Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › vajaiden lyöntien sietämätön vaikeus
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Arsu kirjoitti: (24.10.2007 18:27:41)
Monet pelaajat eivät tajua. Mielikuva ja käsitys on aivan väärä siitä miten maila/ pallo toimii. Aina kuule sen klassisen kun ei oikein pääse pallon alle.???? Pallo pitää monen mielestä auttaa ylös, eikä tajuta loftin ja bouncen merkitystä tässä kyseisesä työkalussa nimeltä maila.
Mun mielestä on väärä päätelmä, jos sanotaan, ettei ihmiset tajua loftin merkitystä. Kyllä sen jokainen tajuaa, ei niin tyhmää ihmistä olekaan.
Tässä mä viittaisin siihen täydestä svingistä opittuun lihasmuistissa olevaan krossaus/relasea/koukkaus-liikkeeseen, joka vaikuttaa pakkoliikkeen tavoin myös lähipelissä.
ts kirjoitti: (24.10.2007 19:23:36)
Se sisäkehän jarrutus on automaatio, niinkuin se oli BH:llakin. Lantio pystyy kiihdyttämään nopeutta ns. 0-tilanteeseen asti, jonka jälkeen sen kiertymiseen pitäisi astua paljon edellistä vaihetta isompi lihasvoima mukaan esim jalkojen potkun muodossa. Toisaalta kun lantio on kiertynyt auki, sen nopeus putoaa lähes nollaan, eli tuo sisäkehän hidatuvuuden käyrä jyrkkenee entisestään.
Sisäkehän jarrutus ei ole automaatio vaan sisäkehän hidastuminen on seuraus, kuten edellä olen kertonut.
ts kirjoitti: (24.10.2007 19:23:36)
Lantio pystyy kiihdyttämään nopeutta ns. 0-tilanteeseen asti, jonka jälkeen sen kiertymiseen pitäisi astua paljon edellistä vaihetta isompi lihasvoima mukaan esim jalkojen potkun muodossa.Silloin jää vaikuttamaan oikea käsi (yläkäsivarsi). Kun jalat ja lantio ovat työnsä tehneet mailanpään kiihdytyksessä, niiden tehtävänä on antaa tilaa ja tasapainoilla.
fukke diise saisse kirjoitti: (24.10.2007 19:54:18)
ts kirjoitti: (24.10.2007 19:23:36)
Se sisäkehän jarrutus on automaatio, niinkuin se oli BH:llakin. Lantio pystyy kiihdyttämään nopeutta ns. 0-tilanteeseen asti, jonka jälkeen sen kiertymiseen pitäisi astua paljon edellistä vaihetta isompi lihasvoima mukaan esim jalkojen potkun muodossa. Toisaalta kun lantio on kiertynyt auki, sen nopeus putoaa lähes nollaan, eli tuo sisäkehän hidatuvuuden käyrä jyrkkenee entisestään.
Sisäkehän jarrutus ei ole automaatio vaan sisäkehän hidastuminen on seuraus, kuten edellä olen kertonut.
Millä selität käyrien kertoman?
ts kirjoitti: (24.10.2007 20:09:35)
fukke diise saisse kirjoitti: (24.10.2007 19:54:18)
ts kirjoitti: (24.10.2007 19:23:36)
Se sisäkehän jarrutus on automaatio, niinkuin se oli BH:llakin. Lantio pystyy kiihdyttämään nopeutta ns. 0-tilanteeseen asti, jonka jälkeen sen kiertymiseen pitäisi astua paljon edellistä vaihetta isompi lihasvoima mukaan esim jalkojen potkun muodossa. Toisaalta kun lantio on kiertynyt auki, sen nopeus putoaa lähes nollaan, eli tuo sisäkehän hidatuvuuden käyrä jyrkkenee entisestään.
Sisäkehän jarrutus ei ole automaatio vaan sisäkehän hidastuminen on seuraus, kuten edellä olen kertonut.
Millä selität käyrien kertoman?
Näytä ne käyrät!
Mutta pieni selitys kuitenkin. Ei lantion pysähtyminen mitään uutta liikettä saa aikaan, vaikka sellaisen käyrän voisi piirtääkin.
Otan esimerkiksi keihäänheittäjä. Sille voitaisiin piirtää käyrä, että vauhdinoton aikana lantio ja keihäs liikkuvat samaa vauhtia mutta kun heittäjä jarruttaa eli lantio pysähtyy, niin keihään nopeus kasvaa äkkiä todella jyrkästi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että keihään nopeus on kasvanut, koska heittäjä on pysähtynyt, vaan siksi että heittäjä on heittänyt keihään.
Golfissakin mailanpään nopeuteen vaikutetaan monella tavalla. Alkukiihdytyksen keskeinen tekijä on mm. lantiokierto mutta kun tämä liikelaajuus on käytetty hyväksi, oikea käsi (työntää heilurin saranaa) jatkaa yhdessä keskipaikoisvoiman (suurentaa sädettä).
fukke diise saisse kirjoitti: (24.10.2007 19:40:51)
Arsu kirjoitti: (24.10.2007 18:27:41)
Monet pelaajat eivät tajua. Mielikuva ja käsitys on aivan väärä siitä miten maila/ pallo toimii. Aina kuule sen klassisen kun ei oikein pääse pallon alle.???? Pallo pitää monen mielestä auttaa ylös, eikä tajuta loftin ja bouncen merkitystä tässä kyseisesä työkalussa nimeltä maila.
Mun mielestä on väärä päätelmä, jos sanotaan, ettei ihmiset tajua loftin merkitystä. Kyllä sen jokainen tajuaa, ei niin tyhmää ihmistä olekaan.
Tässä mä viittaisin siihen täydestä svingistä opittuun lihasmuistissa olevaan krossaus/relasea/koukkaus-liikkeeseen, joka vaikuttaa pakkoliikkeen tavoin myös lähipelissä.
Ok. En mä sitä noin kirjaimellisesti tarkoittanut, vaikka sen niillä kirjoitinkin.
Sitten tietysti niitä, jotka eivät ole oppineet tuota ketjua josta mainitsit. Eli vasta-alkajat. Kuitenkin heilläkin toimii tuo sama vaisto. Jos pallon haluaa ilmaan pitää sitä sinne jotenki kauhoa. Käsillä, keholla… jollain.
Ja vielä siihen TS:n mainitsemaan liikkeen pysähtymiseen. Näkyy muuten monilla putissakin.
Joillakin pelaajilla tuntuu ajatus olevan aivan liikaa osumassa. Sitä jännitetään ja kun siihen päästään niin Halleluja… Oho..mites se nyt noin?
Jos Hyypiäkin miettis vaan vaparissa sitä niin vois muilla olla puskupaikat vähissä.fukke diise saisse kirjoitti: (24.10.2007 22:44:37)
Näytä ne käyrät!
Mutta pieni selitys kuitenkin. Ei lantion pysähtyminen mitään uutta liikettä saa aikaan, vaikka sellaisen käyrän voisi piirtääkin.
Nii että tammikuussa oot tulossa Suomessa käymään… saattasin jotain näyttääkin.
Samalla voin näyttää toimistotuolin ja semmosen vivun, jonka kärki kiihtyy kun sisäkehä hidastuu, vaikka siihen kärkeen ei ulkoista voimaa kohdistukaan.
Ikiliikkujaa en sen sijaan näytä.
fukke diise saisse kirjoitti: (24.10.2007 19:30:00)
KL kirjoitti: (24.10.2007 18:36:28)
Ai niin, se viiden kaljan tarjous on edelleen voimassa. Missä ravintolassa tavataan….?Katotaanko tammikuussa, silloin olisi seuraava pakkasreissu suunnitteilla?
Sopii mainiosti. Laita meiliä profiilin osoitteeseen, kun tiedät aikataulusi. Mennään vaikka talviterassille, siellä mahtuu paremmin lantioita kiertelemään ja käsiä heiluttelemaan 😉
ts kirjoitti: (24.10.2007 23:47:20)
Samalla voin näyttää toimistotuolin ja semmosen vivun, jonka kärki kiihtyy kun sisäkehä hidastuu, vaikka siihen kärkeen ei ulkoista voimaa kohdistukaan.
Voin hyvin kuvitella sinut – näin kauden ehtoopuolella – pyörimässä tuolissasi, toistuvasti, tunnista toiseen, koskaan siihen kyllästymättä, eri nopeuksilla ja eri säädöillä, pyörimiseen vaikuttavia painopisteitä ja pyörimiskehien säteitä manipuloiden ;-] On se hyvä, että pääsette aina talvisin muutamaksi viikoksi etelän kentille.
Asiasta: mainitsit sekvenssikäyrät. Kerropa ihan lyhyesti millä tekniikalla nuo sinun käppyräsi mitataan? Ja onko kohteena itse liike/liikkeet vai liikettä aikaansaavien lihasten aktivoituminen tms. tai molemmat? Tuota Fukken esiin nostamaa kausaaliteettia (ja mahdollisia metodin tuottamia artefakteja) vain tässä pähkäilen…
NimetönScoop kirjoitti: (25.10.2007 9:06:22)
ts kirjoitti: (24.10.2007 23:47:20)
Samalla voin näyttää toimistotuolin ja semmosen vivun, jonka kärki kiihtyy kun sisäkehä hidastuu, vaikka siihen kärkeen ei ulkoista voimaa kohdistukaan.
Voin hyvin kuvitella sinut – näin kauden ehtoopuolella – pyörimässä tuolissasi, toistuvasti, tunnista toiseen, koskaan siihen kyllästymättä, eri nopeuksilla ja eri säädöillä, pyörimiseen vaikuttavia painopisteitä ja pyörimiskehien säteitä manipuloiden ;-] On se hyvä, että pääsette aina talvisin muutamaksi viikoksi etelän kentille.
Asiasta: mainitsit sekvenssikäyrät. Kerropa ihan lyhyesti millä tekniikalla nuo sinun käppyräsi mitataan? Ja onko kohteena itse liike/liikkeet vai liikettä aikaansaavien lihasten aktivoituminen tms. tai molemmat? Tuota Fukken esiin nostamaa kausaaliteettia (ja mahdollisia metodin tuottamia artefakteja) vain tässä pähkäilen…
Ts ja Fukke näköjään ovat rakentamassa perstuntumalla jonkinlaista sanakuvaelmin
toimivaa fysiikkamallia swingistä. Minusta oikea matemaattinen malli on käyttökelpoisempi ja tarkempi.data kirjoitti: (25.10.2007 10:20:49)
Scoop kirjoitti: (25.10.2007 9:06:22)
ts kirjoitti: (24.10.2007 23:47:20)
Samalla voin näyttää toimistotuolin ja semmosen vivun, jonka kärki kiihtyy kun sisäkehä hidastuu, vaikka siihen kärkeen ei ulkoista voimaa kohdistukaan.
Voin hyvin kuvitella sinut – näin kauden ehtoopuolella – pyörimässä tuolissasi, toistuvasti, tunnista toiseen, koskaan siihen kyllästymättä, eri nopeuksilla ja eri säädöillä, pyörimiseen vaikuttavia painopisteitä ja pyörimiskehien säteitä manipuloiden ;-] On se hyvä, että pääsette aina talvisin muutamaksi viikoksi etelän kentille.
Asiasta: mainitsit sekvenssikäyrät. Kerropa ihan lyhyesti millä tekniikalla nuo sinun käppyräsi mitataan? Ja onko kohteena itse liike/liikkeet vai liikettä aikaansaavien lihasten aktivoituminen tms. tai molemmat? Tuota Fukken esiin nostamaa kausaaliteettia (ja mahdollisia metodin tuottamia artefakteja) vain tässä pähkäilen…
Ts ja Fukke näköjään ovat rakentamassa perstuntumalla jonkinlaista sanakuvaelmin
toimivaa fysiikkamallia swingistä. Minusta oikea matemaattinen malli on käyttökelpoisempi ja tarkempi.Mutta molempiin tarvitaan kuitenkin muuttujat ja niille arvot. Eikä kumpaakaan voi johtaa teoriasta; empiirinen vastine on välttämätön. Ja silti saadaan vain approksimaatio, ceteris paribus. Eikä kausaation ongelmakaan ratkea sillä.
En väitä mitään siitä, mikä ja/tai minkälainen malli on oikeampi tai hyödyllisempi. Minua kiinnostaa metodi, jonka avulla data tuotetaan. Mistä sinä johdat matemaattisen mallisi premissit?
Scoop kirjoitti: (25.10.2007 10:57:35)
Mutta molempiin tarvitaan kuitenkin muuttujat ja niille arvot. Eikä kumpaakaan voi johtaa teoriasta; empiirinen vastine on välttämätön. Ja silti saadaan vain approksimaatio, ceteris paribus. Eikä kausaation ongelmakaan ratkea sillä.
En väitä mitään siitä, mikä ja/tai minkälainen malli on oikeampi tai hyödyllisempi. Minua kiinnostaa metodi, jonka avulla data tuotetaan. Mistä sinä johdat matemaattisen mallisi premissit?
Sorry Scoop, mutta kuten moneen kertaan olen todennut, en voi tuosta asiasta enempää kertoa. En edes periaatteita. Toi Pakki vois sulle ehkä kertoa sen verran, että onko jotain olemassa vai heittelenkö hatusta. NDA:n rajoissa tietty. Ja privaatisti.
Toi datan asenne on kyllä helmi 🙂 Siitä on oikeen oppinu jo ottamaan iloa päivään…
ts kirjoitti: (25.10.2007 11:24:23)
Sorry Scoop, mutta kuten moneen kertaan olen todennut, en voi tuosta asiasta enempää kertoa. En edes periaatteita. Toi Pakki vois sulle ehkä kertoa sen verran, että onko jotain olemassa vai heittelenkö hatusta. NDA:n rajoissa tietty. Ja privaatisti.
Ok. Juttelen siihen suuntaan. Täytyy varmaan ensi kaudella uskaltautua kehä III:n ulkopuolelle tutustumaan aiheeseen tarkemmin, mikäli mahdollista.
NimetönScoop kirjoitti: (25.10.2007 10:57:35)
En väitä mitään siitä, mikä ja/tai minkälainen malli on oikeampi tai hyödyllisempi. Minua kiinnostaa metodi, jonka avulla data tuotetaan. Mistä sinä johdat matemaattisen mallisi premissit?
Matemaattisen mallin tulee olla rajoittamaton liikkeen ja voimien suhteen. Kun mallia
sovelletaan ihmiseen, ovat lähtökohtina mailan haluttu asento osumassa sekä ihmisen
kyky tuottaa voimaa. Näistä lähtökohdista on mahdollista johtaa tapauskohtaisesti erilaisia toimivia swingejä. Niissä voi toivottuina ominaisuuksina olla esim. tietty mailan osuma-asento, tietty mailan asento swingin aikana ja/tai tietty mp-nopeus. Mallista tulee saada ulos tarvittavat hetkelliset voimat ja nopeudet. Saaduista arvoista voi tehdä laajan kirjon erilaisia päätelmiä.NimetönScoop kirjoitti: (25.10.2007 12:00:07)
ts kirjoitti: (25.10.2007 11:24:23)
Sorry Scoop, mutta kuten moneen kertaan olen todennut, en voi tuosta asiasta enempää kertoa. En edes periaatteita. Toi Pakki vois sulle ehkä kertoa sen verran, että onko jotain olemassa vai heittelenkö hatusta. NDA:n rajoissa tietty. Ja privaatisti.
Ok. Juttelen siihen suuntaan. Täytyy varmaan ensi kaudella uskaltautua kehä III:n ulkopuolelle tutustumaan aiheeseen tarkemmin, mikäli mahdollista.
Tuota…eikös tässä ole kyse juuri tuosta tilanteesta, josta minua syytetään. Eli kerrotaan
väitteiden tueksi jotakin evidenssiä omaavansa, mutta ei koskaan esitetä sitä. Et kuitenkaan kritisoi nyt etkä aiemmin tätä. Siksi arvelin aiemmin tunnepuolen olevan syynä toimintaasi.data kirjoitti: (25.10.2007 12:00:12)
Scoop kirjoitti: (25.10.2007 10:57:35)
En väitä mitään siitä, mikä ja/tai minkälainen malli on oikeampi tai hyödyllisempi. Minua kiinnostaa metodi, jonka avulla data tuotetaan. Mistä sinä johdat matemaattisen mallisi premissit?
Matemaattisen mallin tulee olla rajoittamaton liikkeen ja voimien suhteen. Kun mallia
sovelletaan ihmiseen, ovat lähtökohtina mailan haluttu asento osumassa sekä ihmisen
kyky tuottaa voimaa. Näistä lähtökohdista on mahdollista johtaa tapauskohtaisesti erilaisia toimivia swingejä. Niissä voi toivottuina ominaisuuksina olla esim. tietty mailan osuma-asento, tietty mailan asento swingin aikana ja/tai tietty mp-nopeus. Mallista tulee saada ulos tarvittavat hetkelliset voimat ja nopeudet. Saaduista arvoista voi tehdä laajan kirjon erilaisia päätelmiä.Mutta ihmisen kyky tuottaa voimaa pitää operationalisoida, jotta malliin saadaan muuttujat, eikö? Se puolestaan edellyttää fysikaalista mallia, tai ainakin tietoa asiaankuuluvasta fysiikasta ja biomekaniikasta, eikö? Ja miten erilaisten muuttujien arvojen vaihtelun rajallisuus (ja epälinearisuus) ja/tai interaktiot tulevat otetuksi huomioon? En kysy siksi, että epäilen, vaan siksi että yritän ymmärtää.
data kirjoitti: (25.10.2007 12:15:06)
Scoop kirjoitti: (25.10.2007 12:00:07)
ts kirjoitti: (25.10.2007 11:24:23)
Sorry Scoop, mutta kuten moneen kertaan olen todennut, en voi tuosta asiasta enempää kertoa. En edes periaatteita. Toi Pakki vois sulle ehkä kertoa sen verran, että onko jotain olemassa vai heittelenkö hatusta. NDA:n rajoissa tietty. Ja privaatisti.
Ok. Juttelen siihen suuntaan. Täytyy varmaan ensi kaudella uskaltautua kehä III:n ulkopuolelle tutustumaan aiheeseen tarkemmin, mikäli mahdollista.
Tuota…eikös tässä ole kyse juuri tuosta tilanteesta, josta minua syytetään. Eli kerrotaan
väitteiden tueksi jotakin evidenssiä omaavansa, mutta ei koskaan esitetä sitä. Et kuitenkaan kritisoi nyt etkä aiemmin tätä. Siksi arvelin aiemmin tunnepuolen olevan syynä toimintaasi.Ymmärrän pointtisi. Kysyin kerran, ja sain siihen vastauksen. Kyllä minulle sinunkin kohdallasi riittäisi kytkös mahdolliseen lähteeseen tai tahoon, joka kaipaamani infon tarjoaisi. Jos en sitä tässä nimenomaisessa tapauksessa saa, ryhdyn todennäköisesti sitä penäämään uudelleen perustellen, että liike- tm. salaisuuksia paljastamatta pitää voida esittää jotakin konkreettista evidenssiä. Esim. pelkkä mittausmetodin (high-speed-kamera, elektrodit lihaksissa tai kuupassa, jne.) paljastaminen ei voi mitenkään olla kynnys. Sen mallintaminen ja analysointi ovat jo ’arkaluontoisempia’ asioita. Nähtäväksi jää.
Ps. Olen kyllä aiemminkin penänyt evidenssiä ts:ltä, ja saanut sitä. Jopa ihan foorumin välityksellä.
NimetönScoop kirjoitti: (25.10.2007 12:38:35)
data kirjoitti: (25.10.2007 12:00:12)
Scoop kirjoitti: (25.10.2007 10:57:35)
En väitä mitään siitä, mikä ja/tai minkälainen malli on oikeampi tai hyödyllisempi. Minua kiinnostaa metodi, jonka avulla data tuotetaan. Mistä sinä johdat matemaattisen mallisi premissit?
Matemaattisen mallin tulee olla rajoittamaton liikkeen ja voimien suhteen. Kun mallia
sovelletaan ihmiseen, ovat lähtökohtina mailan haluttu asento osumassa sekä ihmisen
kyky tuottaa voimaa. Näistä lähtökohdista on mahdollista johtaa tapauskohtaisesti erilaisia toimivia swingejä. Niissä voi toivottuina ominaisuuksina olla esim. tietty mailan osuma-asento, tietty mailan asento swingin aikana ja/tai tietty mp-nopeus. Mallista tulee saada ulos tarvittavat hetkelliset voimat ja nopeudet. Saaduista arvoista voi tehdä laajan kirjon erilaisia päätelmiä.Mutta ihmisen kyky tuottaa voimaa pitää operationalisoida, jotta malliin saadaan muuttujat, eikö? Se puolestaan edellyttää fysikaalista mallia, tai ainakin tietoa asiaankuuluvasta fysiikasta ja biomekaniikasta, eikö? Ja miten erilaisten muuttujien arvojen vaihtelun rajallisuus (ja epälinearisuus) ja/tai interaktiot tulevat otetuksi huomioon? En kysy siksi, että epäilen, vaan siksi että yritän ymmärtää.
Olet kyllä oikeilla jäljillä. Kyllä tässä tavaraa riittäisi pariinkin kirjaan.
Eli kyllä kysymys on työkalusta, jota on osattava käyttää.
Aivan kuiten kirvesmies käyttää vasaraa. On helpompaa lyödä naula seinään
vasaralla kuin pelkällä kädellä. Toisaalta pelkällä vasaralla ei taloa rakenneta. On myös
tiedettävä mihin naulan lyö. Näen kyllä mahdollisena omien tietojeni valossa mittausten ja tietotekniikan yhdistämisen siten, että lopulta vain nappia painamalla saadaan ulos pelaajakohtaista optimia myös swingin osalta. Tapani mitatata eräitä asioita on sellainen, jota en ole nähnyt käytettävän missään.data kirjoitti: (25.10.2007 13:31:03)
Tapani mitatata eräitä asioita on sellainen, jota en ole nähnyt käytettävän missään.Mitata vai mallintaa? Fundamentaalisti eri asia.
NimetönScoop kirjoitti: (25.10.2007 14:01:24)
data kirjoitti: (25.10.2007 13:31:03)
Tapani mitatata eräitä asioita on sellainen, jota en ole nähnyt käytettävän missään.Mitata vai mallintaa? Fundamentaalisti eri asia.
Vastasin tässä samalla vähän kysymykseesi no 41. Eli mitata.
data kirjoitti: (25.10.2007 14:13:28)
Scoop kirjoitti: (25.10.2007 14:01:24)
data kirjoitti: (25.10.2007 13:31:03)
Tapani mitatata eräitä asioita on sellainen, jota en ole nähnyt käytettävän missään.Mitata vai mallintaa? Fundamentaalisti eri asia.
Vastasin tässä samalla vähän kysymykseesi no 41. Eli mitata.
Eli?… Vai taasko päästään liike/kilpailusalaisuuksiin? 😉
data kirjoitti: (25.10.2007 10:20:49)
Ts ja Fukke näköjään ovat rakentamassa perstuntumalla jonkinlaista sanakuvaelmin
toimivaa fysiikkamallia swingistä. Minusta oikea matemaattinen malli on käyttökelpoisempi ja tarkempi.Minä en rakentele mitään malleja enkä muitakaan käyriä svingistä enkä muustakaan golfista.
Joka puolella maailmaa putkahtelee jatkuvasti esiin polven korkuisia tähtiä, jotka pelaavat underissa ennen kuin oppivat lukemaan. Jostain helvetin syystä kaikki menee vituiksi seuraavan viiden vuoden aikana, kun niille aletaan tuputtamaan valmennusohjelmia ja golfoppeja.
Yleisesti hyväksytty, tunnustettu ja maailman PGA-koulutusten perustana oleva golfkäyrien pyörittely on päin vittua ja saa aikaan uusia misellevietä, ja surullisinta on se, että Johtaja XXL ei ehdi niitä kaikkia viemään sienimetsään.
fukke diise saisse kirjoitti: (25.10.2007 14:56:06)
Joka puolella maailmaa putkahtelee jatkuvasti esiin polven korkuisia tähtiä, jotka pelaavat underissa ennen kuin oppivat lukemaan. Jostain helvetin syystä kaikki menee vituiksi seuraavan viiden vuoden aikana, kun niille aletaan tuputtamaan valmennusohjelmia ja golfoppeja.
Yleisesti hyväksytty, tunnustettu ja maailman PGA-koulutusten perustana oleva golfkäyrien pyörittely on päin vittua ja saa aikaan uusia misellevietä, ja surullisinta on se, että Johtaja XXL ei ehdi niitä kaikkia viemään sienimetsään.
Mitä ne vaahtosammuttimet sitten tekevät vaistonvaraisesti niin hemmetin oikein kun pelaa underiin ilman huolta huomisesta? Miks Hogan sitten sainoi että about kaikki vaistonvarainen pitää kääntää päinvastoin niin ollaan aika lähellä täydellistä svingiä?
Ehkäpä Hoganin svingi oli oikea vain Hoganille. Hän oli kompensoinut omat vajavuutensa täydellisesti ja nyt kaikki yrittää matkia sitä vaikka tekevät asioita aivan eri lähtökohdista.
Iso Helppo kirjoitti: (25.10.2007 15:52:17)
Mitä ne vaahtosammuttimet sitten tekevät vaistonvaraisesti niin hemmetin oikein kun pelaa underiin ilman huolta huomisesta? Miks Hogan sitten sainoi että about kaikki vaistonvarainen pitää kääntää päinvastoin niin ollaan aika lähellä täydellistä svingiä?Ehkäpä Hoganin svingi oli oikea vain Hoganille. Hän oli kompensoinut omat vajavuutensa täydellisesti ja nyt kaikki yrittää matkia sitä vaikka tekevät asioita aivan eri lähtökohdista.
Minun mielestäni Hogan tarkoitti aikuisten tapaa lähestyä golfia analyyttisesti ja loogisesti. Hän kyllä käytti termiä ’…. your first instict in wrong’ mutta minä ymmärrän hänen referoineen aikuisten ajattelumallia.
Hogan itse kertoo tehneensä kaikki mahdolliset virheet ja tajunneensa asiat vasta sitä kautta. Sen sijaan vaahtosammuttimet eivät näe esteitä tai outteja, koska ne ovat niin kaukana, että epäonnistunutkaan lyönti ei kanna sinne. He oppivat lajin hiukan eri ympäristössä.
Toisaalta vaahtosammuttimet eivät yritä drawta, eivät pelkää epäonnistumista, eivät yritä (jaksa) krossata, eivät vedä vasemmalla kädellä, paskat välittävät painonsiirrosta jne.
Aikuisella on svinginsä kanssa niin paljon EPÄOLENNAISTA tai VÄÄRÄÄ touhuilua, että unohtavat pallon lyömisen.
Scoop kirjoitti: (25.10.2007 12:00:07)
ts kirjoitti: (25.10.2007 11:24:23)
Sorry Scoop, mutta kuten moneen kertaan olen todennut, en voi tuosta asiasta enempää kertoa. En edes periaatteita. Toi Pakki vois sulle ehkä kertoa sen verran, että onko jotain olemassa vai heittelenkö hatusta. NDA:n rajoissa tietty. Ja privaatisti.
Ok. Juttelen siihen suuntaan. Täytyy varmaan ensi kaudella uskaltautua kehä III:n ulkopuolelle tutustumaan aiheeseen tarkemmin, mikäli mahdollista.
Muista tilata viisumi hyvissä ajoin 🙂
Samalla voit käydä tutustumassa Datan mittalaitteisiin….tai eikös niitä ole netissäkin jotakin….Data, urlia kehiin?
KL kirjoitti: (24.10.2007 18:36:28)
Homma toimii siten, että ranteet pysyvät osumahetkellä ja välittömästi sitä ennen kutakuinkin jäykkinä ja ehdottomasti pallon edellä osumassa, mailaa ikään kuin laahataan eteenpäin kohteeseen päin. Lavan liike tapahtuu koko ajan alaspäin ja jatkuu vielä hetken osuman jälkeenkin. Tällä pyritään varmistamaan osuma palloon alaspäin. Tällä vältetään niin duffi kuin toppikin, koska lapa kulkee koko ajan niin alas- kuin eteenkin päin. Tosin tämänkin suoritteen pystyy helposti tuhoamaan notkauttamalla polviaan tai hartioitaan…Jos ei muuta KL vaikka olet ehkä joskus tietämättömyyttäni ’ilkkunutkin’, niin tuo homma me tehdään kyllä samalla tavalla, ja nykyään on tuossa 10-20 metrissä kädessä i7:män, jolla olen ’kupittanut’ tänäkesänä enemmän kuin millään muulla mailalla, siis cipit.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › vajaiden lyöntien sietämätön vaikeus