Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Valmistautuminen lyöntiin
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Minkälaiset ovat palstaveljien ja -siskojen tavat ottaa grippi mailasta ja sen jälkeen asettaa lapa pallon taakse bäcksvingiin valmistautuessa. Tiedän, tuli tämä asia selitettyä niin, että varmaan palstan koomikonalut kommentoivat vähintään värikkäästi tuota :P Joka tapauksessa ajan tuossa takaa sitä perusajatusta, että kun tartutte mailasta niin onko lapa suoraan kohteeseen kun asetatte mailan pallon taakse vai onko hitusen suljettu/avattu. Ok, järkihän sanoo että sen tulee tottakai olla suoraan kohteeseen mutta onpa tullut itsekin sopivaa lyöntitekniikkaa hioessa kokeiltua vaikka minkälaista lavan kulmaa – ja silti pallo on lähtenyt kohteeseensa. Toisaalta tämä on sitten johtanut siihen ikävään lopputulokseen, että tulee liian usein kierroksenkin aikana muutettua tuota lavan pre-backsving asentoa sitä onnistunutta sivallusta etsien. Toinen asia mitä kyselen on se, että lasketteko lavan maahan juuri tässä samassa pre-backsving – vaiheessa. Itse yleensä lasken ja monesti tulee tunne (liekö sitten lume-ilmiö) että lapa kääntyy kun se ’lepää’ siinä maassa ja tämä herättää sitten sen pahimman tunteen mitä golffari voi ennen backsvingiä kokea:epävarmuuden. Kysymykseni koskee kaikkia mailoja, sekä rautoja että puita. Puilla tuo lavan kääntyminen tuntuu olevan vieläkin voimakkaampaa kuin raudoilla, kiitos puumailojen pohjan muotoilun. Olenkin harkinnut josko rupeaisi reenaamaan tapaa jossa lapaa ei päästäisi maahan asti pallolle asettuessa niin josko rupeaisi mentaalipuolellakin helppaamaan. Huipuista ainakin Björn näyttää ainakin ajurilla käyttävän tätä taktiikkaa, hänellä ei missään vaiheessa osu draiverin lapa maahan (osumahetkestä ja sen jälkeen en tiedä) Ajatuksia? Omia ’salhaisia’ käyttäytymistapoja lyöntiin valmistautuessa?
NimetönNo niin nyt kun uudestaan luin tuotokseni, niin eipä tuo ote gripistä ole tässä se oleellinen juttu. Eiköhän se ole kuin se kuuluisa p****reikä eli jokaisella omanlaisensa :S
– Pick target
– Select shot and taste it
– Set to the ball
– Shoot!Ööni kirjoitti: (20.8.2006 22:12:12)
Huipuista ainakin Björn näyttää ainakin ajurilla käyttävän tätä taktiikkaa, hänellä ei missään vaiheessa osu draiverin lapa maahan.Olen huomannut suomalaistenkin huippujen tekevän näin.
Raudalla sen sijaan pitää purra siihen maahan osuman jälkeen joten hyvä tietää kuinka kovaa se on.
Gripistä olen huomannut että siinä pitää myös ottaa ns. löysät pois että ei tule liikaa niitä ’ liikkuvia osia ’.
Pallon takanahan mailanlapaa tulee käyttää jotta saa lavan oikein kohteen suhteen ja otettua stanssin oikealle etäisyydelle pallosta ( X,Y,Z-koordinaatistossa ).
Siis lyöntiin valmistautuminenhan on sitä että keskittyy pelin kantilta olennaisiin asioihin. Tai siis ettei kesikity pelin kantilta epäolennaisiin asioihin. Ajatus tiukasti kohteessa ja muut asiat syrjään. Tälläisten lyöntimaneerien opiskelu on kokolailla turhaa – sellaisia vaan kehittyy tiedostamatta.
kebax kirjoitti: (21.8.2006 16:32:26)
Siis lyöntiin valmistautuminenhan on sitä että keskittyy pelin kantilta olennaisiin asioihin. Tai siis ettei kesikity pelin kantilta epäolennaisiin asioihin. Ajatus tiukasti kohteessa ja muut asiat syrjään. Tälläisten lyöntimaneerien opiskelu on kokolailla turhaa – sellaisia vaan kehittyy tiedostamatta.Lyontiin valmistautuminen golfissa ja muissakin vastaavaa keskittymissa vaativissa lajeissa tapatuu ns rutiinilla, joka on kyllakin melko tarkkaan mietitty. ko rutiinia tulisi kayttaa myos harjoitellessa. Sanoisin, etta kaikilla ammattilaisilla on omanlaisensa rutiini (mm montako kertaa katsotaan lyontisuuntaan, montako kertaa hengitetaan ennen backsvingin alkua jne). Kohteeseen keskittymisesta sen verran, etta kun kohteen speksit ovat selvat sen voi uhohtaa, silla lyontisuuntaa valitessa ei tarvitse enaa kohdetta tuijottaa, vaan pisteen voi valita vaikkapa horisontista. sen jalkeen ajatukset hyvassa svigissa ja rytmissa….
yhteenvetona vois sanoa, etta juuri rutiini poistaa lyontiin valmistautumisen miettimisen ja sen, etta koska lyontia lahdetaan tekemaan.
Sanoisin, etta aika moni ammattilainen lahtee lyontiin pitamalla mailaa ilmassa. Taman asian opetti minullekin aikanaa Kanadalainen pro valmentaja/pelaaja. G voima pitaa huolen, etta maila osuu palloon ja toisaalta back svingiin ei tule hairioita esim karheikostakaan lyotyna.
Tiikerin elkeet ulkoa opettelemalla kotikissastakin siis tulee hurrrrrja peto?
kebax kirjoitti: (22.8.2006 17:02:43)
Tiikerin elkeet ulkoa opettelemalla kotikissastakin siis tulee hurrrrrja peto?siis tah? olenko niin vaittanyt? totesin vain, etta rutiini on pelin kannalta olennainen asia, sen avulla valtaa ns turhiin asioihin keskittymisen. toivottavasti ymmarrat yskan.
Pelin kantilta kohteen hahmottaminen on olennaisin asia. Kaikki muu on täysin turhaa.
kebax kirjoitti: (22.8.2006 17:17:13)
Pelin kantilta kohteen hahmottaminen on olennaisin asia. Kaikki muu on täysin turhaa.asia selva 🙂
Pakko on tuohon viela kommentoida, etta kohde on tarkea ainoastaan lyontia suunniteltaessa (ilmalennon pituus, pallon alastuloalue jne, maila, tayssvingi vs bunch etc). Kun lyonti on mielessa siirrytaan rutiniin (sisaltaa suuntauksen), jolloin suunta otetaan horisontista valitusta pisteesta (huom suunta ei valttamatta sama kuin kohde; lyonnin mittaan ei tassa tarvitse enaa puuttua, koska lyonti on jo mielessa ja suunniteltu). rutiinin mukaisesti edetaan lyontiin suunnilleen samassa ajassa kuin aina.
Horisonttisuuntauksen tarkoituksena on unohtaa matkan varrella olevat esteet ja keskittya tekemaan suunnitelman mukainen svingi.
Kebax: sina voit toki tehda kuten haluat, mutta kun saat tasoitustasi noin 20 pykalaa alemmas, niin alamme puhua samasta asiasta/lajista. Antamani nakemykset perustuvat noin 15 vuotta sitten saamaani golfin mentaalipuolen harjoituksiin, eika ole suinkaan omia kehitelmiani. toivottavasti vastasin osaltani viestiketjun aloittajan kysymykseen.
Tappelu, Tappelu, Tappelu
; )
Eipä tässä kuitenkaan olla valmistautumassa lyömaan toisiamme päihin =)
Ihminen on pohimmiltaan erittäin sopeutuvainen elukka joka vaistojensa varassa suorituu mahdottomaltakin tuntuvista tehtävistä. En tarkoita tällä sitä että minusta tulisi singeliipelaaja tekemällä mitä haluan. En usko ylipäätään että minusta sellainen tulisi. Se on täysin mahdotonta.
En vain ymmärrä kuinka pystyisin heittämään paperitollon roskikseen käyttämällä ennaltaopittujen rutiinien sekvenssiä jotka mahdollistavat minun olla huomioimatta pöydälle jäänyttä kahvikuppia. Joka kerta olen roskikseen osunut sen kahvikupin sijaan. Sen kummemmin funtsimatta.
kebax kirjoitti: (22.8.2006 19:32:45)
En vain ymmärrä kuinka pystyisin heittämään paperitollon roskikseen käyttämällä ennaltaopittujen rutiinien sekvenssiä jotka mahdollistavat minun olla huomioimatta pöydälle jäänyttä kahvikuppia. Joka kerta olen roskikseen osunut sen kahvikupin sijaan. Sen kummemmin funtsimatta.
Juu ei tappelua laiteta pystyyn. Tuohon ylla olevaan vastaan, etta koska olet lyontia suunnitellessasi ottanut huomioon nuo esteet. olet suunnitellut kahvikupin ylittavan lyonnin/heiton. golftermein, valitset mailan jolla haluat lyonnin suorittaa (nostaa pallon yli esteen), suunnittelet svingin, teet tarvittavat harjoitus svingit.
taman jalkeen alkaa rutiini, jolloin ei tarvitse enaa miettia kohdetta, otetaan tarvittava suunta, pidetaan huoli siita, etta svingin suunta on oikea (olkapaa-lantio-stanssi linjat), unohdetaan kohde + esteet (silla ne eivat ole olennaisia enaa tassa vaiheessa, myos pallo unohtuu), suoritetaan svingi hyvalla rytmilla ja holaa, pallo menee kohteeseen. Jos osut kahvikuppiin, niin a) suunnittelussa on tapahtunut virhe b) epaonnistunut suoritus.
(rutiini voi olla vaikkapa seuraava: otetaan grippi mailasta, maistellaan lyontisuuntaa, astutaan pallon taakse, otetaan suunta horisontista (huom. lyonnin speksit on jo suunniteltu ja tiedossa), mennaan pallolle, asetetaan maila pallon taakse ja kohteeseen, katsotaan kohteeseen ja otetaan stanssi, katsotaan palloa, tarkistetaan vielakerran tahtayspiste, kaannetaan katse alas (katseen voi kohdistaa vaikkapa pallon ja mailan valiin, jotta ei keskityta liikaa palloon), pari hengitysta ja backsvingi kaynnistyy toisella uloshengityksella. Svingi kannattaa aina aloittaa uloshengityksella, jolloin kroppa toimii rennommin.)
Liiallinen esteiden ja kohteen ajattelu poistaa keskittymisen olennaisesta, eli hyvan svingin tekemisesta (enka tarkoita talla sita, etta pitaisi miettia svingin osaalueita tai vaikkapa vasemman varpaan asentoa, silla svingihan on hiottu kuntoon rangella 🙂 ). Tarkoitan etta teet svingin rauhallisesti ja hyvalla rytmilla.
Edelleen jokainen taaplaa tyylillaan, yritan tassa vain valottaa, miten monet kilpapelaajat suhtautuvat lyontiin valmistautumiseen.
Solidi kirjoitti: (23.8.2006 12:05:09)
(rutiini voi olla vaikkapa seuraava: otetaan grippi mailasta, maistellaan lyontisuuntaa, astutaan pallon taakse, otetaan suunta horisontista (huom. lyonnin speksit on jo suunniteltu ja tiedossa), mennaan pallolle, asetetaan maila pallon taakse ja kohteeseen, katsotaan kohteeseen ja otetaan stanssi, katsotaan palloa, tarkistetaan vielakerran tahtayspiste, kaannetaan katse alas (katseen voi kohdistaa vaikkapa pallon ja mailan valiin, jotta ei keskityta liikaa palloon), pari hengitysta ja backsvingi kaynnistyy toisella uloshengityksella. Svingi kannattaa aina aloittaa uloshengityksella, jolloin kroppa toimii rennommin.)Tuossa kohtaa mää oon jo kyl unohtanna mitä olenkaan tekemässä. Jos siis nuo kaikki pyrin muistamaan tekemään järestyksessä.
kebax kirjoitti: (23.8.2006 12:46:58)
Solidi kirjoitti: (23.8.2006 12:05:09)
(rutiini voi olla vaikkapa seuraava: otetaan grippi mailasta, maistellaan lyontisuuntaa, astutaan pallon taakse, otetaan suunta horisontista (huom. lyonnin speksit on jo suunniteltu ja tiedossa), mennaan pallolle, asetetaan maila pallon taakse ja kohteeseen, katsotaan kohteeseen ja otetaan stanssi, katsotaan palloa, tarkistetaan vielakerran tahtayspiste, kaannetaan katse alas (katseen voi kohdistaa vaikkapa pallon ja mailan valiin, jotta ei keskityta liikaa palloon), pari hengitysta ja backsvingi kaynnistyy toisella uloshengityksella. Svingi kannattaa aina aloittaa uloshengityksella, jolloin kroppa toimii rennommin.)Tuossa kohtaa mää oon jo kyl unohtanna mitä olenkaan tekemässä. Jos siis nuo kaikki pyrin muistamaan tekemään järestyksessä.
Huomaa, etta rutiini on harjoiteltu sarja toimintoja, jotka tehdaan aina samalla tavalla. myos rangella. joten sita ei tarvitse miettia…
kebax kirjoitti: (23.8.2006 12:46:58)
Solidi kirjoitti: (23.8.2006 12:05:09)
(rutiini voi olla vaikkapa seuraava: otetaan grippi mailasta, maistellaan lyontisuuntaa, astutaan pallon taakse, otetaan suunta horisontista (huom. lyonnin speksit on jo suunniteltu ja tiedossa), mennaan pallolle, asetetaan maila pallon taakse ja kohteeseen, katsotaan kohteeseen ja otetaan stanssi, katsotaan palloa, tarkistetaan vielakerran tahtayspiste, kaannetaan katse alas (katseen voi kohdistaa vaikkapa pallon ja mailan valiin, jotta ei keskityta liikaa palloon), pari hengitysta ja backsvingi kaynnistyy toisella uloshengityksella. Svingi kannattaa aina aloittaa uloshengityksella, jolloin kroppa toimii rennommin.)Tuossa kohtaa mää oon jo kyl unohtanna mitä olenkaan tekemässä. Jos siis nuo kaikki pyrin muistamaan tekemään järestyksessä.
Huomaa, etta rutiini on harjoiteltu sarja toimintoja, jotka tehdaan aina samalla tavalla. myos rangella. joten sita ei tarvitse miettia…
kebax kirjoitti: (23.8.2006 12:46:58)
Solidi kirjoitti: (23.8.2006 12:05:09)
(rutiini voi olla vaikkapa seuraava: otetaan grippi mailasta, maistellaan lyontisuuntaa, astutaan pallon taakse, otetaan suunta horisontista (huom. lyonnin speksit on jo suunniteltu ja tiedossa), mennaan pallolle, asetetaan maila pallon taakse ja kohteeseen, katsotaan kohteeseen ja otetaan stanssi, katsotaan palloa, tarkistetaan vielakerran tahtayspiste, kaannetaan katse alas (katseen voi kohdistaa vaikkapa pallon ja mailan valiin, jotta ei keskityta liikaa palloon), pari hengitysta ja backsvingi kaynnistyy toisella uloshengityksella. Svingi kannattaa aina aloittaa uloshengityksella, jolloin kroppa toimii rennommin.)Tuossa kohtaa mää oon jo kyl unohtanna mitä olenkaan tekemässä. Jos siis nuo kaikki pyrin muistamaan tekemään järestyksessä.
Älä Kebaxi missaa nyt pointtia. Toi kaikkihan tapahtuu automaattisesti ajattelematta. Jossain aikaisemmin taisit jo itsekin näin tokaista. Taitaa olla nyt metsä ja puut kyseessä.
Omaa rutiiniani jota ei todellakaan ole opeteltu ulkoa, on syntynyt itsestään, enkä siksi pysty sitä myöskään tähän täsmällisesti kertomaan, mennee jotenkin näin:
Valittu maila kädessä pallolle, lasketaan lapa pallon taakse maahan makuun maistelemiseksi. Kävellään pallon taakse josta katsellaan kohteeseen ja valitaan tähtäyspiste ja aistitaan pallon lentorataa. Vasemmalla kädellä kosketetaan ensin lippaa, sen jälkeen nykäistään sillä paidan oikeasta olkapäästä, maila vain oikeassa kädessä kävellään pallolle ja matkalla pyöräytetään mailaa varren suuntaisesti 360 astetta. Asetutaan pallolle jalat lähes yhdessä. siirretään vasen jalka paikoilleen, minkä jälkeen oikea jalka. pyllistetään. heilautellaan lapaa edestakas pari kertaa ja siitä lähteekin sitten bäkswingi. Ja lopulta pallokin.Paksupekka kirjoitti: (23.8.2006 13:03:03)
Älä Kebaxi missaa nyt pointtia. Toi kaikkihan tapahtuu automaattisesti ajattelematta. Jossain aikaisemmin taisit jo itsekin näin tokaista. Taitaa olla nyt metsä ja puut kyseessä.Niin, sitä mieltä minäkin olen.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Valmistautuminen lyöntiin