väylän ja karheikon (tai esikarheikon) rajalla. Pintalevittimen tarkkuus ei riitä ’täsmälanoitukseen’, toisaalta eri leikkuukorkeuksien rajat eivät erotu jos karheikon puolta ei lannoita yhtään.
Seurauksena saattaa olla nurinkurinen tilanne – kaksi metriä väylältä eksynyt pallo saattaa olla vaikeammin löydettävissä ja pelattavissa kuin viiden metrin päähän harhautunut.
Kentän kylvövaiheessa voidaan karheikkoon kylvää puhtaita natalajikkeita ilman niiitynurmikkaa, väyläleikkuun veitsenterävä rajaus taitaa vain olla rakentajille ylivoimaista.
Nuo raffit ku rehoittaa nin pitäis ymmärtää lyyä lähelle ja nätisti. Mää kuitenkin _yritän_ lyyä kovaa ja kauas. Nin sitte kun onstun joteski nin se palli on jossain perskutan paksussa ruohossa josta olis sinällään vaikea lyödä. Mutta pirun vaikeeta on lyödä pallia joka sieltä raffista ei löydy.
Oli miten oli, yrittänyttä ei laiteta ja seifti on tylsää.
Hukatkaa pallinne!
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 10 viestiä, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
Esillä 10 viestiä, 1 - 10 (kaikkiaan 10)