-
JulkaisijaArtikkelit
-
Sopiiko varsi minulle(tuntuu hyvältä)?
Tuo ’tuntuu hyvältä’ on se olennainen juttu. Jos varsi toimii ja tuntuu hyvältä, niin turha miettiä enempää. Swingispeksisi tuossa yksinkertaisimmassa muodossa (nopea tempo, ss. n. 95mph) sopivat minun mielestäni kyllä varsin hyvin reguun Bluehun.
Tuliskohan lisää pituutta jos ottaisi Cobraan vaikka NV65 stiffinä?
Yksiselitteistä vastausta et tuohon voi saada. Yleinen harhaluulo kuitenkin on, että löysempi varsi tuottaisi enemmän pituutta kuin jäykempi. Tuo pätee vain, jos mailanpään nopeus ei ihan riitä lataamaan sitä jäykempää vartta. Mainitsemiesi draivimittojen perusteella voisi kuvitella, että ss:si on riittävä lataamaan stiffin NV:n, jolloin pituuttakin saattaa tulla lisää. Nämä pohdinnat ovat kuitenkin kutakuinkin turhia ja teoriaa, joten kokeilemaan vaan. Sillä se selviää.
Täällä on jo ollut montakin ihan hyvää varsivaihtoehtoa. Ihmettelen vaan, ettei kukaan ole mainostanut vielä esim. Harrisonin varsia.
Itselläni Harrisonin pro 2.5 low launch ja se tuntuu tosi hyvältä varrelta. Vaikka se onkin aika kiertojäykkä varsi, niin se ei todellakaan tunnu ’rautakangelta’. Slaissien ja hookien eliminoinnin osalta tuo varsi toimii ihan loistavasti ja uskallan kyllä suositella sitä vilpittömästi 🙂
Luin mielenkiintoisen jutun tuosta varren ’latautumisesta’. Mietipä minkä akselin mukaiseen suuntaan varsi backswingissä ja downswingin alussa taipuu. Joo – hae vaan se maila käteen ja koita olohuoneen kattoa vahingoittamatta. Jotenkin jo kuvittelin jossain vaiheessa ymmärtäväni edes jotain varren dynamiikasta, mutta nyt tiedän vain sen, etten tiedä mitään.
Juu hetki meni minullakin joskus miettiessä tuota asiaa, mutta kun miettii, ettei varren taipumiseen vaikuta paljon muu, kuin lapaan kohdistuva keskipakoisvoima, niin ei tuo niin vaikeaa ole tajuta.. kai
Sorry – pari pitkää päivää takana…Eli pointtisi oli mikä? Ei hienovaraisia vihjeitä, vaan suoraa tekstiä, pliis! Minäkin haluan oppia asiasta jotakin.
Njahas.. tulipas taas annettua tyhmä kuva itestä.. Luempa ensi kerralla muitakin viestejä, kuin vain sen viimeisimmän..
Kuvittelen, että Vasen pakki viittaa tuossa erään amerikkalaisen mailakomponenttisuunnittelijan, jonka yritys kantaa hänen omaa nimeään kirjoituksiin mm. kirjassa, jonka nimi alkaa ’Search’.
Tom selittää aika ymmärrettävästi asian. Suunnanvaihdon jälkeen varren deflection on downswingin vaikutuksesta aika suoraan lavan kärkeä kohden, kärkihän on lähestulkoon alaspäin ja aika suoraan liikkeen suuntainen downswingiin lähdettäessä. Osuma-alueelle tultaessa ja kierrettäessä lapaa sulki päin, onkin deflection eri suuntainen, siis aika suoraan lyöntipinnasta taakse, ja releasen jälkeen kun lavan painopiste pyrkii varren jatkeelle, painaa lapa tuon varren taipuman eteenpäin. Varren loadaus ja loadauksen purkaantuminen ovat siis varren suhteen siis kiertoliikettä eikä tietyn planen mukaista suoraa taivutusta.
TW käyttää tätä ajatusta kumoamaan spinauksen ja/tai FLOingin oikean fysikaalisen merkityksen mailanrakennuksessa. Spinauksen psyykkistä merkitystä on vaikeampi nykyisessä maailmassa tyrmätä.
… äskeisen ymmärrys on sitten lukijan vastuulla. Itsekään en ole asiaa täysin sisäistänyt, kuvittelen kuitenkin ymmärtäväni asian selittämälläni tavalla…
Jos nyt jotakuta uutta kaveria ( kyllä nää sivut kelpaa ammattilaisellekin) alkaa kiinnostaa kaiken maailman torquet ja svingipainot sekä muut lainalaisuudet mitä varsiteknologiassa on sekä yleensäkin koko homma, niin linkin takana yhdet ihan ok sivut millä pääsee alkuun (eli pystyy hyvin sotkemaan ajatuksensa ja siirtymään sille kuuluisalle pimeälle puolelle).
Kaikkia en ole itsekään sieltä vielä lukenut mutta sieltä ja täältä ja vaikuttaa ihan hyvältä. Tiedä sitten onko tasan tarkkaa oikeaa tietoa mutta etsivä löytää vastauksia ihmeellisestä internetistä tai netistä :-).
Tämä on sitten yksi linkki, lisää löytyy.
Lue lisää: Linkki
Olen muuten ihmetellyt pikkasen itsekin kun on jäänyt tuo Harrisonin varsi tyystin sivuun omista testailuista. Käykääpäs ihan uteliaisuuttannenkatselemassa harrisonin sivuja. Mielenkiintoista juttua löytyy mm. mailanpään koosta.
Lue lisää: harrison
Jep, ihan on loogista. Tosin riippuu vähän minkälaisella lavan asennolla pelaa 😉 No, nyt ymmärrän joka tapauksessa vp:n viestin loadauksen kiemuroista. Sitä ei näkökulma kuitenkaan muuta miksikään, että jotta varsi ’toimisi’, pitää sille antaa tarpeeksi kyytiä…
Mistä sä Mika arvasit? :-).
Muistan jotain 15 vuotta sitten lukeneeni Karsten Solheimin jutun, jossa hänen mukaansa varsi ei swingissä taivu ollenkaan niin kuin kuvitellaan. Karstenin mukaan väärä mielikuva syntyy siitä, että nopeallakin kameralla otetuissa kuvissa olisi paljon vääristymää. Muistaakseni juttu liittyi kysymykseen, miksi Pingin mailoja sai vain yhdellä fleksillä. En tajunnut sitä silloin, enkä vieläkään:).
En siis koita väittää, ettei varrella olisi väliä. Tiedän toki kokemuksesta miten suuri merkitys sillä on. Hatuttaa vaan, kun kuvitteli ymmärtävänsä miten se toimii ja sitten ei ymmärräkään.
Mikan mainitsema herra – kutsutaan häntä vaikka Setä Tuomoksi tässä – on saanut jostain jonkun apurahan ’uuden sukupolven’ iron byronin rakentamiseen. Niissä perinteisissä on ymmärrykseni mukaan se vika, että ne eivät simuloi oikein käsien hidastumista release vaiheessa. Ihminen ei pysty tuottamaan loputtomasti tehoa, eli kun mailanpään liike-energia kasvaa, tuo kiihtyvyys kompensoituu käsien hidastumisella. Perinteisessä iron byronissa paineilma jaksaa pitää sen primääri akselin ympäri tapahtuvan pyörimisnopeuden samana, vaikka se sekundääri akseli (’ranne’) kiihdyttää mailanpään. Varsi ei siksi toimi noissa roboteissa samoin kuin ihmisen käsissä.
Kai noilla varsitehtailla on intressi pyrkiä poistamaan se guess work ja testaamisen varren valinnasta. Asentamalla 3d kiihtyvyysmittareita esim mailan grippiin ja nuppiin saisi varmaan erittäin hyvin tietoa siitä, miten tietty pelaaja voiman tuottaa. Kuten kaikki asiaan tutustuneet ovat huomanneet, varressa oleva kirjain (joka kuvastaa pääasiassa butt flexiä) tai pelaajan ss on vasta lähtökohtia varren valinnassa. Voisin kuvitella, että varsien osalta bend profile tiedot tulee parin vuoden sisällä joka mailaan. Swingianalyysin osalta kiihtyvyyksien kuvaaminen ei varmaan sekään ole kaukana.
En kyllä tiedä haluanko olla mukana tuossa tekno golf trendissä.
Swingianalyysin osalta kiihtyvyyksien kuvaaminen ei varmaan sekään ole kaukana.
Eikös True Temperin labrat ole alkaneet harrastaa jotakin tuollaista?
miten tietty pelaaja voiman tuottaa
Keskimäärinhän n. 15% mailanpään vauhdista tuottaa kehon lateraali- ja rotaatioliike, ja n. 85% oikean käden ojentaja ja alakäsivarsi… (ja sitten suojaan kivitykseltä… ;-))
’Keskimäärinhän n. 15% mailanpään vauhdista tuottaa kehon lateraali- ja rotaatioliike, ja n. 85% oikean käden ojentaja ja alakäsivarsi… (ja sitten suojaan kivitykseltä… ;-)) ’
Jossain vaiheessa täällä oli keskustelu siitä, mistä se voima oikein tulee. Osa oli kovasti painonsiirron tärkeyden puolella. Itse olin jotakuinkin tuon sinun teoriasi linjoilla.
Jossain vaiheessa rupesin miettimään tuota painonsiirtoa vähän eri kantilta. Painon siirtäminen (lateraali liike) sinänsä ei tuo mailanpäähän vauhtia juuri ollenkaan. Tuoko lateraaliliikkeen pysäyttäminen? Energia ei katoa, eli voiko tuon painavan kropan (hitaan) liikkeen muuttaa kevyen mailanpään (nopeaksi) liikkeeksi? Perustuuko esim Sam Sneadin kuuluisaksi tekemä ’sit down move’ juuri tuohon ideaan?
No jaa – tää ei kumoa tuota 15/85 juttua. Väitän pystyväni tuottamaan vähintään 80% maksimi mailanpäännopeudestani vaikka yhdellä jalalla swingaten (siis ilman painonsiirtoa). Täytyypä kokeilla SwingMaten avulla onku mun väitteessä mitään perää:-).
Maksimimäärä mailanpäännopeutta tulee tietysti kaikkien voimanlähteiden oikea-aikaisesta ajoituksesta. Eri ihmiset kun tuottavat voimaa eri tavoilla. On vaikea määritellä tarkkoja prosenttiosuuksia, kun jokainen meistä on erilainen. Toisilla voi olla esimerkiksi pidemmät selkälihakset, jolloin voimantuotosta suurempi osuus tulee vartalon kierrosta. Joillain toisilla taas lyönti tulee enemmän käsivarren lihaksilla suoritettuna.
Pointti tässä kaikessa lienee löytää juuri siihen omaan swingiin toimiva paketti. Eilen sattumalta osuin kentälle Pingin demopäivänä, ja käteen driveri Aldilan NV stiff varrella. Innolla testaamaan, olin juuri ollut aikeissa tilata ko. varren itselleni. Onneksi en tilannut, ei sovi omaan lyöntiin sitten yhtään.
Miten sitten löytää se sopiva varsi? Kovin monella tuskin on mahdollisuutta launch monitorin kanssa säätää palaset kohdalleen, ei itsellänikään vielä :(. Yrityksen ja erehdysten kautta, hyvä mailanrakentaja auttaa, samoin jonkunlainen tieto omasta swingistä (lähinnä nopeus ja tempo).
Alkuperäiseen kysymykseen suosituksista voin lisätä Proforce 65 stiffin. On toiminut ihan mukavasti.
NimetönVarren taipuisuutta ei välttämättä tarvita pallon lyömiseen. Taipuisuus sinänsä ei tuo mitään merkittävää lisäenergiaa lyöntiin. Sitä tarvitaan lähinnä helpottamaan aivojen työskentelyä. Taipuisa varsi on helpompi ’ajoittaa’ kuin totaalisen jäykkä. Taipuisuus on tarpeen myös kompensoimaan epäkeskisen varren kiinnityskohdan aiheuttamia haittoja. Niin kauan kuin emme tunne tietyn pelaajan aivojen rakennetta on tieteellisen menetelmän löytäminen sopivan varren löytämiseksi melko vaikeaa. Paras tapa sopivan jäykkyyden löytämiseksi lienee jatkossakin kokeilu. Tietysti pelaajan psyykettä voidaan kohottaa käyttämällä jotain ’hienoa’ menetelmää.
Sen sijaan mailanpään arvot voidaan valita tieteellisin menetelmin pelaajalle sopiviksi. Varsi ja mailanpää toimivat aina kokonaisuutena. Sama varsi toisessa mailanpäässä voi antaa täysin erilaisen pallon käyttäytymisen. Varren jäykkyyden
valintaa rajoittaa kuitenkin draiverien loftien ja muiden ominaisuuksien osalta usein suppea valikoima.
Varren käyttäytyminen lyönnissä on sataprosenttisesti matemaattisesti ratkaistu eikä siinä ole enää mitään mystistä. Esim. itse tutkin varren taipumia erilaisilla svingeillä eri kohdissa svingiä 3d grafiikalla varustetulla tietokoneohjelmalla. (GolfOptimizer)
Voi kun en olisi koskaan alkanut ottamaan selvää varsista. Olisin tyytynyt vain siihen, että varressa lukee joko stiff tai regular ja väri olisi oikea. Olisi elämäkin helpompaa. ’Tieto lisää tuskaa’
No höh. Eihän sulla ole viimeisissä parissa varressaa lukenut noita R tai S -merkintöjä ollenkaan. Ja sen viimeisimmän värikin vaihtuu mielialan ja valaistuksen mukaan.
Totta. Mieliala mulla vaihtuu nopeempaa ku Evon väritys :-), siinä taitaa se vika olla.
NimetönLueskelin vanhaa TM:ää 11/1993, jossa oli jumbodraiveritesti. Testaamassa oli mm. Mika Pilz.
Testissä oli 12 mailaa. Testaajat löivät jokaisella mailalla 5 palloa, joiden pituus ja sijainti mitattiin. Testaajat kommentoivat sanallisesti jokaista mailaa tietämättään lyönnin pituuksia.
Mielenkiintoista oli, että maila, jota Mika haukkui varsi mukaan lukien melkein eniten, tuotti hänellä pisimmät lyönnit eikä hajontakaan huono ollut.
Samoin testissä mukana ollut amatööri haukkui erään mailan varsineen pohjamutiin ja toista ylisti. Kuitenkin em. mailoilla hän saavutti saman pituuden ja tarkkuuden.
Mika kertoi Wilson Killer Whale mailan varren (S) olevan jo turhankin jäykkä. Tuohon aikaan varsi oli jäykkä, mutta kuitenkin nykyiset stiff ja jopa reguvarretkin ovat yhtä jäykkiä. En usko, että Mika pitäisi nykyisiä stiff tai reguvarsia liian jäykkinä itselleen.
Toivottavasti nämä nykyiset golflehdet pystyisivät tuottamaan edes lähelle tämän tasoisia testejä.
Ihmisille syötetty ns. ’nykyinen oikea tieto’ vaikuttaa asenteisiin ja sitä kautta arviointeihin ,tuntemuksiin ja jopa lyöntisuoritukseen. Siksi on suositeltavaa,
että tutkimus suoritetaan tietokoneella, jolle ainakaan toistaiseksi ei kukaan ole onnistunut tietoisuutta ohjelmoimaan.
Hyvä juttu.
Itse olen pitkään jo samaa asiaa ihmetellyt. Tällä palstalla on monella niin herkkä tuntuma varsien eroihin, että meikän kaltaista amatööriä häkellyttää. Toiset potkaisee korkealle, toiset feidaa ja osa on elottomia. Meikällä 15 v pelien jälkeen sama varsi voi olla näitä kaikkia peräkkäisillä lyönneillä. Syy on varmasti lahjattomuus..
Oli mukavaa lukea, että sokkotestissä Pilz meni ihan yhtä yhtä halpaan kuin minäkin menisin. Ja hän on sentään todennäköisesti, tai ainakin oli, parempi pallonlyöjä kuin kukaan täällä kirjoittavista.
Mielipide on aina mielipide. Jos joku varsi minusta tuntuu huonolta, niin sitä se minun mielestä on. En tiedä muuttuisko varsi paremmaksi jos tietokone sanoisi sen olleen paras varsi minulle, en tiedä. Mutta mielnkiintoinen testi jollaiseen olisi kiva itsekin päästä mukaan. Tosin varsien pitäisi olla silloin maalattu vaikka valkoiseksi kaikki ettei ennakkoluulot tulisi heti mukaan ennen lyöntiä.
Mun näkemys on, että ’golf on 90% mentaalista ja vain 10% mentaalista’. Kun pelaaja syystä tai toisesta uskoo johonkin, niin onnistumisprosentti kasvaa ihan käsittämättömästi. Jollekin se luottamus tulee tietokone analyystä ja ’kovasta faktasta’. Jollekin toiselle varren väri tai se että Ööni pelaa samalla merkillä tuo sen uskon. Meitä on moneen junaan…
Minun mielipiteeni asiasta on se, että välinesuohon uppoaa aivan liian helposti. Tätä mieltä olin jo pari vuotta sitten ja välinevalikoima on siitä hetkestä lisinyt joka osa-alueella aivan tolkuttomasti. Homma menee liian tieteelliseksi aivan liian helposti, etenkin kun ottaa huomioon yleisen pelitaitomme. Se tärkein eli GOLF ja se kuuluisa score on loppujen lopuksi melko vähäisesti yhteydessä välineisiin (jos edes välineet sinnepäin..).
Itse aika paljon olen varsien ja mailojen kanssa säätänyt, ja haukkunut OEM-varret moneen kertaan jonnekin minne aurinko ei paista. Tämänhetkinen ykkösvarsi itselleni on ollut Penleyn ETA. Eilen kuitenkin pelasin rundin puolittain testiin ostamallani Callyn GBB II Pro Series – raipalla, vartena oli Callyn GBB Sys 60 -graffavarsi (firm). Etukäteen, lyömättä yhtään lyöntiä, olin jo valmiiksi tilannut Prolaunch Blue 65:n tilalle.
Yllätyinkin kuinka hyvälle tuo Cally tuntui; pehmeä tatsi, n. sama mitta kuin millään muullakaan varrella, ei ’karkailuja’, draivit tosi hyvin kehissä hyvällä kaarella. Oikeastaan en pysty negatiivista varresta (/lavasta) keksimään, varmana auttaa asiaa 1* avoin lapa ja neutraali (+hieman fade lyijyteipillä) painotus. Mutta silti tuo kombo on verrattavissa 975LFE + ETA komboon, joka on minulle ollut ’se’ suunnannäyttäjä kombinaatio.
Siis bottom line, minusta tärkeintä varressa ja yleensäkin välineissä on se, että tatsi on hyvä ja speksit ’sinnepäin’. Lainausmerkeissä siksi, että lähes kaikilla (ellei kaikilla) meillä foorumin lukijoilla svingin virheet ja epätasaisuus ylittävät käytännössä välineiden pienen epätasaisuuden aiheuttamat epäonnistumiset. Ts. huono lyönti johtuu useammin svingarista kuin mailasta. Jos tatsi ja luottamus mailaan on kohdallaan voi pelata niin hyvin kuin ko. henkilön on mahdollista pelata, oli mailana TM R7 Quad + Fuji Speeder tai Go Fenix + Go:n varsi.
PS. Brigdestonelta on kuulemma tullut uusi pallo, joka lentää 15-20m pidemmälle ja vielä pysähtyy. Siis ihan tosissaan, en vain vielä ole päässyt testaamaan..
Sinäpä sen sanoit, ikkuna oli mulla niin kauan auki etten viestiäsi ehtinyt lukemaan. That’s the point!
-
JulkaisijaArtikkelit