-
JulkaisijaArtikkelit
-
Olin lyönyt avauksen pitkäksi par3:lla. Viheriön takana oli outti-rajat jotka myötäilivät greenin muotoa lipun ollessa keskellä greeniä. Takana oleva rinne vietti kohti greenin vasemmalla puolella olevaa sivuvesiestettä. Palloni päätyi kiinni out-tolppaan siten, että siitä oli noin 2/3 osaa paalun ulkopuolella ja 1/3 paalun takana lyöntisuunnassa kohti lippua. Pallo ei siis ollut outissa, koska siitä vain parimilliä oli outrajan sisemmän linjan sisäpuolella. Vapautusta tolpasta en voinut ottaa, koska pallo olisi tullut lähemmäksi lippua (tanan toimikunta) joten päätin vähän sipaista sitä siitä tolpasta eteenpäin. En myöskään viitsinyt enää lähteä tarpomaan 210 metrin päähän pelaamattoman paikan säännön mukaan edeliselle lyöntipaikalle josta olin sen R5:lla pitkäksi vetänyt vastatuuleen. Nyt tuli kuitenkin huti ja maila osui out-tolppaan eikä pallo liikahtanutkaan. Päätinkin, että nostan sen out-tolpan pois jotta voin lyödä kunnolla, näin teinkin. Juuri lyöntihetkellä keksi bägikärry lähteä liikeelle kohti vesiestettä. Löin kuitenkin sillä seurauksella, että chippini osui edessä olevaan ainoaan tukevaan puun oksaan, josta pallo kimposi suoran olkapäähäni ja siitä liikkuvaan golfkärryyn bägin päälle. Hölmistyneenä en tajunnut lähteä heti bägin perään ja se menikin menojaan pallon kanssa suoraan sivuvesesteeseen, bägi löytyi mutta pallo ei. Pelikavereiden kanssa emme sääntökirjaa tutkien pystyneet päättelemään kunnolla, että monesko lähtee ja mistä. Jälkeenpäin jäi epäilyttämään, että menikö kaikki nyt ihan oikein, kun tulokseksi kirjattiin 8 ja lähdin lyömään uuden tiiboksista, jonka sainkin kahdella helposti sisään. Jottei joku ottaisi asiaa niin vakavasti niin kyseessä on kuviteltu tilanne, kaikkea sitä tulee joskus mietittyä;)
Ihan hauska juttu, mutta kai kuitenkin tiedät että pallo oli ekan lyönnin jälkeen out. Ihan vain sen takia kirjoitan, ettei kukaan luulisi että pallon täytyy olla rajan ulkopuolella ollakseen out. Jalkapallossa ja golfissa on eri säännöt.
sixties kirjoitti: (23.7.2012 21:34:27)
Ihan hauska juttu, mutta kai kuitenkin tiedät että pallo oli ekan lyönnin jälkeen out. Ihan vain sen takia kirjoitan, ettei kukaan luulisi että pallon täytyy olla rajan ulkopuolella ollakseen out. Jalkapallossa ja golfissa on eri säännöt.Tuota… ’Pallo ei siis ollut outissa, koska siitä vain parimilliä oli outrajan sisemmän linjan sisäpuolella’
Vesiesteessä ja outissakin on eri säännöt
Rauski kirjoitti: (23.7.2012 20:57:12)Vapautusta tolpasta en voinut ottaa, koska pallo olisi tullut lähemmäksi lippua (tanan toimikunta) joten päätin vähän sipaista sitä siitä tolpasta eteenpäin.
Outtitolpastahan ei saa vapautusta, toimikunnasta riippumatta.
Tässä kuvitteelliseen tilanteeseen liittyvässä kysymyksessä näyttää olevan mukana erilaisia kompia.
Määritelmän mukaan ’pallo on ulkona kun se on kokonaan ulkona’ eli pallo oli sisällä ja pelattavissa, joten Rauski saa jatkaa peliään pallollaan. Saman määritelmän mukaan ulkorajojen merkit/paalut ovat kiinteästi paikallaan eli ne eivät ole haittoja eikä niitä saa siirtää (outtipaalun siirtämisestä tulee 2 rankkua).
Eli tähän asti on tullut 4 lyöntiä (avaus, huti, 2 rankkua pelipaikan parantamisesta). Sitten tulee 5. lyönti plus 1 rankku pelaajaan osumisesta. Koska pallo meni veteen olisi siitä pitänyt jatkaa dropilla yhden rankun kera eli 7. lähtee vesiesteen jälkeen. Miten Rauski kuvitteli jatkavansa; chippi esteestä ja yksi putti jolloin lopputulos olisi ollut juuri tuo 8 lyöntiä.
Jos pallo meni selvästi veteen niin miksi Rauski kuvitteli lähtevänsä takaisin pisimmälle kävelymatkalle (the walk back) eikä lyönyt dropin jälkeistä palloa. Eihän ne kumuloituneet lyönnit mihinkään häviä vaikka lähteekin lyömään uuden pallon tiiboksista. Onko Rauskilla edes mahdollisuutta lähteä takaisin tiiboksiin, sillä pelissä ollut pallo on varmasti hävinyt vesiesteeseen. Tai jos se on muuten vain kadonnut niin silloinkin jatketaan edelliseltä lyöntipaikalta eikä avauslyönnin paikalta.
Eli Rauski lyönnee väärää palloa väärältä paikalta ja jättää pelipallon pelaamatta eikä aiokaan korjata virhettään poistuessaan viheriöltä jolloin seurauksena lienee DQ?
Hauska kuvitteellinen tilanne, missä pelaaja joutuu kokeilemaan aikaa montaa sääntöä. Voipi olla, että tuomarillakin olisi vaikeuksia selvitä tällaisesta tilanteesta keskellä peliä. Kotona sääntökirjan kanssa näitä on ihan kiva yrittää ratkoa, vaikka tässäkin kuvitteellisessa tilanteessa on niin monta vaihetta, että pieni epävarmuus jää mieltä kaivertamaan, mahtoiko sittenkään mennä oikein.
Oh shit sorry mun aikaisempi postaus. Ei futiksella ja golfilla olekaan eri sääntöjä……
Q8 kirjoitti: (23.7.2012 22:25:54)
Rauski kirjoitti: (23.7.2012 20:57:12)Vapautusta tolpasta en voinut ottaa, koska pallo olisi tullut lähemmäksi lippua (tanan toimikunta) joten päätin vähän sipaista sitä siitä tolpasta eteenpäin.
Outtitolpastahan ei saa vapautusta, toimikunnasta riippumatta.
Jo toinen kun ajo miinaan. Kyllä siitä sais, mutta kun se toimikunta on ne noin laittanut….
ts kirjoitti: (24.7.2012 7:40:28)
Q8 kirjoitti: (23.7.2012 22:25:54)
Rauski kirjoitti: (23.7.2012 20:57:12)Vapautusta tolpasta en voinut ottaa, koska pallo olisi tullut lähemmäksi lippua (tanan toimikunta) joten päätin vähän sipaista sitä siitä tolpasta eteenpäin.
Outtitolpastahan ei saa vapautusta, toimikunnasta riippumatta.
Jo toinen kun ajo miinaan. Kyllä siitä sais, mutta kun se toimikunta on ne noin laittanut….
Hmmm.. mitähän on ts:llä nyt mielessä? Jos paalu oli kokonaan valkoinen ja osoittaa juuri tuon reiän ulkorajaa, niin ei siitä vapautusta saa, ei sitten millään ilveellä. Joku kompa tässä nyt on…
Pelaamattoman paikan säännön käyttäminen ei sitten ole mitään vapautumista.
KL kirjoitti: (24.7.2012 10:01:44)
Pelaamattoman paikan säännön käyttäminen ei sitten ole mitään vapautumista.Tokihan se on. Se vaan ei ole ilmaista.
Out-paalustahan ei pystynyt ottamaan vapautusta yhdellä rankulla koska pallo olisi mennyt lähemmäksi lippua, toimikunnan typerän merkitsemistavan takia ja kenttämestarin reiänpaikan valinnan perusteella. Ensimmäisen lyönnin jälkeen olisi ollut mahdollisuus käyttää pelaamattoman paikan ainoaa mahdollisuutta, mennä edelliselle lyöntipaikalle, muut olisivat johtaneet outtiin droppaamiseen tai lähemmäksi lippua. Hudin jälkeen ei edes tätä mahdollisuutta olisi ollut. Ainut keino olikin siis jatkaa siirtämällä out-tolppa ja ottaa pari rankkua, joka hyvin suurella todennäköisyydellä on vähemmän kuin yrittää lyödä palloa siitä paikasta, lyöntihän ei saa olla mikään työntö tai puskeminen…..ja jatkuu…….;)
OT: Täytyy sanoa ettei mullakaan nyt riitä ymmärrys termin vapautus käyttämiseen säännön 28 kohdalla vaikka se sitä olisikin hintalapun kera.
OT: Täytyy sanoa että unohtakaapa edellinen.
kebax kirjoitti: (24.7.2012 11:14:30)
OT: Täytyy sanoa ettei mullakaan nyt riitä ymmärrys termin vapautus käyttämiseen säännön 28 kohdalla vaikka se sitä olisikin hintalapun kera.Ilmaiset ja maksulliset vapautumiset, myös pelaamattoman paikan sääntö 28 on saman väliotsikon ’relief situations and procedure’ alla.
Varmasti näin. Tuli vaan jonkin sortin aivopieru. Yllättäin.
vieraspelaaja kirjoitti: (24.7.2012 11:22:29)
kebax kirjoitti: (24.7.2012 11:14:30)
OT: Täytyy sanoa ettei mullakaan nyt riitä ymmärrys termin vapautus käyttämiseen säännön 28 kohdalla vaikka se sitä olisikin hintalapun kera.Ilmaiset ja maksulliset vapautumiset, myös pelaamattoman paikan sääntö 28 on saman väliotsikon ’relief situations and procedure’ alla.
Sillä minäkin kovin hämmästelin KL:n postausta
Q8 kirjoitti: (23.7.2012 22:25:54)
Rauski kirjoitti: (23.7.2012 20:57:12)Vapautusta tolpasta en voinut ottaa, koska pallo olisi tullut lähemmäksi lippua (tanan toimikunta) joten päätin vähän sipaista sitä siitä tolpasta eteenpäin.
Outtitolpastahan ei saa vapautusta, toimikunnasta riippumatta.
Samoin ajattelen. Mielestäni vapautus ja vapautuminen ovat kaksi eri asiaa. Jos säännöt tai tuomari antavat pelaajalle luvan vapautua jostakin tilanteesta rangaistuksetta, voidaan puhua vapautuksesta. Jos säännöt tai tuomari eivät salli pelaajan vapautua tilanteesta ilman rangaistusta, en puhuisi vapautuksesta, vaan maksullisesta vapautumisesta.
Säännössä 28 on pelaajalle annettu kolme eri mahdollisuutta (a,b ja c) vapautua pelaamattomasta paikasta, kaikki maksullisia. Vain yksi niistä (a) on tässä tapauksessa käytettävissä. Rauski olisi siis voinut vapautua pelaamattomasta paikasta säännön 28 a mukaisesti, mutta vapautusta outtitolpasta hän ei olisi saanut.
Jos sääntö 28 c katsotaan olevan vapautuksen saamista yhdellä rankulla, niiin outtitolpan pois repäiseminen lienee vapautuksen saamista kahdella rankulla.
Tässähän on jo mukavasti päästy eteenpäin. Nyhän ei ole enää kuin pieni ongelma: se pelaajan varuste joka lähtee liikkeelle ja joka vie sen pallon sivuvesiesteeseen ja mitä siinä kohtaa olisi pitänyt tehdä/jättää tekemättä ja olisiko mitään joka voisi puolustaa pelaajan menemistä tiiboksiin lyömään palloa. Pystyikö pelaaja sääntökirjaa tulkitsemalla päätellä missä olisi ollut oikea jatkopaikka? Vai onko asia niinkuin bogey sanoi että DQ vai onko se tuossa tapauksessa liian ankara tulkinta ottaen huomioon sen ettei pelaaja pystynyt toimimaan virheelisten kenttämerkintöjen takia muutakuin tahallaan sääntöä rikkomalla, joka oli taas ainut ehkä järkevä toimenpide tuossa tilanteessa/vai oliko (säästi out-tolppaa enemmiltä iskuilta)? Ei tää nyt niin vaikeeta ole;), tosin hiukan hankala, täytyy myöntää. Voihan tuo 8 olla ihan päin persittä tai sitten ei.
Rauski kirjoitti: (23.7.2012 20:57:12)
En myöskään viitsinyt enää lähteä tarpomaan 210 metrin päähän pelaamattoman paikan säännön mukaan edeliselle lyöntipaikalle …………..……………. lähdin lyömään uuden tiiboksista, jonka sainkin kahdella helposti sisään.
Teit sen kuitenkin myöhemmin toimien sääntöjen vastaisesti, seurauksena DQ.
En syyttäisi toimikuntaa, eihän kaikkia mahdollisuuksia tarvitse aina olla käytettävissä. Huonoa tuuriakin. Jos lyöntisi olisi ollut 3 mm pitempi, olisit heti kiltisti palannut takaisin tiiboksiin ja sieltä helposti kahdella sisään – bogi.
PS. Luotettavalta taholta saamani tiedon mukaan outtiraja oli merkitty spreymaalilla maahan ja toimikunta oli julistanut paikallissäännöissä outtipaalut liikuteltaviksi haitoiksi. Paalun irtirepiminen oli siis sallittua…
PG kirjoitti: (24.7.2012 20:01:40)
Rauski kirjoitti: (23.7.2012 20:57:12)
En myöskään viitsinyt enää lähteä tarpomaan 210 metrin päähän pelaamattoman paikan säännön mukaan edeliselle lyöntipaikalle …………..……………. lähdin lyömään uuden tiiboksista, jonka sainkin kahdella helposti sisään.
Teit sen kuitenkin myöhemmin toimien sääntöjen vastaisesti, seurauksena DQ.
En syyttäisi toimikuntaa, eihän kaikkia mahdollisuuksia tarvitse aina olla käytettävissä. Huonoa tuuriakin. Jos lyöntisi olisi ollut 3 mm pitempi, olisit heti kiltisti palannut takaisin tiiboksiin ja sieltä helposti kahdella sisään – bogi.
PS. Luotettavalta taholta saamani tiedon mukaan outtiraja oli merkitty spreymaalilla maahan ja toimikunta oli julistanut paikallissäännöissä outtipaalut liikuteltaviksi haitoiksi. Paalun irtirepiminen oli siis sallittua…
No ei todellakaan ollut valkoista maalia, kukas nyt tuollaista epäluotettavaa tietoa on heitellyt?
ts kirjoitti: (24.7.2012 16:09:44)
vieraspelaaja kirjoitti: (24.7.2012 11:22:29)
kebax kirjoitti: (24.7.2012 11:14:30)
OT: Täytyy sanoa ettei mullakaan nyt riitä ymmärrys termin vapautus käyttämiseen säännön 28 kohdalla vaikka se sitä olisikin hintalapun kera.Ilmaiset ja maksulliset vapautumiset, myös pelaamattoman paikan sääntö 28 on saman väliotsikon ’relief situations and procedure’ alla.
Sillä minäkin kovin hämmästelin KL:n postausta
Teillä on kovin teoreettinen näkemys sanan ’vapautua’ tai ’vapautuminen’ käytöstä golfin arkikielessä.
Pelaaja kysyy tuomarilta:
– saanko vapautua tuosta maassa olevasta kolosta?Tuomari vastaa:
– et saa, se ei ole kentänhoitajan tekemä eikä maatakaivavan eläimenkään kaivama.Näin se menee reaalimaailmassa.
KL kirjoitti: (24.7.2012 22:14:15)
ts kirjoitti: (24.7.2012 16:09:44)
vieraspelaaja kirjoitti: (24.7.2012 11:22:29)
kebax kirjoitti: (24.7.2012 11:14:30)
OT: Täytyy sanoa ettei mullakaan nyt riitä ymmärrys termin vapautus käyttämiseen säännön 28 kohdalla vaikka se sitä olisikin hintalapun kera.Ilmaiset ja maksulliset vapautumiset, myös pelaamattoman paikan sääntö 28 on saman väliotsikon ’relief situations and procedure’ alla.
Sillä minäkin kovin hämmästelin KL:n postausta
Teillä on kovin teoreettinen näkemys sanan ’vapautua’ tai ’vapautuminen’ käytöstä golfin arkikielessä.
Pelaaja kysyy tuomarilta:
– saanko vapautua tuosta maassa olevasta kolosta?Tuomari vastaa:
– et saa, se ei ole kentänhoitajan tekemä eikä maatakaivavan eläimenkään kaivama.Näin se menee reaalimaailmassa.
Ai? Mä en ole koskaan kieltäny. Hinnoitellut vaan. Yleensä ne on kyllä kysyny saako siitä vapaan dropin.
NimetönOnkos muuten KL kukaan koskaan kysyny sulta miten saa vapautua vesiesteestä?
Deccarissa 19-2/7 kuvataan tapaus, missä pallo osuu ensiksi pelaajan bägiin ja sitten caddiin ja seurauksena on yksi rankku. Samaa logiikka noudattaen Rauskikin saanee vain yhden rankun pallon osuttua ensiksi häneen itseensä ja sitten hänen bägiinsä. Koska liikkuvaa palloa on koskettu eli sen liikettä on haitattu niin pallo pelataan sieltä, mihin se on pysähtynyt (sääntö 19-2) eli Rauskin olisi pitänyt kuvitella droppaavansa pallonsa vesiesteen taakse, mihin pallo oli bägin päällä sukeltanut.
Vaikka tässä kuvitellussa tapauksessa kaikkia yksityiskohtia ei ehkä ehdi kentällä miettiä niin ainakin tämä viimeinen tapahtuma on suoraan sääntökirjasta eli jos pallo katoaa vesiesteeseen niin se dropataan esteen taakse ja peliä jatketaan siitä. Myös liikkuvan pallon kulkuun vaikuttaminen löytyy suoraan sääntökirjasta eli senkään ei pitäisi olla kovin vaikeaa.
Joten Rauskin kuvitteellista ratkaisua lähteä takaisin tiiboksiin voi olla vaikea perustella.
ts kirjoitti: (24.7.2012 22:23:53)
Onkos muuten KL kukaan koskaan kysyny sulta miten saa vapautua vesiesteestä?Tuskin koskaan, jos oikein muistan. Yleensä kysytään mihin saa/pitää dropata, vapautumisesta ei kukaan puhu mitään.
Okei, semantiikasta on kyse, mutta out-paalun kohdalla vapautumisesta puhuttaessa pitää olla hyvin venyvä mielikuvitus.
-
JulkaisijaArtikkelit