-
JulkaisijaArtikkelit
-
gplayer kirjoitti: (3.2.2012 21:03:09)
Minusta pelaajien määrää rajoittavat tekohengitysmanööverit ovat tuomittuja epäonnistumaan.Voiko tuota golfin nimby-ilmiötä paremmin sanoiksi pukea?
Hienoa , että joku on kaivanut näinkin vanhan ketjun ja siinä esitetyt ajatukset pätevät vielä tänäkin päivänä. Mulla on alkanut esiintymään sellainen ongelma, että musta tuntuu, että suurinosa ongelmista johtuu siitä, että ei ymmärretä sitä kuinka ja kuka kentän perusinvestoinnin rahoittaa ja kuinka kentän perusparannusinvestoinnit rahoitetaan jatkossa. Tästä syntyy ristiriitaa ja ymmärtämättömyyttä hinnoittelussa sen lisäksi että sotketaan kuvioita kaiken maailman vapaa matkustajilla, jotka eivät osallistu oikein mihinkään tai jotka luulevat maksavansa käyvän hinnan pelaamisestaan. Syy ei ole sen yksittäisen gf-pelaajan, joka on etäjäsen jossain hevon kuusessa, kun pelaa sen 1-10 kierrosta vuodessa, syy ei ole sen osakkeenomistajan joka äännestää vuosikokouksessa pelikausimaksusta tai hoitovastikkeesta ja gf hinnoittelusta. Suurin syy on siinä mitä hallitukset esittää ja kuinka hallitukset ymmärtävät kenttien kustannusrakennetta ja on aivan selvää, että hallitukset yrittävät myös osittain miellyttää osakkeenomistajia siis periaatteessa niitä jotka loppupeleissä kaiken maksaa nykyään. Lisäksi kilpailutilanne sotkee kuvioita sen verran, että kaikki on oikeastaan ihan pihalla miten kustannukset ja tulot saataisiin kohtaamaan toisensa myös pitkällä tähtäimellä, ei siis vain vuositasolla.
Ennenkuin viitsin jatkaa, olisi kiva kuulla herättääkö ongelman määrittely mitään ajatuksia? Miten voitaisiin ratkaista tämä sulassa sovussa ilman kilpailuvirasto puuttumista ja/tai hyväksyntää ja miten saada pelioikeusjalostajat mukaan unelman toteuttamiseen ja miten aloituskynnystä saadaan alennettua? Miten rahoitus lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä olisi sellainen ettei kukaan tunne itseään kusetettavan ja mahdollisesti jopa osakkeiden omistus tulisi kannattavaksi, niitä haluaville. Kommentteja kiitos…..
gplayer kirjoitti: (3.2.2012 21:03:09)
En missään nimessä noin sano vaan olen kanssasi samaa mieltä – otin viestiini lainauksen vanhasta v. 2004 keskustelunpätkästä jossa joku totisen oloisesti esitti, että vieraspelaajien gf pitäisi olla jossain 100 euron suuremmalla puolella.Tarkoitukseni oli osoittaa että ’osakaskentät osakkaille’ – periaate on täysin epärealistinen. 100-300 € gf kuulostaa lähinnä vitsiltä.
Olen ymmärtänyt, että USA:ssa, UK:ssa ja Espanjassakin on kenttiä, joilla gf on jopa useita satoja euroja. Ainakin osa noista kentistä on ’members only’ -tyyppisiä ja muut kuin jäsenet pääsevät pelaamaan ainoastaan jäsenen seurassa tai kenties joidenkin muiden erityisjärjestelyjen kautta.
Kyseessä on varmaankin vitsi.
Rauski kirjoitti: (3.2.2012 21:51:52)
Suurin syy on siinä mitä hallitukset esittää ja kuinka hallitukset ymmärtävät kenttien kustannusrakennetta ja on aivan selvää, että hallitukset yrittävät myös osittain miellyttää osakkeenomistajia siis periaatteessa niitä jotka loppupeleissä kaiken maksaa nykyään.
Kommentteja kiitos…..
Yhtiökokouksen tärkeimpiä tehtäviä on valita yhtiölle sellainen hallitus, joka kykenee hoitamaan asioita osakkaiden toivomalla tavalla. Jos hallitus ei ole pätevä, osakkeenomistajien on syytä katsoa peilliin, sieltä löytyy vastaus … ja ratkaisu, valitaan pätevämpi hallitus. Ei osakkeenomistaja vastuutaan karkuu pääse.
Syntipukkin on helppo etsiä muualta, olipa se verottaja, kehnot säät, viekkaat kilpailijat, tyhmät asiakkaat, jne. Golfissa pätee sama totuus kuin yrityselämässä tai muutenkin elämässä: olosuhteita ei yleensä voi kovin paljon muuttaa, mutta omiin asioihin voi vaikuttaa.
Jos on mielestään hyvä käsitys, miten asiat pitäisi omassa yhtiössä järjestää, niin rohkeasti vaan mielipide esille. Oikea kanava lienee pyytää asian huomoioimista jos siinä vaiheessa, kun hallitus valmistelee yhtiökokousta. Yhtiökokouksessa voi ottaa asiansa sitten käsittelyyn ja mittauttaa, löytyykö tälle kannalle enemmistöä ja löytyykö hallitusta, joka tätä kantaa lähtee toteuttamaan. Monessa Oyssä pelioikeusohjesääntö ja gf-hinnoittelu on siirretty hallituksen toimivaltaan, mutta hinnoittelu tulee käsiteltäväksi budjettia hyväksyttäessä.
Jotenkin on puskettava eteenpäin.
Joillakin välillä se onnistuu.
Ilman syyttelyä.
Olisikohan vähän katsottu mikä toimii ja menee kaupaksi.
’Members only’ kenttiä voi toki kokeilla, mutta veikkaampa, että käyttöasteet laskevat. Jos jokin seura näkee sen fiksuksi liiketoimintamalliksi, niin siitä vaan.
gplayer kirjoitti: (4.2.2012 19:44:10)
’Members only’ kenttiä voi toki kokeilla, mutta veikkaampa, että käyttöasteet laskevat. Jos jokin seura näkee sen fiksuksi liiketoimintamalliksi, niin siitä vaan.🙂 noilla ”Members only” kentillä se mihin toiminnalla pyritään on usein jotain muuta kuin liiketoimintaa.
usein se voidaan tiivistää lauseeseen ”vittu mulla on varaa nauttia tällätapaa.. kadehtikaa te käyttösuhteen tuijottajat” 😀
k. kirjoitti: (4.2.2012 19:19:17)
Jotenkin on puskettava eteenpäin.Joillakin välillä se onnistuu.
Ilman syyttelyä.
Olisikohan vähän katsottu mikä toimii ja menee kaupaksi.
Hotelleita rakentamaan sitten vaan
Rauski kirjoitti: (3.2.2012 21:51:52)
miten saada pelioikeusjalostajat mukaan unelman toteuttamiseen ja miten aloituskynnystä saadaan alennettua? Miten rahoitus lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä olisi sellainen ettei kukaan tunne itseään kusetettavan ja mahdollisesti jopa osakkeiden omistus tulisi kannattavaksi, niitä haluaville. Kommentteja kiitos…..oikeastaan oleellista on että mitä ilmeisimin vain 2/3 nykyisistä harrastajista on halukkaita osakkeen omistamiseen tai vuokrapelaamiseen, lopuu 1/3 kokee että GF-pelaaminen on ”se heidän juttunsa” eikä heistä saa omistajia pakottamallakaan.
jos heillä olisi halukkuutta omistamiseen olisivat he ostaneet osakkeita nyt kun niitä saisi halvalla.
suomenkielellä sellaisten kenttien synty, jotka perustuvat osakkeisiin joihin on sidottu pelioikeus on auttamatta ohi, samoin kun yhdistyspohjaisten kausi kenttiä synnyttävävä voimana päättyi lopullisesti 80-luvulla
kun tuo ymmärretään nykyisten yhtiöiden hallituksissa saataa olla että olosuhteet lähtevät kehittymään sellaiseen suuntaan että alamme nähdä kenttiä jotka rakennetaan puhtaasti liiketaloudellisin perustein palvelemaan tuota kasvavaa ”golf kuluttajien ” joukkoa.
mutta sen edellytyksenä on nykyisten osuuskuntien harrastama kaikkiin gf pelaajiin kohdistuva ”polkumyynti” päättyy ja tilalle tulevat tietyille halutuille ryhmille suunnatut alennukset samalla kun muilta peritään hintoja joista jää jotain kassanpohjallekkin
mutta muutos ei tapahdu vielä vähään aikaan, ensin olisi saatava omistajien pääkopasta pois se vanha ”houkutellaan gf pelaajia, niin nistä voi tulla osakkaita” harha
Seuraavaksi pitäsi koettaa hahmottaa että kun gf pelaajien suhteellinen osuus kasvaa kokoajan eikä uusia kenttiä synny lähelle harrastajia, on aika typerää (kokonaisuuden kannalta) myydä gf kierroksia liian halvalla… varsinkin kun esim uudenmaan alueella pelattujen ”etä- ja lähijäsenten” kierrosten määrä riittäisi täyttämään useammankin kentän.. pitää muistaa että tuo joukko on n. 30 000 – 40 000 harrastajaa, kyllä tuon massan pitäsi riittää tuomaan maksavia asiakkaitakin – siinämäärin kuin jokainenkenttä niitä haluaa.
tulevaisuudessa joko harrastajamäärä kääntyy laskuun tai sitten meillä nähdään ensimmäiset liikemiesten pyörittämät kentät jotka kykenevät toimimaan kannattavasti kenttinä, ilman tukiaisia, +5000 jäsenen seuroja tms..
osa vaatimattomina rahastuskoju +juuri ja juuri virallinen kenttä, osa aitoa luksusta rahalla, mutta tuskin näemme enempää näitä nykyisen kaltaisia ”kaikessa totaalisen keskinkertaisia” jota Suomi on jo pullollaangplayer kirjoitti: (4.2.2012 19:44:10)
’Members only’ kenttiä voi toki kokeilla, mutta veikkaampa, että käyttöasteet laskevat. Jos jokin seura näkee sen fiksuksi liiketoimintamalliksi, niin siitä vaan.Ja sössön sössön.
Sarfvik (ensimmäisenä Suomessa ??) yritti olla ’members only’ -kenttä, mutta Golfliitto pisti hanttiin. Siksi Sarfvikiin pääse nykyään pelaamaan myös ’persaukiset lokit’.
Kyse on yksinomaan siitä kuinka paljon kentän omistajat haluavat kenttää käytettävän ja paljonko he ovat valmiita maksamaan siitä, etteivät muut kuin omistajat pääse varastamaan omistajien aikaa heidän pelaamiseltaan. Käyttöasteella ei ole tämän asian kanssa yhtikäs mitään tekemistä, ainoastaan raha ratkaisee.
Muutama kommentti on näköjään tullut tuohon esittämääni ongelman ratkaisuun. En viitsi enää pantata ajatusta siitä kuinka jatkossa tulisi toimia ja saada sekä ns. lokit ja ja osakkeenomistajat samalla viivalle ja kuinka kenttien perusparannusrahoitukset 10-20 vuoden välein tulisi rahoitaa ja kuinka se saadaan tehtyä ilman että syntyy ristiriitaa siitä kuinka se soveltuu osakkenomistajan ja vieraspelaajan välille. Ehdotus asian ratkaisemiseksi on siis seuraavanlainen: Oy:n tai ry kentiien hallitukset rakentavat budjettinsa käyttömenojen mukaisesti, jossa budejetoidaan pelikausimaksut, hoitovastikkeet tai millä sitä nyt haluaa nimitettävän sekä gf:t+ ilmaiset peliliput tai tarjotut supergolfedut, golfpiste.com edut yms. tietyn budjettiisumman mukaan. Pätevän toimarin, hallituksen tai aktiivisen jäsen;) toimesta tämä ei ole ylivoimainen tehtävä taulokkolaskentaohjelmaa käyttäen, tein aikoinani entisessä seurassa useita laskelmia siitä miten rahoitus tulisi tehdä ja miten hinnoittelu vaikuttaa tuloihin hintajouston muodossa, tosin siitä ei sitten kauheasti välitetty tai ymmärretty sitä käyttää, kun ei ollut ymmärrystä. Tämä pelkästään siitä syystä ettei tule jäsenkatoa/osakkeenarvonaskua/huonoa mainetta koko golfalalle siitä kuinka kaltoin pelaajia kohdellaan eri/joissain seuroissa. Kaikille seuroille tämä tulee jossain vaiheessa vastaan kun kenttää pitää peruskorjata/kehittää ja rahoitusta miettiä. No siinä oli alustus ja sitten se ehdotus:
1. Yhtään ilmaista jaettavaa pelilippua ei ole olemassa. Jaetut nykyiset ilmaiset peliliput edellyttävät 10 € maksua nimellä kentän perusparannusmaksu kädärin tisikillä.
2. Osakkaan vaihtaessa pelioikeusmaksunsa pelilippuihin jokaisesta osakkaan pelaamasta kierroksesta maksetaan 2€:n perusparannusmaksu kädärin tiskillä.
3. Jos osakas ei itse pelaa vaan myy pelilippunsa esim pörssissä niin perusparannusmaksu on esim. 5€ kädärin tiskillä.
4. Jos jäsen joka on hoitanut hoitovastikkeen, pelioikeusmaksun tai vuokrapelioikeudella pelaava peritään ilmoittautumisen yhteydessä 0,5€ kentän perusparrannusmaksua, junioreilta 0,25€. Paljon pelaava siis maksaa hieman enemmän esim 100 kierrosta kaudessa pelaava maksaa 6-7 kuukauden aikana 50€ perusparannusmaksua. Eli noin 7-8 €kuukaudessa.
5. Erilaisilla eduilla pelaajilta esim supergolf tai jokin muu etu veloitetaan erikseen esim 5€:n kentän perusparannusmaksu ns. alhaisen sopimushintaisen gf:n päälle. Samakuin kohta 3.
6. GF hinnoittelu tehdään aina siten, että siitä vähintään 5€ on korvamerkkittyä rahaa tuleviin investointeihin jotka rahastoidaan. Toivomukseni olisi, että myös 2€ olisi korvamerkkittyä myös junioritoimintaan.
Kenellekkään nuo maksut eivät ole kyynnyskysymys siihen pelaako kierroksen vai ei, eikä tuhoa taloutta. Paljonko niillä saadaan vuosittain rahaa kentän tuleviin investointeihin. Otetaan esimerkiksi seura ry (puhdas)/Oy jossa on 18 reikäinen kenttä ja jäseniä 1000 kpl ja vastaavat kohdat kuin edellä:
1. Ilmaiset peliliput 500 kpl vuodessa. Rahastoitava osuus 5000€/a
2/3. Osakkenomistaja joka vaihtaa 200 kpl 25 sarjan pelilippuihin. 100 pelaa itse ja 100 myy ne jossain. Tulo 2500*2€+2500*5€= 5000€+12500€=17500€/a
4. Osakkeenomistaja joka pelaa itse esim 400 kpl* 50 kierrosta ja 100 junnua 50 kierrosta. Tulo vuodessa siis: 400*50*0,5+100*50*0,25=11250€/a
Kohdat 5/6 Erilaiset gf pelaajat 4000 kpl/a. Tulo 4000*5€=20000€
Esimerkissä siis vuodessa perusparannuksiin 53760€. Hallitusten on siis lähinnä päätettävä kuinka tämä summa sijoitetaan tuottavasti. Jos kuitenkin oletetaan että nykään tuotto on sama kuin kustannusten kasvu. Siis ei inflaatioturvaa, niin 10 vuodessa saadaan kasaan lähes 550.000€ ja 20 vuodessa liki 1.100.000€. Mitä sillä sitten tehdään. Yhden greenin peruskorjaus esim maksaa keskimäärin noin 20000€. 10 vuodessa uusittaisiin kaikki greenit hinnalla 360.000€. Greenien uusimistarve on kuitenkin noin 20-30 vuoden välein, joten tuossa mallissa jää rahaa paljon mm. kone ja laiteinvestointeihin, kastelujärjestelmän uusimiseen, tiiauspaikkojen uusimiseen ja väyläparannuksiin. En usko että kukaan tuntee, että häntä olisi mitenkään ryöstetty ja olisi epäoikeudenmukaista oli sitten etäjäsen tai osakkeenomistaja. Uskoisin jopa että että osakkeenomistaminen houkuttelisi kunhan ei ole hinnoittelussa ei oel ylilyöntejä ja ahneutta.
Mikäli rahoitus ei riitä niin voidaan periä osakkeenomistajilta hieman lisää, ei kutenkaan tuhansia vaan ehkä vain satasia muutamassa vuodessa. Eli asia on hallitusten ja jäsenten päätösten varassa kuinka ja millä hinnalla missäkin ko. kohdassa maksut hinnoitellaan ja rahastoidaan. Ehtona on tietysti se että ry:n säännöt ja/tai OY säännöt sallivat että näin voidaan toimia.
Kun jokainen seura/Oy itsenäisesti päättää tuosta hinnoittelusta niin en usko että edes kilpailuvirasto asiaan voi puuttua.
Esteitä varmasti tuon toteuttamiselle saatetaan keksiä, mutta tuskin mitään ylitsepääsemätöntä
Kun vaivautuu lukasemaan golfyhtiön yhtiöjärjestyksiä,niin voi pienellä vaivalla hokata,ettei Rauskin esittämät kaikki toimenpiteet ole edes mahdollisia,eikä yhtiöjärjestyksiä voi edes käyännössä muuttaa niin ,että ne olisivat mahdollisia.
tuplabogi kirjoitti: (5.2.2012 8:29:23)
Kun vaivautuu lukasemaan golfyhtiön yhtiöjärjestyksiä,niin voi pienellä vaivalla hokata,ettei Rauskin esittämät kaikki toimenpiteet ole edes mahdollisia,eikä yhtiöjärjestyksiä voi edes käyännössä muuttaa niin ,että ne olisivat mahdollisia.Kenttäyhtiöllä on vuosittain vahvistettava budjetti ja sen sisällä on kaikki se mitä vuoden aikana tehdään tai ei tehdä. Budjetin tulee sisältää myös kentän ylläpidon edellyttämät korjaukset ja korjausinvestoinnit. Korvamerkitsemällä milloin minkäkin hankkeen esim kenttäkäymälän uusimisen tai lammen siistimisen – saadaan lopputulemasta vain sekava. Yhtiön (tai ry:n) hallinto vastaa siitä, että on toimittu järkevästi ja kustannustehokkaasti.
Tariffit ovat pelaamisen osalta mitkä ovat ja jos niiden nimikevalikoimaa säädetään hyvin sirpaleiseksi niin ei sekään hyvä asia ole. -
JulkaisijaArtikkelit