Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › valmentajakoulutus?
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nii.. toi oli edellinen ei ollu sulle eikä kellekään muulle heitettyä kettuilua… semmosta perus perstaita vaan 🙂
En ollu viimesintä viestiäs lukenu vielä kun tuon kirjoitin. Taisin kuitenkin vastata. Niinkun yleensäkin teen jos ei kysytä
Noi ’fyysikot’ haluaa briljeerata argumenteilla. Näin voidaan peitellä sitä tosiasiaa, ettei ymmärretä pätkääkään siitä, mitä olet yrittänyt kertoa svingistä (Hoganin esim). Ja kun ei ymmärretä, voidaankin siirtyä ’mentaalipuolelle’.
fukke diise saisse kirjoitti: (12.1.2007 17:05:58)
Välillä olisi hyvä, jos keskeisvoima (tässä tapauksessa gravitaatio) lakkaisi vaikuttamasta kaikkiin klubiproffiin, niin lähtisivät tangentin suunnassa kuuhun. Keskimääräinen svingiosaaminen kasvaisi molemmilla planeetoilla.Tämähän oli selkeä provo. Meinaan kuu ei oo planeetta… vai..
kebax kirjoitti: (12.1.2007 18:13:54)
fukke diise saisse kirjoitti: (12.1.2007 17:05:58)
Välillä olisi hyvä, jos keskeisvoima (tässä tapauksessa gravitaatio) lakkaisi vaikuttamasta kaikkiin klubiproffiin, niin lähtisivät tangentin suunnassa kuuhun. Keskimääräinen svingiosaaminen kasvaisi molemmilla planeetoilla.Tämähän oli selkeä provo. Meinaan kuu ei oo planeetta… vai..
Eräiden mukaan Plutokaan ei ole planeetta ja sehän on pienempi kuin kuu, joten jos Pluto onkin planeetta, niin kuukin onkin planeetta.
Ja tämän perustella planeettoja on about 30 kpl tässä ’lähietäisyydellä’
Mutta mikä on planeetan määritelmä? juu, älkää vastatko, kukaan ei sitä vielä tiedä maapallolla.
Bosco kirjoitti: (12.1.2007 17:26:44)
Noi ’fyysikot’ haluaa briljeerata argumenteilla. Näin voidaan peitellä sitä tosiasiaa, ettei ymmärretä pätkääkään siitä, mitä olet yrittänyt kertoa svingistä (Hoganin esim). Ja kun ei ymmärretä, voidaankin siirtyä ’mentaalipuolelle’.Ja ne jotka ei ymmärrä mistä puhutaan, heitelee tänne irrallisia kommentteja. Ja varsinkin kun ei ole tuota eroa itse oivaltanut noista voimista, on helppo iskeä siihen briljeeraamisen leima. Kannattaa kuitenkin muistaa, että suurin osa kritiikistäkin yleensä perustuu oman tiedon ohuuteen.
Ei mulla oo ollu ainakaan mitään vaikeutta ymmärtää Fukken kertomia asioita. Mun osalta vaan on hemmetin kauan aikaa siitä, kun oon jotain yksittäistä lyöntityyliä ihaillu. Vertaillu oon niitä paljonkin. Oikkeemmin; helvetin paljon. Ja sen takia nää keskustelut kiinnostaa.
Vieläkään en missään täällä ole kertonut, miten palloa pitäisi lyödä tai tätä peliä pelata. Varsin yksittäisiin seikkoihin olen kantaa ottanut. Eli taas kerran… syyn ja seurauksen suhteisiin.
Ainii… mutta eihän semmoset asiat täällä kiinnosta…. täällä pitää keskittyä ivaan ja pilkkaan ja muiden dissaamiseen. Siinä mä oon kuulemma hyvä ja taidanpa taas siirtyä sille osastolle.
Jake2 kirjoitti: (12.1.2007 16:59:59)
[Fukke – olisi kiva tietää löytyisikö jotain määritelmää siitä millä tuo riittävä keskipakoisvoima syntyy niin että passive release on mahdollinen tai reverse release on tarpeen. Varmaan mailan pään nopeudella on jonkinlainen korrelaatio asian kanssa ja onko jotain muutakin? Miten onnistuu naisilta?
Tässä nyt on tullu porukalla keskipakoisvoimasta selvitettyä jo se, että se vaikuttaa vain ympyräliikkeessä ja ympyräliike onnistuu vain jos suoraviivaiseen kiihtyvään liikkeeseen kohdistetaan keskeisvoima. Teen ensimmäiseksi hieman pelkistetyn oletuksen – siis keskeisvoima saadaan aikaan olemalla lyönnin aikana paikallaan ja pitämällä mailasta kiinni.
Mailanpäähän kohdistuva keskipakoisvoima on verrannollinen mailanpään massaan, mailanpään kehänopeuden (tangentiaaliseen nopeuden) neliöön ja kääntäen verrannollinen mailanpään ympyräliikkeen säteen (etäisyys mailanpäästä svingin keskipisteeseen).
Svingin alkuvaiheessa täytyy siis saada aikaan suuri kehäliikkeen suuntainen kiihtyvyys. Tämä kiihtyvyys on verrannollinen momenttiin (kiertoliikkeen voima) ja kääntäen verrannollinen säteeseen (etäisyys mailanpäästä svingin keskipisteeseen).
Ts. mailanpää kiihtyy sitä nopeammin, mitä tehokkaampi on vartalon kierto ja mitä lähempänä mailanpää on kiertokeskipistettä (likimain vasen kainalo).Svingissä keskipakoisvoima pyrkivät kuitenkin suurentamaan sädettä, mikä puolestaan hidastaa kiihtyvyyttä (ilmanvastuksen lisäksi). Siis sädettä (rannekulmaa) täytyy yrittää pitää pienenä mahdollisimman pitkään, jotta mailanpää kiihtyy mahdollisimman pitkään (siis ei ala hidastumaan liian aikaisin).
Peukalosääntönä svingissä kannattaa kiertää vartaloa mahdollisimman tehokkaasti ja pitää rannekulma mahdollisimman pitkään pienenä. Biomekaaninen aspekti vaikuttaa vartalon kiertoon niin, että ylävartalon (hartioiden) kierto haittaa säteen pitämistä (heittää mailanpään ulos) pienenä, minkä vuoksi ensisijaisesti vartalon kierto kannattaa tehdä alavartalon avulla. Niinikään biomekaanisen tarkastelun avulla huomataan, että käsillä auttaminen avaa rannekulman (suurentaa sädettä), eikä siis lisääkään absoluuttisesti mailanpään nopeutta, elleivät kädet pysähdy ’seinään’ osumahetkellä.
(VÄLIHUOMAUTUS: Tätä ’seinään pysähtymistä’ ts. tarkoittanee jarruvoimalla, mutta se on teoriaa, eikä onnistu pelaajan tekemällä lihastyöllä. Se perustuu siihen, että kiertoliikkeen keskipiste muutetaan äkillisesti käsien kohdalle (seinä pysäyttää), jolloin sätee puolittuessa keskipakoisvoima muuttuu myös äkillisesti kaksinkertaiseksi. Tästä johtuen esim. rannevispaajat lyövät joskus aika pitkälle, mutta myös vinoon.)
Keskipakoisvoiman aikaansaaminen puhtaasti alavartalon momentilla ja rannekulman pitämisellä kiinni (late hitting) vaatii harjoittelua ja nimenomaan lajinomaista voimaharjoittelua, mutta jos siihen pystyy, niin lapa tuppaakin tulemaan osumahetkellä kiinni eikä auki, joten tarvitaan tätä reverse releasea.
Siksi slaissipelaajat ja ammattilaiset tekevät samanlaisen rotaation käsivarsilla ja hukkia pelaavat klubipelaajat (myös hyvät amatöörit) aivan toisensuuntaisen rotaation.
Slaissipelaajat erottaa ammattilaisista se, että heiltä puuttuu keskipakoisvoima ja siksi he joutuvat tekemään mailan varrelle kompensaatioliikkeen, jonka tunnusmerkkinä on sisääntaittunut vasen ranne ja ’chicken swing’ (vasen kyynärpää työntyy edellä).
Kaiken perusta puhtaalle svingille on siis keskipakoisvoiman synnyttäminen ja sen hallitseminen.
Sama naisille.
Jamasa kirjoitti: (12.1.2007 18:38:28)
Eräiden mukaan Plutokaan ei ole planeetta ja sehän on pienempi kuin kuu, joten jos Pluto onkin planeetta, niin kuukin onkin planeetta.Kyse on kait jostain sopimuksesta jonka historia juontaa… ööö.. historiaan. En minä tästäkään asjasta yhtään mitään tiedä, notta, nolona sitten vaan taas takavasempaan….
Nimetönts kirjoitti: (12.1.2007 18:46:27)
Ja ne jotka ei ymmärrä mistä puhutaan, heitelee tänne irrallisia kommentteja. Ja varsinkin kun ei ole tuota eroa itse oivaltanut noista voimista, on helppo iskeä siihen briljeeraamisen leima. Kannattaa kuitenkin muistaa, että suurin osa kritiikistäkin yleensä perustuu oman tiedon ohuuteen.
Toivon ettet viitannut minun siteeraamiini kommentteihin keskipakosvoimasta, vaikka todennäköiseti tarkoititkin…
Jos meinaan niitä tarkoitit niitä niin olet itse tekemässä juuri sitä mistä syytät kaikkia muita eli dissaamassa ja briljeeraamassa 😉fukke diise saisse kirjoitti: (12.1.2007 18:57:30)
Jake2 kirjoitti: (12.1.2007 16:59:59)
[Fukke – olisi kiva tietää löytyisikö jotain määritelmää siitä millä tuo riittävä keskipakoisvoima syntyy niin että passive release on mahdollinen tai reverse release on tarpeen. Varmaan mailan pään nopeudella on jonkinlainen korrelaatio asian kanssa ja onko jotain muutakin? Miten onnistuu naisilta?
Svingin alkuvaiheessa täytyy siis saada aikaan suuri kehäliikkeen suuntainen kiihtyvyys. Tämä kiihtyvyys on verrannollinen momenttiin (kiertoliikkeen voima) ja kääntäen verrannollinen säteeseen (etäisyys mailanpäästä svingin keskipisteeseen).
Ts. mailanpää kiihtyy sitä nopeammin, mitä tehokkaampi on vartalon kierto ja mitä lähempänä mailanpää on kiertokeskipistettä (likimain vasen kainalo).Svingissä keskipakoisvoima pyrkivät kuitenkin suurentamaan sädettä, mikä puolestaan hidastaa kiihtyvyyttä (ilmanvastuksen lisäksi). Siis sädettä (rannekulmaa) täytyy yrittää pitää pienenä mahdollisimman pitkään, jotta mailanpää kiihtyy mahdollisimman pitkään (siis ei ala hidastumaan liian aikaisin).
Perkale… heti joutu pyörtään puheensa ja palaamaan asialinjalle. Fukken syy kun kirjotti noin hyvän pätkän.
Piti vaan tuosta tummennetusta kohdasta kysyä, että entäs jos se ei olekaan kehän suuntainen se kiihtyvyys. Tarkoitan, että jospa käsien ja mailan liike olisikin suoraviivaisemmin alas kohti palloa. ja nyt huom!!! tarkastelen tätä vain lavan nopeuden ja voimantuoton kulmasta !
Eikö silloin voisi ajatella, että kun käsien liike on leikannut tuon kehän kaaren sisäpuolelle (kehä suppeaksi niinkuin sanoit) ja ne lopulta tavoittavat maksimikehänsä kaaren, tapahtuu sutohon suuntaan juuri tuo hidastuvuus. Paljas silmä ei tuota näe, mutta mittaukset kylläkin. Kun tuohon suuntaan sisäkehän (käsien) liike hidastuu, se saa samalla rannekulman purkaantumaan erittäin rajusti (esim Garcia )
fukke diise saisse kirjoitti: (12.1.2007 18:57:30)
(VÄLIHUOMAUTUS: Tätä ’seinään pysähtymistä’ ts. tarkoittanee jarruvoimalla, mutta se on teoriaa, eikä onnistu pelaajan tekemällä lihastyöllä. Se perustuu siihen, että kiertoliikkeen keskipiste muutetaan äkillisesti käsien kohdalle (seinä pysäyttää), jolloin sätee puolittuessa keskipakoisvoima muuttuu myös äkillisesti kaksinkertaiseksi. Tästä johtuen esim. rannevispaajat lyövät joskus aika pitkälle, mutta myös vinoon.)Ainakin aika likellä ollaan. Silti uskon, että tuo työ tapahtuu lihaksilla ja sen on pakko tapahtua. Liike vaan on vaistomainen ja tiedostamaton, johonkin Biosiin asennettu toiminto tasapainon säilyttämiseksi . Siksi sitä eivät pelaajat miellä tekevänsä.
Miten keskipakovoima-ajattelu selittää sen, että kiertonopeus ei purakaan rannekulmaa, vaan sen käyrällä tapahtuva muutos? Vaikka käien nopeus olisi kuinka suuri, ei rannekulma purkaannu niin kauan, kuin käsien kiihtyvyys jatkuu. Tämä on nyt tiedossa.
Kun pelaajan (lihasvoimalla tuotettu) kiertonopeus saavuttaa tietyn tason, on sitä mahdoton enää kiihdyttää. Biomekaanisista syistä tuo kiertoliike päinvastoin hidastuu purettuaan backswingissä kierron avulla saavutetun latauksen (saavuttaa siis 0-tason = suorat linjat jalkateristä hartioihin asti). Silloin alkaa rannekulmien laukeaminen.Pieni ajatusleikki vielä keskipakoisvoimasta. menkääpäs tulevana suvena lasten leikkipuistoon (nyt ei kannata kun on kylmä, paitti Fukken joka asuu lämpimässä) istumaan karusellin siihen keskinavan päälle. Ottakaa maila vaakatasoon eteenne ja muodostakaa rannekulma edelleen vaakatasossa. Nyt pyydätte jotain kaverianne (minullahan ne ovat vain ihmisiä joita tunnen) pistämään karuselli pyörimään. Pyrkiikö rannekulma purkenemaan? Heilahtaako mailan lapa ohi käsien tuon karusellin pyörimisen seurauksena?
Ainii… Fukkelta piti vielä kysyä, kuinka paljon näet yhtäläisyyksiä tuon Hoganin tekemän liikkeen ja Homer Kellyn ’Educated hands’ jutun välillä?
Hmm… eiks noi Quotet näy sun koneella?
Välikysymyksenä tähän keskipakovoimakeskusteluun…
Olisiko niin, että Hoganilla nimenomaan oikea käsi on se, joka vastustaa kiertoa. nimittäin kun paljon on ollut puhetta vasurin ranteesta ja gripistä. Vasen on kuitenkin se johtava käsi, jonka manipulointi lienee aika vaikeaa noissa vauhdeissa.
Itse katselin yhtä hyvää hogan hidastusta, ja siis huomasin kuinka oikean käden grippi oli todella pimeässä asennossa juuri ennen osumaa ja kyllähän toi koko oikean käden voimakas vartalon eteen tulo viittaisi tuohon.
Siis täysillä läpi ja ympäri, mutta oikea käsi johdattaa mailaa ja pitää sen auki.
Nimetönts kirjoitti: (12.1.2007 19:35:44)
Hmm… eiks noi Quotet näy sun koneella?Jos tarkoitat niitä Quoteja, jotka laitoit kysymykseni jälkeen niin eivät näkyneet 😉
Nimetönts kirjoitti: (12.1.2007 19:33:24)
Pieni ajatusleikki vielä keskipakoisvoimasta. menkääpäs tulevana suvena lasten leikkipuistoon (nyt ei kannata kun on kylmä, paitti Fukken joka asuu lämpimässä) istumaan karusellin siihen keskinavan päälle. Ottakaa maila vaakatasoon eteenne ja muodostakaa rannekulma edelleen vaakatasossa. Nyt pyydätte jotain kaverianne (minullahan ne ovat vain ihmisiä joita tunnen) pistämään karuselli pyörimään. Pyrkiikö rannekulma purkenemaan? Heilahtaako mailan lapa ohi käsien tuon karusellin pyörimisen seurauksena?
Ja seuraava ei sitten taaskaan ole vittuilua 😉
Eli eikö tämä (ennenkin esittämäni yksinkertainen simulaatio selittäisi kyseistä ilmiötä millään tavoin ?
Rifle kirjoitti: (12.1.2007 20:28:32)
ts kirjoitti: (12.1.2007 19:33:24)
Pieni ajatusleikki vielä keskipakoisvoimasta. menkääpäs tulevana suvena lasten leikkipuistoon (nyt ei kannata kun on kylmä, paitti Fukken joka asuu lämpimässä) istumaan karusellin siihen keskinavan päälle. Ottakaa maila vaakatasoon eteenne ja muodostakaa rannekulma edelleen vaakatasossa. Nyt pyydätte jotain kaverianne (minullahan ne ovat vain ihmisiä joita tunnen) pistämään karuselli pyörimään. Pyrkiikö rannekulma purkenemaan? Heilahtaako mailan lapa ohi käsien tuon karusellin pyörimisen seurauksena?
Ja seuraava ei sitten taaskaan ole vittuilua 😉
Eli eikö tämä (ennenkin esittämäni yksinkertainen simulaatio selittäisi kyseistä ilmiötä millään tavoin ?
Selvittäähän tuo jotain juu. Tuosta ei vaan oikeen pääse sselvyyteen kumpi tapahtuu kumman seurauksena. Sitä paitsi karuselli (yhdys sanana) on paljon hauskempi lelu kuin inter netti.
ts kirjoitti: (12.1.2007 19:33:24)
Piti vaan tuosta tummennetusta kohdasta kysyä, että entäs jos se ei olekaan kehän suuntainen se kiihtyvyys. Tarkoitan, että jospa käsien ja mailan liike olisikin suoraviivaisemmin alas kohti palloa. ja nyt huom!!! tarkastelen tätä vain lavan nopeuden ja voimantuoton kulmasta !Eikö silloin voisi ajatella, että kun käsien liike on leikannut tuon kehän kaaren sisäpuolelle (kehä suppeaksi niinkuin sanoit) ja ne lopulta tavoittavat maksimikehänsä kaaren, tapahtuu sutohon suuntaan juuri tuo hidastuvuus. Paljas silmä ei tuota näe, mutta mittaukset kylläkin. Kun tuohon suuntaan sisäkehän (käsien) liike hidastuu, se saa samalla rannekulman purkaantumaan erittäin rajusti (esim Garcia )
Jos käsien liike on suoraan alas, niin ollaan aika lähellä Tiikerin ja Benin sovellusta, koska heillä backsvingi on suhteellisen lyhyt (siis Ben prime-aikanaan). Silloin kehän suunta on suoraan alaspäin.
Kehän suppeudella en tarkoita nyrkkien vaan mailanpään etäisyyttä. Tuppaa olemaan niin, että mitä laajempi nyrkkien svingikaari on sitä paremmin rannekulma voidaan pitää kiinni ja mailanpää keskipisteen lähellä.
ts kirjoitti: (12.1.2007 19:33:24)
Ainakin aika likellä ollaan. Silti uskon, että tuo työ tapahtuu lihaksilla ja sen on pakko tapahtua. Liike vaan on vaistomainen ja tiedostamaton, johonkin Biosiin asennettu toiminto tasapainon säilyttämiseksi . Siksi sitä eivät pelaajat miellä tekevänsä.
Minä taas olen sitä mieltä, että sitä ei pysty lihastyöllä ajoittamaan ainakaan paineenalaisena. Käsitykseni perustuu ihan siihen, että maailman huipulla kaikki puhuvat läpilyönnin merkityksestä, joka ei istu liikkeen pysäyttämiseen.
ts kirjoitti: (12.1.2007 19:33:24)
Miten keskipakovoima-ajattelu selittää sen, että kiertonopeus ei purakaan rannekulmaa, vaan sen käyrällä tapahtuva muutos? Vaikka käien nopeus olisi kuinka suuri, ei rannekulma purkaannu niin kauan, kuin käsien kiihtyvyys jatkuu. Tämä on nyt tiedossa.
Kun pelaajan (lihasvoimalla tuotettu) kiertonopeus saavuttaa tietyn tason, on sitä mahdoton enää kiihdyttää. Biomekaanisista syistä tuo kiertoliike päinvastoin hidastuu purettuaan backswingissä kierron avulla saavutetun latauksen (saavuttaa siis 0-tason = suorat linjat jalkateristä hartioihin asti). Silloin alkaa rannekulmien laukeaminen.
En usko, että on mitään hetkeä, johon saakka rannekulma pysyy kiinni ja alkaa sitten purkaantumaan. Tosiasiassa rannekulma alkaa avautua lähes heti downsvingin alussa pienen terävoitymisen jälkeen (kalteva projektiotaso vääristää kulmaa muussa kohdassa kuin klo 9:00 kohdalla). Avautuminen on jatkuvaa, kuten myös kiertoliikkeen ylläpitäminen.
ts kirjoitti: (12.1.2007 19:33:24)
Ainii… Fukkelta piti vielä kysyä, kuinka paljon näet yhtäläisyyksiä tuon Hoganin tekemän liikkeen ja Homer Kellyn ’Educated hands’ jutun välillä?
En ole koskaan ollut mikään Homer Kelly -fani, koska inhoan vektoreita. Liikeosien tarkastelussa ja käsittelyssä hän on oikeassa ja käsiin kuten muuallekin pystytään luomaan lihasmuisteja liikeosista (muistijälkiä). Sen sijaan en usko, että liikeratojen yhdistelmiä voi tallentaa lihasmuistiin, koska ne ovat seurausta lihaskäskysarjoista.
Toisaalta käskyajoituksia voi hallita, jos niitä on riittävän vähän ja ne perustuvat tosiasiallisiin syy/seuraussuhteisiin. Vai onko tuo ’juttu’ jokin artikkeli, jota referoit? Jos on, niin en tunne asiaa.Nimetönts kirjoitti: (12.1.2007 19:33:24)
Ainii… Fukkelta piti vielä kysyä, kuinka paljon näet yhtäläisyyksiä tuon Hoganin tekemän liikkeen ja Homer Kellyn ’Educated hands’ jutun välillä?
Vaikka kysymys olikin Fukkelle niin saanen heittää oman mielipiteenäni, että todennäköisesti on yhteläisyyksiä.
Hoganin oli pakko tehdä jonkinasteista käsien manipulointia kun katselee hänen käsiensä rannekulmia, mutta tämä on ainoastaan arvaus 😉ts kirjoitti: (12.1.2007 18:46:27)
..Kannattaa kuitenkin muistaa, että suurin osa kritiikistäkin yleensä perustuu oman tiedon ohuuteen..
Tämä on helmi. En usko, että pahastut, jos jatkossa siteeraan tätä? Olen ihan varma, notta tämä edistää myös uraani. Aion juurikin tällä repliikillä tyhjentää pajatson, kun palaverissa joku on eri mieltä ajatuksestani. Kyllä siinä jää näsälajin viisautta harjoittava kolleega sanattomaksi ja ymmärtää älyllisen ylivertaisuuteni! Kutkuttaa jo.
Tuolla Hoganista aika hyvä analyysi swing-sequence -kuvina ja audiona. Pitää rekisteröityä tuonne tosin.
Sieltä löytyy varmaan aika hyvin juttua myös liittyen tohon ’educated hands’ -systeemiin.
Kannattaa muutenkin tsekata tuolla noita forumeita….hyvää videopätkää ja aikalailla perusteellista pekulointia swingistä.
fukke diise saisse kirjoitti: (12.1.2007 20:47:36)
Jos käsien liike on suoraan alas, niin ollaan aika lähellä Tiikerin ja Benin sovellusta, koska heillä backsvingi on suhteellisen lyhyt (siis Ben prime-aikanaan). Silloin kehän suunta on suoraan alaspäin.
Kehän suppeudella en tarkoita nyrkkien vaan mailanpään etäisyyttä. Tuppaa olemaan niin, että mitä laajempi nyrkkien svingikaari on sitä paremmin rannekulma voidaan pitää kiinni ja mailanpää keskipisteen lähellä.
Sergion suoritusta joskus katselin vuosia sitten videolta. Nyrkit tulivat hyvin suppeaa kehää ja käsien ollessa liki osumakohtaa, oli lapa vielä niskassa. Sen jälkeen ei kädet paljon paikkaansa muuttaneet, mutta lapa tuli pallon läpi melkoista kyytiä. Juu… siis tietty ne kädet sitä seuras..
fukke diise saisse kirjoitti: (12.1.2007 20:47:36)
ts kirjoitti: (12.1.2007 19:33:24)
Ainakin aika likellä ollaan. Silti uskon, että tuo työ tapahtuu lihaksilla ja sen on pakko tapahtua. Liike vaan on vaistomainen ja tiedostamaton, johonkin Biosiin asennettu toiminto tasapainon säilyttämiseksi . Siksi sitä eivät pelaajat miellä tekevänsä.
Minä taas olen sitä mieltä, että sitä ei pysty lihastyöllä ajoittamaan ainakaan paineenalaisena. Käsitykseni perustuu ihan siihen, että maailman huipulla kaikki puhuvat läpilyönnin merkityksestä, joka ei istu liikkeen pysäyttämiseen.
Tuo liikkeen pysäyttäminen taidetaan kokea liian hmm…. suurena. Se on ikäänkuin pieni nykäys vastasuuntaan. Läpilyönnistä ja sen merkityksestä tulee tässäkin saarnattua päivittäin. Nuo kaksi asiaa eivät ole toisiaan kumoavia. Ehkä jopa päinvastoin. Se kuitenkin tapahtuu kaikkien lyönnissä, muuten ei lapa tavoittaisi käsiä
fukke diise saisse kirjoitti: (12.1.2007 20:47:36)
ts kirjoitti: (12.1.2007 19:33:24)
Miten keskipakovoima-ajattelu selittää sen, että kiertonopeus ei purakaan rannekulmaa, vaan sen käyrällä tapahtuva muutos? Vaikka käien nopeus olisi kuinka suuri, ei rannekulma purkaannu niin kauan, kuin käsien kiihtyvyys jatkuu. Tämä on nyt tiedossa.
Kun pelaajan (lihasvoimalla tuotettu) kiertonopeus saavuttaa tietyn tason, on sitä mahdoton enää kiihdyttää. Biomekaanisista syistä tuo kiertoliike päinvastoin hidastuu purettuaan backswingissä kierron avulla saavutetun latauksen (saavuttaa siis 0-tason = suorat linjat jalkateristä hartioihin asti). Silloin alkaa rannekulmien laukeaminen.
En usko, että on mitään hetkeä, johon saakka rannekulma pysyy kiinni ja alkaa sitten purkaantumaan. Tosiasiassa rannekulma alkaa avautua lähes heti downsvingin alussa pienen terävoitymisen jälkeen (kalteva projektiotaso vääristää kulmaa muussa kohdassa kuin klo 9:00 kohdalla). Avautuminen on jatkuvaa, kuten myös kiertoliikkeen ylläpitäminen.
Tässä joudun tuottamaan sinulle pettymyksen. Avautuminen ei ole jatkuvaa, vaan alkaa ylättävän myöhään. DSW alkuosalla rannekulma jopa kasvaa. Itse asiassa rannekulma kasvaa erittäin pitkään jos kädet tulevat suppeaa kehää. Laajalla kehällä alas lähtiessä hidastuvuus käsissä alkaa aiemmin ja rannekulman vapautuminen myös
Mä voisin joitain lukuja paiskata sulle meiliin jossain vaiheessa jos kelpaa
Tässä jotain tutkittua tietoa nopeuksista ja niiden muutoksista. Minulla ei ole muuta kuin tuo käppyrä, joten en tiedä mikä on ollut mittausmetodi ja missä tasossa tai tasoissa nuo kulmanopeudet on mitattu ja keneltä.
ts kirjoitti: (12.1.2007 23:00:22)
Sergion suoritusta joskus katselin vuosia sitten videolta. Nyrkit tulivat hyvin suppeaa kehää ja käsien ollessa liki osumakohtaa, oli lapa vielä niskassa. Sen jälkeen ei kädet paljon paikkaansa muuttaneet, mutta lapa tuli pallon läpi melkoista kyytiä. Juu… siis tietty ne kädet sitä seuras..
Ensimmäisen kerran kuulen jonkun suosivan suppeaa käsien liikerataa. Esim. Tiikeri painottaa ’maximum extension throughout the downsving’ enkä allekirjoita havaintoasi mm. Sergiosta.
ts kirjoitti: (12.1.2007 23:00:22)
Tuo liikkeen pysäyttäminen taidetaan kokea liian hmm…. suurena. Se on ikäänkuin pieni nykäys vastasuuntaan. Läpilyönnistä ja sen merkityksestä tulee tässäkin saarnattua päivittäin. Nuo kaksi asiaa eivät ole toisiaan kumoavia. Ehkä jopa päinvastoin. Se kuitenkin tapahtuu kaikkien lyönnissä, muuten ei lapa tavoittaisi käsiä
Tarkoitatko, että käsillä tehdäänkin pieni nykäys svingiä vastaan ja sitten taas jatketaan läpilyöntiin.
ts kirjoitti: (12.1.2007 23:00:22)
Tässä joudun tuottamaan sinulle pettymyksen. Avautuminen ei ole jatkuvaa, vaan alkaa ylättävän myöhään. DSW alkuosalla rannekulma jopa kasvaa. Itse asiassa rannekulma kasvaa erittäin pitkään jos kädet tulevat suppeaa kehää. Laajalla kehällä alas lähtiessä hidastuvuus käsissä alkaa aiemmin ja rannekulman vapautuminen myös
Mä voisin joitain lukuja paiskata sulle meiliin jossain vaiheessa jos kelpaaEn suostu ottamaan pettymystä. Käteen osui omista tutkimuksista ensimmäiseksi esim. Greg Normanin svingiympyrä, jossa (projisioitu) rannekulma on
n. 45 astetta käsien ollessa klo 11,
n. 40 astetta käsien ollessa klo 9.30,
n. 90 astetta käsien ollessa klo 20.00
n. 150 astetta käsien ollessa klo 18.00
n. 210 astetta käsien ollessa klo 16.00Kulma on siis terävimmillään käsien ollessa klo 9.30, josta se alkaa tasaisesti kasvaa likimain vauhdilla 30 astetta per tunti.
Jos sulla on jotain uusia tästä selvästi poikkeavia lukuja, niin sitten sulla on hihassas joku ihan uusi pelaajakin.
Paremman tiedon puutteessa joudun tutkailemaan swingisekvenssejä golfdigestiltä. Näistä ei tietenkään pysty sanomaan missä kohtaa minimikulma on.
Näyttäisi näissä kuvissa että on Sergiolla raudalla n. 90 klo 20 kohdalla.
Ja Philillä vastaavasti driveri klo 16 kohdalla näyttäisi olevan jopa alle 90.
Miten varren taipuma mittauksissa, ei kai huomioida?
Ihmettelen myös mitä ts tarkoittaa tuolla suppealla liiikeradalla, se ei varmaankaan tarkoita käsien koukistamista, vaan jotain muuta.
Otit Fukke esiin Normanin svingiympyrän rannekulmineen. Onko tutkimillasi pelaajilla paljon heittoa toisistaan? Elikkä pidätkö tuota Normanin rannekulmien muuttumisen aikaikkunaa (**tun hieno sana, joka tähän aikaan yöstä sallittaneen) ns. normi huippupelaajien arvoina?
Taika Rauta kirjoitti: (13.1.2007 1:38:20)
Otit Fukke esiin Normanin svingiympyrän rannekulmineen. Onko tutkimillasi pelaajilla paljon heittoa toisistaan? Elikkä pidätkö tuota Normanin rannekulmien muuttumisen aikaikkunaa (**tun hieno sana, joka tähän aikaan yöstä sallittaneen) ns. normi huippupelaajien arvoina?Mulla on muutamia pelaajia (Norman, Hogan, Nicklaus, Watson, Mac o’Grady, Sandy Lyle), joita aikanaan tutkiskelin, ja heitot ovat korkeintaan +/- 10 astetta downsvingin alussa ja +/- 5 astetta lopussa. Osumaan tultaessa tietty kaikki ovat melkein samoja. Mun mielestä Norman on aika hyvä keskivertoesimerkki, tutkimuksen aikaan oli paras pelaaja, mutta näitä atleettisia svingaajia on nyt tullut liuta lisää. Tosin keskustelun aiheena oli se, pysyykö rannekulma vakiota tiettyyn pisteeseen saakka ja sitten äkillisesti avautuu. Minä olin sitä vastaan ja halusin näillä luvuilla osoittaa sen, että mitään taitepistettä ei ole, vaan kaikki tapahtuu asteittain edeten.
Noi Sergion sekvenssit saa kyllä kuolan valumaan suupielistä. Pari majoria ja sitten aidosti itse kehitelty analyysi omasta tekemisestään, niin pääsee samalle sivulle Hoganin kanssa.
Jake2 kirjoitti: (12.1.2007 23:59:54)
Tässä jotain tutkittua tietoa nopeuksista ja niiden muutoksista. Minulla ei ole muuta kuin tuo käppyrä, joten en tiedä mikä on ollut mittausmetodi ja missä tasossa tai tasoissa nuo kulmanopeudet on mitattu ja keneltä.
Kiitokset käppyrästä. Olen tuota netistä etsinyt jo monta kertaa aikaisempien keskustelujen aikana. Sama käyrästö löytyy tuosta ’Leadbetter on Hogan’ kirjasta.
fukke diise saisse kirjoitti: (13.1.2007 0:00:16)
ts kirjoitti: (12.1.2007 23:00:22)
Sergion suoritusta joskus katselin vuosia sitten videolta. Nyrkit tulivat hyvin suppeaa kehää ja käsien ollessa liki osumakohtaa, oli lapa vielä niskassa. Sen jälkeen ei kädet paljon paikkaansa muuttaneet, mutta lapa tuli pallon läpi melkoista kyytiä. Juu… siis tietty ne kädet sitä seuras..
Ensimmäisen kerran kuulen jonkun suosivan suppeaa käsien liikerataa. Esim. Tiikeri painottaa ’maximum extension throughout the downsving’ enkä allekirjoita havaintoasi mm. Sergiosta.
Wide – narrow – wide, ei kai ihan uusi asia kuitenkaan 🙂
Eikun siis juu… tää on nii pirun herkkää pienille väärinymmärryksille näin. Oikean kyynärpään tuominen vartaloon kiinni jo tuota kehää supistaa. Eikä tästä montaa viestiä liene, kun itse kerroit tuon kehältään pienen ympyrän pystyvän pyörimään kovempaa. Juuri niin se menee, kunhan laajenee täysillä läpi osuman.Jaken kuvat Sergiosta ovat kyllä herkkuva. Tuosta ensimmäisestä kuvasta asti vasta alkaa rannekulman purkautuminen. Samoin voi havaita toisen ja kolmannen kuvan välillä hyvin pienen eron lantion kirtymässä, josko lainkaan, sekä pönkäjalan, joka pitää miehen pystyssä mailan ja käsien massan vetäessä tuonne swingilinjan suuntaan. Nuo mitä aikanaan tutkailtiin, olivat herrasta draiverilla 16v ikäsenä. Saattanu hieman siitä rauhoittua
Tuossa muuten hyvä vertailu swingien laajuudesta osumaan tultaessa.
fukke diise saisse kirjoitti: (13.1.2007 0:00:16)
[ts kirjoitti: (12.1.2007 23:00:22)
Tuo liikkeen pysäyttäminen taidetaan kokea liian hmm…. suurena. Se on ikäänkuin pieni nykäys vastasuuntaan. Läpilyönnistä ja sen merkityksestä tulee tässäkin saarnattua päivittäin. Nuo kaksi asiaa eivät ole toisiaan kumoavia. Ehkä jopa päinvastoin. Se kuitenkin tapahtuu kaikkien lyönnissä, muuten ei lapa tavoittaisi käsiä
Tarkoitatko, että käsillä tehdäänkin pieni nykäys svingiä vastaan ja sitten taas jatketaan läpilyöntiin.
Nyt on semmonen ropleema, että tiedän paljon paremmin mitä siinä tapahtuu, kuin mitä siinä tehdään. Mielikuvatasolla tuo ajatuksesi on hyvä. Koitin eilen saada sitä tietoisella puolella kiinni swingaamalla tuollaista lyhyttä junnumailaa oikealla kädellä. Sitä oli helppo viedä kättä kiihdyttäen läpi ja rannekulma säilyi. Sitten kokeilin miten sillä löisin ja maistelin eroa.Liian syvällä tuntuu se liike olevan kun ei pysty sanoiksi pukemaan. Mutta jatketaaan läpilyöntiin… totta hemmetissä ja kovaa. Se hetkellinen vastapotku vaan on tultava.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › valmentajakoulutus?