-
JulkaisijaArtikkelit
-
Uudessa golflehdessä taasen huhuiltiin irrallisen haittatekijän uuden käännöksen perään. Asia ei ole uusi, vaan tästä on keskusteltu niin sisä- kuin ulkopiireissäkin jo vuosia. Käsite ’haittatekijä’ tuntuu olevan monelle vaikea, koska siinä esiintyy sana ’haitta’ ja se siten helposti sotketaan liikuteltavaan haittaan. Irrallisia haittatekijöitähän ovat luontoon kuuluvat elottomat esineet, jotka eivät ole kiinni missään. Haittoja taasen ovat ihmisen valmistamat tai muokkaamat elottomat kapineet. Mikä sitten lapselle nimeksi? Ruotsinkielisissä säännöissä on lähdetty juuri tuosta luonnosta ja ihmisestä liikkeelle ja käsitteet ovat ’tilverkade föremål’ (haitat) ja ’naturliga föremål’ (irralliset haittatekijät). Suomeksi tuo voisi siis olla vaikkapa ’irralliset luontokappaleet’. Sana luontokappale tosin arkikielessä tarkoittaa myös eläimiä, joten sekaantumisen vaara on siinäkin olemassa. Entä jos lähestymme asiaa alkukielen kautta? ’Loose impediment’ on irrallinen asia tai esine, joka on jollakin tavoin suoritusta haittaava. Jos haittaamisen rinnastaa häiritsemiseen, niin saataisiin ’irrallinen häiriötekijä’. Tämäkään ei ole täysin aukoton, koska häiriö voi olla myös visuaalinen tai audiaalinen. Muutos entiseen olisi kuitenkin pieni, mutta selkeä. Pankaapas nyt aivonystyrät liikkeelle ja kehittäkää mielestänne hyvä korvike irralliselle haittatekijälle. Kenties juuri sinun ehdotuksesi päätyy uuteen sääntökirjaan!
Alkukielessä käytetään kahta sanaa, termiä: impediment ja obstruction. Molemmat voidaan kääntää samoilla sanoilla esim. haitta, este mutta obstruction antaa kuitenkin sellaisen kuvan, että kyseessä on suurempi ja konkreettisempi este kuin impediment. Eikö meilläkin voisi käyttää kahta eri sanaa esim. impediment voisi olla haitta, sehän kuvaa aika hyvin luonnollisten esineiden vaikutusta pelissä. Irralliset haittatekijäthän eivät välttämättä ole esteitä vaan juuri haitallisia tekijöitä pallon vieressä, edessä, takana, alla jne. Obstruction voisi olla este ja vastaavasti liikuteltava / kiinteä este. Tämäkin kuvaa aika hyvin näiden esteiden vaikutusta pelissä.
Varmasti näitä termejä on mietitty sääntöjä suomennettaessa mutta ainahan voi yrittää tarjota ajatuksia uudelleen.
Luontoperäinen irtoaines?
Immovable obstruction: Kiinteä haitta
Movable obstruction: Liikuteltava haitta
Loose impediment: Liikuteltava luonnollinen haittaHazard: Este
?????????
… yksi polku
Obstruction: tehty haitta
Immovable obstruction: kiinteä tehty haitta
Movable obstruction: liikuteltava tehty haittaLoose impediment: irrallinen luonnon haitta
k. kirjoitti: (2.8.2011 17:29:41)
… yksi polkuObstruction: tehty haitta
Immovable obstruction: kiinteä tehty haitta
Movable obstruction: liikuteltava tehty haittaLoose impediment: irrallinen luonnon haitta
Mutta kun tuosta haitta-sanasta nimenomaisesti halutaan eroon, jottei synny sekaannuksia. Irrallista haittatekijää ja haittoja kun koskevat tyystin eri säännöt.
Irrallinen luonnonaines tai luontoaines
Ehdotan maantieteellinen luontoperäinen aines. Siis esim jonkun heittämät appelsiinin kuoret tulkitaan samoin kuin jonkun heittämä kaljatölkki;)
KL kirjoitti: (2.8.2011 18:19:45)
… haitta-sanasta nimenomaisesti halutaan eroon….Ai?
Bogikone kirjoitti: (2.8.2011 20:09:49)
Irrallinen luonnonaines tai luontoaines
Hyvä polku …
Käännöksen vaihtaminen ei ratkaise mitään. ainoastaan määritelmä kertoo, mitä termillä golfsäännöissä tarkoitetaan, ei mikään olemassa oleva suomen kielen sana. Termin voi ymmärtää oikein vain tutustumalla määritelmään, kielikorva ei sitä kerro. On oikeastaan parempi, että termi ei ole mikään olemassaoleva sana, se asuttaa selvittämään sanan merkityksen määritelmistä. Esim. este tai haitta ovat yleiskielen sanoja, joiden merkityksen voi luulla tietävänsä sääntöjä lukematta.
Kun golf-sanasto on joka tapauksessa lainaa englannista, miksi ei käytettäisi alkukielisiä tai vain lievästi kieleen sovellettuja muotoja? Käytössä ovat jo greeni, repair, putteri, sändi, draivi, out, provisional, penalti, bägi, droppivieraspelaaja kirjoitti: (2.8.2011 22:49:40)
Käännöksen vaihtaminen ei ratkaise mitään. ainoastaan määritelmä kertoo, mitä termillä golfsäännöissä tarkoitetaan, ei mikään olemassa oleva suomen kielen sana. Termin voi ymmärtää oikein vain tutustumalla määritelmään, kielikorva ei sitä kerro. On oikeastaan parempi, että termi ei ole mikään olemassaoleva sana, se asuttaa selvittämään sanan merkityksen määritelmistä. Esim. este tai haitta ovat yleiskielen sanoja, joiden merkityksen voi luulla tietävänsä sääntöjä lukematta.
Kun golf-sanasto on joka tapauksessa lainaa englannista, miksi ei käytettäisi alkukielisiä tai vain lievästi kieleen sovellettuja muotoja? Käytössä ovat jo greeni, repair, putteri, sändi, draivi, out, provisional, penalti, bägi, droppiSamaa mieltä. Täysin turhaa vouhkaamista asiasta, jossa ei todellakaan ole mitään epäselvää. Merkitys täytyy kuitenkin opiskella määritelmien kautta, oli sitten sana vaikka ksjdjd
ts kirjoitti: (2.8.2011 23:01:01)
vieraspelaaja kirjoitti: (2.8.2011 22:49:40)
Käännöksen vaihtaminen ei ratkaise mitään. ainoastaan määritelmä kertoo, mitä termillä golfsäännöissä tarkoitetaan, ei mikään olemassa oleva suomen kielen sana. Termin voi ymmärtää oikein vain tutustumalla määritelmään, kielikorva ei sitä kerro. On oikeastaan parempi, että termi ei ole mikään olemassaoleva sana, se asuttaa selvittämään sanan merkityksen määritelmistä. Esim. este tai haitta ovat yleiskielen sanoja, joiden merkityksen voi luulla tietävänsä sääntöjä lukematta.
Kun golf-sanasto on joka tapauksessa lainaa englannista, miksi ei käytettäisi alkukielisiä tai vain lievästi kieleen sovellettuja muotoja? Käytössä ovat jo greeni, repair, putteri, sändi, draivi, out, provisional, penalti, bägi, droppiSamaa mieltä. Täysin turhaa vouhkaamista asiasta, jossa ei todellakaan ole mitään epäselvää. Merkitys täytyy kuitenkin opiskella määritelmien kautta, oli sitten sana vaikka ksjdjd
Mun mielestä toi ’ksjdjd’ ei kyllä oo hyvä. Kirjoitetussa tekstissä menee vielä, mutta vaikea lausua.
Mun ehdotukset ks. termien triolle:
Irrallinen haitake
Liikuteltava haitta
Kiinteä haittaOlisko haittuliini tai haittuli mitään.?
yeux de serpent kirjoitti: (2.8.2011 23:22:00)
Mun mielestä toi ’ksjdjd’ ei kyllä oo hyvä. Kirjoitetussa tekstissä menee vielä, mutta vaikea lausua.
Samaa mieltä. Termissa ’ksjdjd’ on vielä kehittelemisen varaa. Se on jopa vaikeampi lausua kuin ’yeux de serpent’.
Rauski kirjoitti: (3.8.2011 0:11:39)
Olisko haittuliini tai haittuli mitään.?eikun oikeastaan luonnollinen häirike olisi aika passeli tai luonto häirike tai …..
vieraspelaaja kirjoitti: (2.8.2011 22:49:40)
Käännöksen vaihtaminen ei ratkaise mitään…
Kun golf-sanasto on joka tapauksessa lainaa englannista, miksi ei käytettäisi alkukielisiä…
iNiin, miksi sitten kääntää sääntöjä ylipäätänsä?
k. kirjoitti: (3.8.2011 9:52:57)
vieraspelaaja kirjoitti: (2.8.2011 22:49:40)
Käännöksen vaihtaminen ei ratkaise mitään…
Kun golf-sanasto on joka tapauksessa lainaa englannista, miksi ei käytettäisi alkukielisiä…
iNiin, miksi sitten kääntää sääntöjä ylipäätänsä?
Totta kai säännöt voidaan ja pitääkin kääntää. Olennainen kysymys on se, että kun säännöissä eräille sanoille pitää antaa tarkasti määritelty merkitys, onko tarkoituksenmukaista käyttää käännöksessä sanoja, jotka jo tarkoittavat suomen kielessä jotain muuta, Yleiskielen mukaan voisi ajatella, että ’este’ on mitä tahansa, mikä kokonaan estää pelaamisen ja haitta mitä tahansa, joka hanlakoittaa pelaamista, mutta ei estä sitä kokonaan. Jos aita on 5 metrin päässä pallon ja greenin välissä, se ’vaikuttaa’ pelaamiseen yleiskielen tarkoittamassa mielessä, mutta ei sääntöjen mukaan.
vieraspelaaja kirjoitti: (3.8.2011 10:34:21)
…
Olennainen kysymys on se, että kun säännöissä eräille sanoille pitää antaa tarkasti määritelty merkitys, onko tarkoituksenmukaista käyttää käännöksessä sanoja, jotka jo tarkoittavat suomen kielessä jotain muuta.Alkukielisessä, joka sekin lienee (eng) ja (us) sovitus, on sama tilanne. Suurin osa määrtellyistä sanoista tarkoittaa yleiskielssä jotain ja usein paljon muutakin.
Ruotsinnoksessa löytyy muutama määriteltävä, joita ei ole käännetty laisinkaan, kuten out of bounds.
Ruotsin kieleen on omittu (SAO) sellaisenaan ainakin sanat caddie, green ja tee. Ruotsin kielen tee on siitä mielenkiintoinen, että se tarkoittaa eri asiaa kuin englanninkielen tee ja suomen kielen tii.
KL kirjoitti: (2.8.2011 10:07:40)
…
Ruotsinkielisissä säännöissä on lähdetty juuri tuosta luonnosta ja ihmisestä liikkeelle ja käsitteet ovat ’tilverkade föremål’ (haitat) ja ’naturliga föremål’ (irralliset haittatekijät).Tähän vähän tarkennusta.
Haitta – Obstruction on ruotsiksi Hindrande föremål
Irrallinnen haittatekijä – Loose impediment on ruotsiksi Lösa naturföremål.Eli sana föremål yhdistää nämä määriteltävät, jonka ei minusta aiheuta sekaannusta. Niitä kun koskee ihan eri säännöt:-)
Mutta ruotsiksi este on hinder ja siinä biillä voi olla sekaannusvaaraa hindrande föremå määritteltävään.
Korvike: Irrallinen luonnon haitta tai luontohaitta.
Miten olisi
Sääntö 23 -> Irrallinen luonnonhaitta
Sääntö 24 -> Keinotekoinen haittaSäännön 24 sisällä ja määritelmässä voisi ehkä puhua edelleen vain haitasta, ehkä se riittäisi että otsikkotasolla ja soveltuvin osin myös ko säännön tekstin sisällä korostetaan keinotekoista haittaa.
Muutos olisi siis korostaa eroa: luonnonhaitta vs keinotekoinen haitta.
Luonnollinen haittatekijä voisi olla luonnollinen irtain tai pelkkä irtain. 🙂
Eiköhän mennä vanhoilla termeilla, ne kun ovat kuitenkin säännöistä jotain ymmärtäville tutut ja muut taas voivat ne opetella.
EFC kirjoitti: (10.8.2011 16:07:11)
Eiköhän mennä vanhoilla termeilla, ne kun ovat kuitenkin säännöistä jotain ymmärtäville tutut ja muut taas voivat ne opetella.Suomen kielen osalta olisin samaa mieltä, mutta kun sekin perkule tuppaa muuttumaan ja nimenomaan (taitamattomien) käyttäjien vaikutuksesta.
Minulla ei henkilökohtaisesti ole koskaan edes peliuran alkuvaiheessa ollut ongelmia irrallisen haittatekijän ja liikuteltavan haitan erottamisen kanssa, mutta ilmiselvästi monella muulla on. Mitään haittaa ei liene siinä, että yritetään löytää helposti omaksuttava ja mahdollisimman vähän sekaannuksia aiheuttava käännös. Monelle nk. vanhalle pelurille jokainen muutos on tietenkin ongelma ja haaste, mutta se katsottakoon itse kunkin henkilökohtaiseksi rajoitteeksi. Säännöthän muuttuvat joka neljäs vuosi ja tulkinnat peräti joka toinen, joten omaksuttavaa ja unohdettavaa kyllä riittää.
EFC kirjoitti: (10.8.2011 16:07:11)
Eiköhän mennä vanhoilla termeilla, ne kun ovat kuitenkin säännöistä jotain ymmärtäville tutut ja muut taas voivat ne opetella.Kyllä ehdottomasti pitää muuttaa. Loistavana esimerkkinä rakas postilaitoksemme, joka muutaman nimenmutoksen jälkeen päätyi parhaaseen ja informatiivisimpaan ratkaisuun…. Itella. Eikä varmaan maksnut paljoa tuokaan ruljanssi saavutettuun hyötyyn nähden.
-
JulkaisijaArtikkelit