Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › vajaiden lyöntien sietämätön vaikeus
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Mikä mättää näissä vajaissa wedgelyönneissä? Eli miten ne yleensä epäonnistuvat, mikä niissä on vaikeeta ja miksi niitä kartetaan? Ja onko hyviä harjoitteita / vinkkejä asian korjaamiseksi…? Itselläni on ongelmana, että ne lähtevät matalana etuoikeelle – eli onko se sitten soketti. Välillä ne lyönnit toimivat hyvin, mutta välillä iskee virhe päälle ja tosi vaikeeta korjata – ongelma on ollut lähinnä harjoitusalueella kun on tätä treenannut. Kentällä olen niitä lyöntejä onnistuneesti vältellyt, mutta jos on ollut ainoa vaihtoehto niin on tullut välillä ihan karmeita epäonnistumisia ja useita lisälyöntejä. Talvella täytyy asia ottaa oikein erityisharjoittelun kohteeksi, ja siihen niitä vinkkejä kaipaisin.
Näin äkkiä tulee mieleen, että vajaissa lyönneissä tuuppari yleensä jättää rotaatiot (lantio-vartalo-hartia) vajaiksi. Hyvä pelaaja ei jätä. Keskimäärin. (Tämä lisäys, koska kuitenkin joku jostain kaivaa jonkun kuvan, jossa taikeri tai ööni on jättänyt vajaaksi.
Itselläni oli (toivottavasti imperfektin käyttö on jo nykyisin aiheellista) ongelmia vajaitten wedgejen hosel faden kanssa. Tuttu pro pelasi kanssani kierroksen ja kertoi kierroksen jälkeen huomionsa – ranteitten flippaaminen osumassa.
Korjauksena siis tuli ranteiden aktiivinen passivointi (pääsimpäs käyttämään tuota sanayhdistelmää!) ja määrätietoisempi lyönnin läpi vieminen.
Tällä hetkellä lyön parempia vajaita wedgejä kuin koskaan ennen ja vieläpä miltä tahansa alustalta.
Kiitos ts.
On myös mahdollista että et lyö lyöntiä läpi.
Tarkoitus on lyödä lyönti läpi kiihtyvällä liikkeellä.
Toivottavasti tästä on apua!!!Mika Hekkanen kirjoitti: (23.10.2007 17:21:44)
… pro pelasi kanssani kierroksen ja kertoi kierroksen jälkeen huomionsa – ranteitten flippaaminen osumassa.Korjauksena siis tuli ranteiden aktiivinen passivointi (pääsimpäs käyttämään tuota sanayhdistelmää!) ja määrätietoisempi lyönnin läpi vieminen.
Tällä hetkellä lyön parempia vajaita wedgejä kuin koskaan ennen ja vieläpä miltä tahansa alustalta.
Minä koin vastaavan valaistumisen keväällä pelatun ProAmin yhteydessä. Topit jäivät sille tielleen.
Sessio maksoi työnantajalle 1 000 € (sis alv) josta olen tietenkin hyvin kiitollinen. Saman verran pistettiin kahden mukana olleen asiakkaan kanssa haisemaan pelin jälkeen Helsingin syntisessä yössä ja siihen ei PGA Prota auttamaan tarvittu.
Johtaja XXL kirjoitti: (23.10.2007 20:55:52)
Mika Hekkanen kirjoitti: (23.10.2007 17:21:44)
… pro pelasi kanssani kierroksen ja kertoi kierroksen jälkeen huomionsa – ranteitten flippaaminen osumassa.Korjauksena siis tuli ranteiden aktiivinen passivointi (pääsimpäs käyttämään tuota sanayhdistelmää!) ja määrätietoisempi lyönnin läpi vieminen.
Tällä hetkellä lyön parempia vajaita wedgejä kuin koskaan ennen ja vieläpä miltä tahansa alustalta.
Minä koin vastaavan valaistumisen keväällä pelatun ProAmin yhteydessä. Topit jäivät sille tielleen.
Sessio maksoi työnantajalle 1 000 € (sis alv) josta olen tietenkin hyvin kiitollinen. Saman verran pistettiin kahden mukana olleen asiakkaan kanssa haisemaan pelin jälkeen Helsingin syntisessä yössä ja siihen ei PGA Prota auttamaan tarvittu.
Ai hitaisiin hevosiin ja nopeisiin naisiin?
Juu, käynti prolla auttoi minua tuossa ongelmassa ja kappas, nyt se pallo pysähtyy kivasti bitella. Tokalla pompulla pysähtyy kivasti. Tosin olen huomannut, että pitäs sitä kauden aikana treenata, tahtoo hukkua johonkin.
Itsellä tasoitus alle nollan ja lyhyissä pitcheissä kauhea jipsi! Vaihtoehtoina (downsvingin aikana) sähköisku polviin joko alas- (duffi) tai ylöspäin (toppi). Ei kannata kokeilla!! Vaikea tehdä tulosta 😀
Pro Combo kirjoitti: (23.10.2007 17:49:49)
On myös mahdollista että et lyö lyöntiä läpi.
Tarkoitus on lyödä lyönti läpi kiihtyvällä liikkeellä.
Toivottavasti tästä on apua!!!miksi?
fukke diise saisse kirjoitti: (23.10.2007 22:38:00)
Pro Combo kirjoitti: (23.10.2007 17:49:49)
On myös mahdollista että et lyö lyöntiä läpi.
Tarkoitus on lyödä lyönti läpi kiihtyvällä liikkeellä.
Toivottavasti tästä on apua!!!miksi?
Ettei jäisi vajaaksi….
Itse olen ottanut raudat 9, 8 ja 7 käyttöön chipeissä..tarkkuus kasvanut ja tulee vähemmän vajaita !
Samalla logiikalla voisi esittää väitteen ’Jarruta osuman jälkeen’,
miksikö?, no siksi ettei menisi yli.Minun mielestäni ohje ’lyö läpi’ tai ’kiihdytä osumassa’ saa aikaan enemmän toppeja kuin poistaa duffeja.
Yllä mainittu ohje voi toimia sellaisilla pelaajilla, joiden ’lihasmuisti’ perustuu vasemman käden vetoon, koska sillä hidastetaan mailanpään liikettä kösien suhteen. Se voi antaa ’kusi pakkasella’ -hyödyn vajaisiin lyönteihin ja lähipeliin mutta suurentaa ongelmia pitkässä pelissä.
fukke diise saisse kirjoitti: (24.10.2007 15:25:18)
Samalla logiikalla voisi esittää väitteen ’Jarruta osuman jälkeen’,
miksikö?, no siksi ettei menisi yli.Minun mielestäni ohje ’lyö läpi’ tai ’kiihdytä osumassa’ saa aikaan enemmän toppeja kuin poistaa duffeja.
Yllä mainittu ohje voi toimia sellaisilla pelaajilla, joiden ’lihasmuisti’ perustuu vasemman käden vetoon, koska sillä hidastetaan mailanpään liikettä kösien suhteen. Se voi antaa ’kusi pakkasella’ -hyödyn vajaisiin lyönteihin ja lähipeliin mutta suurentaa ongelmia pitkässä pelissä.
Oletko sitä mieltä, että vajaissa wedgeissä käsien pitäisi toimia samalla tavoin kuin pitkässä pelissä? Entä chipeissä?
KL kirjoitti: (24.10.2007 15:56:03)
Oletko sitä mieltä, että vajaissa wedgeissä käsien pitäisi toimia samalla tavoin kuin pitkässä pelissä? Entä chipeissä?Kyllä olen, sama sekvenssi toistuu kaikissa lyönneissä, tietty sillä muutoksella, että pitkässä pelissä keskipakoisvoima (siis Papan rannemomentti) heilauttaa mailanpään nopeammin käsien ohi.
Mitään tietoista ’toisella tavalla tekemistä’ ei pitäisi yrittää, ellei sitten halua punchata tai lobata tms., mutta se onkin erikoislyönti.
Kyllä lähipelinkin olennaisin juju on ’late hitting’. Tarkoitan sitä, että jos svingi on hyvä, niin lähipelilyönnitkin ovat hyviä. Kaikki huippupelaajat ovat myös hyviä lähipelaajia, nämä käyvät käsi kädessä. (Double eagle tai Aplel ovat tietysti eri mieltä, koska Pate ei osaa svingata mutta on helvetin hyvä chippaaja, tai teippikerroksia gripissä on liian vähän.)
Suurin syy golfpelaajien huonoon lähipeliin on krossauksessa tai liian aikaisessa releasessa, joka on infektoitunut ranteisiin pitkästä pelistä, tämä sama liike pienessä lyönnissä osumahetkellä antaa aivan liian suuren vaikutuksen. Sitten, kun duffin välttämiseksi käsiä yritetään kiihdyttää osuma-alueella, opittu lihasmuisti antaakin tulokseksi voimakkaaman krossauksen eli vielä suuremman duffin.
Tämä sama duffi kiusaa myös oikean käden käyttöä opettelevia svinginsä muuttajia, koska oikean käden käytön tehostus vaikuttaakin aluksi tahdonvastaisesti juuri osumahetkeen, eikä kiihdytysvaiheeseen, vaikka kuinka yrittäisi.
Paras tapa parantaa pysyvästi lähipeliä on pyrkiä pois osuma-alueen krossauksesta kaikissa lyönneissä. Harjoittele talvella esim. Wedgellä slaissia ja pyri pidentämään hiukan bäkäriä niin kauan, että lihakset alkavat ’hyväksyä’ mailan vapaan heilahduksen osuman alueella ilman kiihdytystä.
Sitten käy niin, että putitkin paranevat, koska kädet eivät enää tee mitään ylimääräistä (Mikollekin kävi niin?).
Diagnoosi krossauksesta tapahtuu seuraavasti: Harjoittele 10 metrin pitchiä (ilmalento) niin kauan, että tulee yksi kylkkäri (tai ohut osuma). Jos kylkkäri päätyy selvästi pidemmälle kuin normaalilyönti, touhuat käsillä aivan liikaa osuma-alueella.
fukke diise saisse kirjoitti: (24.10.2007 16:44:27)
… Paras tapa parantaa pysyvästi lähipeliä on pyrkiä pois osuma-alueen krossauksesta kaikissa lyönneissä. Harjoittele talvella esim. Wedgellä slaissia ja pyri pidentämään hiukan bäkäriä niin kauan, että lihakset alkavat ’hyväksyä’ mailan vapaan heilahduksen osuman alueella ilman kiihdytystä. …Mites painomaila reenissä? Jossain kohtaa olin tajuavinani tälläistä heilutellessani että maila vie käsiä osuma-alueella eikä siinä kohtaa niillä tartte oikein mitään yrittää tehdä. Vai olenko aivan metsässä ny?
kebax kirjoitti: (24.10.2007 16:59:19)
fukke diise saisse kirjoitti: (24.10.2007 16:44:27)
… Paras tapa parantaa pysyvästi lähipeliä on pyrkiä pois osuma-alueen krossauksesta kaikissa lyönneissä. Harjoittele talvella esim. Wedgellä slaissia ja pyri pidentämään hiukan bäkäriä niin kauan, että lihakset alkavat ’hyväksyä’ mailan vapaan heilahduksen osuman alueella ilman kiihdytystä. …Mites painomaila reenissä? Jossain kohtaa olin tajuavinani tälläistä heilutellessani että maila vie käsiä osuma-alueella eikä siinä kohtaa niillä tartte oikein mitään yrittää tehdä. Vai olenko aivan metsässä ny?
Mun mielestä painomaila on pilannut kaksi hyvää tyyppiä: Teemu Tyryn ja David Duvalin.
Jos golflyönti perustuisi vain helvetin kovaan repimiseen, painomaila voisi olla hyvä.
Golflyönti on teknisesti hienojakoinen suoritus, jossa tietyillä vartalon ja raajojen rakenteellisella sijoittelulla ja liikkeillä pyritään saamaan aikaan sekä mahdollisimman pieni kiertovastus (=mailanpää lähellä kiertokeskipistettä) että mahdollisimman suuri vääntömomentti (=nopea kiertoliike).Ihan yksinkertainen yleistys. Pikkuskidi, joka pystyy pitämään rannekulmat kiinni niin, että mailanpää kulkee kiihdytyksen aikana puolet lähempänä kroppaa kuin voimamies, saa aikaan saman mailanpään nopeuden kuin tämä voimamies, jolla on kaksikertaiset voimat. Siis helvetin yksinkertaista.
Painomaila voi olla hyvä vartalon kierron tehostaja, mutta helvetin huono kiertovastuksen minimoija. Fuck that shit.
fukke diise saisse kirjoitti: (24.10.2007 16:44:27)
KL kirjoitti: (24.10.2007 15:56:03)
Oletko sitä mieltä, että vajaissa wedgeissä käsien pitäisi toimia samalla tavoin kuin pitkässä pelissä? Entä chipeissä?Kyllä olen, sama sekvenssi toistuu kaikissa lyönneissä, tietty sillä muutoksella, että pitkässä pelissä keskipakoisvoima (siis Papan rannemomentti) heilauttaa mailanpään nopeammin käsien ohi.
Mitään tietoista ’toisella tavalla tekemistä’ ei pitäisi yrittää, ellei sitten halua punchata tai lobata tms., mutta se onkin erikoislyönti.
Kyllä lähipelinkin olennaisin juju on ’late hitting’. Tarkoitan sitä, että jos svingi on hyvä, niin lähipelilyönnitkin ovat hyviä. Kaikki huippupelaajat ovat myös hyviä lähipelaajia, nämä käyvät käsi kädessä. (Double eagle tai Aplel ovat tietysti eri mieltä, koska Pate ei osaa svingata mutta on helvetin hyvä chippaaja, tai teippikerroksia gripissä on liian vähän.)
Suurin syy golfpelaajien huonoon lähipeliin on krossauksessa tai liian aikaisessa releasessa, joka on infektoitunut ranteisiin pitkästä pelistä, tämä sama liike pienessä lyönnissä osumahetkellä antaa aivan liian suuren vaikutuksen. Sitten, kun duffin välttämiseksi käsiä yritetään kiihdyttää osuma-alueella, opittu lihasmuisti antaakin tulokseksi voimakkaaman krossauksen eli vielä suuremman duffin.
Kyllä tuossa läpilyönnissä vahva oikeellisuus on, jos se vaan ymmärretään oikein. Kun katselee huippujen chippaamista ja vajaita wedgejä, näkee yleensä loppuasennossa oikean olkapään olevan lähempänä kohdetta, kuin vasemman, vaikka kädet ovat varsin alas jääneetkin. Minulle tuo ainakin viestii hyvin määrätietoisesta vartalon käytöstä myös vajaissa lyönneissä, jossa käsien heilahdusta (ja crossausta) vastustetaan vielä vahvemmin kuin pitkässä pelissä. Eli tpahtumista ja ongelmista taidetaan olla Fukken kanssa samaa mieltä. Niiden syistä en ole ihan varma.
Näkisin asian niin, että tuo flippaus / crossaus / duffaus / toppaus lusikka-haarukka -mysteerio johtuu nimenomaan siitä, että vartaloa ei uskalleta kiertää tarpeeksi mentäessä läpi osuman. Vartalosta kun lyödään jarrut päälle, lähtevät kulmat automaattisesti purkaantumaan ja lapa ohittaa kädet. Niin kauan kun kahvan liike jatkuu minimissää ennallaan, pystytään kulmien purkaantumista vastustamaan ja vetämään koko mailaa läpi osuman.
Se keskipakois/keskeisvoima ei nimittäin vieläkään ole se, joka purkaa ne kulmat. Ainakaan mun toimistotuolilla 😉 Kulmat purkaantuu sisäkehän liikenopeuden muutoksen seurauksena. niin puteissa, chipeissä kuin pitkissäkin lyönneissä.
ts kirjoitti: (24.10.2007 18:03:22)
fukke diise saisse kirjoitti: (24.10.2007 16:44:27)
KL kirjoitti: (24.10.2007 15:56:03)
Oletko sitä mieltä, että vajaissa wedgeissä käsien pitäisi toimia samalla tavoin kuin pitkässä pelissä? Entä chipeissä?Kyllä olen, sama sekvenssi toistuu kaikissa lyönneissä, tietty sillä muutoksella, että pitkässä pelissä keskipakoisvoima (siis Papan rannemomentti) heilauttaa mailanpään nopeammin käsien ohi.
Mitään tietoista ’toisella tavalla tekemistä’ ei pitäisi yrittää, ellei sitten halua punchata tai lobata tms., mutta se onkin erikoislyönti.
Kyllä lähipelinkin olennaisin juju on ’late hitting’. Tarkoitan sitä, että jos svingi on hyvä, niin lähipelilyönnitkin ovat hyviä. Kaikki huippupelaajat ovat myös hyviä lähipelaajia, nämä käyvät käsi kädessä. (Double eagle tai Aplel ovat tietysti eri mieltä, koska Pate ei osaa svingata mutta on helvetin hyvä chippaaja, tai teippikerroksia gripissä on liian vähän.)
Suurin syy golfpelaajien huonoon lähipeliin on krossauksessa tai liian aikaisessa releasessa, joka on infektoitunut ranteisiin pitkästä pelistä, tämä sama liike pienessä lyönnissä osumahetkellä antaa aivan liian suuren vaikutuksen. Sitten, kun duffin välttämiseksi käsiä yritetään kiihdyttää osuma-alueella, opittu lihasmuisti antaakin tulokseksi voimakkaaman krossauksen eli vielä suuremman duffin.
Kyllä tuossa läpilyönnissä vahva oikeellisuus on, jos se vaan ymmärretään oikein. Kun katselee huippujen chippaamista ja vajaita wedgejä, näkee yleensä loppuasennossa oikean olkapään olevan lähempänä kohdetta, kuin vasemman, vaikka kädet ovat varsin alas jääneetkin. Minulle tuo ainakin viestii hyvin määrätietoisesta vartalon käytöstä myös vajaissa lyönneissä, jossa käsien heilahdusta (ja crossausta) vastustetaan vielä vahvemmin kuin pitkässä pelissä. Eli tpahtumista ja ongelmista taidetaan olla Fukken kanssa samaa mieltä. Niiden syistä en ole ihan varma.
Näkisin asian niin, että tuo flippaus / crossaus / duffaus / toppaus lusikka-haarukka -mysteerio johtuu nimenomaan siitä, että vartaloa ei uskalleta kiertää tarpeeksi mentäessä läpi osuman. Vartalosta kun lyödään jarrut päälle, lähtevät kulmat automaattisesti purkaantumaan ja lapa ohittaa kädet. Niin kauan kun kahvan liike jatkuu minimissää ennallaan, pystytään kulmien purkaantumista vastustamaan ja vetämään koko mailaa läpi osuman.
Se keskipakois/keskeisvoima ei nimittäin vieläkään ole se, joka purkaa ne kulmat. Ainakaan mun toimistotuolilla 😉 Kulmat purkaantuu sisäkehän liikenopeuden muutoksen seurauksena. niin puteissa, chipeissä kuin pitkissäkin lyönneissä.
Monet pelaajat eivät tajua. Mielikuva ja käsitys on aivan väärä siitä miten maila/ pallo toimii. Aina kuule sen klassisen kun ei oikein pääse pallon alle.???? Pallo pitää monen mielestä auttaa ylös, eikä tajuta loftin ja bouncen merkitystä tässä kyseisesä työkalussa nimeltä maila.
fukke diise saisse kirjoitti: (24.10.2007 16:44:27)
Diagnoosi krossauksesta tapahtuu seuraavasti: Harjoittele 10 metrin pitchiä (ilmalento) niin kauan, että tulee yksi kylkkäri (tai ohut osuma). Jos kylkkäri päätyy selvästi pidemmälle kuin normaalilyönti, touhuat käsillä aivan liikaa osuma-alueella.Kiitos vastauksesta.
Syy kysymykseeni löytyy omasta tavastani lyödä nk. varma chippi. Tätä tekniikkaa ovat muutamat prot/artikkelit/kirjat minulle opettaneet ja olen sen hyväksi havainnut.
Homma toimii siten, että ranteet pysyvät osumahetkellä ja välittömästi sitä ennen kutakuinkin jäykkinä ja ehdottomasti pallon edellä osumassa, mailaa ikään kuin laahataan eteenpäin kohteeseen päin. Lavan liike tapahtuu koko ajan alaspäin ja jatkuu vielä hetken osuman jälkeenkin. Tällä pyritään varmistamaan osuma palloon alaspäin. Tällä vältetään niin duffi kuin toppikin, koska lapa kulkee koko ajan niin alas- kuin eteenkin päin. Tosin tämänkin suoritteen pystyy helposti tuhoamaan notkauttamalla polviaan tai hartioitaan…
Antamasi selityksen peruteella lyöntityylini on väärä, mutta koen sen varmimmaksi tavaksi lyödä sopivan mittainen chippi. Mitä jyrkempi lapakulma, sitä suurempi riski minulla on duffata lyöntini, mihin kuvaamani tekniikka antaa oivan parannuksen.
Onko tämä tyyli mielestäsi ihan persiistä vaiko kenties sopiva paremman tekniikan/taitotason puuttuessa?
Ai niin, se viiden kaljan tarjous on edelleen voimassa. Missä ravintolassa tavataan….?
Arsu kirjoitti: (24.10.2007 18:27:41)
Monet pelaajat eivät tajua. Mielikuva ja käsitys on aivan väärä siitä miten maila/ pallo toimii. Aina kuule sen klassisen kun ei oikein pääse pallon alle.???? Pallo pitää monen mielestä auttaa ylös, eikä tajuta loftin ja bouncen merkitystä tässä kyseisesä työkalussa nimeltä maila.
Tell me about that?? 😉
On siinä ollu vuosien varrella ihmettelemistä, miten tietyt ajatukset on klubipelaajien keskuudessa eläneet ja voimistuneet vuosien saatossa. Eikä niistä sitten eroon päästäkään enää millään.
Oli hauska äskön yhen vanhemman britin kanssa turinoida cippigriinillä. Ei juteltu miten chipataan, vaan miten minkäkinlainen chippi lyödään…siis monista erilaisista puhuttiin ja myös eri tavoista toteuttaa ne. Ja ukolla oli ikää varmaan 70
ts kirjoitti: (24.10.2007 18:03:22)
Se keskipakois/keskeisvoima ei nimittäin vieläkään ole se, joka purkaa ne kulmat. Ainakaan mun toimistotuolilla 😉 Kulmat purkaantuu sisäkehän liikenopeuden muutoksen seurauksena. niin puteissa, chipeissä kuin pitkissäkin lyönneissä.
Onko sulla toimistotuoli siellä vehreän ruohon äärellä?!??!?!? No nyt olen kade ihan prrrrrrkkkklllllllsti…. (viittaan tässä toissapäiväiseen viestiisi lähdöstä sinne, missä ruoho kasvaa, vai mitenkäs se nyt menikään…?)
ts kirjoitti: (24.10.2007 18:03:22)
Näkisin asian niin, että tuo flippaus / crossaus / duffaus / toppaus lusikka-haarukka -mysteerio johtuu nimenomaan siitä, että vartaloa ei uskalleta kiertää tarpeeksi mentäessä läpi osuman.Mun mielestä kyse ei ole uskalluksesta, vaan virheellisen svinginliikkeen mukaisen lihasmuistin aiheuttamasta ristiriidasta.
Oletetaan, että tarkoitus on lyödä PW:llä viiden metrin ilmalennon pitchi. Suurimmalla osaa ihmisistä on lihasmuistissa niin suuri krossaus/flippaus/kauhontaliike, että pelkästään se ilman käsien vapaata heilautusta/vartalon kiertoa saisi puhtaalla osumalla aikaan 20 metrin ilmalennon. Jos siihen yritetään vielä päälle lisätä kiertoa, ristiriita on ilmeinen. Siitä seuraa mailanpäähän 40 metrin ilmalennon aikaansaava mailanpään vauhti, vaikka pitäisi lyödä vain 5 metriä. Jotain on pakko siis opetella pois chipistä/pitchistä/raudoista/draiveista ja se on release tai krossaus tai whatever kauhonta.
ts kirjoitti: (24.10.2007 18:03:22)
Se keskipakois/keskeisvoima ei nimittäin vieläkään ole se, joka purkaa ne kulmat. Ainakaan mun toimistotuolilla 😉 Kulmat purkaantuu sisäkehän liikenopeuden muutoksen seurauksena. niin puteissa, chipeissä kuin pitkissäkin lyönneissä.
Kun puhutaan pitchistä gravitaatio ja kevyt vartalon kiertoliike saavat aikaan alkuliikkeen hiukan pystysuorasta suunnasta pallolle päin, kun mailasta pidetään kiinni, näin ylläpidettävä keskeisvoima saa aikaan ympyränkaaren mukaisen heilahdusliikkeen ja ranteisiin vääntömomentin, joka puolestaan pyrkii hidastamaan käsiä (sisäkehää) ja nopeuttamaan mailanpäätä (ulkokehää). SISÄKEHÄN LIIKENOPEUTTA EI SAA YRITTÄÄ HIDASTAA EIKÄ NOPEUTTAA. Siis käsiä ei pidä yrittää pysäyttää eikä kiihdyttää osuman alueella.
Sitten taas täydessä golflyönnissä kulmat eivät purkaannu sisäkehän liikenopeuden muutoksen seurauksena. Sisäkehän liikenopeus hidastuu kulmien purkautumisen seurauksena (siis ranteisiin syntyvät momentin vaikutuksesta).
Tämä on sen vuoksi tärkeää, että ensimmäisessä tapauksessa tuo sisäkehän hidastus täytyisi ajoittaa aloittamalla jarrutus juuri oikeaan aikaan, ja siihen ei pysty Erkkikään muuta kuin rangella.
Toisessa tapauksessa rannekulma alkaa purkautua asteittain heti downsvingin alusta (siis huipulla tapahtuvan alkuterävöitymisen jälkeen). Näin downsingissä ei tarvitse ajoittaa mitään tietoista toimintaa, vaan oikealla kädellä voi tulittaa koko svingin ajan niin paljon kuin jaksaa ja releasea voi vastustaa koko svingin ajan niin paljon kuin jaksaa.
fukke diise saisse kirjoitti: (24.10.2007 19:02:11)
ts kirjoitti: (24.10.2007 18:03:22)
Näkisin asian niin, että tuo flippaus / crossaus / duffaus / toppaus lusikka-haarukka -mysteerio johtuu nimenomaan siitä, että vartaloa ei uskalleta kiertää tarpeeksi mentäessä läpi osuman.Mun mielestä kyse ei ole uskalluksesta, vaan virheellisen svinginliikkeen mukaisen lihasmuistin aiheuttamasta ristiriidasta.
Kyllä mä väitän, että pelkotiloista tossa on kysymys. Kuinkahan hemmetin monta sataa pelaajaa mäkin oon nähny, jotka lopettaa liikkeen osumaan tultaessa kun pelkäävät sen muuten menevän pitkäks. Aika monta tuli tuon kautta korjattuakin kuluneena kesänä. Ei ole ihmisen mielelle ymmärettävää, että isompi liike johtais pienempään lopputulokseen pallon lennossa. Yhtä loogista, kun käskettäis painamaan kaasua kun auto on törmäämässä seinään. Ja mistä nää sitten johtuu onkin pitkä tarina, mutta muutama griinin yli lyöty toppi on hyvä alku saada itselleen nu oireet… tästä ehkä talvella lisää.
fukke diise saisse kirjoitti: (24.10.2007 19:02:11)
ts kirjoitti: (24.10.2007 18:03:22)
Se keskipakois/keskeisvoima ei nimittäin vieläkään ole se, joka purkaa ne kulmat. Ainakaan mun toimistotuolilla 😉 Kulmat purkaantuu sisäkehän liikenopeuden muutoksen seurauksena. niin puteissa, chipeissä kuin pitkissäkin lyönneissä.
Sitten taas täydessä golflyönnissä kulmat eivät purkaannu sisäkehän liikenopeuden muutoksen seurauksena. Sisäkehän liikenopeus hidastuu kulmien purkautumisen seurauksena (siis ranteisiin syntyvät momentin vaikutuksesta).
Tämä on sen vuoksi tärkeää, että ensimmäisessä tapauksessa tuo sisäkehän hidastus täytyisi ajoittaa aloittamalla jarrutus juuri oikeaan aikaan, ja siihen ei pysty Erkkikään muuta kuin rangella.
Sulla ei taida olla toimistotuolia 😉
Se sisäkehän jarrutus on automaatio, niinkuin se oli BH:llakin. Lantio pystyy kiihdyttämään nopeutta ns. 0-tilanteeseen asti, jonka jälkeen sen kiertymiseen pitäisi astua paljon edellistä vaihetta isompi lihasvoima mukaan esim jalkojen potkun muodossa. Toisaalta kun lantio on kiertynyt auki, sen nopeus putoaa lähes nollaan, eli tuo sisäkehän hidatuvuuden käyrä jyrkkenee entisestään.
Nämä asiat tapahtuvat ennen kuin mailan kulmanopeuden kasvu saavuttaa merkittävän jyrkkyyden !! Siis sekvenssikäyrissä lantion kierron hidastuminen kulkee hyvin pitkään kulman purkautumisen edellä. Jos kulman purkautuminen olisi tuo voima joka hidastaa sisäkehää, sen tulisi näkyä mittauksissa juuri päinvastoin, tai ainakin samanaikaisuutena.
On siinä ollu vuosien varrella ihmettelemistä, miten tietyt ajatukset on klubipelaajien keskuudessa eläneet ja voimistuneet vuosien saatossa. Eikä niistä sitten eroon päästäkään enää millään.
Joo, eikä viitsitä edes yrittää. Jos ei ekasta 10 pallosta onnistu tajuamaan niin jatketaan omalla tyylillä ja yritetään parantaa sitä?? Onneksi tämä ei koske kaikkia.
Ois kiva nähdä miten asiakkaat mieltävät ton mailan kulun esim. 50m wedge- lyönnissä. Siis miten se maila kulkee jos siitä ei pitäis kukaan kiinni. Ois semmoinen graaffinen ohjelma mihin vois syötää oman mielikuvan. Se vois olla hauskaa. Kukaan ei oikein osaa kertoa sanoin tai edes näyttää omaa mielikuvaa. Täähän meni sekoiluksi taas…
Kyllähän se kiekkokin nousee lämätessä vaikka sitä ei kauhota ilmaan. Lätkämailassa on aika vähän kulmaa, eikä välinekään ole pallo.KL kirjoitti: (24.10.2007 18:36:28)
Antamasi selityksen peruteella lyöntityylini on väärä, mutta koen sen varmimmaksi tavaksi lyödä sopivan mittainen chippi. Mitä jyrkempi lapakulma, sitä suurempi riski minulla on duffata lyöntini, mihin kuvaamani tekniikka antaa oivan parannuksen.Onko tämä tyyli mielestäsi ihan persiistä vaiko kenties sopiva paremman tekniikan/taitotason puuttuessa?
Se on sopiva paremman tekniikan/taitotason puuttuessa. Näinhän useimmiten opetetaan, koska se antaa kohtuullisen toimivuuden tietyllä liikealueella, jos oppilaalla ei ole aikaa/motivaatiota kokonaisvaltaiseen svingin parantamiseen.
Ongelmat tulevat esiin silloin, kun pitäisi saada Phil Mickelsonmaisia pelastuksia bukkereiden yli tai paljon spinniä. Se tuottaa myös ongelmia hiukan pidemmiltä etäisyyksiltä, kun pitäisi ottaa avuksi pientä vartalon ja jalkojen myötöliikettä mutta täysi svingi on vielä liian suuri liike. Tosin nehän ovat ainainen ongelma kaikilla.
KL kirjoitti: (24.10.2007 18:36:28)
Ai niin, se viiden kaljan tarjous on edelleen voimassa. Missä ravintolassa tavataan….?Katotaanko tammikuussa, silloin olisi seuraava pakkasreissu suunnitteilla?
Kyllä mä väitän, että pelkotiloista tossa on kysymys. Kuinkahan hemmetin monta sataa pelaajaa mäkin oon nähny, jotka lopettaa liikkeen osumaan tultaessa kun pelkäävät sen muuten menevän pitkäks. Aika monta tuli tuon kautta korjattuakin kuluneena kesänä. Ei ole ihmisen mielelle ymmärettävää, että isompi liike johtais pienempään lopputulokseen pallon lennossa. Yhtä loogista, kun käskettäis painamaan kaasua kun auto on törmäämässä seinään. Ja mistä nää sitten johtuu onkin pitkä tarina, mutta muutama griinin yli lyöty toppi on hyvä alku saada itselleen nu oireet… tästä ehkä talvella lisää.
Joo, liian pitkä BS yleensä myös aiheuttaa ton liikkeen loppumisen. Hyvällä läpimenolla lyötäis saman verran toiselle puolelle.
ts kirjoitti: (24.10.2007 19:23:36)
Kyllä mä väitän, että pelkotiloista tossa on kysymys. Kuinkahan hemmetin monta sataa pelaajaa mäkin oon nähny, jotka lopettaa liikkeen osumaan tultaessa kun pelkäävät sen muuten menevän pitkäks.No justhan mä sanoin, että kysymys on ristiriidasta toteutettavan liikkeen ja aiotun pallon lentoradan välillä. Jos sä haluat kutsua sitä uskalluksen puutteeksi niin so not.
Mun mielestä asia ei korjaannut sillä, että uskaltaa tehdä vieläkin suuremman liikkeen vaan siitä, että ymmärtää ottaa poweria pois sieltä missä sitä on liikaa, jotta voi ottaa käyttöön siellä, missä se on paikallaan.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › vajaiden lyöntien sietämätön vaikeus