Aihe: Uutta ajattelua golfyhtiöden vastikekäytäntöihin? - Golfpiste.com

12.11.–19.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][1]
KilpailuaSuomalaista

Uutta ajattelua golfyhtiöden vastikekäytäntöihin?

Etusivu Foorumit Yleistä Uutta ajattelua golfyhtiöden vastikekäytäntöihin?

Esillä 25 viestiä, 526 - 550 (kaikkiaan 636)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Näyttää olevan kahta mielipidettä.

    Onko EVL-menojäännöspoistot sama asia kuin suunnitelman mukaiset poistot?

    ”Ei ole. On vain poistoja.”

    Voi ts raukka. Olet taas isosti väärässä. Kirjanpidossa voidaan tehdä erisuuruiset poistot kuin verotuksessa. Tästä syntyy poistoeroa.

    Voi voi.

    Pidemmässä juoksussa golfkentän taloudellista suorituskykyä tutkailtaessa yksi mittari on poistojen ja tuloksen suhde. Toinen on oman ja vieraan pääoman määrä euroina — suhteutettuna tulokseen.

    Jos poistot ovat luokkaa 50 k€ ja tulos esim. -0,5M€ niin harvan perse sitä menoa kauan kestää. Toki jos omaa pääomaa on riittävästi niin pyöriihän homma silläkin muutaman vuoden kunnes omat rahat on loppu…

    Uudellamaalla löytyy useampia kenttiä, joissa edellisten tilikausien kumulatiivinen tulos on miljoonia miinuksella eli sitä alkaa olla hankala selittää pelkästään poistojen kautta. Joillain kentillä tulos ennen poistoja on sitä suuruusluokkaa, että oma pääoma on syöty jopa viidessä vuodessa. Sen jälkeen on jäljellä kahden kentän verran velkaa. Ja se arvokas kulumaton maapohja, josta voi edelleen tehdä 85 vuotta suunnitelman mukaisia poistoja.

    Jostain syystä ei houkuta ostaa ko. kenttien osakkeita.

    ts

    qwert
    Näyttää olevan kahta mielipidettä.

    Onko EVL-menojäännöspoistot sama asia kuin suunnitelman mukaiset poistot?

    Ei tietenkään ole sama asia, mutta puhuttiin aidasta ja seipäistä tuon osalta.

    Kiitokset hyvästä keskustelusta ja oli hienoa saada taloushallinnon ammattilaisen näkemys joka itse asian osalta oli täsmälleen sama kuin mitä olen täällä esittänyt. Taseeseen kirjatuilla poistoilla ei ole juurikaan tekemistä todellisen taloustilanteen tai arvojen kanssa, vaan golfkentän tulosta pitää perata paljon tarkemmin juurikin näiden suurten poistojen vuoksi.

    Tuossa vielä linkki Nurmijärven tilinpäätökseen, jossa 21k tappio synty 251k suunnitelmapoistojen kautta. Todellisuudessa kulumisen/korjaustarpeen mukainen summa voisi olla ehkä 100k/v, eli todellisuudessa suunnitelmapoistot ylittävät sen 151k verran. Tuo on se kentän todellinen toiminnallinen tulos, eli voittoa 151k

    http://www.golfpiste.net/files/7711/dms/NGK_Oy_tasekirja_2014.pdf

    ts

    qwert
    Näyttää olevan kahta mielipidettä.

    Onko EVL-menojäännöspoistot sama asia kuin suunnitelman mukaiset poistot?

    Ei tietenkään ole sama asia, mutta puhuttiin aidasta ja seipäistä tuon osalta.

    Kiitokset hyvästä keskustelusta ja oli hienoa saada taloushallinnon ammattilaisen näkemys joka itse asian osalta oli täsmälleen sama kuin mitä olen täällä esittänyt. Taseeseen kirjatuilla poistoilla ei ole juurikaan tekemistä todellisen taloustilanteen tai arvojen kanssa, vaan golfkentän tulosta pitää perata paljon tarkemmin juurikin näiden suurten poistojen vuoksi.

    Tuossa vielä linkki Nurmijärven tilinpäätökseen, jossa 21k tappio synty 251k suunnitelmapoistojen kautta. Todellisuudessa kulumisen/korjaustarpeen mukainen summa voisi olla ehkä 100k/v, eli todellisuudessa suunnitelmapoistot ylittävät sen 151k verran. Tuo on se kentän todellinen toiminnallinen tulos, eli voittoa 151k

    http://www.golfpiste.net/files/7711/dms/NGK_Oy_tasekirja_2014.pdf

    ts

    ArnoldPalmer

    Jos poistot ovat luokkaa 50 k€ ja tulos esim. -0,5M€ niin harvan perse sitä menoa kauan kestää. Toki jos omaa pääomaa on riittävästi niin pyöriihän homma silläkin muutaman vuoden kunnes omat rahat on loppu…

    Nimenomaan tuo suhde on se jota pitää tarkkailla. Suuret poistot + pieni tappio kertoo aika hyvästä tilanteesta. Pienet poistot ja tappio huolestuttavasta. Pelkkä tulos ei yhtään mistään.

    Pahasti on hukassa ts:llä nämä tiliasiat. Näin on aina, kun ei ole minkäänlaista alan koulutusta takana.

    Putti-Possu: Useimmiten poistot koskevat näitä kuluvia kohteita ja poistot ovat ”todellisia” eli nämä kaikki näkyvät myös kassavirrassa. Jonain vuonna voidaan toki jättää uusimatta (lue : syntyy korjausvelkaa), jolloin tarve uusimiselle tai peruskorjaukselle kasvaa seuraavina vuosina. Näillä korjauksila on toki vaikutuksensa kassavirtaan, eikä sumu-poistot ole pelkkä kirjanpidollinen tai verotuksellinen erä.

    Miten poistot näkyvät virtalaskelmassa? Siinähän kirjataan oikeat tapahtumat eli vastiketulot, muut tulot ja hankinnat ym menot sekä lainojen nostot ja takaisinmaksut jne.

    Kuinkahan yleisesti kenttäyhtiöt esittelevät tuloslaskelman lisäksi virtansa? Silloinhan saadaam ainakin osin parempi kuva yhtiön asioista, mm. taloudellisen tilanteen muutokset taitaavat näkyä hyvin.

    Klubipelaaja: Yhteisellä kentällämme on monta asiaa tehty oikein. Arviosi mukaan yhden pelioikeuden osakkeen käypä arvo olisi noin 1500 – 2000 €, pelioikeuksia on kai 850, joten kenttäyhtiön osakkeiden arvo olisi noin 1 2750 000 – 1 700 000 euroa. Velkaa on noin 200 000 euroa, joten kentän arvo olisi noin 1,5 – 2,0 m€.

    Tuolla rahalla ei kuitenkaan varmaankaan rakenneta uutta kenttää, eikä rakennettu myöskään aikoinaan kun netistä löytyvän 2014 tasekirjan mukaan tasearvo on noin 2,8 m€. Eli osakkeen arvoon on diskontattu vastuita, jotka jossain vaiheessa realisoituvat. Tappiotakin on tehty vuosien saatossa noin 500 k€, joten mitään puskureita ei ole kerätty.

    Kentän arvo markkinoilla on siis perustamiskustannuksia alhaisempi. Syyksi epäilen sitä että osakkeen kysyntä on ollut suht vähäistä, koska on pystytty pelaamaan osakepelaamista halvemmalla ja koska samoin on ollut muualla. Nythän tämä asia on siellä korjattu ja veikkaan kentän markkina-arvon nousevan. Jos osakkuuden riskiä vähennettäisiin (lepuutusmahdollisuudella), näkymät olisivat mielestäni vieläkin paremmat.

    ts

    tanninen
    Pahasti on hukassa ts:llä nämä tiliasiat. Näin on aina, kun ei ole minkäänlaista alan koulutusta takana.

    Paha asiavirhe. Kaupallinen koulutus ja talouslaskennan puolelta täysin arvosanoin.

    Menikö toinen nimimerkki sulki kun tällä tulit?

    Vai on oikein kauppakoulu käyty. Yksi vai kaksivuotinen?? No onhan se merkantti sentään jotain kirjekurssilla käytyyn proon titteliin nähden. Muisteletko nyt vuodenvaihteen kuukauden banniasi ja satoja poistettuja viestejäsi??

    ts: Tarkoitit siis että maksajat vaihtuvat, et sitä että tulisi uutta väkeä jakamaan maksettavaa pottia, eli lisääntyisivät.

    Yhtiön kannalta tuolla ei ole mitään merkitystä kuka maksaa. Sama summa sieltä kertyy kuitenkin, ovat maksajat uusia tai samoja vanhoja.

    Yhtiöllekin on (katsantokulmastani) merkitystä kuka maksaa. Haluttomat maksajat eivät ole yhtiölle hyvä asia vaan jopa riski. Jos maksaja on haluton, hänen tyytymättömyyttään pitäisi vähentää tai osake pitäisi saada vaihtumaan halukkaalle maksajalle. Tässä uskoisin siis vastikepakon poistamisen auttavan koska lisää osakkuuden houkuttelevuutta.

    ts

    Nips

    Katsantokulmastani yhtiönkin kannalta on merkitystä kuka maksaa. Haluttomat maksajat eivät ole yhtiölle hyvä asia vaan jopa riski. Jos maksaja on haluton, hänen tyytymättömyyttään pitäisi vähentää tai osake pitäisi saada vaihtumaan halukkaalle maksajalle. Tässä uskoisin siis vastikepakon poistamisen auttavan koska lisää osakkuuden houkuttelevuutta.

    Kyllä tuo logiikka edelleen ontuu kovin.

    Maksuhalu lähtee siitä että haluaa pelata ja se puoli on laitettava kuntoon. Makuhaluttomalta voidaan osake ottaa yhtiön haltuun kun siitä on ensin kuitattu maksamattomat vastikkeet. Sen jälkeenhän se on samassa tilassa kuin että siitä ei maksettaisi vastiketta.

    Aika moneen kertaan jo todettu ja varsin tarkkaan perusteltukin, että yhtiö ei hyödy vastikepakon poistosta eikä osakkeiden siirtymisestä toiselta toiselle. Sille ei ole merkitystä kuka osakkeen omistaa, vain saako se vastikkeen siitä. Siis vastikkeeton osake on yhtiölle enemmän rasite kuin hyöty.

    Yhtiölle, ja varsinkin sen johdolle, on luonnollisesti etu että osakkaat ovat tyytyväisiä, eikä kukaan joudu maksamaan vastiketta jos ei pelaa. Keinoista tämän suhteen ollaan vaan eri mieltä. Minusta tuo hoituu sen kautta, että pelioikeudet menevät käyttöön ja ei pelaavat osakkaat saavat pelioikeuden vuokrattua ulos vastiketta korkeammalla hinnalla. Siksi ne toimet pitäisi suunnata tuolle suunnalle, sen sijaan että vapaaehtoisesti vähennetään yhtiölle tulevaa rahavirtaa vapauttamalla vaikkapa 300 osaketta maksuvelvoitteesta ja siirretään niiden maksut muille.

    Ymmärrän täysin joidenkin henkilökohtaisen huolen jos laatikossa on sellaisen yhtiön osake, jossa ei ole näkyvissä tuota kysyntää, eikä asialle edes näytetä tekevän mitään, tai että tavoite on useamman vuoden päässä ja maksut juoksevat. Vastikepakon poistaminen olisi heidän kannaltaan nopea, mutta hyvin lyhytnäköinen ratkaisu, joka hyvinkin saattaisi ajaa monen kenttäyhtiön pahaan kierteeseen. Sitä kun eivät varmasti myöskään pelaavat osakkaat tai tyytyväiset vuokranantajat aja tai hyväksy, ei sitä kannata sen vahvemmin ajaa, vaan suunnata katseet aktiivisiin toimiin kysynnän lisäämiseksi.

    Ei tämä osakkeen haltuunotto näin mene, kuin yrität kauppakoulupohjalta kertoa. Lukaseppa ko. lainkohta, äläkä keksi omiasi taas kerran.

    ts

    tanninen
    Ei tämä osakkeen haltuunotto näin mene, kuin yrität kauppakoulupohjalta kertoa. Lukaseppa ko. lainkohta, äläkä keksi omiasi taas kerran.

    En tiedä mistä keksit kauppakoulun, mutta kyllä noita on vuosien saatossa otettu runsaastikin haltuun.

    Itsehän mainostit edellä loistavia papereitasi kauppakoulusta. Miten se on mahdollista, että noita kauppakouluja on vuosien varrella otettu useampiakin haltuun. Nyt puhutaan osakkeen haltuunotosta, joka täytyy ottaa ensin haltuun, ennenkuin voidaan alkaa muihin toimenpiteisiin. Käsittelyjärjestys on sinulla väärä. Lueppa lain kohta…..

    ts

    tanninen
    Itsehän mainostit edellä loistavia papereitasi kauppakoulusta

    En, ehkä olisi hyvä opetella vihdoin lukemaan. Siinä lukee kaupallinen koulutus. Sitten voi oppia kirjoittamaan myös sanan luepa oikei, yhdellä peellä.

    Muuten toki kirjoitin epäselvästi, mutta kaikki halukkaat varmasti ymmärsivät kuvion. Ei toki olisi mitenkään mahdollistakaan kuitata saamisia ennen kuin osake on otettu haltuun.

    Maksuhalu lähtee siitä että haluaa pelata ja se puoli on laitettava kuntoon. Makuhaluttomalta voidaan osake ottaa yhtiön haltuun kun siitä on ensin kuitattu maksamattomat vastikkeet. Sen jälkeenhän se on samassa tilassa kuin että siitä ei maksettaisi vastiketta.

    Yhtiön tällainen toiminta lisäisi osakkuuteen liittyvää riskiä ja siten vähentäisi osakkeiden kysyntää. Maksuhaluttomalla muuten tarkoitin vastahakoista, en kieltäytyjää.

    Aika moneen kertaan jo todettu ja varsin tarkkaan perusteltukin, että yhtiö ei hyödy vastikepakon poistosta eikä osakkeiden siirtymisestä toiselta toiselle. Sille ei ole merkitystä kuka osakkeen omistaa, vain saako se vastikkeen siitä. Siis vastikkeeton osake on yhtiölle enemmän rasite kuin hyöty.

    Perusteluja on tullut sekä vastikepakolle että lepuuttamiselle. Pohjakäsitykset saattavat erota siinä, onko lähtökohtana yhtiö (tai kenttä) vaiko onko se olemassa osakkaitaan varten. Tuntuu että vastikepakko viittaa ensimmäiseen käsitykseen ja lepuutus toiseen.

    Yhtiölle, ja varsinkin sen johdolle, on luonnollisesti etu että osakkaat ovat tyytyväisiä, eikä kukaan joudu maksamaan vastiketta jos ei pelaa. Keinoista tämän suhteen ollaan vaan eri mieltä. Minusta tuo hoituu sen kautta, että pelioikeudet menevät käyttöön ja ei pelaavat osakkaat saavat pelioikeuden vuokrattua ulos vastiketta korkeammalla hinnalla. Siksi ne toimet pitäisi suunnata tuolle suunnalle, sen sijaan että vapaaehtoisesti vähennetään yhtiölle tulevaa rahavirtaa vapauttamalla vaikkapa 300 osaketta maksuvelvoitteesta ja siirretään niiden maksut muille.

    Mielipiteet lienevät käyneet selväksi… Keinot eivät muuten sulje toisiaan pois. Esim Hygin olisi nykyisessä tilanteessaan taloudellisesti kivutonta siirtyä lepuutusmahdollisuuteen. (Lepuutuksen ei myöskään tarvitse olla kokonaista eikä muuttumatonta, eli voi olla vuosittain arvioitavat sekä pakkohoitovastike että siitä erotettu vapaaehtoinen pelikausimaksu, ehkä enimmäisarvojen puitteissa. Teho ei tietenkään tällöin olisi sama kuin koko hoitovastikkeen lepuutuksella.)

    Linkittämäsi Nurmijärven tasekirja muuten on suhteellisen hyvin tiedottava tilinpäätösaineisto ja sisältää myös virrat kuvaavan rahoituslaskelman. Laskelman mukaan rahavarojen muutos tilikaudella siis -25k, edellisvuonna 64k. Investointien määrä 175k, edellisvuonna 122k. Tuntuu informatiivisemmalta kuin tuloslaskelma.

    Niin, kyllähän kaikki ovat sen kirjoituksistasi huomanneet, että olet käynyt kirjekurssina näitä kaupallisia kursseja, niinkuin Turhapuro aikanaan. Sinäkin voisit opetella kirjoittamaan. Sana oikei pitää kirjoittaa oikein. Ännä on oleellinen lopussa, sitä ei tosin ole varmaan sinulle kaupallisilla varastomieskursseilla opetettu.
    Vihdoin huomasit senkin, ettei saamisia kuittailla, ennenkuin osake on otettu yhtiön haltuun. Tästäkin piti huomauttaa usean kirjoittajan monesti, kun ei kaupallisiin koulutukseesi ole sisällytetty näitä osakeyhtiölain alkeitakaan. Siinä olet oikeassa, että kaikki muut asian tiesivät sinua lukuunottamatta. Katsos kun yläpään märkäneminen alkaa leventyvällä jakauksella päälaella.

    ts

    Voiu luoja… miten ihminen voi olla noin henkisesti rikki. Hae hyvä mies ihan oikeasti nyt apua. Eikä tähän sisälly edes mitään vi***lua vaan ihan huoli ympäristöstä.

    Ei ole apu ja bannit, eikä viestien poistamiset auttaneet sinua. Sama haukkuminen ja asiaton kirjoittelu jatkuu. Apua todella tarvitsisit kirjoittelu-ja haukkumisvimmoihisi.

    Koko keskustelu on mennyt nokitteluksi. Asiat ja otsikon aihe on kadonnut. Kirjoittelussa keskitytaan asioiden seurauksiin, mutta ei syihin. Ts halutaan poistaa jonkin asian ilmenemismuoto, mutta ei sitä syytä miksi asia ilmenee niin kuin se ilmenee.

    katsoin tuota Nurmijärven tasekirjaa. Tuntematta asioiden kehitystä vuoden 2014 syksyn jälkeen sen perusteella voi todeta mm. seuraavaa:

    1. Yhtiö on pyrkinyt mitoittamaan vastikkeensa (ja muut tulonsa) sen suuruiseksi, että se kattaa paitsi vuotuiset juoksevat kulut, myös investoinnit ja lainan lyhennykset.
    2. Ihan tässä ei ole onnistuttu, koska kassa on pienentynyt 25 k€, mutta aika hyvin on osunut kohdalleen. Edellinen vuosi näytti taas menneen vähän paremmin.
    3. Poistojen kattamisella kerättyä rahaa on käytetty lainojen lyhennyksiin 77 k€ ja investointeihin 169 k€. Eli riittivät juuri, mutta hoitokuluihin jouduttiin käyttämään kassaa.
    4. Investoinneista koneisiin on mennyt 84 k€, kun tehdyt poistot ovat olleet 91 k€.
    5. Muihin aineellisiin hyödykkeisiin (itse kenttään) on investoitu 90 k€ kun poistot ovat olleet 120 k€. Investoinnit olivat toteutettuja perusparannuksia ja tulevien perusparannusten suunnittelua. Se, että poistot ylittävät investoinnit johtunee ainakin osittain siitä, että aiempien vuosien investoinneista syntynyttä velkaa on lyhennetty.

    Johtopäätöksenä voi todeta, että tuon tilivuoden osalta homma on ollut suhteellisen hyvin hanskassa. Mitä tulee pohdintaan yhtiön toiminnan tuloksesta, tuloslaskelma kuvaa aika hyvin mitä on tapahtunut. Kassavirtalaskelma avaa asioita vielä tarkemmin.

    En kuitenkaan lähtisi sanomaan, että tuon tilikauden tulos olisi ollut ”todellisuudessa” yhtään parempi vaan juuri sellainen kuin mitä luvut näyttävät.

    Jatkon kannalta avainkysymys on tulevien korjausten toteutusaikataulu ja rahoituksen varmistaminen. Toteutetulla vastiketasolla tästä näyttäisi olevan mahdollista rahoittaa ainakin osa lopun jäädessä lisärahoituksen varaan.

    ts

    Klubipelaaja

    3. Poistojen kattamisella kerättyä rahaa on käytetty lainojen lyhennyksiin 77 k€ ja investointeihin 169 k€. Eli riittivät juuri, mutta hoitokuluihin jouduttiin käyttämään kassaa.

    Hetkinen… poistoilla rahaa lyhennyksiin? Nythän hassulle alueelle päästiin.

    Ihan oikeasti lainoja voi lyhentää ja investointeja rahoittaa vain tuloksella, eli positiivisella tulovirralla. Poistot sitten taas tekevät tuosta tuloksesta verovapaata, eli muuttavat sen kokonaan noihin asioihin käytettäväksi, sen sijaan että siitä lohkaistaisiin verot päältä pois.

    Onnistuisitkojan ymmärtämään asian laadun jos leikitään että koko poistojärjestelmää ei ole olemassakaan? Siis yhtiön tulos olisi juuri se mikä ilman poistoja ja sen mukaisesti maksettaisiin sitten verot. Rahaa jäisi investointeihin ja korjauksiin verojen verran vähemmän.

    Sitten voidaan jatkaa siitä että luodaan poistojärjestelmä (teoreettinen), jossa poistettavaksi kelpaa tasan se teoreettinen summa joka korjauksiin menee. Nyt jos mennään miinukselle, ollaan tehty todellista tappiota, jos plussalle niin voittoa.

    Kolmas tilanne on tämä mikä golfkentillä yleisesti on, eli poistojen määrä on reilusti suurempi kuin korjausrakentamiseen uppoava summa. Silloin koko tilinpäätöksen tutkiminen meneekin vaikeaksi, koska juuri täällä puhuttu vaikkapa 50k tappio voi noiden ”ylipoistojen” vuoksi todellisuudessa olla voitollinen tulos.

    Näyttää joillakin velatkin menevän saataviksi.

Esillä 25 viestiä, 526 - 550 (kaikkiaan 636)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #923257 kohteessaUutta ajattelua golfyhtiöden vastikekäytäntöihin?

Etusivu Foorumit Yleistä Uutta ajattelua golfyhtiöden vastikekäytäntöihin?